Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Samankaltaiset tiedostot
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄ SUUNNITELMÄ

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Kangasmaiden lannoitus

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

RN:o 23:36. n.58,8 ha

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

METSÄ SUUNNITELMÄ

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Tukien pääperiaatteita

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

TULOSLASKELMAN RAKENNE

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Energiapuu ja metsänhoito

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Hakkuut kuvioittain vuosina

Korpien luontainen uudistaminen

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

kannattava elinkeino?

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Transkriptio:

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia ja kannattavuusharjoituksia. Itseopiskelutehtävän antaminen.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 2 Korkolaskennan peruskaava r = k * p* t 100 Jossa r = saatava/maksettava korko k = sijoitettu pääoma/otettu velkapääoma p = korkoprosentti % t = sijoitusaika tai lainan takaisinmaksuaika

Rahalla on eri arvo eri aikoina I Rahalla ei ole samaa ostovoimaa, jos saman summan saa käteensä eri aikoina. Jos voi valita, ottaako kymmenen euroa käteensä nyt vai vasta viiden vuoden päästä, kannattaa ottaa se heti. Jos inflaatio on keskimäärin 3 % vuodessa, saat todellisuudessa viiden vuoden päästä käteesi vain 8,63 euroa. Diskonttaamalla voidaan nyt ja tulevaisuudessa syntyvät kustannukset ja tuotot saattaa yhteismitallisiksi käyttämällä niiden nykyarvoja.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 4 Korko kertoo kannattavuudesta II Sijoitukselle on aina olemassa vaihtoehtoiskustannus. Sijoittamalla 1 000 euroa metsälannoitukseen menettää samalla ne tuotot, jotka saisi sijoittamalla saman summan 10 vuodeksi jotenkin toisin. Kannattavuuslaskelma, jossa on mukana odotettavissa oleva korko, auttaa vertaamaan erilaisia sijoitusvaihtoehtoja.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 5 Korkoa korolle -efekti III Pidempiaikainen sijoitus antaa yleensä paremman tuoton kuin lyhyet kertasijoitukset. Esimerkki: Minkä arvoinen on kolmen vuoden kuluttua hyväkasvuinen metsä, jonka arvo (k) on nyt 10 000 /ha, jos vuotuinen arvokasvu (p) on keskimäärin 8 prosenttia? K (pääoma 1. vuoden lopussa) 10 000 * 1,08 = 10 800 K1 (pääoma 2. vuoden lopussa) 10 800 * 1,08 = 11 664 K2 (pääoma 3. vuoden lopussa) 11 664 * 1,08 = 12 597 Tulevaisuudessa 3 saatavia tuottoja voidaan arvioida näin kun tiedetään alkupääoma, sijoitusaika ja vaadittava korkokanta (= prolongaus)

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 6 Neljäs ja viides syy IV Heti käteen saatava 10 euroa on varmaa tuloa. Joskus tulevaisuudessa tuleva suoritus on aina epävarma. Sijoitukselle on asetettava aina sitä suurempi korkovaatimus, mitä enemmän riskiä tuleviin tuottoihin sisältyy. V Harva pystyy tekemään suuria investointeja täysin omalla pääomalla. Sijoitetulle pääomalle on saatava korkoa, jotta ostos olisi kannattava. Annuiteettilaskelma kertoo, milloin vuosittain samankokoisena toistuva tulo- tai menoerä päättyy. Kun tiedetään korkoprosentti, voidaan laskea se vuosittainen lainalyhennys, jolla pääoma saadaan korkoineen kuoletettua.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 7 Kannattavuusharjoituksia MOTTI-ohjelmalla I Männyn luontainen uudistaminen, kylvö vaiko istutus? Lähtötilanne: Avohakkuulla käsitelty hehtaarin uudistusala Lahden seudulla. Maalaji keskikarkea moreeni, kasvupaikkatyyppi kuivahko kangas (VT) II Uudistetaanko heti vai vasta 20 vuoden kuluttua? Lähtötilanne: 60-vuotias istutettu kuusikko Lahden seudulla. Kasvupaikkatyyppi 2 mustikkatyyppi (MT). Valtapituus 21 metriä, pohjapinta-ala 25 m.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 8 Lisää kannattavuusharjoituksia III Männikön kasvattaminen ja korkovaatimuksen merkitys: 1, 3 vai 5 % Lähtötilanne: 25 vuotta sitten istutettu hehtaari männikköä Lahden seudulla. Metsätyyppi 2 tuore kangas (MT). Valtapituus 11 metriä, runkoluku 1 900 r/ha ja pohjapinta-ala 17 m. IV Kannattaako kajota pääomaan voimakas vai lievä harvennus kuusikossa? Lähtötilanne: 40-vuotias hehtaari kuusikkoa Lahden seudulla. Kasvupaikkatyyppi lehtomainen kangas (OMT). Valtapituus 16 metriä, 2 runkoluku 1 080 kpl ja pohjapinta-ala 26 m.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 9 Ja vielä lisää kannattavuutta! V Kannattaako lannoitus? Lähtötilanne: 60-vuotias istutettu kuusikko Lahden seudulla. Kasvupaikkatyyppi mustikkatyyppi (MT). Valtapituus 21 metriä, pohjapinta-ala 25 m2. VI Entä taimikonhoito? Harvennukset? Lähtötilanne: 5-vuotias männyntaimikko Lahden seudulla. Pituus 2 metriä, r-luku 2000 kpl/ha. Lisäksi 10 000 kpl hieskoivuja, pituus 3 metriä.

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 10 Kotitehtävä pohjaksi henkilökohtaista omistajuussuunnitelmaa varten Laadi oman kotitaloutesi taselaskelma kurssilla esitellyn mallin mukaan. Käytä laadintahetken taloustietojasi. Arvioi tulot minimiin ja menot maksimiin! Kirjaa taselaskelmasi pohjalta ylös ainakin seuraavia asioita: Kotitaloutesi vakavaraisuus: Miltä näyttää velkamäärä suhteessa omiin varoihin? Miltä näyttää jokapäiväinen maksuvalmius? Tarvitseeko kotitaloutesi 5-10 vuoden sisällä rahaa johonkin suurempaan investointiin? Miten sen/ne rahoitat? Miltä näyttää kotitaloutesi tappionsietokyky työttömyyden, työkyvyttömyyden tai huonojen puukauppavuosien varalta? Onko jotakin tehtävissä niiden varalta?

Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 11 Lisää kysymyksiä taselaskelmastasi... Missä ovat taloutesi suurimmat riskit? Miten olet/olette suojautuneet henkilö- ja omaisuusriskeiltä? Kuinka hyvin omaisuus on hajautettu eri sijoituslajeihin? Mikä on eri lajien keskinäinen riippuvuus? Millainen on kotitaloutesi riskienotto- ja investointikyky juuri tällä hetkellä? Onko jossakin laiskaa pääomaa, jonka voisi sijoittaa tuottamaan metsään tai jonnekin muualle? Millainen on vapaiden vakuuksien tilanne? Onko tarvetta ulkopuoliseen rahoitukseen ja millä hinnalla sitä on saatavissa? Mikä on metsän osuus vastaavista? Onko se mielestäsi yli- vai alipainossa omaisuuslajina? Tunnetko sen arvon? Kuinka hyvin se on suojattu riskeiltä?