Epäsäännölliset työajat, vuorotyö, uni ja vireys

Samankaltaiset tiedostot
Työaikaergonomia - tutkimuksissa

Työaikojen kuormittavuuden arviointi sotealalla. Mitä uutta uuden tutkimustiedon ja lainsäädännön näkökulmasta?

Työaikojen muutos ja vaikutukset terveyteen Työterveyslaitoksen tiedotustilaisuus klo 10 n.11

Työajat ja monialtistuminen

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Hyvinvointia työstä. Työaikojen ergonominen suunnittelu Esittäjän nimi /

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

Hyvinvointia työstä Heli Järnefelt. Työterveyslaitos

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä

Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa

Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Lataa Työikäisten unettomuuden hoito. Lataa

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Tiedotustilaisuus klo Työn murros haastaa uuden eduskunnan

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Työajat matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluissa

Taustaa tutkielmalle

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

KSLAPE, -työpaja

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

ESIMIESTEN KOKEMUKSIA ERGONOMISESTA TYÖVUOROSUUNNITTELUSTA TERVEYDENHUOLTOALALLA

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Työaika ja siihen liittyvän kuormituksen säätely. OHOI- osaamista vuorohoitoon Ulla Teppo

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

Firstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus)

KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

University of Tampere University of Jyväskylä

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Olkapään sairauksien kuntoutus

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Asiantuntijapyyntö s-postitse , Kuulemistilaisuus klo 11.30

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Hoitajien kokemuksia vuorotyön kuormittavuudesta

Fysioterapia työterveyshuollossa

HYVINVOINTIA VUOROTYÖHÖN

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Keskimääräisessä työajassa on huomioitu Työehtosopimuksen 20 :n mukaiset työaikaa lyhentävät

Voiman hyödyt ASIAKKAIDEN AKTIIVISTA ARKEA JA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TYÖVUOROSUUNNITTELU

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Kuinka jaksaa vuorotyössä? - Opas vuorotyöntekijöille terveellisiin elintapoihin

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

1. AikaJärjestys asiantuntijatyössä tutkimuksen esittely 2. Ratkaisuja ajanhallintaan

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Asfalttialan yötöiden vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Jaksotyöaikakokeilu kunta-alalla

Y ötyöksi on Suomen Työaikalain (605/

Yö väylällä raportin lyhennelmä

Take Care 24/7 alkukartoitus: epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden kokemuksia työstä, vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Esimiehen mahdollisuudet edistää epäsäännöllistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvointia

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Työterveyshuollon laatutasokuvaajat

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Transkriptio:

Epäsäännölliset työajat, vuorotyö, uni ja vireys Tiedotustilaisuus 3.10.2018 klo 10 11.15 Mikael Sallinen Mikko Härmä Kati Karhula Jukka Terttunen Trafi Heli Järnefelt

Uutta tutkimustietoa epäsäännöllisistä työajoista, unesta ja vireydestä Mitä on hyvä, terveyttä tukeva työaikasuunnittelu? Tutkimustuloksia työvuorojen muutosten vaikutuksista uneen, väsymykseen ja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen jaksotyössä tutkimusprofessori Mikko Härmä ja tutkija Kati Karhula, Työterveyslaitos Uusi nettityökalu VIRE ammattikuljettajien väsymyksen hallintaan ja tuloksia ammattikuljettajien koulutusta koskevasta hankkeesta ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos ja yksikön päällikkö Jukka Terttunen, Trafi Vuorotyöntekijöiden unettomuutta voidaan hoitaa lääkkeettömin menetelmin erikoispsykologi Heli Järnefelt, Työterveyslaitos FIOH Mikael Sallinen www.ttl.fi

Yötyötä sisältävän vuorotyön terveyshaitat verrattuna päivätyöhön Riski (OR) ja 95%:n luottamusvälit (CI) Sairaus OR (95% CI) Viite Julkaisuvuosi Syöpä - rintasyöpä 1.32 (1.20-1.45) Yuan et al. 2018 - ruonsalatuskanavan syöpä 1.18 (1.07-1.30) Yuan et al. 2018 - paksunsuolen syöpä 1.32 (1.21-1.55) Wang et al. 2015 - ihosyöpä 1.41 (1.02-1.93) Yuan et al. 2018 - prostatasyöpä 1.23 (1.08-1.41) Gan et al. 2018 Sydän- ja verisuonisairaudet - sepelvaltimotauti 1.26 (1.10-1.43) Torquati et al. 2018 - aikuistyypin diabetes 1.09 (1.05-1.12) Gan et al. 2015 - ylipaino 1.23 (1.17-1.29) Sun et al. 2018 - verenpainetauti 1.10 (1.00-1.20) Manohar et al. 2017 Lisääntymisterveys - hedelmällisyyden väheneminen 1.90 (1.01-3.20) Stocker et al. 2014 - raskauden keskeytyminen 1.29 (1.11-1.50) Vedaa et al. 2017 Työtapaturmat 1.36 (1.15-1.51) Fischer et al. 2017 Depressio 1.42 (0.92-2.19) Angerer et al. 2017 3.10.2018 Työterveyslaitos Härmä www.ttl.fi/koulutus 3

Epäsäännöllisten työaikojen yleisyys Lähde: Eurofound (2017), Working time patterns for sustainable work, Publications Office of the European Union, Luxembourg. FIOH Mikael Sallinen www.ttl.fi

Yötyön yleisyys Lähde: Eurofound (2017), Working time patterns for sustainable work, Publications Office of the European Union, Luxembourg. FIOH Mikael Sallinen www.ttl.fi

Mitä on hyvä, terveyttä tukeva työaikasuunnittelu? Tutkimustuloksia työvuorojen muutosten vaikutuksista uneen, väsymykseen ja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen jaksotyössä Tiedotustilaisuus 3.10.2018 Tutkimusprofessori Mikko Härmä @mikkohaermae Tutkija Kati Karhula @KatiKarhula 3.10.2018 6

Tavoite ja menetelmät Tutkimme epäsäännöllisen vuorotyön eri piirteiden (esim. ilta- ja yövuorojen määrä, vuorovälit), ja erilaisten vuorojärjestelmien muutosten yhteyksiä palautumiseen: uneen ja vireyteen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen Tutkimusasetelma mahdollistaa johtopäätökset siitä, miten terveyttä tukeva vuorosuunnittelu voi tukea työhyvinvointia Kattava seuranta-aineisto: 2004-2017, yli 37 000 jaksotyötä tekevää SOTE-alan työntekijää kunta-alan eri sairaaloissa Sairaalahenkilöstön hyvinvointikyselyt kahden vuoden välein liitettiin kyselyä edeltäneisiin 3 kuukauden Titania työaikatietoihin 3.10.2018 Työterveyslaitos MH KK www.ttl.fi 7

Yötyötä sisältävän epäsäännöllisen vuorotyön pitkäaikais-vaikutukset uneen ja palautumiseen jaksotyössä (Riskisuhde RR ja 95% vaihteluvälit) 2008 Vuorotyö Päivätyö Vertailuryhmä 2014 Vuorotyö Päivätyö väsymys vapaa-päivinä yleistyy RR 1.38 (1.2-1.6) 9 tuntia /24t nukkuminen yleistyy RR 8.04 (2.9-22) => palautumisen tarve 3.10.2018 Työterveyslaitos MH KK www.ttl.fi Härmä ym. 2018 Journal of Sleep Research 8

Työaikamuodosta toiseen siirtymisen vaikutukset uneen ja palautumiseen jaksotyössä (Riskisuhde RR ja 95% vaihteluvälit) 2008 Päivätyö Vuorotyö Härmä ym. 2018 Journal of Sleep Research 2012/ 2014 Vuorotyö Päivätyö 9 tuntia /24t nukkuminen väsymys työssä vähenee RR 0.84 (0.71-0.98) yleistyy väsymys vapaa-päivinä vähenee RR 4.74 (2.03-11.10) RR 0.68 (0.50-0.94) * 9 tuntia /24t nukkuminen vähenee RR 0.16 (0.02-1.15) = palautumisen tarve = palautumisen tarve 3.10.2018 Työterveyslaitos MH KK www.ttl.fi * ikääntyvillä ja naisilla suurin väheneminen 9

Vuorotyön piirteiden muutosten yhteydet väsymisen muutoksiin 2008, 2012, 2014 ja 2015. Riski (OR) ja 95% vaihteluväli Väsymys työssä Väsymys vapaa-ajalla Työvuorot Henkilöt OR 1 Vaihteluväli Henkilöt OR 1 Vaihteluväli Aamuvuorot 2059 0.98 (0.88-1.08) 1753 0.86 (0.78-0.95) Iltavuorot 2059 1.13 (0.98-1.28) 1753 1.10 (0.93-1.28) Yövuorot 2059 1.05 (0.90-1.22) 1753 1.38 (1.16-1.64) Ilta- tai yövuorot 2059 1.10 (0.98-1.22) 1753 1.25 (1.10-1.42) Vuoropiirteet >6 peräkkäistä vuoroa 2059 1.10 (0.84-1.42) 1753 1.25 (0.98-1.64) >2 peräkkäistä yövuoroa 2059 1.10 (1.05-1.19) 1753 1.10 (1.03-1.16) <11 tunnin vuorovälejä 2081 1.42 (1.19-1.72) 1783 1.25 (1.03-1.49) * Ikääntyvillä selvin 1 Riski (OR) kutakin 25% muutosta kohden vuoropiirteissä Härmä ym. 2018 Scand J Work, Environ & Health 10

Vuorotyön piirteiden muutosten yhteys työn ja muun elämän yhteensovittamiseen Yhteisvaikutukset Katkaisukohta Riski (odds ratio) ja 95% vaihteluväli) 1 Riski Vaihteluväli Ikä Sukupuoli Yli 40t työviikot 25 % 1.26 (1.05-1.53) 0.29 0.14 Yli 48t työviikot 10 % 1.27 (0.97-1.65) 0.50 0.49 Lyhyet (<11t) vuorovälit 25 % 1.41 (1.08-1.85) 0.14 0.88 Yksittäiset vapaapäivät 25 % 1.07 (0.80-1.44) 0.51 0.90 Iltavuorot 10 % 2.19 (1.63-2.96) 0.81 0.87 Yövuorot 10 % 1.63 (1.16-2.31) 0.65 0.81 Viikonlopputyö 25 % 1.54 (1.14-2.08) 0.38 0.42 1 vakioitu: siviilisääty, pienten ja kouluikäisten lasten lukumäärä, elämäntilanteen kokonaiskuormittavuus ei yhteisvaikutuksia 3.10.2018 Työterveyslaitos MH KK www.ttl.fi Karhula ym. 2018 OEM 11

Jatkuvan yötyön yhteys uneen ja psykososiaalisiin tekijöihin työssä Vuoden 2015 poikkileikkausaineistossa 2 % jatkuva yötyö 70 % kaksi- tai kolmivuorotyö 29 % päivätyö Tyytyväinen mahdollisuuksiin toimia itsenäisesti Tyytyväinen työkavereiden arvostukseen Tyytyväinen työn haasteelllisuuteen p=0.048 p=0.013 p=0.009 Henkinen väkivalta työssä Fyysinen väkivalta työssä p<0.001 p<0.001 Väsymystä vapaapäivinä Vaikeuksia pysyä unessa Nukahtamisvaikeuksia p<0.001 p<0.001 p<0.001 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3.10.2018 Työterveyslaitos MH KK www.ttl.fi Jatkuva yötyö Vuorotyö Päivätyö Karhula ym. 2018 Chronobiol Int 12

Johtopäätökset Tulosten mukaan on todennäköistä, että vähentämällä yövuoroja ja lyhyitä vuorovälejä sekä edistämällä nopeasti eteenpäin kiertäviä työvuoroja voidaan edistää palautumista ja ja hyvää vireyttä jaksotyönä tehtävässä vuorotyössä ikääntyvillä suurin paraneminen Vähentämällä iltavuoroja, viikonlopputyötä, lyhyitä vuorovälejä, yötyötä ja yli 40 tunnin työviikkoja voidaan edistää työn ja muun elämän yhteensovittamisesta 3.10.2018 Työterveyslaitos MH KK www.ttl.fi 13

TYÖAIKOJEN KUORMITTAVUUDEN ARVIOINTI - Työterveyslaitoksen suositukset Yövuorot - mahdollisimman vähän - peräkkäisiä yövuorot: optimi 2, ei >4 peräkkäin Palautuminen - työvuorovälit (> 11 t) - yövuorojen jälkeinen vapaa ( 28 t) Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin - työajan ja vapaan sijoittuminen Työajan pituus - keskimääräinen työaika (ka 40 t/vk, aina alle 55 t) - työvuorojen pituus ( 10 t) Työaikojen ennustettavuus - vuorolistojen pituus ja toteutuminen Vapaapäivät - vuosiloma, viikonloput ( 2 / kk) - peräkkäiset vapaapäivät ( 2) Peräkkäiset työpäivät peräkkäisten työvuorojen lkm ( 6) 3.10.2018 Työterveyslaitos Härmä www.ttl.fi 14

Olemme vieneet Työterveyslaitoksen liikennevalo-mallin osaksi Titaniaa yhteistyössä CGI:n kanssa. Ohjelma neuvoo ja valvoo työaikojen suunnittelijaa 3.10.2018 15 Työterveyslaitos Mikko Härmä www.ttl.fi

16 Uusi nettityökalu VIRE ammattikuljettajien väsymyksen hallintaan ja tuloksia ammattikuljettajien koulutusta koskevasta hankkeesta ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos yksikönpäällikkö, erikoislääkäri Jukka Terttunen, Trafi 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi

Vireyskoulutuksen vaikutus ajovireyteen Uneliaitten vuorojen osuus 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C 1st night 2nd night Morning Day/eve 1. yövuoro Peräkkäinen yövuoro Aamuvuoro Päivä/iltavuoro I=interventioryhmä (N=32), C=kontrolliryhmä (N=20). 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi Pylkkönen ym. Acciddent Analysis and Prevention, painossa.

Vireyskoulutuksen vaikutus vuoroa edeltävään uneen Vähäunisten vuorojen osuus 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% pre post pre post pre post pre post pre post pre post pre post pre post I I C C I I C C I I C C I I C C 1. yövuoro 1st night Peräkkäinen 2nd yövuoro night Aamuvuoro Morning Päivä/iltavuoro Day/evening I=interventioryhmä (N=32), C=kontrolliryhmä (N=20). 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi Pylkkönen ym. Accident Analysis and Prevention, painossa.

Vireyskoulutuksen vaikutus vireydenhallintaan * vuorossa 70% 60% Vuorojen osuus 50% 40% 30% 20% 10% 0% pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C pre I post I pre C post C 1. yövuoro 1st night Peräkkäinen 2nd night yövuoro Aamuvuoro Morning Päivä/iltavuoro Day/evening I=interventioryhmä (N=32), C=kontrolliryhmä (N=20). * Nokostauon ja/tai kofeiinin käyttö unelisuuden vähentämiseksi 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi Pylkkönen ym. Accident Analysis and Prevention, painossa.

VIRE-työkalulla parempaa vireyttä? VIRE on kehitetty työvuorojen vireysvaikutusten arviointiin soveltuu kaikille toimialoille, joissa tehdään päivätyöstä poikkeavia työaikoja perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon vireyden säätelystä 1,2 on tarkoitettu työnantajalle HR-henkilöstölle työntekijälle ja tth:lle on käytössä ilmaiseksi netissä (http://vire.arturcloud.com ) 1 Åkerstedt T, Folkard S. Sleep 1995, 18(1):1-6. 2 Åkerstedt T, Folkard S, Portin C. 2004, 75(3, Suppl.):A75 83. 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi

VIRE VIRE-työkalun avulla voi arvioida nykyisten työaikajärjestelyiden vaikutusta vireyteen liikennevalomallin avulla vertailla vaihtoehtoisia työvuorojärjestelyitä niiden vireysvaikutusten suhteen seurata pidemmällä aikavälillä työvuorojärjestelyiden vireysvaikutusten kehitystä VIRE-työkalun avulla EI voi arvioida yksittäisen henkilön vireyttä työssä päättää työvuorojärjestelyistä ottamatta huomioon muita vaikuttavia tekijöitä 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi

VIRE-työkalua kehitetään edelleen Palaute on tervetullutta. Menetelmän ovat kehittäneet Työterveyslaitos, Tukholman yliopisto, (Stressforskningsinstitutet), Trafi ja Portin Productions AB. Rahoittajat: Trafi, Työsuojelurahasto ja NordForsk 1 Åkerstedt T, Folkard S. Sleep 1995, 18(1):1-6. 2 Åkerstedt T, Folkard S, Portin C. 2004, 75(3, Suppl.):A75 83. 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi

VIRE verkkosovellus 3.10.2018 Työterveyslaitos Härmä www.ttl.fi/koulutus 23

VIRE verkkosovellus Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 Henkilö 4 Henkilö 5 Henkilö 6 Henkilö 7 3.10.2018 Työterveyslaitos Härmä www.ttl.fi/koulutus 24

VIRE verkkosovellus 3.10.2018 Työterveyslaitos Härmä www.ttl.fi/koulutus 25

Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Liikennelääketiede Liikenneturvallisuuden palveluksessa Ihminen on perimältään päiväeläin Yksilölliset erot sopeutumisessa epäsäännölliseen vuorokausirytmiin ovat suuret Organisaatiotasolla keskimääräistä väsymysriskiä voidaan hallita työvuorosuunnittelulla Väsymys on kaikissa liikennemuodoissa merkittävä liikenneturvallisuutta haittaava riskitekijä, jonka hallintaan on keinoja sekä henkilöllä itsellään että liikenteen ammattilaista koskien myös työvuorosuunnittelulla. Hoitamattomat sairaudet voivat pahentaa väsymysriskiä. Biomatemaattinen malli Vire-nettipalvelun taustalla tuo ihmisen normaaliin vuorokausirytmiin perustuvan piilevän väsymyksen näkyväksi, tavoitteena jatkossa myös ilmeisen väsymyksen saaminen liikennemuodoittain näkyväksi. 3.10.2018 Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto 27

Biomatemaattisten mallien mahdollisuudet vuorotyön väsymisriskien hallinnassa Vuorotyösuunnittelu Muutoshallinta Onnettomuustutkinta 3.10.2018 Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto 28

Vire beta-versio julki Perustuu tieteellisesti validoituun biomatemaattiseen malliin Auttaa havainnollistamaan vuorokauden aikaan sidottua piilevää väsymystä Kehitetään palautteen perusteella Seuraavassa versiossa laajennetaan datapohjaa tieteellisissä tutkimuksissa saatuun, koettuun väsymysdataan Tavoitteena luoda toimiva työkalu, joka auttaa tunnistamaan epäsäännöllisen työn sekä piileviä että todennäköisiä väsymisriskejä 3.10.2018 Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto 29

Vuorotyöntekijöiden unettomuutta voidaan hoitaa lääkkeettömin menetelmin Tiedotustilaisuus 3.10.2018 Heli Järnefelt, erikoispsykologi, PsT, @HeliJarnefelt 3.10.2018 30

Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa -tutkimushanke 2015-2019 https://www.ttl.fi/tutkimushanke/vuoroty ontekijoiden-unen-vireyden-tukeminentyoterveyshuollossa/ 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 31

Lisätietoa työikäisten unettomuuden hoidosta (Järnefelt & Hublin, 2018) 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 32

Unettomuuden hoito ja vuorotyöntekijät Unettomuuden Käypä hoito -suosituksen (2015) mukaan lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijaisia unettomuuden hoitokeinoja. Erityisesti kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmien on todettu olevan tehokkaita pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Aikaisemmassa tutkimuksessa työterveyshuollon hoitajat ohjasivat lyhyen koulutuksen jälkeen tuloksellisesti KKT:n menetelmiin pohjautuvia ryhmiä ja myös epäsäännöllistä työaikaa tekevät hyötyivät hoidosta (Järnefelt ym., 2012; 2014). 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 33

Unettomuutta ylläpitävät yksilölliset tekijät (Järnefelt & Hublin, 2018) 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 34

Tutkimuksen päätavoitteet Tavoitteena parantaa unettomuudesta kärsivien vuorotyöntekijöiden unta ja vireyttä. Tutkittiin: työterveyshuollossa toteutettujen lääkkeettömien unettomuuden hoitomenetelmien tuloksellisuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa lääkkeettömien hoitojen soveltuvuutta työterveyshuoltojen menetelminä 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 35

36 Yhteistyökumppanit Työterveys Helsinki Turun Työterveystalo Finnair Terveyspalvelut Fazerin työterveyshuolto Lääkärikeskus Aavan työterveysyksikkö Työterveyslaitoksen erikoistuvat lääkärit 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi

Keskeisimmät osallistumiskriteerit 1. Ei-elimellisen unettomuuden diagnostiset kriteerit täyttyivät. Unettomuutta tai unta edistävien lääkkeiden käyttöä oli ilmennyt vähintään kolme kertaa viikossa. Unettomuuden kesto vähintään kolme kuukautta 2. Vähintään 10 % työvuoroista oli muuta kuin säännöllistä päivätyötä: aikaisia aamuvuoroja, iltavuoroja tai yövuoroja 3. Unettomuusoireisiin ei liittynyt muita sairauksia tai oireita, joita ei oltu riittävällä tavalla arvioitu ja/tai hoidettu 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 37

Tutkimuksen kulku 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 38

Tutkimuksen hoitomuodot Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmiin pohjautuva ryhmähoito: Kuusi ryhmätapaamista, joita ohjasi työterveyspsykologi. KKT:n menetelmiin pohjautuva itsehoito: Hoidon toteutuksessa käytettiin apuna tablettitietokoneita. Unen huollon ohjaus: Yksi yksilötapaaminen työterveyshoitajan kanssa. 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 39

Unettomuuden KKT:n menetelmät Psykoedukaatio: Annetaan uneen ja unettomuuteen liittyvää tietoa sekä tietoa siitä, miten vuorotyö vaikuttaa uneen ja vireyteen. Keinot vähentää ja lopettaa unta edistävä lääkitys. Unen ja vireyden huolto: Korjataan unta ja vireyttä heikentäviä elämäntapoja huomioiden vuorotyönäkökulma. Käyttäytymisterapian menetelmät: Parannetaan unta nukkumistottumuksia ja unen rytmitystä muuttamalla. Kognitiiviset menetelmät: Opetellaan mielen rauhoittamisen keinoja ja unettomuuteen liittyvien huolien käsittelyä. Rentoutumis- ja mindfulnessmenetelmät 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 40

41 Tutkimukseen osallistuneet (n=76) Ikä Sukupuoli 21-61 vuotta (mediaani 45 vuotta) 75 % naisia Ammattialat Terveyden- ja sosiaalihuolto 46 %, elintarvikeala 17 %, ilmailu 12 %, muu 25 % Vuorotyökokemus Työaikamuodot Unettomuuden kesto Keskimäärin 16,4 (8,9) vuotta Kolmivuorotyö 54 %, epäsäännölliset työajat 24 %, kaksivuorotyö ilman yövuoroa 13 % ja kaksivuorotyö, johon kuuluu yövuoro 9 % 9 kk:ta - 25 vuotta (mediaani 5 vuotta) 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi

Unettomuuden vakavuus Unettomuuden itsearvioitu vakavuus väheni kohtalaisesti kaikkien hoitojen jälkeen ja tulos säilyi 6 kk:n seurannassa. 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 42

43 Muita tuloksia koskien kaikkia hoitomuotoja Heräämisen jälkeinen vireys, palautuminen työstä ja kokonaisvireys paranivat. Unen kesto piteni ja unta edistävien lääkkeiden käyttö väheni. Työuupumuksen oireet ja uneen liittyvät huoliajatukset vähenivät sekä elämänlaatu parani. 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi

KKT-ryhmähoitoa saaneissa eniten hyötyneitä 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 44

Masennusoireet Masennusoireet vähentyivät 6 kk:n seurannassa, mutta vain KKT-ryhmä ja -itsehoitoa saaneilla. 3.10.2018 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 45

Yhteenvetoa Sekä KKT:n menetelmiin pohjautuvaan ryhmä- ja itsehoitoon että unen huollon ohjaukseen osallistuneiden vuorotyöntekijöiden unettomuuden vakavuus väheni ja vireys parani. Hoidosta hyötyneitä oli eniten ryhmämuotoista KKT:a saaneissa ja KKT-hoito paransi osallistujien mielialaa. Työterveyshuollot kokevat unettomuuden lääkkeettömän hoidon sopivan työterveyshuoltoon ja pystyvät ottamaan menetelmiä käyttöön suhteellisen lyhyen koulutuksen jälkeen. 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 46

Johtopäätöksiä Vuorotyöntekijöille kannattaa tarjota unettomuuden lääkkeetöntä, psykologista hoitoa ja ohjausta, mutta hoidon suunnittelun pitäisi olla yksilöllistä. Osa vuorotyöntekijöistä ei hyötynyt tutkimuksen hoidoista ja he voisivat hyötyä enemmän esim. työaikojen muokkaamisesta. Käytännössä useiden vuorotyöntekijöiden kohdalla toimisivat tn. parhaiten itsehoidolliset menetelmät, joihin yhdistetään työterveyshuollon antamaa ohjausta ja tukea. Työterveyshuolto sopii luontevasti toteuttamaan vuorotyöntekijöiden unettomuuden arviointia ja lääkkeetöntä hoitoa, mutta siellä tarvitaan perus- että täydennyskoulutusta arviointi- ja hoitomenetelmistä. 3.10.2018 Työterveyslaitos Heli Järnefelt www.ttl.fi 47

Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos