Henkilöstökertomus 2017

Henkilöstökertomus 2017

Säteilyturvakeskus Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus... 1 2 Johdanto... 2 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 3.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 2 3.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan... 4 3.3 Henkilöstön ikärakenne... 4 3.4 Koulutusrakenne... 5 3.5 Vaihtuvuus ja eläköityminen... 6 4 STUK työnantajana... 6 4.1 Työnantajamielikuva... 6 4.2 Rekrytoinnit... 7 4.3 Kokemusvuodet... 8 4.4 Palkkaus ja palkitseminen... 8 5 Työhyvinvointi... 10 5.1 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen... 10 5.2 Työtyytyväisyys... 12 5.3 Työterveyshuollon toiminta... 13 5.4 Henkilökuntayhdistys/Virkistystoiminta... 14 5.5 Työsuojelu ja yhteistoiminta... 15 5.6 Sairauksista ja työtapaturmista johtuvat poissaolot... 16 6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 16 6.1 Osaamisen kehittäminen... 16 6.2 Koulutukseen käytetty työaika... 17 7 Liitetaulukot... 18 Kuvien tiedot: Kannen kuva, kuvaaja Jarkko Översti, Studio Tosikuva. Lähde: STUK Kuva s.1, kuvaaja Jarkko Översti, Studio Tosikuva. Lähde: STUK Kuva s. 7, kuvaaja Jarmo Lehtinen. Lähde: STUK Kuva s. 10, kuvaaja Jarkko Översti, Studio Tosikuva. Lähde: STUK Kuva s. 12, kuvaaja Jarkko Översti, Studio Tosikuva. Lähde: STUK Kuva s. 15, Lähde: STUK

Säteilyturvakeskus 1 (19) 1 Pääjohtajan katsaus Vuosi 2017 oli Säteilyturvakeskuksessa työmäärältään ja laadultaan ainutlaatuinen. Tuimme ministeriöitä säteily- ja ydinenergialainsäädännön uudistuksissa, tarkastimme kolmea isoa ydinenergian käytön lupahakemusta, huolehdimme tärkeimmistä ydinenergian ja säteilyn käytön valvontavelvoitteistamme ja ympäristön säteilyvalvonnasta sekä valmiustoimintamme kehittämisestä. Perusvelvoitteidemme lisäksi loimme alustan kansalliselle säteilyturvallisuustutkimusohjelmalle yhteistyössä yliopistojen kanssa ja perustan STUKin asiantuntijapalveluja maailmalla myyvän STUK International Oy:n toiminnalle. Työntäyteisestä vuodesta huolimatta STUK ja stuklaiset saavuttivat vaikuttavuus- ja tulostavoitteensa erinomaisesti. Tämä on hieno saavutus ja erityisen tyytyväinen olen siitä, että myös työtyytyväisyyttämme mittaavan VMBaron tulokset entisestään paranivat. Valmistelimme vuoden 2017 aikana STUKille uuden strategian. Valmistelutyössä kävimme erinomaista keskustelua toimintaympäristömme muutoksista ja siitä kuinka ne vaikuttavat valvontaamme, osaamiseemme ja työtapoihimme. Strategiatyön tuloksena tunnistettu tarve STUKin muutokselle on ilmiselvä ja muutoksen toteutamme yhdeksän strategisen tavoitteen avulla. Muutoksen tukijalkana pidämme kuitenkin arvomme ja toiminta-ajatuksemme ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelemisesta säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Visiomme Maailman onnellisimmat virkamiehet, paras virasto ja tyytyväisimmät asiakkaat säteily-turvallinen Suomi on kunnianhimoinen, innostava ja keskustelua sekä tunteita herättävä. Vision toteutumisen edellytykset ovat osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, vastuulliset toiminnan-harjoittajat ja säteilyn riskejä oikein ymmärtävät kansalaiset sekä häiriöihin varautunut ja niitä kestävä yhteiskunta. Tämä on yhteinen tavoitteemme. Petteri Tiippana

Säteilyturvakeskus 2 (19) 2 Johdanto Tämä henkilöstökertomus kokoaa yhteen vuoden 2017 keskeiset henkilöstöjohtamisen toimenpiteet, henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja edellisten vuosien vertailutiedot. Henkilöstökertomuksen tarkoitus on antaa tietoa erilaisista Säteilyturvakeskuksen henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstöresurssien tilan arvioimiseksi ja analysoimiseksi, kehittämiskohteiden tunnistamiseksi, priorisoimiseksi ja toteuttamiseksi sekä tavoitteiden asettamiseksi ja näiden toteutumisen seuraamiseksi. Raportoitavat tunnusluvut kuvaavat tilannetta 31.12.2017, ellei tekstissä toisin mainita. Henkilöstökertomusta on julkaistu Säteilyturvakeskuksessa vuodesta 1998 alkaen. 3 Henkilöstön määrä ja rakenne 3.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Säteilyturvakeskuksessa (STUK) työskenteli vuoden 2017 lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa 296 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 30 henkilöä, yhteensä 326 henkilöä. Vuoden 2016 lopussa vastaava luku oli yhteensä 321 henkilöä. Henkilömäärä nousi 5 henkilöllä (1,6 %). Palkattomalla virkavapaalla olleet henkilöt (15 hlöä) mukaan lukien STUKin henkilöstön määrä oli vuoden 2017 lopussa 341 henkilöä. Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä oli 99,4 %. Henkilöstön määrä on vuodesta 2015 alkaen pysynyt lähes samana, sitä ennen määrässä oli laskua johtuen mm. YT-neuvotteluista. Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä ja kehitys sekä henkilöstö osastoittain esitetään kuvissa 1, 2 ja 3. Kuva 1. STUKin henkilöstön määrä 2013-2017

Säteilyturvakeskus 3 (19) Kuva 2. STUKin henkilötyövuosien määrä 2013-2017 Kuva 3. Henkilöstö osastoittain vuonna 2017 Lyhenteet: JOH: Johto TYK: Viestintä HAL: Hallinto YMO: Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta YTO: Ydinvoimalaitosten valvonta STO: Säteilytoiminnan valvonta VALO: Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius

Säteilyturvakeskus 4 (19) 3.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan STUKissa miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa 58,1 % (198 hlöä) ja naisten osuus 41,9 % (143 hlöä) (kuva 4). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista miesten osuus oli 59,5 % ja naisten osuus 40,5 %. Koko valtionhallinnossa naisten osuus oli vuoden 2016 lopussa 48,9 %. Naisten osuus johdosta oli vuoden 2017 lopussa 40%. Vuonna 2016 luku oli 45,5%. Vastaava luku valtionhallinnossa vuonna 2016 oli 35%. Muissa esimiestehtävissä toimivista henkilöistä naisten osuus oli 43,8% (43,8% vuonna 2016). Vastaava luku valtionhallinnossa vuonna 2016 oli 27%. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Naiset Miehet 149 149 144 140 143 218 211 195 198 198 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 4. Miesten ja naisten lukumäärät vuosien 2013-2017 lopussa (virkavapaana olleet sisältyvät lukuihin) 3.3 Henkilöstön ikärakenne STUKin palveluksessa 31.12.2017 olleiden keski-ikä oli 46,5 vuotta. Keski-ikä on hiukan korkeampi kuin muualla valtionhallinnossa, jossa se oli 46,3 vuotta vuoden 2016 lopussa. Miesten keski-ikä STUKissa vuoden 2017 lopussa oli 46,0 vuotta ja naisten keski-ikä 47,0 vuotta. 45 vuotta täyttäneiden osuus STUKin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa 61,1%. Koko valtionhallinnossa 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 56,8 % vuonna 2016. STUKin ikärakennetta ja sen kehittymistä kuvataan tarkemmin kuvassa 5.

Säteilyturvakeskus 5 (19) Kuva 5. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2017 ja 31.12.1997 3.4 Koulutusrakenne STUKin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa 85,2 % suorittanut korkeakoulu- tai yliopistotason tutkinnon. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen (tohtorit ja lisensiaatit) suorittaneiden osuus STUKin henkilöstöstä oli 72 %. Koko valtionhallinnossa korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus oli 47,1 % vuonna 2016. Henkilöstön jakautuminen koulutusasteittain esitetään kuvassa 6. STUKin vakinaisen henkilöstön koulutustasoindeksin keskiarvo oli vuoden 2017 lopussa 6,59. Koulutustasojen indeksiluvut ovat: tohtori- ja lisensiaattitutkinto 8, ylempi korkeakoulututkinto 7, alempi korkeakouluaste 6, alin korkea-aste 5, keskiaste (ammatillinen koulutus tai yo-tutkinto) 3,5 ja perusasteen koulutus 1,5. Koko valtionhallinnossa koulutustasoindeksi oli vuoden 2016 lopussa 5,3. Kuva 6. Henkilöstön jakautuminen eri koulutusasteisiin (% vakinaisesta henkilöstöstä)

Säteilyturvakeskus 6 (19) 3.5 Vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaiseen palvelussuhteeseen tuli vuonna 2017 yhteensä 12 uutta henkilöä. Heistä 7 henkilöä tuli STUKin ulkopuolelta ja 5 henkilön määräaikainen palvelussuhde vakinaistettiin. Vakinaisesta henkilöstöstä 20 henkilön palvelussuhde STUKiin päättyi. Lähtövaihtuvuus vakinaisissa tehtävissä oli 6,4 % (taulukko 1). Taulukko 1. Lähtö ja tulovaihtuvuusprosentit vakinaisissa tehtävissä 2013-2017 Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Lähtövaihtuvuus 5,3 % 4,1 % 10,9 % 7,2 % 6,4 % Tulovaihtuvuus 2,3 % 4,1 % 4,4 % 6,3 % 3,9 % Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2017 12 henkilöä. Heidän keskimääräinen ikänsä oli siirtymähetkellä 64,5 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä. Kuvassa 7 esitetään eläkkeelle vuosina 2013-2017 siirtyneiden ikärakennetta. Kuva 7. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2013-2017 siirtyneiden keskimääräinen ikä 4 STUK työnantajana 4.1 Työnantajamielikuva Positiivisen työantajamielikuvan rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, jotta STU- Kiin voidaan jatkossakin saada oikeanlaisia osaajia. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy jatkuvasti erityisesti tietyillä osaamisalueilla. Avoimet tehtävät on kuitenkin pääsääntöisesti saatu onnistuneesti täytettyä. Vuoden 2017 aikana tehtiin opiskelijayhteistyötä työnantajamielikuvan kehittämiseksi mm. opiskelijavierailuiden myötä. STUK tar-

Säteilyturvakeskus 7 (19) joaa vuosittain myös useita harjoittelu- ja opinnäytepaikkoja, ja STUK on opiskelijoiden keskuudessa pidetty työnantaja. VMBaro työtyytyväisyyskyselyn mukaan 81% vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä STUKin työnantajakuvaan ja arvoihin. Työnantajakuvaa mittaavan indeksin arvo oli 4,12 (asteikolla 1-5) vuonna 2017. Pönttöprojekti 4.2 Rekrytoinnit Haettavaksi julistettiin vuonna 2017 yhteensä 13 virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta. Hakemuksia näihin tuli yhteensä 463 kappaletta. Luvuissa eivät ole mukana kesäharjoittelijoita koskevat haut, eivätkä myöskään sisäisesti avoimiksi ilmoitetut tehtävät. STUKissa kannustetaan henkilöstöä sisäiseen liikkuvuuteen, ja sisäisen liikkuvuuden tehtäviä olikin haussa useita. STUKiin rekrytoitiin vuonna 2017 yhteensä 18 korkeakouluopiskelijaa määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Heistä 15 työskenteli harjoittelijana ja kolme opinnäytetyöntekijänä. Siviilipalveluksessa ei ollut STUKissa vuonna 2017 yhtään henkilöä.

Säteilyturvakeskus 8 (19) 4.3 Kokemusvuodet Henkilöstö viihtyy STUKissa hyvin. Vuoden 2017 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 50,6 % on työskennellyt STUKissa 11 vuotta tai yli (kuva 8). Keskimääräinen työskentelyaika vuoden 2017 lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa olevalla 14,4 vuotta ja määräaikaiset mukaan luettuna 13,3. Yli 40 vuotta STUKissa olleita oli vuoden 2017 lopussa neljä henkilöä ja vähintään 30 vuotta palveluksessa olleita 34 henkilöä. Kuva 8. STUKin vakinaisen henkilöstön kokemusvuodet 31.12.2007 ja 31.12.2017 4.4 Palkkaus ja palkitseminen STUKissa on tehtävien vaativuuteen ja työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea tuloksellista toimintaa, kannustaa henkilöstöä erinomaisiin työsuorituksiin, tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä, huolehtia oikeudenmukaisesta palkkauksesta, tukea ja parantaa esimiestyötä ja johtamista sekä edistää työnantajan kykyä kilpailla pätevästä työvoimasta. Vuoden 2017 aikana päivitettiin palkkaukseen liittyvää ohjeistusta sekä järjestettiin siitä henkilöstölle koulutusta. STUKin palkkausmenot työaikakorvauksineen ja sivukuluineen olivat vuonna 2017 yhteensä 23 173 957,59 euroa. Edellisvuoden vastaava luku oli 23 840 252,35 euroa. STUKissa on maksettu tulospalkkioita vuodesta 1998 lukien. Peruslähtökohtana tulospalkkioiden maksamiselle on se, että STUK on kokonaisuutena saavuttanut hyvin tulostavoitteensa. Vuonna 2017 maksettiin tulospalkkiota. Taulukossa 2 ja kuvassa 9 esitetään miesten ja naisten palkkauksellista asemaa vaativuusryhmittäin. Tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo myös palkkausasioissa.

Säteilyturvakeskus 9 (19) Taulukko 2. Miesten ja naisten lukumäärät sekä palkkojen ja henkilökohtaisten palkanosien keskiarvot eri vaativuusryhmissä Kokonaispalkan Tehtäväryhmä Sukupuoli lkm hk %:n k.a. keskiarvo 4 m * * * 4 n * 28,00 2 627,67 4 * 28,00 2 627,67 5 m * * * 5 n 5 25,90 2 842,14 5 5 25,90 2 842,14 6 m * 24,43 3 096,29 6 n 17 30,55 3 248,66 6 * 29,63 3 225,80 7 m 12 29,32 3 530,98 7 n 19 33,95 3 685,43 7 31 32,16 3 625,65 8 m 26 29,35 3 997,29 8 n 17 33,46 4 124,49 8 43 30,98 4 047,58 9 m 41 32,24 4 714,07 9 n 14 32,80 4 740,83 9 55 32,38 4 720,89 10 m 53 34,07 5 461,88 10 n 16 31,75 5 361,67 10 69 33,53 5 438,64 11 m 29 34,54 6 230,74 11 n 18 34,18 6 204,72 11 47 34,40 6 220,78 12 m 8 38,99 7 137,39 12 n 5 42,54 7 319,38 12 13 40,36 7 207,38 kaikki m 172 32,73 5 093,82 kaikki n 115 32,78 4 526,33 koko stuk 287 32,75 4 866,43

Säteilyturvakeskus 10 (19) STUKissa järjestettiin henkilöstölle strategian 2018-2022 lanseerauspäivä 17.11.2017 Lisäksi STUKissa muistetaan henkilöstöä pitkäaikaisesta palveluksesta (palvelusaikalahjat 20-, 30- ja 40-vuotisesta palveluksesta), 50- ja 60-vuotispäivinä sekä eläkkeelle siirtymisen ja tutkinnon suorittamisen johdosta. 5 Työhyvinvointi 5.1 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen STUKissa työhyvinvoinnista huolehditaan, sillä vain hyvinvoiva työyhteisö voi olla toimiva ja tuloksellinen. Työhyvinvointi syntyy arkisista tekijöistä, joihin on mahdollista vaikuttaa. Työhyvinvointia luodaan yhdessä joka päivä. STUKissa työhyvinvointi kuvataan viiden osa-alueen kokonaisuutena: työ ja osaaminen terveys ja hyvinvointi työyhteisön toimivuus hyvä johtaminen ja esimiestoiminta turvallinen työympäristö Hyvä työyhteisö oppaassa kuvataan STUKlainen tapa toimia hyvänä työyhteisönä. Hyvä työyhteisö ja työhyvinvointi syntyy koko henkilöstön yhteistyönä. Oppaassa kuvataan, mitä on työhyvinvointi ja miten siitä STUKissa huolehditaan. Opasta täydentää intranetissä oleva portaali, josta löytyy oppaan teemoihin liittyvää yksityiskohtaisempaa ohjeistusta ja materiaalia. Oppaassa kuvataan myös varhaisen puheeksiottamisen toimintamalli. STUK tukee henkilöstön fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä osana muuta työkykyä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä toi-

Säteilyturvakeskus 11 (19) mintoja sisältyy myös virkistystoimintaan, jota STUK tukee henkilökuntayhdistykselle (HEKY) osoittamiensa määrärahojen turvin. STUKin vuonna 2017 tarjoamia toimintoja olivat: e-passi (liikunta- ja kulttuurietu) kuntokorttikäytäntö kuntosalin käyttö hieronta STUKin osittain kustantamana Omaehtoisen fyysisen työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävät menot (em. toiminnot) olivat STUKissa vuonna 2017 108,2 euroa henkilötyövuotta kohden (kuva 10). Kuva 9. Omaehtoisen fyysisen työkyvyn ylläpitoon ja edistämiseen tähtäävät menot vuosina 2013-2017 (e/htv)

Säteilyturvakeskus 12 (19) STUKin Suomi 100 vuotta -juhla 5.2 Työtyytyväisyys STUKissa on mitattu henkilöstön työtyytyväisyyttä VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn avulla vuodesta 2013 alkaen. Vastausprosentti VMBaro-työtyytyväisyyskyselyyn oli 76 eli se nousi hieman vuodesta 2016 (69 %). Kysely koostuu kahdeksasta pääkohdasta, jotka kukin sisältävät 3-7 kysymystä. Pääkohdat ovat Johtaminen, Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet, Palkkaus, Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, Työyhteisön toimintakulttuuri, Työ- ja toimintaympäristö, Vuorovaikutus ja viestintä ja Työnantajakuva ja arvot. Kuvassa 11 esitetään kyselyn pääkohtien tulokset (STUK ja valtio). STUKin indeksiluku on kaikissa pääkohdissa parempi kuin valtion keskiarvo. STUKin henkilöstö on tyytyväisintä seuraavien pääkohtien osalta: Työnantajakuva ja arvot (ka 4,12) Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet (4,05) sekä Työyhteisön toimintakulttuuri (ka 4,03). Eniten kehitettävää koetaan vielä olevan Palkkauksessa (ka 3,47). STUKin työtyytyväisyysbarometrin kokonaisindeksiarvo on 3,85 ja vastaava valtion keskiarvo 3,55. Kuva 10. VMBaro työtyytyväisyyskyselyn keskiarvot

Säteilyturvakeskus 13 (19) 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon muotoja ovat mm. - työpaikkaan ja työoloihin liittyvät selvitykset - työhöntulotarkastukset, terveys- ja seurantatarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä sekä muut terveystarkastukset - työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut. Osastokohtaisia terveystarkastuksia tehdään vuosittain. Osastokohtaisissa tarkastuksissa kaikki osaston työntekijät voivat käydä laboratoriokokeissa ja toimintakykytestissä ja he saavat vastattavakseen terveyskyselyn. Kyselyssä käydään läpi elämäntavat, oireet ja sairaudet, stressi ja uupumus, uni ja vireystila sekä koettu työkyky. Kokeiden, testin, kyselyn sekä sairauspoissaolojen tarkastelun pohjalta jokaiselle laaditaan oma suunnitelma terveydestä huolehtimiseen ja mikäli tarkasteluissa havaitaan mitään erityistä, työntekijä saa kutsun työterveyshuollon vastaanotolle. Osana osastokohtaisia tarkastuksia tehdään myös toimipaikkaselvitys. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin varmistamisessa. Erityisesti se korostuu muutostilanteissa ja erilaisissa haasteellisissa työyhteisötilanteissa. Vuonna 2017 työterveyshuollon (esim. työterveyspsykologit) asiantuntemusta ja tukea hyödynnettiinkin aktiivisesti sekä yksilö- että yhteisötasolla. Työterveyspalveluiden bruttomenot olivat yhteensä 319 739 euroa (1004 euroa/htv) vuonna 2017. Nettomenot, joissa on huomioitu KELAlta saadut työterveyspalveluiden menojen palautukset vuodelta 2016, olivat 242 342 euroa (761 euroa/htv). Työterveyspalveluiden nettomenojen keskiarvo/htv oli suurempi kuin koko valtionhallinnossa, jossa se oli 541 euroa/htv (v. 2016). Kustannuksia on nostanut osaltaan siirtyminen osastokohtaisiin terveystarkastuksiin. Kustannusten pääpaino on tällöin ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Työterveyspalveluiden kustannukset vuosina 2013 2017 esitetään kuvassa 12.

Säteilyturvakeskus 14 (19) Kuva 11. Työterveyspalveluiden kustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina 2013-2017 5.4 Henkilökuntayhdistys/Virkistystoiminta STUKin henkilökuntayhdistykseen (HEKY) kuuluvat kaikki Säteilyturvakeskuksen työntekijät. Sen tarkoituksena on edistää Säteilyturvakeskuksen henkilöstön yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä sekä tukea jäsentensä kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhdistys järjestää jäsenistölleen erilaisia toimintoja ja tapahtumia. Vuonna 2017 Säteilyturvakeskus (STUK) osoitti HEKYlle 14999,44 euroa erilaisten liikunta- ja virkistystapahtumien järjestämistä varten. HEKYn alajaostoja ja kerhoja ovat liikuntajaosto, veneilyjaosto, kässäkerho, musiikkikerho Sätky, video- ja kamerakerho sekä STUKin saunaseurat. Liikunta ja ulkoilu oli tärkeä osa HEKYn toimintaa vuonna 2017. HEKY ylläpiti viikoittaista salibandyvuoroa sekä osallistui ministeriöiden ja keskusjärjestöjen yhteiseen MIKE-salibandysarjaan. Keväällä heti lumien sulettua HEKY järjesti ohjatun lintubongausretken Viikin ympäristössä. Keväällä järjestettiin myös HEKYn juoksukoulusekä Vantaan VM-centerissä karting-kilpailun. Alkukesällä järjestettiin ulkoilupäivä Vuosaaren maastoissa, jossa oli kokeiltavina erilaisia aktiviteetteja kuten suppausta, melontaa ja fatbike-pyöräilyä. Loppukesästä miteltiin HEKYn 7-ottelu Eläintarhan kentällä. Syyskuun lopulla tehtiin opastettu vierailu Vallisaaren historiallisen upeisiin maisemiin. Yksittäisiä pitkäkestoisia urheilusuorituksia tuettiin. Vuonna 2017 STUKilaisia kunnostautui mm. juoksussa ja soudussa. Uutena toimintana HEKY järjesti kaksi pyörähuoltotilaisuutta STUKissa, jossa oli mahdollista huollattaa oma pyöränsä osin HEKYn tukemana. Tapahtuma sai erittäin hyvän vastaanoton. Kulttuuritoimintaa HEKY tuki järjestämällä yhden elokuvaillan. Loppuvuonna 2017 HE- KY sponsoroi tutustumista Ateneumissa esillä olleeseen Wrightin veljesten näyttelyyn. Kulinaristejakaan HEKY ei unohtanut, vaan alkuvuodesta järjestettiin STUKissa olutmaistajaiset, jossa oli teemana suomalaiset pienpanimo-oluet. Vakiintuneita toimintoja ja tapahtumia tuettiin perinteisesti, kuten STUKin saunaseuran järjestämät saunaillat lähialueen saunoissa. Kässäkerho järjesti vuonna 2017 joulukortti-

Säteilyturvakeskus 15 (19) työpajan. HEKY tuki sivutoimistojen henkilöstön virkistystoimintaa myöntämällä tukea mm. kuntosali- ja elokuvakäynteihin. Olkiluodon paikallistarkastajat järjestivät HEKYn tuella joulukuussa keilailuillan. HEKYn lintubongausretki 5.5 Työsuojelu ja yhteistoiminta STUKin työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2017 työsuojelupäällikkö työnantajan edustajana ja työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua, kaksi työsuojeluasiamiestä sekä YT-yhdyshenkilö. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistui myös henkilöstöpäällikkö sekä tarvittaessa aihealueiden mukaan kutsuttuja henkilöitä. Nykyinen työsuojelutoimikunta on valittu toimikaudelle 1/2015-12/2018. Työsuojeluvaltuutetun tehtävää hoitaa Jaana Joenvuori, joka toimii samalla toimikunnan sihteerinä. Ensimmäinen varavaltuutettu on Vesa Moilanen ja toinen varavaltuutettu on Antti Tynkkynen. Työsuojeluasiamiehiä olivat Kaisa Vaaramaa ja Eija Klemettilä. Pääjohtaja nimitti työsuojelupäälliköksi 2017 alusta Riikka Pastilan. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2017 neljä kertaa. Työsuojelutoimikunta tekee jatkuvaa työtä STUKin työturvallisuuden edistämiseksi. Vuoden aikana työsuojelutoimikunta käsitteli mm. saldoleikkauksia, etätöitä, sisäilmaongelmia, työtapaturmia, läheltä piti tilanteita sekä avusti koko talon työsuojelun riskienarvioinnin toteuttamisessa. Riskienarvioinnista seuranneista toimenpiteistä suurin osa vietiin loppuun jo vuonna 2017, mutta joidenkin osalta seuranta jatkuu vielä. Työsuojelun yt-sopimuksen uusiminen aloitettiin. STUKissa järjestettiin keväällä poistumisharjoitus, jonka jälkeen käsiteltiin kiinteistön edustajien kanssa harjoituksessa ilmenneitä kehityskohteita. Työterveyden kanssa teh-

Säteilyturvakeskus 16 (19) tiin yhteinen työpaikkaselvitys YMOlle ja STOlle. Työsuojelutoimikunta vieraili kesällä Veripalvelussa tutustumassa laboratorion ja monitilatoimiston yhdistelmään. Radonlaboratoriossa mitattiin melutasoja ja tehtiin meluntorjuntasuunnitelma. Toimikunta edisti osaltaan sähköisen kemikaalirekisterin hankintaa ja tutustui EcoArchive järjestelmään. Yhteistoiminnan tavoitteena on, että jokainen STUKlainen saa tiedot omaa työtänsä koskevista tavoitteista, ajankohtaisista ratkaisuista ja vireillä olevista suunnitelmista. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus avoimesti keskustella ja esittää mielipiteensä omaa työtään koskevissa ja siihen vaikuttavissa asioissa. Yhteistoimintaa toteutetaan työyksikössä, osastotasolla sekä STUK-tasolla. 5.6 Sairauksista ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneiden poissaolopäivien määrä oli 8,8 päivää henkilötyövuotta kohden eli 3,52 % säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaolojen määrä henkilötyövuotta kohden oli 0,9 pv suurempi kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien osuus poissaoloista oli 0,02 pv/htv. Koko valtionhallinnossa sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä oli 8,5 pv/htv vuonna 2016. Kuvassa 13 on esitetty sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolopäivät henkilötyövuotta kohden vuosina 2013-2017. Kuva 12. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolopäivät henkilötyövuotta kohden vuosina 2013-2017 6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 6.1 Osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittämisessä suurin merkitys on työssä oppimisen eri muodoilla, joita koulutustyyppiset kehittämismenetelmät täydentävät. STUKin yhteisen koulutuksen teemoina oli mm. auditointi. Osastojen järjestämää ammatillista koulutusta jat-

Säteilyturvakeskus 17 (19) kettiin monipuolisesti. Henkilöstöä osallistui runsaasti myös ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin ja valmennuksiin. STUK oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kansallista ydinjäte- ja ydinturvallisuuskurssia. Siihen osallistui alan muiden toimijoiden lisäksi myös STUKlaisia sekä kouluttajina että osallistujina. Osaamisen johtamisen ja hallinnan tukena on käytössä osaamisen johtamisen sovellus Sympa. Sympassa mm. ylläpidetään henkilöiden koulutustietoja (tutkinnot, koulutukset) sekä pätevyyksiä ja lupia, kirjataan tulos- ja kehityskeskusteluissa sovitut asiat ja tehdään osaamisen kehittämissuunnitelmat, seurataan yleisperehdytyksen toteutumista sekä ylläpidetään tehtävänkuvauksia. Tulevaisuudessa Sympassa ylläpidetään ja päivitetään osaamisprofiileja. Esimiestyön kehittämiseksi tarkoitettu esimiesfoorumi jatkoi kokoontumistaan vuoden aikana ajankohtaisten teemojen parissa. Useita STUKin esimiehiä osallistui myös muiden toimijoiden järjestämiin johtamis- ja esimiesvalmennusohjelmiin. 6.2 Koulutukseen käytetty työaika STUKin tavoitteeksi on asetettu, että henkilöstön koulutukseen käyttämä työaika on 3-4 % (n. 7-10 pv/htv) säännöllisestä kokonaistyöajasta. Lisäksi tavoitteena on, että opinnäytteitä valmistuu vuosittain muutama. Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2017 yhteensä 7,93 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Se on 3,16 % säännöllisestä vuosityöajasta (kuva 14). STUKin ohjauksessa valmistui 10 ylempään korkeakoulututkintoon liittyvää opinnäytetyötä. Koulutukseen osallistuminen on kuitenkin vain yksi osaamisen kehittämisen muoto. Osaamisen kehittämisen tapoja ovat mm. työhön perehdyttäminen ja työhönopastus, itseopiskelu, mentorointi, palaute, arvioinnit, harjoitukset ja moninaiset työssä oppimisen muodot. Kuva 13. Henkilöstökoulutukseen käytetyt päivät henkilötyövuotta kohden vuosina 2013-2017

Säteilyturvakeskus 18 (19) 7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. STUKin henkilöstömäärän kehitys vuosina 2008-2017 Vakinaisessa palvelussuhteessa olleet Vakinaiset Muutos ed.v:een V-vap. olleet Vakinaiset virkavapaat mukaan lukien Määräaikaiset Määräaikaiset Muutos ed.v:een V-vap. olleet Kaikki työssä olleet Muutos ed. v:een Työssä ja v- vapaalla olleet yht. Muutos ed. v:een Vakinaisten työssä olleiden osuus Määräaik. työssä olleiden osuus 31.12.17 296-2,0 % 15 311 30 57,9 % 326 1,6 % 341 0,9 % 90,8 % 9,2 % 31.12.16 302-1,3 % 17 319 19 11,8 % 321-0,6 % 338-0,29 % 94,1 % 5,9 % 31.12.15 306-5,6 % 16 322 17-5,6 % 323-5,6 % 339-5,83 % 94,7 % 5,3 % 31.12.14 324 0,6 % 18 342 18-28,0 % 342-1,4 % 360-1,91 % 94,7 % 5,3 % 31.12.13 322-4,2 % 20 342 25 13,6 % 347-3,1 % 367-0,81 % 92,8 % 7,2 % 31.12.12 336 1,20 % 12 348 22-8,33 % 358 0,6 % 370-0,5 % 93,9 % 6,1 % 31.12.11 332 4,1 % 16 348 24-4,0 % 356 3,5 % 372 2,2 % 93,3 % 6,7 % 31.12.10 319-3,3 % 19 338 25 1 344-3,1 % 364-1,4 % 92,7 % 7,3 % 31.12.09 330 1,2 % 13 343 25-28,6 % 1 355-1,7 % 369-0,5 % 93,0 % 7,0 % 31.12.08 326 5,5 % 10 336 35 361 4,9 % 371 3,3 % 90,3 % 9,7 %

Säteilyturvakeskus 19 (19) Liitetaulukko 2. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut STUKissa 2013-2017 ja Valtiolla 2016 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Henkilöstön lukumäärä (virkavapaat pois lukien) 326 321 323 342 347 72984 Henkilöstön lukumäärän % -muutos 1,6-0,6-5,6-1,4-3,1-0,9 Virkavapaana 15 17 16 18 20 Henkilöstön lukumäärä yhteensä (virkavapaat mukaan lukien) 341 338 339 360 367 Henkilötyövuosien määrä 318,4 314,9 325,3 339,8 347,59 Henkilöstörakenne STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Johtoon kuuluvien henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 2,8 3,1 3,1 4,1 3,5 1,8 Esimiesasemassa olevien henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 12,6 13,1 14,6 16,1 15,3 5,9 Johtamisjänne (alaisten määrä/esimies) 7,9 7,6 6,9 6,2 6,5 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä (%) 92,3 94,1 93,8 93,3 94,8 94,9 Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä (%) 7,7 5,9 6,2 6,2 5,2 5,1 Vakinaisten osuus henkilöstöstä (%) 90,8 94,1 94,7 94,7 92,8 86,6 Määräaikaisten osuus henkilöstöstä (%) 9,2 5,9 5,3 5,3 7,2 13,4 Määräaikaisten osuus henkilöstöstä (%) harjoittelijat pois lukien 7,1 4,4 4,3 4,7 5,8 10,7 Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä (%) 99,4 99,4 98,8 97,7 96,5 90,3 Henkilöstö sukupuolen mukaan STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Miesten osuus henkilöstöstä (%) 58,1 58,6 57,5 58,6 59,4 51,1 Naisten osuus henkilöstöstä (%) 41,9 41,4 42,5 41,4 40,6 48,9 Naisten osuus johdosta (%) 40 45,5 42,9 42,9 50,0 35,0 Naisten osuus muissa esimiestehtävissä (%) 43,8 43,8 41,2 46,3 43,9 27,0 Henkilöstön ikärakenne STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 47,7 47,8 47,7 48,2 47,9 46,3 Yli 45-vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä (%) 61,1 60,8 60,2 59,6 59,1 56,8 Koulutusrakenne STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Koulutustasoindeksi (1-8) 6,6 6,6 6,5 6,5 6,5 5,3 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (%) 85,2 84,3 83,2 81,3 81,6 47,1 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (%) 72 70,8 70,8 68,4 69,3 32,2 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin) tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (%) 19 18,8 17,7 18,1 19,6 3,8 Koulutuskustannukset/htv 3446,0 2904,4 2982,3 3269,6 3185,7 Vaihtuvuus STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Tulovaihtuvuusprosentti (%) 3,9 6,3 4,4 4,1 2,3 1,3 Lähtövaihtuvuusprosentti (%) 6,4 7,2 10,9 4,1 5,3 4,8 Eläkkeelle jääneiden määrä 14 8 14 7 15 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen ikä 64,5 65 65,2 65,2 65,2 Keskimääräinen eläkeikä (sis. Työkyvyttömyyseläkkeet) 62,8 65 64,8 65,2 63,4 Ylityöt STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Tehtyjen ylityötuntien määrä 3453 3753 4954 5516 7415 Tehtyjen ylityötuntien määrä/htv 10,8 11,9 15,2 16,2 21,3 Sairauksista ja työtapaturmista johtuvat poissaolot STUK 2017 STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 Valtio 2016 Sairauspäivien lukumäärä työpäivinä 2810 2500 2663 2405 2160 Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,5 3,1 3,3 2,5 2,5 3,4 Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 8,8 7,9 8,2 7,1 6,1 8,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/tapaus 3,8 3,1 4,1 3,8 3,4 4,1 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 0,02 0 0,1 0,1 0,1 0,3 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 81,9 84,9 80,6 83,3 82,4 77,8 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 28 32,2 * 34,8 32,4 41,6