SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS



Samankaltaiset tiedostot
LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT

M2K0135 ERI POLTTOAINEVAIHTOEHTOJEN PÄÄSTÖ- JA KÄYTETTÄVYYS- OMINAISUUKSIA KOSKEVAN YHTEENVETOTAULUKON LAADINTA

AJONEUVOJEN ENERGIANKÄYTÖN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN WWW-POHJAINEN

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne, logistiikka ja yhdyskunnat

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346-PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari Helsingin messukeskus

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346-PROJEKTIIN RASKAIDEN POLTTOAINEENKULUTUS

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari Kimmo Erkkilä, VTT

M2T0242 KUORMA-AUTOKALUSTON PÄÄSTÖKERTOIMET

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA)

TransEco tutkimusohjelma

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

M2T9902 LIIKENTEESSÄ OLEVIEN JA UUSIEN HENKILÖAUTOJEN ENERGIANKULUTUS JA PAKOKAASUPÄÄSTÖT

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE

TransEco-tutkimusohjelma Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TYKO työkonemallin lähtötietotarpeita Tietopyyntö. Kari Mäkelä

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

The Future Elements of Succesful Winter Maintenance Onnistuneen talvitienhoidon elementit jatkossa. Iiro Lehtonen Transport and Logistics SKAL

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Projektin tavoitteet

Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt. Tampere / ea

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Moottoripyörien CO2-päästöt ja autoveron taso

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

JOUKKOLIIKENTEEN VERTAILU ERI KULKUMUOTOJEN

XV SKAL TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ Auto. Ford Connect 1,980 13,86 5,051 2,551 1,000

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN AJONEUVO- JA KÄYTTÖTEKNISIN RATKAISUIN

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Voiteluaineiden vaikutus työkonedieselmoottorin pienhiukkaslukumääriin

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen

M2T9906 TIENPINTOJEN MELUN KEHITTYMINEN

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

VIP. Luokkatulokset SKAL LITRA PÄIVÄSSSÄ -TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ litraa / tn / 100km. Matka: 147,08 km. (artikla 23.

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Lämpöpumput lähes 0-energiataloissa

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

RASTU Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

Lausunto 1 (6)

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI EGLO vuosiseminaari

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari Motiva Oy 1

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT


Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus

Tekniset tiedot Mallivuosi Amarok

MITEN KANSALLISELLA TUTKIMUKSELLA VOI TUKEA EU-LAINSÄÄDÄNTÖTYÖTÄ. Case: Kylmäkäytön pakokaasupäästöt. Lähtökohdat & ajattelumallit

MOBILE-8. Vuosikirja Tammikuu Liikenteen ja kuljetusten ympäristövaikutukset ja energiankäyttö

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

Moottoripyörien CO2-päästöt ja autoveron taso

SISÄLLYS. N:o 840. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

REFUEL polttoaineen optimointi kylmiin olosuhteisiin. Juhani Laurikko, VTT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Transkriptio:

M2T0024 SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS Jussi Sauna-aho ja Jari Gröhn Liikenne- ja viestintäministeriö Olavi H. Koskinen Tiehallinto 91

MOBILE2-vuosiraportti 2002 Projektin koodi Raportointiaika Tammikuu 2003 Raportointikausi 1.1.2002 31.12.2002 M2T0024 Projektin nimi Suomen osallistuminen COST 346 projektiin Raskaiden ajoneuvojen päästöt ja polttoaineenkulutus Vastuuorganisaatio Tiehallinto Projektin vastuuhenkilö Olavi H. Koskinen Projektin yhteyshenkilö Osoite Olavi H. Koskinen PL 33, 00521 HELSINKI Puhelinnumero Telefax Sähköpostiosoite 040 546 0181 Olavi.Koskinen@tiehallinto.fi Muut tahot: Organisaatio Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Liikenne- ja viestintäministeriö Gröhn Jari 09 160 28501 jari.grohn@mintc.fi Ajoneuvohallintokeskus Knekt Ove 01007800 ove.knekt@ake.fi HKL Liesaho Kari 09 472 3131 kari.liesaho@hkl.hel.fi Oy Sisu Auto Ab Lindholm Kari 019 275 3303 kari.lindholm@sisuauto.com Ympäristöministeriö Rimpiläinen Anni 09 19911 anni.rimpilainen@vyh.fi Tekes Kotila Heikki 010 521 5873 heikki.kotila@tekes.fi VTT RTE Mäkelä Kari 09 456 4586 kari.s.makela@vtt.fi TTY/LIKU Mäntynen Jorma 03 365 3444 mantynen@cc.tut.fi TKK/Polttomoottorit Turunen Raimo 09 451 3809 raimo.turunen@hut.fi Metsäteho Oy Pennanen Olavi 09 1325 240 olavi.pennanen@metsateho.fi VTT Energia Nylund Nils-Olof 09 456 5518 nils-olof.nylund@vtt.fi Fortum Oil and Gas Oy Honkanen Markku 010 4523 482 markku.honkanen@fortum.com Hankkeen alkamisaika Hankkeen suunniteltu kesto Hankkeen suunniteltu päättymisaika 25.11.1999 5 vuotta syksy 2004 Projektin rahoitus (k ) Organisaatio 1999 2000 2001 2002 2003 Yhteensä MOBILE2-rahoitus 0,00 3,36 1,68 7,82 3,36 16,23 Muu rahoitus eriteltynä 8,87 59,89 40,27 22,53 69,62 201,19 LVM 0,47 8,07 16,39 5,29 4,93 35,15 Tiel (ml. OHK:n matkakulut) 0,00 13,34 6,23 4,63 5,00 29,20 YM 0,00 0,00 2,52 0,00 0,00 2,52 AKE 0,00 25,21 0,00 0,00 0,00 25,21 HKL 6,05 0,67 0,00 0,00 0,00 6,72 Tekes (rahoittaa moottorikarttojen tuottamista RAKE-ohjelmassa) 0,00 0,00 0,00 0,00 47,06 47,06 Metsäteho 0,00 0,00 2,52 0,00 0,00 2,52 EU-Komissio 2,35 12,61 12,61 12,61 12,61 52,77 Rahoitus yhteensä 8,87 63,25 8,87 63,25 72,98 217,42 Työpanos, ym. yht. 17,65 38,66 25,21 26,05 22,69 130,25 Rahoitus + työpanos, ym. yht. 26,52 101,91 67,16 56,41 95,67 347,67 92

Hankkeen tavoite Hankkeen päätavoite on kehittää menetelmä raskaiden ajoneuvojen päästöjen ja polttoaineen kulutuksen määrittämiseen. Menetelmällä tulee pystyä arvioimaan sekä yksittäisen ajoneuvon että ajoneuvojoukon päästöjä [g/km] erilaisissa olosuhteissa. Hankkeessa lisätään perustietojen määrää ja laatua sekä arvioidaan ja kehitetään olemassa olevia määritysmenetelmiä. Projektin julkaisuluettelo (MOBILE 2 julkaisut ja muut julkaisut projektiin liittyen) Artikkeli Logistiikka lehdessä 3/2002 Jussi Sauna-aho, Olavi H. Koskinen ja Pasi Sauna-aho: Pohjoismainen ajoneuvoyhdistelmä on ylivoimainen keskieurooppalaiseen ajoneuvoyhdistelmään verrattuna Seminaarit (Seminaarit ja konferenssit joissa projektia on esitelty, ml. MOBILE 2 -seminaarit) 12th CRC On-Road Vehicle Emissions Workshop, San Diego, USA, April 2002 Olavi H. Koskinen ja Jussi Sauna-aho: Optimal Road Junction from the Viewpoint of Energy Saving, Emission Reduction and Vehicle Operating Costs 7th International Symposium on Heavy Vehicle Weights and Dimensions, Delft, NL, June 2002 Jussi Sauna-aho ja Olavi H. Koskinen: Impacts of Different Junction Types on Heavy Duty Vehicles Olavi H. Koskinen ja Jussi Sauna-aho: Nordic vs. Central European Vehicle Configuration Fuel Economy, Emissions, Vehicle Operating Costs and Road Wear 9th ITS Conference, Chigago, USA, October 2002 Jussi Sauna-aho, Olavi H. Koskinen ja Pasi Sauna-aho: Benefit-Cost Analyses of Measures of Transport Telematics Causing Small Changes in Speed of Traffic Flow (paper nr 2197) Liikenne 2002, Jyväskylä, lokakuu 2002 Jussi Sauna-aho, Olavi H. Koskinen ja Pasi Sauna-aho: VEMOSIM joukkoliikenteen kehittämisen apuna uudet mahdollisuudet reittien, aikataulujen, pysäkkisijoitusten ja joukkoliikenne-etuuksien ym. suunnittelun ja vaihtoehtojen tarkasteluun. Opinnäytteet hankkeeseen liittyen Patentit hankkeeseen liittyen 93

1. TAUSTA COST 346-projekti Raskaiden ajoneuvojen päästöt ja polttoaineenkulutus käynnistettiin Suomen aloitteesta vuoden 1999 lopussa. Osallistujamäärältään laaja hanke on viisivuotinen. Aloitteen taustalla oli DI Olavi H. Koskisen kehittämä ajoneuvosimulaattori VEMOSIM, jonka avulla voidaan määrittää eri ajoneuvojen liiketila sekä energiankulutus ja päästöt erilaisissa tie- ja liikenneoloissa. VEMOSIMin käyttö edellyttää tarkasteltavan ajoneuvon moottorikarttaa, joita ei ollut riittävästi saatavilla ja joiden tuottaminen on erittäin kallista. COST 346-hankkeessa tuotetaan moottorikarttoja eurooppalaisena yhteistyönä. 2. TAVOITE Hankkeen päätavoite on kehittää menetelmä raskaiden ajoneuvojen päästöjen ja polttoaineen kulutuksen määrittämiseen. Menetelmällä tulee pystyä arvioimaan sekä yksittäisen ajoneuvon että ajoneuvojoukon päästöjä [g/km] erilaisissa olosuhteissa. Hankkeessa lisätään perustietojen määrää ja laatua sekä arvioidaan ja kehitetään olemassa olevia määritysmenetelmiä. COST 346-hankkeessa mm. määritellään moottorikarttojen tuottamisprotokolla tuotetaan joukko raskaiden ajoneuvojen moottorikarttoja tuotetaan tietoja raskaiden ajoneuvojen aiheuttamista pienhiukkasista (kokojakauma ja määrät) eritellään ja vertaillaan olemassa olevia ajoneuvojen päästölaskentamalleja (mm. simulointimalleja) ja tehdään niistä suosituksia tuotetaan tietoaineisto mallien pätevyyden arviointia varten tehdään suosituksia raskaiden ajoneuvojen päästöjen määrittämisestä laadittaneen ehdotus EU-lainsäädännön kehittämiseksi, että moottorivalmistajat velvoitettaisiin tuottamaan moottorikarttatiedot viranomaisten käyttöön (esimerkiksi moottorin tyyppihyväksynnän edellytyksenä). COST 346-hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli tuottaa 70 100 moottorikarttaa, josta Suomen osuus on vähintään viisi moottorikarttaa. Suomi on tehnyt osuutensa, mutta jotkut maat saattavat tinkiä tavoitteistaan. 94

3. TOTEUTUS 3.1 Organisointi Tutkimusohjelman toteuttamisesta kansainvälisellä tasolla vastaavat seuraavat neljä työryhmää: WG A: Vehicle Model WG B: Fleet Model WG C: Dissemination WG D: Legislation. Suomesta ohjauskomitean kokouksiin ovat osallistuneet Jussi Sauna-aho liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Olavi H. Koskinen Tiehallinnosta. He ovat vastanneet myös käytännön työstä Suomessa. Moottorikarttoja on tehty VTT:n tutkimuslaboratoriossa. Jussi Sauna-ahon siirryttyä eläkkeelle vuoden 2002 lopussa päävastuu Suomen osallistumisesta COST 346-hankkeeseen on Olavi H. Koskisella. Ministeriön edustaja on jatkossa Jari Gröhn. 3.2 Eteneminen Työ on edennyt suunnitelman mukaan. Kansainvälisessä COST 346-hankkeessa on toteutettu vaiheet 1. yksityiskohtaisen työohjelman määrittely ja 2. mittausohjelman valmistelu. Käynnissä ovat 3. päästöjen mittaus, 4. tiedon määrittely ja keräys sekä 5. mallien kehitys ja validointi. Kuudes vaihe on loppuraportin teko ja tulosten levittäminen, jota myös on jo tehty. 3.3 Ongelmat Suomessa Ajoneuvohallintokeskuksen rekistereistä on saatu tietoa suomalaisten kuormaautojen moottoreista. Rekisterissä on havaittu olevan virheitä, kun monessa tapauksessa tehon kilowattilukeman paikalla on hevosvoimalukema. Virhe voidaan todeta vertaamalla lukemaa moottorin tilavuuteen. Rekisterin virheet tulisi korjata vuotuisen katsastuksen yhteydessä. Suomessa Jussi Sauna-aho työsti VEMOSIM-ohjelmiston kuvausraporttia ja käyttöohjetta, mutta työ ei ehtinyt valmistua ennen hänen siirtymistään eläkkeelle. Ohjelmisto on edelleen ainoastaan Olavi H. Koskisen käytettävissä ja vaarana on, että mainiolta vaikuttava työkalu jää laajemmin hyödyntämättä. 95

4. TULOKSET Hankkeessa on useita osaprojekteja, joilla kaikilla on omia tuloksia. Hankkeessa seurataan myös muita samaan aihepiiriin liittyviä projekteja. Mm. itävaltalainen Grazin teknillinen yliopisto on tehnyt Artemis-hankkeeseen ja COST 346:een liittyen moottorikarttoja, joista 22 on ns. steady state ja 19 transient-karttoja. Lisäksi ajoneuvojen mittauksia on tehty dynamometrillä todellisia ajosyklejä jäljitellen. Valmiina on riittävästi dataa erityyppisten raskaiden ajoneuvojen luokittelemiseksi, keskimääräiset moottorikartat eri EURO-luokille sekä keskimääräiset ajosyklit. Mallien avulla on saavutettu hyvä tarkkuus keskimääräisille tyyppiajoneuvoille. Päästötasot eivät todellisuudessa alene samalla tavoin kuin tyyppihyväksyntärajat. Tehtyjen yli kolmenkymmenentuhannen liikennetilannesimulaation perusteella tiedetään varmasti, että kuorman suuruus ja tien gradientti vaikuttavat merkittävästi päästöihin, mutta vaikutus on erilainen eri ajoneuvoluokissa ja eri ajosykleillä. Yksityiskohtaiset simuloinnit ovat tarpeellisia ja ne antavat parempia tuloksia kuin yksinkertaistetut menetelmät. 96