Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto



Samankaltaiset tiedostot
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

Global Network Self-Audit Questionnaire and Planning Template

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

1.1 Terveydenhuollon organisaation ohjelma-asiakirjoista ilmenee sitoutuminen ENSH:n globaaleihin standardeihin

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Kärkidigiä rinta rottingilla

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Asiakashyötyjen arviointi

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Alkoholin käyttööön puuttuminen

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Ylä-Savon toiminta-alue

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Alkoholiohjelma

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Terveyden edistäminen Kainuussa

Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat ja Organisaatiot ry

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä

EhKäPä verkoston tapaaminen (Ehkäisevä päihdeverkosto)

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Yksi elämä -terveystalkoot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Laajennusprojekti on käynnissä mistä on kysymys?

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Kuntouttava työote Rovaniemellä

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa Katriina Laaksonen

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Tavoitteena turvallisuus

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

Transkriptio:

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki

Perustelut Imatralla alkoholia myydään enemmän kuin maassa keskimäärin Alkoholihaitat ovat keskeinen väestön hyvinvointia heikentävä tekijä Mini-interventio on näyttöön perustuva menetelmä vähentää alkoholihaittoja Alkukartoitus: potilaiden alkoholin käyttöä ei systemaattisesti kartoiteta eikä heille tarjota ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa

Standardien työstäminen Työryhmän perustaminen syksy 2007 Standardien 2 ja 3 tarkastelu alkoholin käytön kartoituksen ja mini-intervention toteutuksen kannalta Työyksiköt muokkasivat omaan toimintaansa sopivan ohjeistuksen työryhmän alustavan version perusteella Henkilöstön koulutukset Toimintamallin käyttöönotto kevät 2009

Standardi 2. Potilaan tilanteen arviointi Terveysalan ammattilaiset arvioivat järjestelmällisesti terveyden edistämisen tarpeita yhdessä potilaan kanssa. Tavoitteena on tukea potilaan hoitoa, parantaa ennustetta ja edistää potilaiden terveyttä ja hyvinvointia

Alastandardit 2.1. Kaikilla potilailla on käytettävissään keinot arvioida terveydenedistämistarpeitaan 2.2. Potilasryhmien diagnoosiin pohjautuvat TEerityistarpeet ovat selkeästi arvioitavissa 2.3. Potilaan TE-tarpeet arvioidaan ensimmäisen sairaalakontaktin yhteydessä. Arviota tarkistetaan ja muutetaan potilaan kliinisen tilanteen muuttuessa tai potilaan pyynnöstä. 2.4. TE-tarpeita arvioitaessa on otettava huomioon potilaan sosiaalinen ja kulttuurinen tausta. 2.5. Yhteistyötahojen antamaa tietoa käytetään TEtarpeiden tunnistamisessa

Standardi 2 Soveltaminen käytäntöön Tavoitteena on vähentää alkoholihaittoja 1. tukemalla alkoholin kohtuukäyttäjiä jatkamaan kohtuullista alkoholin käyttöä, 2. havaitsemalla varhaisessa vaiheessa alkoholin riskikäyttäjät sekä 3. suunnitella arvioinnin perusteella tarvittavat interventiot potilaan / asiakkaan terveyden edistämiseksi.

Alastandardit Soveltaminen käytäntöön 2.1. Kaikilla potilailla on käytettävissään keinot arvioida omaa alkoholin käyttöään 2.2. Potilasryhmien diagnoosiin pohjautuvat erityistarpeet alkoholinkäyttöön liittyvään neuvontaan ovat selkeästi arvioitavissa 2.3. Potilaan alkoholin käyttö arvioidaan ensimmäisen sairaalakontaktin yhteydessä. Arviota tarkistetaan ja muutetaan potilaan kliinisen tilanteen muuttuessa tai potilaan pyynnöstä. 2.4. Alkoholinkäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon potilaan sosiaalinen ja kulttuurinen tausta. 2.5. Yhteistyötahojen antamaa tietoa käytetään alkoholinkäyttöön liittyvän neuvonnan tarpeiden tunnistamisessa

Mittari AUDIT Otetaan Selvää haastattelu Mittari AUDIT Otetaan Selvää haastattelu Mittari AUDIT Otetaan Selvää haastattelu Kohderyhmä aikuiset 18 65 vuotiaat yli 65-vuotiaat Arvioinnin ajankohta Aina ensikäynnin yhteydessä Vähintään kerran vuodessa Uuden hoitojakson alkaessa, mikäli ei ole tehty viimeisen vuoden aikana Aina ensikäynnin yhteydessä Vähintään kerran vuodessa Uuden hoitojakson alkaessa, mikäli ei ole tehty viimeisen vuoden aikana Kirjaaminen ja tilastointi Pisteet kirjataan HOIPIS-lehdelle Pisteet tilastoidaan tilastointi alustalle Merkintä arvioinnista sairaskertomukseen Merkintä arvioinnista HOIPIS-lehdelle (pvm) Merkintä arvioinnista sairaskertomukseen

STANDARDI 3: Potilaan informointi ja interventiot Potilaalle annetaan hoitoketjun eri vaiheissa tietoa olennaisista hänen sairauttaan ja terveydentilaansa koskevista tekijöistä ja käytetään terveyden edistämisen auttamismenetelmiä. Tavoitteena varmistaa, että potilas saa tietoa suunnitelluista toimista ja voimaantuu osallistumaan niihin aktiivisesti, sekä helpottaa TE toimien sisällyttämistä potilaan hoitoketjuun.

Standardi 3: Soveltaminen käytäntöön Potilaalle annetaan hoitoketjun eri vaiheissa tietoa alkoholin vaikutuksesta hänen sairauteensa ja terveydentilaansa Käytetään näyttöön perustuvia terveyden edistämisen auttamismenetelmiä. Tavoitteena varmistaa, että potilas saa tietoa miten alkoholin käyttöä voi vähentää ja voimaantuu osallistumaan tavoitteiden saavuttmiseen aktiivisesti, sekä helpottaa TE toimien sisällyttämistä potilaan hoitoketjuun.

Alastandardi 3.1 Potilaan TE tarpeet arvioidaan ja häntä informoidaan niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat hänen terveyteensä. Yhteistyössä potilaan kanssa sovitaan TE toimenpiteistä. 3.2 Potilaille annetaan selkeää, helposti ymmärrettävää ja asianmukaista tietoa terveydentilasta ja hoidosta sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat terveyteen. 3.3 TE toimia tarjotaan kaikille potilaille järjestelmällisesti tarvekartoituksen perusteella. 3.4 Potilaalle annettava tieto ja TE toimet kirjataan ja arvioidaan. Käytäntöön soveltaminen Alkoholinkäytön arviointi systemaattinen ja Mini-interventio Mini-interventio Yksikkökohtainen ohjeistus Yksikkökohtainen ohjeistus 3.5 Kaikilla potilailla, henkilökunnalla ja vierailijoilla on mahdollisuus saada yleistietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Yksiköissä esillä olevat esitteet

Toimintamallin ylläpito Henkilöstön koulutukset Materiaalin saatavuus ja päivitys Yksiköiden yhteyshenkilöt Kouluttajien kouluttaminen Itsearviointi keväällä 2010

Kokemuksia työskentelystä Itsearviointi lomakkeet toimiva työväline Kuvaus nykyisistä käytännöistä ja kehittämiskohteista Työryhmän jäsenet motivoituneita Tavoitteena konkreettinen toimintamalli Tarve todettu käytännön työssä Aluksi standardit vaikeita soveltaa käytäntöön Aikaa keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen luomiselle Keskeneräisyyden sieto Oman työn rakentava tarkastelu Työskentelyn aikana paljastui kehittämisen kohteita Koko henkilöstön sitoutuminen haasteena Yksikkökohtaiset ohjeet Esimiesten informointi ja sitoutuminen

Lisätietoja: Kiitos heli.hatonen@imatra.fi Terveyttä edistävä mielenterveystyö http://www.ekarjala.fi/tem/