Kuntien kehittyvä rooli työllisyydenhoidossa

Transkriptio

1 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kuntien kehittyvä rooli työllisyydenhoidossa Kainuun työllisyys- ja sosiaalisen kuntoutuksen seminaari III, Kehittämispäällikkö Erja Lindberg

2 Suomen Kuntaliitto Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kuntien ja koko kuntaalan edunvalvonta, palvelutoiminta ja kehittämistyö. Vahvuutenamme on monialainen osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

3 Kuntaliiton strategia Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

4 Kuntien lukumäärä vuonna 2017 asukasluvun* mukaan luokiteltuna alle as as as % kunnista alle as. 68% kunnista max as as as % kunnista max as as. 12 yli as Asukasluku Lähde: Tilastokeskus Kuntien lkm 2017 yhteensä 311 Kunnista 295 Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla Onnistuva Suomi tehdään lähellä 4 Finlands framgång skapas lokalt

5 Kunnat ja maakunnat kuntaa, 16 Ahvenanmaalla Kuntarajat MML 2017 Yhteensä 18 maakuntaa + Ahvenanmaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa Kuntarajat MML 2017 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

6 Kuntien nykyiset työllisyyteen liittyvät lakisääteiset palvelut ja velvoitteet: Ikääntyvien työllistämisvelvoite (laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Nuorten työpajatoiminta (nuorisolaki) Työmarkkinatuen rahoitusvastuu (työttömyysturvalaki) Työttömien terveyden edistäminen (terveydenhuoltolaki) Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta (sosiaalihuoltolaki) Yhteistoimintavelvoite ja TYP-johtajuus (laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta) Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

7 Kuntien työllisyyttä edistävät palvelut Kunnat vastaavat työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun (TYP) toiminnasta ja yhteensovittavat eri toimijoiden tarjoamia palveluja tekevät palvelutarvearvioita ja rakentavat saumattomia palveluketjuja kohti työmarkkinoita järjestävät erilaisia yksilö- ja ryhmävalmennuksia (mm. työpajoissa) ja tarjoavat työvalmentajia tuella palkattujen tueksi ohjaavat työnhakijoita koulutukseen ja tarjoavat oppisopimuspaikkoja sekä lyhytkestoista koulutusta järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa ja ostavat sitä kolmannelta sektorilta ohjaavat kuntoutukseen ja avustavat eläke-edellytysten selvittämisessä tarjoavat työkokeilupaikkoja, palkkatuettua työtä ja jatkomahdollisuuksia palkkatuetussa työssä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa oleville maksavat palkkatukiin kuntakohtaisia lisiä tarjoavat työnantajille rekrytointiin liittyviä palveluja (esimerkiksi neuvontaa, potentiaalisten työntekijöiden esittelyä) ja auttavat työsopimusten sekä palkkatukihakemusten laadinnassa järjestävät rekrytointitapahtumia ja osallistuvat niihin etsivät piilotyöpaikkoja ja kokoavat silpputöitä kokonaisuuksiksi järjestävät kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille ja maksavat kesätyökorvauksia tukevat työmarkkinoiden ulkopuolella olevien pääsyä työmarkkinoille jne Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

8 Kuntien taloudelliset panostukset työllisyyden hoitoon v (arvio) Kuntien työmarkkinatukimaksut yhteensä 408 milj. 10 suurimman kunnan työllisyyden hoidon kustannukset (Kuntaliiton selvitys) Vapaaehtoiset, kuntien omat panostukset 122 milj. + Työmarkkinatukimaksut 174 milj. (osuus 30 %) Yhteensä 299 milj. 10 suurinta = noin 40 % kuntataloudesta näin arvioituna kokonaisuus on 750 milj. Kuntien tilinpäätöstiedot 2015 (Tilastokeskus) - työllisyyttä edistävät palvelut 528 milj. - elinkeinojen edistäminen mukaan luettuna muu työllisyyden edistäminen alueella 261 milj. Johtopäätös: Kuntien omat työllisyyden hoidon panostukset olivat vuonna 2015 arviolta samaa suuruusluokkaa kuin kuntien maksamat työmarkkinatukimaksut, eli noin 400 miljoonaa bruttona. Kuntien panostukset työllisyyden hoitoon vuonna 2015 (brutto): 408 milj milj. = yhteensä noin 800 milj. Vrt. kuntien muita bruttokustannuksia: liikenneväylät 842 milj., liikunta- ja ulkoilu 696 milj., lastensuojelun laitos- ja perhehoito 745 milj Erja Lindberg

9 Kunnissa yhdistellään työllisyyttä edistäviä toimintoja akselilla työllisyys,- elinkeino-, koulutus-, sote- ja hyvinvointipalvelut. Kunnilla on paikallistoimijoina paras tuntemus oman alueensa tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja -tarpeista sekä sen asiakkaista ja kykyä yhteen sovittaa työtä ja tekijöitä. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on kuntavetoinen toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TE-palvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Det framgångsrika Finland skapas lokalt

10 NUORISOTYÖN VOIMAVARAT Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja 250 kunnassa Etsivää nuorisotyötä kunnissa tekee 500 henkilöä 264 kunnassa työpaja /1600 Tuhansia järjestöä Nuorten ohjausja palveluverkosto (nuorisolaki 9 ) 90% kunnista Joka kunnassa nuorisotila 3400 työntekijää 220 M Etsivä nuorisotyö kohtasi nuorta vuonna 2012 Kari Sjöholm

11 Onnistuva Suomi tehdään lähellä 11 Finlands framgång skapas lokalt Lähde: STM

12 Onnistuva Suomi tehdään lähellä 12 Finlands framgång skapas lokalt Lähde: STM

13 Uudistusten reunaehdot Sote- ja maakuntauudistus toteutetaan Ei rajoittamatonta, yleistä toimivaltaa Ei verotusoikeutta tässä vaiheessa Ei ole kuntien yhteistoimintamuoto Ei ole kuntien yläpuolella, vaan hoitaa sille laissa annetut tehtävät On vahvassa valtionohjauksessa 13

14 Kuntien ja maakuntien yhdyspintoja Rajapinta & Yhdyspinta Toimenpide ehdotus/ selvitettävä kysymys Monialainen yhteistyö Osallisuus, osallistuminen ja kuuleminen Miten kunnat ja maakunnat järjestävät tahoillaan vastuulla olevat toiminnot siten, että toiminta ja palvelut saadaan joustaviksi ja palveluketjut toimiviksi. Nuorten työpajoissa tehdään paljon kuntouttavaa työtoimintaa, joka on suoraan sosiaalitoimen rahoittamaa ja sen alaista työtä. Tulevaisuudessa kunnat eivät enää järjestä lainkaan terveys- ja sosiaalipalveluja vaan ne siirtyvät maakuntien tehtäviksi. Kuka silloin järjestää ja rahoittaa nuorten työpajatoiminnan? Kenen tiloissa toiminta tapahtuu? Miten turvataan sosiaalipuolen rahavirtojen edelleen kohdentuminen nuorten työpajoille? Työpajojen olemassaolon ja nykyisen toiminnan jatkamisen kannalta näiden kysymysten ratkaiseminen hyvissä ajoin on oleellisen tärkeää. Etsivä nuorisotyötä tehdään myös jossain määrin kunnissa sosiaalitoimen alaisuudessa. Halutaanko, että nämä etsivät nuorisotyöntekijät siirretään maakuntiin? Vai olisiko järkevää jo etukäteen pohtia mihin etsivät nuorisotyöntekijät tulee toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta sijoittaa? Missä työntekijät kohtaavat nuoret ja kuinka paljon tarvitaan kuntarajat ja jopa maakuntarajat ylittävää toimintaa? 14

15 Yhdyspintapalvelut 1. Miten sovitaan yhteiset tavoitteet? 2. Miten järjestetään monitoimijaiset yhteistyösuhteet, vuorovaikutteiset käytännöt ja toimintatavat? 3. Mitä sopimuksia tarvitaan? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikunta, nuorisotyö, kulttuuri, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus ja maankäyttö, liikenne, kotouttaminen, elinkeinojen kehittäminen, asumispalvelut, tukipalvelut, osallisuus jne. Kunnat Maakunnat 15

16 HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista: Tavoitteena yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi Kasvupalvelut: TEM-hallinnonalan nykyisten työvoima-, yritys- ja kotoutumispalvelujen siirtyminen maakuntaan, lisäksi kasvupalveluilla tarkoitetaan myös laajempaa valtion ja maakuntien toimintaa lain tavoitteiden toteuttamisessa Kasvupalvelujen osalta keskeistä järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Sekä valtakunnallisia että maakunnallisia kasvupalveluja Julkiset toimijat voivat toimia tuottajina vain yhtiömuodossa Tavoitteena on erilaisten palvelujen yhteensovittaminen ja tuottaminen asiakastarpeiden perusteella, yhteensovittamisen vastuu maakunnalla Rakennerahastotoimintaa koskevat säännökset säilyvät pääosin ennallaan kuluvan ohjelmakauden ajan, kaikki maakunnat välittäviä toimielimiä Lisäksi säännökset palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arvioinnista, valvonnasta ja ohjauksesta sekä hallintolain soveltumisesta kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

17 Kasvupalvelulakien* käsittelyaikataulu Perustuslakianalyysi valmis Lainsäädännön arviointineuvosto ja käännös Laintarkastus Eduskunnalle Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Sidosryhmien kuulemistilaisuus /tilaisuuksia Neuvoston esittämien muutosten tekeminen Laintarkastuksen esittämien muutosten tekeminen * Kolme erillistä HE:tä, jotka annetaan samanaikaisesti 1. ALKE- ja kasvupalvelulaki 2. rekrylaki ja rahoituslaki 3. kotouttamislaki Kasvupalveluiden tietojärjestelmiä koskeva laki tulee omalla aikataulullaan

18 Perustuslakikysymysten käsittely aluekehittämisja kasvupalvelulaissa Muutostarpeet tunnistetaan ja käsitellään ripeästi TEM on kesällä käynnistänyt perustuslakivaliokunnan vv-lausunnon vaikutusten tulkinnan kasvupalvelulain näkökulmasta. Perustuslakiasiantuntijan (prof. Tuomas Ojanen) kuuleminen Virkamiesesitykset muutostarpeista syyskuun alussa Ministeriryhmien käsittelyt syys-/lokakuun aikana Valintojen tulee olla linjassa hallituksen sote-ratkaisujen kanssa => vaikuttaa aikatauluun Relevantit kysymykset arvioidaan huolellisesti, mm. Julkisten hallintotehtävien määrittely Palvelut ja asiakasryhmät perusoikeuksien näkökulmasta Maakunnan oman tuotannon yhtiöittäminen Itse / ulkoisesti tuotettujen palvelujen nykytilakuvaus ja muutokset nykytilaan Muutosten perustelu perustuslain 124 :n näkökulmasta Muutokset valmistellaan sekä perustuslain edellytykset että uudistuksen tavoitteet varmistaen

19 Kasvupalvelu-uudistus kuntien näkökulmasta Ei tarkoita lisärahaa valtion työllisyys ja yrityspalveluihin! Vaikutus elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden toimintaan» Ei suoranaisesti rajaa kuntien nykyistä elinkeinopolitiikkaa» Välillisesti voi vaikuttaa, jos maakunta päättää ostaa samoja palveluja, joita kunta/kehy tuottaa» Yritysasiakkaiden ohjautuminen kasvupalveluihin markkinoiden varassa, mikä voi lisätä kuntien ja kehyjen asiakasohjauksen merkitystä» Kuntien on mahdollista osallistua markkinoilla tuotettavien palveluiden tuotantoon erillisten markkinoilla toimivien yhtiöiden kautta (ei voi olla sidosyksikköasemassa kuntaan) Vaikutus kuntien työllisyyden hoidon tehtäväkenttään» Työllisyyspalveluiden päävastuu siirtyminen TE toimistoilta maakunnille» Kuntien rooli TYP:ien mahdollisen lopettamisen takia kapenee ja vastuu yhteensovittamisesta siirtyy maakunnalle» Uudistus ei tunnista kuntien työllisyyttä edistäviä palveluja ja panostuksia (perustelut uudistuksille haettu sote -rajapinnasta)» Uudistus ei vastaa nykyjärjestelmän puutteisiin kuntien rooli järjestäjänä tehostaisi toimien yhteensovittamista ja vaikuttavuuden lisäämistä Kunnissa tehtävän työn tarpeellisuus korostuu kasvupalveluiden rinnalla 19

20 Työllisyyden edistäminen maakunnissa - Kuntaliiton ajatuksia MAAKUNTA Yhtiö Maakunnan sote-liikelaitos TYPpalvelukeskus Maakunta ja kunta sopivat vastuista ja työnjaosta Yhtiö Yhtiö Oppilaitokset Kunnat Kolmas sektori 20

21 ESITYS RAHOITUSVASTUUN MUUTTAMISEKSI: Valtio rahoittaisi kokonaan alle 300 päivää työmarkkinatukea saaneista maksettavat työmarkkinatuet sekä työllistymistä edistävien palveluiden aikaiset työmarkkinatukimenot riippumatta kertyneiden etuuspäivien määrästä. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että rahoitusvastuun mukana maakunnille siirrettäisiin valtionosuuksia kompensoimaan nykyisiä työmarkkinatukimenoja. Nykyinen rahoitusvastuu Uusi rahoitusvastuu pv tmtukea yli 1000 pv tm pv tm-tukea yli 1000 pv tm- saaneet tukea saaneet saaneet tukea saaneet valtio 50 % 30 % 50 % 30 % kunta 50 % 70 % 25 % 35% maakunta % 35% 21

22 Vahvat kaupunkiseudut ja alueelliset kasvukeskukset alueen elinvoimaa rakentamassa paikallistaso on luonnollinen toimija elinvoiman edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä uudistuksella ei saa tukahduttaa kaupungeista nousevaa elinvoimaa ja kilpailukykyä, sillä vahvat kaupunkiseudut toimivat Suomen kilpailukyvyn moottorina tarvitaan joustavuutta, toimivaa työnjakoa ja liikkumavaraa erilaisille hallintoratkaisuille tehtävien hoidon ja aseman suhteen maakunnan resurssit eivät yksin riitä tarpeita vastaavien kasvupalveluiden järjestämiseen maakunnan ja kuntien on tärkeää yhdessä suunnitella alueen toimenpiteiden kokonaisuus, jossa maakunnan kasvupalvelutehtävä ja kuntien elinvoimatehtävä, kolmas sektori ja paikallinen yritysyhteistyö täydentävät toisiaan Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

23 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta 23

24 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Suomen Kuntaliitto Kuntatalo Toinen linja Helsinki Puhelin facebook.com/kuntaliitto twitter.com/kuntaliitto