Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn 1. Ikääntyminen, cp-vamma ja toimintakyky 2. Ikääntymisen vaikutus toimintakykyyn 2.1 Tuki- ja liikuntaelinmuutokset 2.2 Tasapainon hallinta 2.3 Kipu 2.4 Uupumus 2.5 Liikkumiskyvyn muutokset 3. Ikääntymiseen liittyvien toimintakykymuutosten vaikutus kuntoutuksen suunnitteluun 4. Päätelmiä 1
1. Ikääntyminen, cp-vamma ja toimintakyky 2
3
. Ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttamia yhteiskunta- ja yksilötasolle heijastuvia merkityksiä Suuret tuottavuuskustannukset aikuisten osalta - työllistyminen *alentaisi elinajan kustannuksia *vähentäisi syrjäytymistä *olisi parasta sosiaaliturvaa *parantaisi yhteiskuntaan integroitumista Yksilön kokonaisvaltaisen elämänlaadun heikentyminen ja itsenäisyyden tason aleneminen Ikääntyminen aiheuttama myös henkistä kuormitusta 4
2. Ikääntymisen vaikutus toimintakykyyn Tuki- ja liikuntaelinmuutokset Liikkumis -kyvyn muutokset Uupumus Kuntoutuksen tavoitteet: - Työkyky -Osallistuminen ja osallisuus -Omaehtoinen terveydestä ja kunnosta huolehtiminen -Päivittäisestä elämästä selviytyminen Tasapainon hallinnan muutokset Kipu 5
2.1 Tuki- ja liikuntaelinmuutokset Lihasmassan, kestävyyden ja -joustavuuden muutokset Jalkaterien rakennepoikkeamat Polvilumpion tavallista korkeampi sijainti (patella alta) Lonkan virheasento ja sijoiltaanmeno Lantion vinous Skolioosi, rintarangan kyfoosi, lannerangan lordoosi, nikaman siirtymät, nikamakaaren valenivelet Selkärangan rappeutumismuutokset Kaularangan spondyloottinen myelopatia atetoosiin ja jatkuvaan tahattomaan päänliikkeeseen liittyen Alhainen luun mineraalitiheys, osteoporoosi Jäykistymät sekä liikerajoitukset samanaikaisesti useassa eri nivelessä: 80 %:lla aikuisista jäykistymä, joista polven jäykistymä yleisin 6
2.2 Tasapainon hallinta Liikkumiskyvyn heikentyminen Tasapainoongelmat Liikkumisen välttäminen Kaatumisen pelko 7
2.3 Kipu Esiintyvyys 28-84 %, ilmenee keskimäärin 21-26 vuoden iässä Esiintyvyys cp-vammaisilla valtaväestöä suurempi (28 % vs 15 %) Iän myötä kivuliaisuus saattaa lisääntyä, mutta ei dramaattisesti 18 %:lla alle 30 vuotiaista kroonista kipua vs 40 %:lla 60- vuotiaista 8
Pitkäaikainen kipu on yhteydessä cp-vamman vaikeusasteeseen Kipua vaikeasti vammautuneilla 37 %:lla vs lievästi vammautuneilla 21 % Kipu naisilla yleisempää Kipu yhteydessä pitkäaikaiseen uupumukseen, ahdistukseen, tyytyväisyyden alentumiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen ja inaktiivisuuteen 9
Alaraajakipu kävelyn lopettaminen vaikutus osteoporoosiin? vaikutus osallistumiseen? Yleisimmät kipualueet ovat nivelissä ja rangassa Kipu liittyy mm. jäykistymiin, spastisuuteen, ortopedisiin epämuodostumiin, nivelrikkoon ja murtumiin 10
Kipu, sosiaalinen elämä ja työ Kipu ei häiritse aktiviteetteja ja sosiaalista osallistumista (49 %, N=93) Kipu häiritsee sosiaalisia aktiviteetteja (60 %) ja työntekoa (64 %) (N=100) Kivulla on keskinkertainen tai vaikea vaikutus päivittäiseen aktiivisuuteen (33%, N=48) 11
Jahnsen ym. 2003. Fatique in adults with cerebral palsy in Norway compared with the general population. Dev Med Child Neurol 2003;45:296-303. 2.4 Uupumus Cp-vammaisilla aikuisilla esiintyy valtaväestöä enemmän uupumusta (30 % vs 22 %) Cp-vammaisilla aikuisilla valtaväestöä merkitsevästi enemmän fyysistä, mutta ei psyykkistä uupumusta Kroonisesti uupuneiden aikuisten määrä CP-vamman oirekuvan perusteella: - dyskinesia 22 % - diplegia 18 % - hemiplegia 14 % - tetraplegia 12 % 12
Keskivaikeasti liikuntavammaiset ovat uupuneempia (22 %) kuin lievästi (12 %) tai vaikeasti (15 %) liikuntavammaiset Vahvimmat uupumukseen yhteydessä olevat ennustetekijät ovat: - kipu - toimintakyvyn rajoittuminen - sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät emotionaaliset ja fyysiset rajoitukset - tyytymättömyys elämään 13
2.5 Liikkumiskyvyn muutokset Cp-vammaisista aikuisista 53 78 % kykenee kävelemään ilman apuvälineitä/ apuvälineiden avulla 12-27 % ei ole koskaan kyennyt kävelemään Liikkumis- ja kävelykyvyn heikkeneminen tapahtuu yleisimmin 25 ja 40 ikävuosien välillä 35 %- 52 % CP-vammaisista aikuisista koki kävelykykynsä heikentyneen jo siirryttäessä lapsuudesta aikuisuuteen 14
Taulukko 1. Muutokset cp-vammaisten aikuisten kävelykyvyssä 20-, 40- ja 60-vuotiaana Strauss D ym. Decline in function and life expectancy of older persons with cerebral palsy. NeuroRehabilitation 2004; 19: 69-78. 15
Syitä liikkumiskyvyn heikentymiselle Lisääntynyt kivun määrä ja intensiteetti Lisääntynyt fyysinen uupumus Polviongelmat, jäykistymät Lisääntynyt spastisuus Tasapainon heikentyminen Heikentynyt lihasvoima ja kestävyys Fyysisen harjoittelun puute kävelyn hidastuminen, kävelymatkan lyhentyminen ja lisääntynyt tuen tai pyörätuolin käyttämisen tarve 16
Kävelykyky, kipu ja uupumus cp-vammaisilla aikuisilla 7 vuoden seurantatutkimus N=149, ikä 24-76v. (keski-ikä 40v), hemi- tai diplegia Seitsemän vuoden aikana kävelykykynsä heikentyneiksi kokevien määrä lisääntyi 39 %:sta 52 %:iin (vertailukohteena tilanne, jolloin käveleminen oli opittu) Kävelykyvyn heikkenemisen osuus ja muutosten alkamisikä cp-diagnoosin mukaan: diplegiassa 71 %, keskimäärin 37 vuoden iässä hemiplegiassa 37 %, keskimäärin 52 vuoden iässä 17
Kävelykyky, kipu ja uupumus cp-vammaisilla aikuisilla 7 vuoden seurantatutkimus Tutkittavat, joiden kävelykyky oli heikentynyt, kokivat kipua useammin, kipu oli kovempaa ja kivulla oli suurempi vaikutus päivittäisiin toimintoihin enemmän fyysistä uupumusta tasapainonsa heikentyneen enemmän. Opheim ym. Walking function, pain, and fatique in adults with cerebral palsy: a 7-year follow-up study. Dev Med Child Neurol 2009:51(5): 381-8. 18
3. Ikääntymiseen liittyvien toimintakykymuutosten vaikutus kuntoutuksen suunnitteluun Cp-vamman määritelmä: motoristen häiriöiden lisäksi cp-vammaan liittyy usein häiriöitä aistihavainnoissa, havaintokyvyssä, kommunikoinnissa ja käyttäytymisessä, epilepsiaa ja sekundaarisia tuki- ja liikuntaelinongelmia. Rosenbaum ym. A report: the definition and classification of cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2007;49 (S109):1-44. 19
Cp-vammaisen aikuisen yksilöllisten ominaisuuksien huomiointi kuntoutuksen suunnittelussa Cp-vammaisten ihmisten heterogeenisyys samasta diagnoosista huolimatta Vamman ja kuntoutuksesta saadun koetun hyödyn subjektiivisuus Kuntoutukselle asetetut subjektiiviset tavoitteet muuttuvat iän ja toimintakykymuutosten myötä 20
Kuntoutuksen sisältöjä ikääntyville cp-vammaisille aikuisille tutkimusten perusteella Tasapainon hallinta ja sen muutosten kompensointikeinoja, kaatumisen harjoittelu Kivun ja uupumuksen ehkäisy ja hallinta Lihasvoiman säilyttäminen / edistäminen Psykologinen valmistautuminen ikääntymiseen ja sen tuomiin fyysisiin ja emotionaalisiin muutoksiin Tarvitaan lisää laadukkaita moniammatillisia ikääntyvän cp-vammaisen ihmisen laaja-alaiseen kuntoutukseen kohdistettuja interventiotutkimuksia 21
4. Päätelmiä Cp-vammaisten aikuisten toimintakyky heikkenee valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa Muutokset ovat niin yksilöllisiä, että tyypillisen ikääntymisprosessin kuvaaminen on hankalaa Haasteellista hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa on kyky nähdä kauas yksilön kohdalla: Mitkä ovat yksittäisen fyysisen oireen mahdolliset seuraukset juuri tälle ihmiselle ja mihin oire voi pahimmillaan johtaa, mikäli siihen ei puututa? 22
Toimintakyvyn heikkenemisen problematiikka osoittaa välttämättömän tarpeen huomioida hoidossa ja kuntoutuksessa elinikäisyyden näkökulma lapsuudesta vanhuuteen asti We should begin with the end in mind Cp-vamma ja ikä eivät ole esteitä kuntoutukselle eikä ikää ole syytä käyttää kriteerinä, kun päätetään cpvammaisen ihmisen hoidosta ja kuntoutuksesta! 23
Cp-vammaisten aikuisten osalta hoidon ja kuntoutuksen näkökulma muutettava ehkäiseväksi sen sijaan että hoidetaan ja kompensoidaan jo syntynyttä haittaa varhaiset interventiot, apuvälineet ja hoidot, kirurgia, liikunta, fysioterapia, toimintaterapia ja esteetön ympäristö 24
Cp-vammaisen aikuisen monihäiriöisyys edellyttää laaja-alaisen näkökulman mukaan ottamista kuntoutuksen suunnitteluun Edellyttää kuntoutussuunnitelman laatimista moniammatillisesssa työryhmässä ja yhdessä kuntoutujan kanssa 25
Kiitos! 26
Lähteet Broebrock M ym. Adult outcomes and lifespan issues for people with childhood-onset physical disability. Dev Med Child Neurol 2009;51:670-678. Haak P ym. Cerebral palsy and aging. Dev Med Child Neurol 2009; 51(Suppl. 4):16-23. Houlihan CM. Walking function, pain, and fatigue in adults with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol. 2009;51(5):338-9. Kruse M ym. Lifetime cost of cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2009; 51:622-8. Murphy M. Cerebral palsy lifetime care four musculoskeletal conditions. Dev Med Child Neurol 2009;51(Suppl. 4):30-37. Nieuwenhuijsen C ym. Inactive lifestyle in adults with bilateral spastic cerebral palsy. J Rehabil Med 2009; 41: 375 381. Rosqvist E ym. CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen - kirjallisuuskatsaus. 2009. Invalidiliiton julkaisuja R.24. www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Rosqvist E ym. CP-vammaisen aikuisen toimintakyky heikkenee jo nuorena aikuisena. 2009. Julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä marraskuussa. Shortland A. Muscle deficits in cerebral palsy and early loss of mobility: can we learn something from our elders? Dev Med Child Neurol 2009;51(Suppl. 4):59-63. Tosi L ym. Adults with cerebral palsy: a workshop to define the challenges of treating and preventing secondary musculoskeletal and neuromuscular complications in this rapidly growing population. Dev Med Child Neurol 2009;51(Suppl. 4) :2-11. Vogtle L. Pain in adults with cerebral palsy: impact and solutions. Dev Med Child Neurol 2009;51(Suppl. 4):113-121. 27