Sosiaalilautakunta 4.3.2014 / Liite 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Sosiaalipalvelukeskus TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sosiaalijohtaja 27.2.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen 1 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous 3 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 4 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 4 3.1.1. Hallinto 4 3.1.2. Joukkoliikenne 4 3.1.3. Asumispalvelut 4 3.1.4. Sosiaalityön tiimi 5 3.1.5. Lastensuojelu 5 3.1.6. Päihdehuolto 6 3.1.7. Vammaisten palvelut 7 3.1.8. Toimeentuloturva 9 3.1.9. Kasvatus- ja perheneuvola 10 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue 11 3.2.1. Kodinhoitoapu 11 3.2.2. Omaishoidon tuki 12 3.2.3. Sotavammahuolto 12 3.2.4. Palveluasuminen 12 3.2.5. Vanhusten laitoshoito 13 3.2.6. Muut vanhusten palvelut 14 3.3. Muu toiminta 14 3.3.1. Hankkeet 14 3.3.2. Palautetoiminta 15 3.3.3. Yksityiset sosiaalipalvelut 16 3.3.4 Sisäinen valvonta 16
3 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen MENESTYS- TEKIJÄ 1. Osallistumisjärjestelmien toimivuus 2. Sosiaalipalvelujen saatavuus ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITTEET 1.1. Aktiiviset asiakaskyselyt - asiakaskyselyt toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti 2.1. Toimeentulotukihakemukseen päätös (ei kiireelliset): 7 pv 2.2. Lastensuojelutarpeen selvitys: 3 kk 2.3. Vammaispalveluhakemukseen päätös: 3 kuukautta 2.4. Kehitysvammaisten palvelusuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen kartoituksesta ja tarkistetaan viimeistään kolmen vuoden välein: 100 % 2.5. Perheneuvolan asiakassuhteen alkaminen alle kolmessa viikossa yhteydenotosta: 90 % 2.6. Lasten ja nuorten kehitys- ja oppimistutkimusten alkaminen alle kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta: 90 % 2.7. Asiakkaan odotusaika Kyrölän lyhytaikaishoitoon: 7 pv 2.8. Asiakkaan pääseminen säännöllisen kodinhoitoavun piiriin: 3 pv 2.9. Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin: 14 pv TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakaskyselyt on toteutettu laaditun suunnitelman mukaisesti: - tehostettu palveluasuminen - tuettu asuminen Toteutunut: keskimääräinen käsittelyaika 1,78 pv (perustoimeentulotuki) ja 0,69 pv (täydentävä) Toteutunut 96 % Toteutunut Toteutunut. Toteutunut: Perheneuvolatyö: 62 % Koulukuraattorityö: 100 % Toteutunut 95 % Toteutunut: 3,19 pv Toteutunut vanhusasiakkaiden kohdalla Toteutunut
4 3. Hoitoyksiköiden käytön tehokkuus 4. Henkilöstömäärä 3.0. Kansaneläkelaitoksen erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta: 7 pv 3.1. Kyrölän hoitopaikkojen käyttöaste: 100 % 3.3. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen käyttöaste: 10 200/100 % 3.4. Toimintakeskuksen käyttöpäivien määrä: 6 000/100 % 4.1. Koti- ja laitoshoidon hoitohenkilöstön määrän suhde palvelujen käyttäjien määrään: Valtakunnallisten suositusten tasolla hyvä: 0,60 Toteutunut Toteutunut Toteutuma 10 331 (100,69 %) Toteutunut : 5 921 (98,68 %) Toteutunut: 0,59 5. Henkilöstön saatavuus 5.1. Pätevien osuus valituista: Kaikissa yli 6 kk:n sijaisuudet ja toistaiseksi tehdyt valinnat: 90 % 6. Seutuyhteistyö 6.1. Ylikunnalliset työryhmät toiminnassa 7. Vanhuspalvelujen rakenteen sopivuus 8. Motivoitunut, riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö 9. Henkilöstön työkyky 7.1. Vanhuspalvelujen palvelurakenne on muuttunut avohuoltopainotteisemmaksi: Yli 75 -vuotiaiden sijoittuminen vanhuspalveluissa hyväksytyn seudullisen ikäpoliittisen strategian mukaisesti= 90 % asuu kotona 10 % asuu tehostetussa palveluasumisessa 9.1. Koulutus: Täydennyskoulutusta vähintään 3 päivää / henkilö 9.1. Tyky -toiminnan toteuttaminen: Tyky -toiminta on monipuolistunut ja aktivoitunut - Sosiaalityöntekijän virkoihin ja psykologin virkaan ei saatu päteviä Ylikunnallisista työryhmistä on kokoontunut: - sosiaalityö - vanhushuolto Tilanne 31.12.2013 Yli 75 -vuotiaista: 89,3 % kotona/palveluasunnossa, 10,7 % tehostetussa palveluasumisessa Täydennyskoulutuspäivät vaihtelevat henkilöittäin 0-8 päivää. Tyky -toiminta on toteutunut edellisvuosien tapaan.
5 9.2. Työtehtävät tekijänsä voimavarojen mukaan: Työntekijän sijoittuminen työkykyä vastaaviin tehtäviin viimeistään 3 kuukauden kuluttua työkykyisyysselvityksestä. Henkilöstöä on sisäisin järjestelyin siirretty työkykyään vastaaviin tehtäviin tai työtehtäviä on räätälöity koti- ja laitoshoidossa sekä Kuusikummun asumisyksikössä. 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2013 talousarvio ja sen toteutuminen tulosalueittain talousraportin 13.2.2014 mukaan (ei poistoja): MENOT TALOUSARVIO TA-MUUTOS TA + MUUTOS TOTEUTUMA Ylitys (+)/Alitus (-) HALLINTO JA SOSIAALITYÖ 7 326 872,00 + 160 000,00 7 486 872,00 7 483 618,39-253,61 KOTI- JA LAITOSHOITO 7 852 729,00 + 170 000,00 8 022 729,00 7 962 626,09-60 102,81 YHTEENSÄ 15 179 601,00 + 330 000,00 15 509 601,00 15 449 244,58-60 356,42 TULOT TALOUSARVIO TA-MUUTOS TA + MUUTOS TOTEUTUMA Ylitys (+)/Alitus (-) 993 586,00 993 586,00 937 616,97-55 969,03 1 645 060,00 + 55 000,00 1 700 060,00 1 595 674,94-104 385,06 2 638 646,00 + 55 000,00 2 693 646,00 2 533 291,91-160 354,09 NETTO TALOUSARVIO TA-MUUTOS TA + MUUTOS TOTEUTUMA Ylitys (+)/Alitus (-) 6 333 286,00 + 160 000,00 6 493 286,00 6 549 001,42 + 55 715,42 6 207 669,00 + 115 000,00 6 322 669,00 6 366 951,25 + 44 282,25 12 540 955,00 + 275 000,00 12 815 955,00 12 915 952,67 + 99 997,67 Kaupunginvaltuuston 29.8.2013 82 ja 31.10.2013 97 myöntämien lisämäärärahojen johdosta sosiaalipalvelukeskuksen menot eivät ylitä määrärahoja. Tulojen arvioitua pienempi kertymä kuitenkin aiheuttaa sen, että nettoylitystä on ilman poistoja 99 997,67 euroa. Sosiaalipalvelukeskuksen määrärahojen seuranta vv. 2009-2013: (seurannassa on poistettu päivähoidon määrärahat myös vv. 2009-2012) Hallinto ja sosiaalityö Menot Tulot Netto Koti- ja laitoshoito Menot Tulot Netto Yhteensä Menot Tulot 2009 2010 2011 2012 2013 5 765 952 1 064 408 4 701 544 7 015 625 1 378 149 5 637 476 12 781 577 2 442 557 6 221 234 1 035 087 5 186 147 7 060 236 1 366 542 5 693 694 13 281 470 2 401 629 6 660 316 929 509 5 730 806 7 327 496 1 440 150 5 887 346 13 987 812 2 369 659 7 399 076 1 006 040 6 393 037 7 923 467 1 587 812 6 335 655 15 322 543 2 593 852 7 486 618 937 617 6 549 001 7 962 626 1 595 675 6 366 951 15 449 245 2 533 292
Netto 10 339 020 10 879 841 11 618 153 12 728 691 12 915 953 Sosiaalilautakunnan menot ovat vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna kasvaneet 0,8 prosenttia. Nettomenojen kasvu on kuitenkin 1,5 prosenttia, koska tulotavoitetta ei saavutettu. 6 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 3.1.1. Hallinto Sosiaalilautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 160 pykälää. 3.1.2. Joukkoliikenne Nurmeksen kaupunki on mukana Pohjois-Karjalan maakuntalippujärjestelmässä. Maakuntalippu on älykorttipohjainen lipputuote. Lippu on voimassa 30 päivää myyntipäivästä. Lippu oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja järjestelmään kuuluvien liikennöitsijöiden vuoroissa Pohjois-Karjalan alueella. Lipun hinta on ollut 1.7.2012 alkaen 138,00 euroa. Maakuntalipun tilastotietoja vv. 2010-2013: 2010 2011 2012 2013 Myydyt liput, kpl 25 34 37 39 Kuljetun matkan keskipituus, km 111,61 94,21 87,40 75,76 Tehdyt matkat, kpl 376 931 875 1 161 Nettokustannukset, 614,20 6 098,20 5 968,59 7 453,52 Nettokustannukset, /matka 1,63 6,55 6,82 6,42 Nurmeksen kaupunki on järjestänyt alueellaan asukkailleen kutsuohjattua palveluliikennettä. Palveluliikenne on ovelta ovelle tapahtuvaa liikennettä ja se on kattanut koko kaupungin alueen. Palveluliikenteen tilastotietoja vv. 2010-2013: 2010 2011 2012 2013 Matkustajamäärä - taajama-alue - haja-asutusalue - yhteensä 14 049 4 326 18 375 14 153 4 125 18 278 11 735 4 045 15 780 10 535 3 847 14 382 Nettokustannukset, 94 810,98 91 669,05 82 785,24 86 948,88 Nettokustannukset, /matka 5,16 5,02 5,25 6,05 Lipputulot, 61 493,50 61 855,00 63 255,50 59 957,50
7 3.1.3. Asumispalvelut Tuetun asumisen palvelu on tarkoitettu nuorille, joilla on mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia tai kehitysvamma, joka vaikeuttaa selviytymistä asumiseen liittyvissä asioissa. Tuetun asumisen palvelua on toteuttanut yksi ohjaaja tukikäynteinä aloittaen asunnon hankkimisesta ja asumiseen liittyvistä tukitoimista palvelusuunnitelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana palvelua sai 21 henkilöä. Vuoden lopussa palvelun piirissä oli 18 henkilöä. Mielenterveyssyistä ja alkoholisairauksien johdosta järjestettävä palveluasuminen on toteutettu kokonaan ostopalveluna. Palveluasumisessa oli toimintavuoden lopussa 33 henkilöä (35 henkilöä 31.12.2012) ja tarve on edelleen kasvava. 3.1.4. Sosiaalityön tiimi Sosiaalityön tiimi on kokoontunut säännöllisesti. Vuoden 2013 lopussa Nurmeksessa ei asunut kolmen vuoden kotouttamisen piiriin kuuluvia pakolaistaustaisia henkilöitä. Sosiaalipäivystys ostetaan Joensuun kaupungilta. Yhteydenotot Nurmeksesta sosiaalipäivystykseen: Kuukausi Yhteydenotot 2009 2010 2011 2012 2013 tammikuu 0 2 1 1 2 helmikuu 0 1 3 2 0 maaliskuu 1 4 2 0 4 huhtikuu 0 4 2 3 5 toukokuu 1 2 0 3 5 kesäkuu 2 2 1 3 4 heinäkuu 2 3 0 0 5 elokuu 3 2 0 2 3 syyskuu 4 2 3 4 1 lokakuu 2 3 2 3 1 marraskuu 5 0 0 4 0 joulukuu 1 3 1 ei tietoa 0 yhteensä 21 28 15 25 30 Yhteydenottajana on voinut olla mm. hätäkeskus, poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystäjän yhteydenotto asiakkaaseen tai terveydenhuolto. 3.1.5. Lastensuojelu
Vuoden 2013 aikana tehtiin yksi huostaanotto. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin kaksi kappaletta laitossijoituksina, jotka molemmat raukesivat. Yksi laitossijoitus muutettiin perhesijoitukseksi. Yksi laitossijoitus koetteeksi kotiutettiin ja muutettiin jälleen ammatilliseksi perhekotisijoitukseksi. Yksi huostaanotto purettiin, purkua edelsi koetteeksi kotiuttaminen. Jälkihuollon piiriin siirtyi vuoden 2013 aikana yhteensä neljä lasta. Jälkihuolto päättyi kolmen nuoren osalta heidän täytettyä 21 vuotta. Vuoden 2013 lopussa huostaan otetuista lapsista oli laitossijoituksessa kolme, ammatillisessa perhekotisijoituksessa yksi ja perhesijoituksessa kymmenen, joista kolme oli sukulaissijoituksessa. Vuoden 2013 aikana seitsemän lasta on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimin laitossijoituksena. Viiden avohuollon sijoituksessa olevan lapsen kohdalla sijoitus on luonteeltaan pitkäkestoinen laitossijoitus. Avohuollon palveluita on järjestetty perhetyön, tukiperhetoiminnan, ammatillisen tukihenkilötoiminnan ja laitoksissa järjestettävien tukijaksojen keinoin. Avohuollon tuen tarve on edelleen kasvanut vuoden 2013 aikana. Perhetyötä on järjestetty sekä omana työnä että ostopalveluna. Perhetyöntekijä on myös osallistunut romanilasten kerhon vetämiseen yhteistyössä koulun kanssa. Oman sosiaalipalveluohjaajan toteuttamana perhetyötä tai lasten/nuorten tukimuotoisia tapaamisia järjestettiin 15 perheelle kohdentuen 26 lapseen tai nuoreen. Ostopalveluna perhetyötä järjestettiin 12 perheelle kohdentuen 20 lapseen, ammatillista tukihenkilötoimintaa järjestettiin kahdeksalle lapselle tai nuorelle ja laitoksissa järjestettäviä tukipäiviä järjestettiin 11 lapselle. Kahdelle perheelle järjestettiin lyhytkestoinen perhekuntoutus tai tukiasumisjakso. Yhdelle nuorelle järjestettiin tukiasumista. Tukiperhe tarjottiin viidelle lapselle. Sijaishuollon aikaisia tukipalveluja järjestettiin ostopalveluina kuudelle lapselle. Jälkihuollon tukipalveluja järjestettiin ostopalveluna viidelle nuorelle. Vuoden aikana alkoi 19 uutta lastensuojelun avohuollon asiakkuutta. Lastensuojeluilmoituksia on vuoden aikana vastaanotettu 88 kappaletta koskien 58 lasta (v. 2009 78 kpl, v. 2010 131 kpl, v. 2011 126 kpl, v. 2012 78 kpl). Lisäksi vastaanotettiin kolme pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämisestä ja yksi ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 46 kappaletta, joista 44 valmistui lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa. Lastensuojelun toimenpiteiden piirissä vv. 2009-2013: 2009 2010 2011 2012 2013 Avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset 62 74 50 60 62 Avohuollon tukitoimien piirissä olleet nuoret (18-20 v.) 5 12 3 4 5 Tehdyt huostaanotot, lapsia 3 4 4 0 1 Huostassa olevia 31.12. 23 21 19 17 14 Jälkihuollossa olevia nuoria 31.12. 16 11 11 10 12 Jälkihuollossa olevia lapsia 31.12. 0 1 3 3 2 8 3.1.6. Päihdehuolto Varsinaisia päihdehuollon asiakkaita vuonna 2013 oli 59 eri henkilöä. Asiakkaista seitsemän oli naisia. Uusia asiakkaita tuli päihdehuollon piiriin 13.
9 Poliisin määräämissä huumausaine,/lääke-/alkoholiriippuvuusseurannoissa on asiakkaina ollut kahdeksan eri henkilöä, joista osa keskeytti päihdeseurannan joka paikkakunnalta muuton tai päihteiden käytön jatkumisen vuoksi. Seurannan kesto on ollut vähintään 6-8 kuukautta. Valviran edellyttämässä päihderiippuvuusseurannassa oli lisäksi yksi henkilö. Päihdehuollon laitoskatkaisu- ja/tai kuntoutusjaksoja on myönnetty kahdeksalle eri henkilölle. Asiakasryhmä on koostunut alkoholin, sekakäytön ja/tai huumeiden käyttäjistä. Hoitopäiviä vuoden 2013 aikana oli 958 päivää. Lääkkeellisen korvaus-/ylläpitohoidon piirissä opiaattiriippuvaisia henkilöitä vuonna 2013 oli neljä henkilöä. Korvaushoidon lääkinnällinen toteutus siirtyi vuoden 2013 alusta terveydenhuollon kuntayhtymälle, asiakkaiden psykososiaalisten keskustelujen toteutuessa edelleen päihdehuollossa. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden henkilöiden asiakkuuksia oli neljällä henkilöllä. 3.1.7. Vammaisten palvelut Yleiset vammaispalvelut Kaikki vammaispalveluun tulleet hakemukset on käsitelty vammaispalvelulain säätämien määräaikojen puitteissa. Lähes kaikille vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia hakeneille asiakkaille on tehty palvelutarpeen selvitys ja asiakkaalle on samassa yhteydessä esitetty mahdollisuus laatia vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. Vammaispalvelun palveluista ja tukitoimista henkilökohtainen apu on edelleen kasvava palvelu. Vammaispalvelussa käsiteltiin 59 hakemusta, joista henkilökohtaista apua koskevia hakemuksia oli 21 kappaletta (36 %). Henkilökohtaisen avun palvelu ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Nurmeksen alueella on ollut vaikea saada työntekijöitä henkilökohtaisiksi avustajiksi, joten moni vaikeavammainen on joutunut odottamaan kuukausia saadakseen myönnettyä palvelua. Kuulo- ja kuulonäkövammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua myytiin myös vuonna 2013 Kelalle sen otettua ko. hankinnassa käyttöön option. Kuulo- ja kuulonäkövammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tuottamisesta ajalle 1.1.2014-31.12.2015 (optiovaraus vv. 2016-2017) teki sosiaalijohtaja sosiaalilautakunnan puolesta tarjouksen, jonka Kela hyväksyi. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja avustusten saajat vv. 2009-2013: 2009 2010 2011 2012 2013 Asunnon muutostyöt 6 9 16 8 6 Henkilökohtainen apu 5 8 11 18 29 Palveluasuminen 8 13 12 11 13 Välineet 4 3 2 3 2 Kuljetuspalvelun piirissä 135 144 145 147 140
10 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelumatkojen välityksen hoitaa Joensuun kaupungin Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelykeskus (MYK). Honkalampi-säätiön Kaski-työvalmennukselta ostettavassa terapeuttisessa työtoiminnassa oli toimintavuoden päättyessä 9 asiakasta ja toteutuneita käyttöpäivä yhteensä 1207 (71 % sopimuksen mukaisista käyttöpäivistä). Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten Nurmeksen kaupunki on jäsenenä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Kuntayhtymä on vastannut laitoshuollon, neuvolapalvelun, perhehoidon ja kuntoutusohjauksen palveluista. Toimintavuoden lopussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli kaksi henkilö ja asumispalveluissa Honkalampikeskuksessa yksi henkilö, joka oli mukana myös päivätoiminnassa. Pitkäaikaisessa vaativassa perhehoidossa oli kaksi henkilöä ja tilapäistä perhehoitoa käytti yksi lapsi. Kuntoutusjaksoilla oli toimintavuoden aikana seitsemän lasta ja yksi aikuinen. Yhteistyösopimuksen toteutuma vuonna 2013: Toteutuma, Talousarvio, Toteutumis-% Laitoshoito 266 106,05 263 000,00 101,18 Asumispalvelut 38 687,00 47 245,00 81,89 Perhehoito 49 455,00 46 000,00 107,51 Päivätoiminta 31 853,00 34 200,00 93,14 Erikoispalvelut 79 848,00 90 000,00 88,72 Yhteensä 465949,05 480 445,00 96,98 Kehitysvammaisten lasten leiritoiminta ostettiin erityishuoltona Sosiotaito Oy:n Palvelukoti Kukkaniitystä. Leirille osallistui kuusi lasta. Palvelukoti Kukkaniitystä ostettiin myös tilapäishoitoa kolmelle lapselle. Päivätoimintaa ostettiin yhdelle henkilölle toisesta kunnasta. Henkilökohtaista apua erityishuoltona oli kolmella aikuisella ja kahdella lapsella vuoden 2013 aikana. Omana toiminta toteutettiin autettua ja tuettua asumispalvelua, työ- ja päivätoimintaa, kuntouttavaa päivähoitoa päiväkodeissa sekä iltapäivähoitoa ja kesäajan hoitoa peruskoululaisille. Kuusikummun asumisyksikössä oli toimintavuoden lopussa kaikki asumisen paikat täynnä. Lisäksi tilapäishoitoa ja omaishoidon vapaapäivien aikaista hoitoa voitiin tarjota kaikille tarvitsijoille. Asumispalvelua käytti tilapäisesti neljä henkilöä. Kuopion hallinto-oikeuden vuonna 2013 tekemän ratkaisun mukaisesti ei asumispalveluja käyttävältä kehitysvammaiselta henkilöltä voi periä ateriamaksuina kuin raaka-aineiden kustannukset. Ateriamaksuja palautettiin hakemusten mukaisesti takautuvasti vuosilta 2007 2011. Maksujen palautusta siirtyy myös vuodelle 2014.
Päivätoiminnan palveluissa oli toimintavuoden lopussa 43 henkilöä. Avotyötoiminnassa oli toimintavuoden aikana viisi henkilöä. Kesäaikana päivätoiminnoissa oli kesähoidossa kolme peruskouluikäistä lasta. Kuntouttavassa päivähoidossa päiväkodissa oli kaksi lasta sekä peruskoulun jälkeistä iltapäivähoitoa erityishuoltona käytti neljä lasta. Kuusikummun henkilöstölle on järjestetty työnohjaus ajalle 1.1.- 30.11.2013. Itä-Suomen aluehallintovirasto teki valvontakäynnin Kuusikummun asumisyksikköön. Kehitysvammahuollon toimintojen suoritetiedot vv. 2009-2013: Palvelu 2009 2010 2011 2012 2013 Autettu asuminen, vuorokausi 9 208 9 306 9 056 9 297 9493 Tuettu asuminen, tukikäynnit 622 691 690 674 838 Toimintakeskus, käyttöpäivä 5 616 6 074 5 890 6 107 5921 11 3.1.8. Toimeentuloturva Toimeentulotukea (varsinainen toimeentulotuki, ehkäisevä, kuntouttava työtoiminta) saaneet kotitaloudet ja menot: 2009 2010 2011 2012 2013 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 454 429 438 420 380 Toimeentulotukimenot, brutto 735 883 777 132 816 999 905 557 763 948 Toimeentulotuki/kotitalous, 1 621 1 811 1 865 2 156 2 010 Ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty yhteensä yhdeksälle kotitaloudelle. Toimeentulotuen rahoituspohja muuttui vuoden 2006 alusta siten, että valtio korvaa toteutuneista perustoimeentulotuen kustannuksista puolet. Vastaavasti kuntien sosiaalitoimen maksettavaksi tuli puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille. Työmarkkinatuen osuus ja saajien lukumäärä kuukausittain: Kuukausi Euroa / kk Työmarkkinatuen saajia 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Tammikuu 23 732 28 334 29 555 91 97 109 Helmikuu 24 390 34 252 34 798 92 101 107 Maaliskuu 24 918 34 925 36 135 96 102 106 Huhtikuu 25 421 32 411 37 639 92 100 107 Toukokuu 26 301 41 102 41 788 95 110 113 Kesäkuu 25 609 32 661 34 808 88 101 105
Heinäkuu 22 154 30 437 41 903 86 94 109 Elokuu 28 559 34 150 38 529 95 97 107 Syyskuu 26 807 29 202 35 398 101 94 109 Lokakuu 24 111 33 871 40 277 98 98 109 Marraskuu 26 426 32 930 34 962 95 101 104 Joulukuu 24 760 35 999 37 539 91 109 103 Yhteensä 303 188 400 274 443 331 1 120 1 204 1 288 12 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan palvelu ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Vuodesta 2012 on sopimus mahdollistanut kuntouttavan työtoiminnan laajentamisen avopalvelupaikkoihin, koska se sisältää oston kuntouttavasta työtoiminnasta myös Kaski Työvalmennuksen ulkopuolella. Sopimuksen mukainen käyttöpäivien vuositaso on 1200. Kuntouttavan työtoiminnan suoritetietoja: 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöitä toiminnan piirissä 16 8 16 22 30 Osallistumispäivät Kaski Hallintokunnat (1.5.2012 alk.) 998 529 773 1 236 237 1 206 708 Kunnan ja TE-toimiston tulee laatia yhteistyössä työttömän henkilön kanssa aktivointisuunnitelma kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointiehdon täytyttyä. Vuoden 2013 aikana oli aktivoinnin piirissä 93 henkilöä (edellisenä vuonna 67 henkilöä), joista kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 30 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista henkilöistä10 sijoituspaikkana oli kaupungin hallintokunta. Aktivoinnin piirissä olevista asiakkaista seitsemän oli määräaikaisessa työsuhteessa ja yksi työllistyi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Asiakkaista 29 osallistui työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen (työkokeilu, koulutus, työhönvalmennus) ja kahdeksan aloitti ammattiopinnot. Aktivoinnin piiristä poistui kaksi henkilöä, joille myönnettiin työkyvyttömyyseläke. Aktivointi keskeytettiin 17 henkilön osalta eri syiden takia (mm., työllistyminen opintojen aloittaminen, muutto pois paikkakunnalta). Osa asiakkaista ei osallistunut työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin eikä kuntouttavaan työtoimintaan. Heidät on ohjattu muiden elämänhallintaa tukevien palvelujen piiriin. Näitä palveluja ovat etsivä nuorisotyö, tuettu asuminen, päihdetyö tai terveydenhuollon palvelut. 3.1.9. Kasvatus- ja perheneuvola Vuoden 2013 toimintaa kasvatus- ja perheneuvolassa on edelleen rajoittanut henkilökunnan vajaus. Hoitovapaalla ollut psykologi palasi töihin (60 prosentin työaika) helmikuussa ja sosiaalityöntekijä jäi eläkkeelle 1.5.2013 alkaen. Psykologin ja
sosiaalityön avoinna olevia virkoja ei saatu useista yrityksistä huolimatta täytettyä. Psykologipalvelujen ostoa näin ollen jatkettiin edelleen Tietotaito Group Suomi Oy:ltä Joensuusta, Koulutusavain Oy:ltä Kajaanista ja yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Ostopalvelua on ollut käytössä 184 nurmekselaisen asiakkaan kohdalla. Perheneuvolapalvelujen myynti Valtimon kunnalle lopetettiin kokonaan 1.11.2013 alkaen. Koulukuraattorin uudessa työsopimussuhteessa aloitti 2.1.2013 vakinainen työntekijä. Lasten- ja nuorisopsykiatrin konsultaatio- ja vastaanottopäiviä on ostettu yhteensä 24 päivää. Lääkäripalvelua on siten ollut mahdollisuus tarjota heinäkuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Uusia asiakkaita vuoden 2013 aikana ilmoittautui yhteensä 88, joista nurmeslaisia oli 85 ja valtimolaisia 3 (edellisen vuoden vastaavat tiedot ovat 87, 78 ja 9). Annettuja asiantuntijalausuntoja oli 49 (edellisenä vuonna 53). Lausunnot olivat pääasiassa psykologin lausuntoja koulu- ja terveystoimen käyttöön. Asiantuntija-avusta suurin osa annettiin oppilashuoltoon ja opettajille. Henkilökuntatilanne ja etenkin siinä tapahtuneet monet muutokset alkuvuoden aikana heijastuivat edelleen odotusaikojen pidentymisenä. Tasapainoisen onnistumisen suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisprosentti psykologisten tutkimusten osalta oli 95 ja muun perheneuvolatyön osalta 62. Perheneuvolatyön osalta alkuvuosi oli haasteellista aikaa ja jonotusajat venyivät. Kesästä alkaen perheneuvolatyön toteutumisprosentti on ollut noin 78, mikä vastaa myös työntekijöiden tuntumaa jonotustilanteesta; loppuvuodesta asiakkaat ovat saaneet ensimmäisen ajan jo hyvinkin pian ilmoittautumisesta, varsinkin kiireellisissä tilanteissa. Koulukuraattorille ilmoittautuneet uudet asiakkaat (37) ovat kaikki saaneet ensimmäisen ajan alle kolmessa viikossa. Mediatri -asiakastietojärjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä muiden perheneuvoloiden kanssa. Asiakasmääriä vv. 2009 2013: 2009 2010 2011 2012 2013 Nurmes Valtimo Muut Yhteensä 259 73 20 352 267 53 21 327 245 42 20 307 243 32 15 290 251 24 11 286 13 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue
Koti- ja laitoshoidon tulosalueella asiakkaita on palveltu asiakkaan voimavaroja tukien ja toimintakyvyn paranemista edistäen kaikissa palveluissa. Kotipalvelun palvelua kysytään runsaasti. Palvelutarpeen kartoitus on voitu hoitaa lain määrittelemässä ajassa ja palvelua tarjota kohtuullisen hyvin. Palvelun tarjonnan monipuolistamiseksi otettiin 15.5.2013 alkaen käyttöön palveluseteli tilapäiseen ja säännölliseen kotipalveluun. Palveluseteliyrittäjien hyväksymisehdot on kuvattu sosiaalilautakunnan hyväksymässä sääntökirjassa. Sosiaalilautakunta päätti 2.4.2013 31, että 1.5.2013 alkaen otetaan käyttöön kotipalveluohje Kotipalvelun myöntämisen kriteerit ja palvelujen sisältö. Myöntämiskriteerien määrittelyn myötä toimintakykymittareiden käyttö tuli osaksi palvelutarpeen kartoitusta. Kotipalvelun henkilökunta koulutettiin sisäisenä koulutuksena käyttämään erilaisia mittareita. Fysioterapeutin johdossa on aloitettu asiakaskohtaisten liikuntasuunnitelmien laadinta. Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu koulutuksella, tyky -toiminnalla ja kotipalvelussa työnohjauksella sekä työkierrolla. Sairauspoissaoloja koti- ja laitoshoidossa on runsaasti. Sairauspoissaolojen lukumäärää ovat kasvattaneet noin kymmenen työntekijän liki koko vuoden mittaiset poissaolot. Syntynyt henkilöstövaje on korjattu sijaishenkilöstön työpanoksella. Työtä helpottavia apuvälineitä on hankittu työyksiköihin käytettävissä olleella määrärahalla. Lyhytaikaishoidon yksikön ja yhden palveluasumisen yksiön pintaremontointi tehtiin syksyllä 2013 teknisen palvelukeskuksen toimesta. 14 3.2.1. Kodinhoitoapu Säännöllistä kodinhoitoapua saaneita asiakkaita oli 289 vuoden aikana, joista yli 75 -vuotiaita oli 221. Alkuvuonna säännöllistä kodinhoitoapua sai yksi lapsiperhe. Kodinhoitoavun palveluseteli on myönnetty seitsemälle kotipalvelun kriteerit täyttävälle asiakkaalle. Tukipalveluina on asukkaiden mahdollisuus saada kotiinsa turvapalvelua, ateriapalvelua ja tukipalveluseteli kotona selviytymisen tueksi. Sosiaalilautakunta päätti 2.4.2013 30 hankkia turvapuhelinten ja turvapuhelinhälytysten vastaanottotoiminnan ajalla 1.5.2013-30.4.2016 (mahdollinen optio ajalle 1.5.2016-30.4.2017) hinnaltaan edullisimman tarjouksen tehneeltä Mainio Vire Oy:ltä. Turvapalvelun piirissä oli yhteensä 197 asiakasta (edellisenä vuonna 189 asiakasta). Ateriapalvelun piirissä olevat asiakkaat saavat viikonlopun ateriat perjantaina kylmäaterioina. Kotipalvelun henkilöstö on lämmittänyt ateriat viikonlopulla kodinhoitopalveluissa oleville asiakkaille. Asiakkaita ateriapalvelun piirissä on 290 (edellisenä vuonna 273). Ateriakuljetuksesta vastaa Sonipal Oy.
15 3.2.2. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen maksuluokat vuonna 2013 olivat 374,51 euroa, 749,01 euroa ja 1.270,85 euroa. Omaishoidon tukea maksettiin 71 (edellisenä vuonna 67) omaishoitajalle. Omaishoidettavia on ollut 73 henkilöä. Vuoden aikana tuli uusia hakemuksia omaishoidontuesta 24 kappaletta. Kielteinen päätös tehtiin 14 omaishoidon tuen hakijalle, tuen myöntämisperusteet eivät täyttyneet. Omaishoidon tuen vapaapäiviä järjestettiin vuonna 2013 yhden kaupungin oman työntekijän voimin sekä palvelusetelin turvin. 3.2.3. Sotavammahuolto Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunta ostaa osto palveluna vähintään 20 % haitta-asteen omaavien sotainvalidien siivous- ja kodinhoi toavun Nurmes ko tiyhdistys ry:ltä. Kaupunki hakee korvauksen val tionkontto rilta. Asiakkaita oli vuonna 2013 yhteensä seitsemän. Valtion vuoden 2013 talousarviossa oli varattu määrärahaa rintamaveteraaneille kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin. Nurmekselle osoitettu määräraha oli 14.620,96 euroa, joka jaettiin 84 veteraanin kesken. Vuoden 2012 tavoin määrärahan käyttämismahdollisuuksia olivat esim. kotipalvelun tukipalvelut kuten asiointi ja pihanhoito sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut kuten kuntouttava päivätoiminta ja ateriapalvelun hankinnan tukeminen. 3.2.4. Palveluasuminen Hannikaisenkadun pienkodeissa oli vuoden lopussa 28 asukasta. Pienkodeissa asukkaat asuvat vuokralla ja saavat tarvitsemansa tuen kotipalvelun työntekijöiltä normaalina kotipalveluna Palveluasunto Ainolan peruskorjattu osa muuttui tilastoinnin osalta kirjattavaksi tavallisen palveluasumisen paikoiksi tilojen asettamien asukasvalintojen ja henkilöstömitoituksen takia. Tehostettua palveluasumista toteutetaan Kyrölässä 85 asumisen paikalla. Palveluasumisen päivät Kyrölän palvelukeskuksessa (100% käyttöaste suluissa): Ainola Kyröntupa Rauhala Vienola Pirttimäki Tyynelä Yhteensä Tammi 594 (589) 403 (403) 401 (403) 651 (620) 372 (341) 580 (589) 3001 (2945) Helmi 532 (532) 364 (364) 364 (364) 588 (560) 336 (308) 560 (532) 2744 (2660) Maalis 611 (589) 380 (403) 403 (403) 651 (620) 372 (341) 620 (589) 3037 (2945) Huhti 587 (570) 375 (390) 379 (390) 654 (600) 360 (330) 600 (570) 2952 (2850) Touko 589 (589) 372 (403) 403 (403) 682 (620) 360 (341) 589 (589) 2995 (2945) Kesä 626 (570) 373 (390) 390 (390) 660 (600) 360 (330) 570 (570) 2979 (2850) Heinä 651 (589) 397 (403) 403 (403) 682 (620) 372 (341) 589 (589) 3094 (2945) Elo 651 (589) 381 (403) 403 (403) 678 (620) 372 (341) 589 (589) 3074 (2945) Syys 630 (570) 390 (390) 390 (390) 654 (600) 360 (330) 570 (570) 2985 (2850)
16 Loka 644 (589) 405 (403) 387 (403) 682 (620) 367 (341) 610 (589) 3095 (2945) Marras 612 (570) 408 (390) 390 (390) 660 (600) 360 (330) 600 (570) 3030 (2850) Joulu 651 (589) 434 (403) 399 (403) 676 (620) 372 (341) 620 (589) 3152 (2945) Tehostettua palveluasumista järjestettiin myös myöntämällä asiakkaalle palveluseteli hoivapalvelun hankkimiseksi valitsemastaan sosiaalilautakunnan hyväksymästä tehostetun palveluasumisen yksityisestä yksiköstä. Vuonna 2013 tehostetun palveluasumisen palvelusetelejä on myönnetty seuraavasti: Palvelusetelin arvo Setelin ka/asiakas Asiakkaita 2000 1696,75 31 1500 1254,66 11 1000 763,90 12 600 404,63 1 Vuoden 2013 lopussa kotikuntalain mukaisesti kuntaan muuttaneita oli yksi henkilö. 3.2.5. Vanhusten laitoshoito Lyhytaikaishoitoon on varattu 16 paikkaa Lyhytaikaishoidon päivien ja asiakkaiden lukumäärä tammi-joulukuu 2012 asiakasmaksumuodon mukaan: LAH-m Maksukatto- Omaishoid. Päivä-/y Yhteensä Asiakkaita aksu maksu vp. maksu öhoito tammikuu 449 22 12 483 43 helmikuu 204 173 32 409 41 maaliskuu 96 295 32 1 423 41 huhtikuu 59 271 19 2 349 33 toukokuu 7 209 19 235 26 kesäkuu 69 308 39 416 42 heinäkuu 63 382 27 4 472 45 elokuu 1 419 30 450 44 syyskuu 25 424 18 467 42 lokakuu 48 384 45 477 41 marrasku 32 344 42 418 37 u joulukuu 39 380 30 449 34 3.2.6. Muut vanhusten palvelut Kuntouttava päivätoiminta
Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettiin Kyrölän palvelukeskuksessa 32 viikon ajan. Koko vuoden asiakaskäyntejä oli yhteensä 2572: kuntouttava päivätoiminta 1080, liikuntaryhmät Kyrölän palvelukeskuksessa 1267 ja Hannikaisenkadulla 195. Kaupungin taloudellisesti tukemaan Nurmeskotiyhdistyksen järjestämään kuntouttavaan päivätoimintaan osallistui 32 henkilöä (689 käyntiä). Kokoontumiskertoja oli 109. Asiakkaat tulivat palvelun piirin kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai omaisten ohjaamana. Ennaltaehkäisevät palvelut Vuonna 2013 tarjottiin 70 -vuotta täyttäville tietoa ikääntyvien ravitsemussuosituksesta, hivenaineista ja vitamiineista. Tilaisuudessa fysioterapeutti kertoi keinoista lihasvoiman ylläpitämiseksi ja kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi sekä tasapainon ylläpidosta/parantamisesta. Samalla heiltä kysyttiin asumiseen ja muuhun hyvinvointiin liittyviä asioita Hyvinvoivana -tilaisuudessa jaetulla kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin 10 tilaisuuteen osallistuneelta. Vastaajat olivat omasta mielestään hyväkuntoisia ja sosiaalisesti aktiivisia. Joillakin osallistumista rajoittivat kulkuyhteyksiin liittyvät ongelmat. Asumiseen useilla oli tarve saada kohennusta asunnon muutostöiden kautta. Terveisinä kunnalle esitettiin mm. uintimahdollisuuden käyttämistä kuntosaliharjoittelun sijaan. Hyvinvointia edistävät kuntoneuvolakäynnit 75-vuotiaille Vuonna 2013 kutsuttiin 75-vuotiaat kuntoneuvolaan Kyrölän palvelukeskukseen. Käyntiin sisältyi hoitajan haastattelu EHKO- lomakkeella ja fysioterapeutin tekemä TOIMIVA- testi, jonka tarkoituksena on kartoittaa fyysistä toimintakykyä. Nurmeksessa oli 100 75-vuotiasta. Kutsu lähetettiin 92 seniorille. Kahdeksan henkilöä kuului palvelujen piiriin, joten heille ei kutsua lähetetty. Kutsutuista 58 kävi kuntoneuvola käynnillä. Suurin osa kuntoneuvolassa käyneistä ulkoilee päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa. Harrastuksia heillä on monenlaisia, valtaosana hyötyliikunta (marjastus, metsästys, metsätyöt, kotityöt, puutarhan hoito). Vaikka sairauksia on monella, liikkuminen ei kuitenkaan ole unohtunut. Kaikki kuntoneuvolassa käyneet saivat Pysy Pystyssä tasapainoharjoitteluohjeet mukaan. Ohjelmassa on hyviä perusharjoitteita päivittäiseen tasapainon sekä lihasvoiman ylläpitämiseen. 3.3. Muu toiminta 3.3.1. Hankkeet Arjen Mieli -hanke Hanke toteutettiin aikavälillä 2011-2013. Nurmes osallistui hankkeen Mielenterveysja päihdeasiakkaiden palvelujen kehittäminen harvaan asutuilla alueilla -osahankkeeseen. Tavoitteena on ollut mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarvitsemiin palveluihin toimiva yhteistyö ja toimintamallit seudullisesti sekä palveluiden parempi kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. 17
18 Hankkeen avulla mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistyön pohjalta laadittiin Selvästi näkyvillä päihde- ja mielenterveystyönsuunnitelma vuosille 2013-2016. Voimaa vanhuuteen ohjelma Nurmes tuli hyväksytyksi Ikäinstituutin hallinnoimaan Voimaa vanhuuteen ohjelmaan kesäkuussa 2011. Voimaa vanhuuteen ohjelma (2005-2014) on valtakunnallinen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, joka edistää iäkkäiden kotona asumista ja hyvää vanhuutta kehittämällä voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kotona asuville, toimintakyvyltään heikentymässä oleville iäkkäille. Toiminnalla ehkäistään myös kaatumisia, syrjäytymistä ja ennenaikaista koti- ja laitoshoitoa. Hankkeen kautta koulutetut vertaisveturi- ja ulkoiluystäväkouluttajat järjestivät kaksi koulutusta vapaaehtoisille vertaisvetureille ja ulkoiluystäväksi haluaville. Neljä henkilöä on osallistunut senioritanssi-kolutukseen ja alkanut pitää senioritanssia omassa työpisteessään asiakkaille. Nurmes järjesti liikuntatapahtumaan senioreille ja haastoi Juuan Voimaa vanhuuteen hankkeen kautta seniorit mukaan kävelysähly-otteluun Pielis Areenalle. Nurmeslaiset seniorit osallistuivat hankkeen järjestämään liikuntaraatiin toukokuussa. Raadissa syntyneet ehdotukset saatettiin päättäjille tiedoksi. Hankkeen myötä on saatu käyttöön myös uusia toimintakyvyn mittaamismenetelmiä ja kotona asuville tarkoitettuja liikuntaohjelmia. 3.3.2. Palautetoiminta Sosiaalilautakunta on vahvistanut sosiaalipalvelukeskuksen palautteen antamisen menettelytavat kuntalaisille, asiakkaille ja omalle henkilöstölle. Päihdetyö on saanut myönteistä asiakaspalautetta seitsemältä asiakkaalta ja kahdelta omaiselta. Negatiivista palautetta on saatu kolmelta asiakkaalta. Suullista asiakaspalautetta vammaispalvelukuljetuksien toiminnasta on tullut kolme kappaletta. Selvitysten mukaan syyt kuljetuspalvelun toimimattomuuteen olivat vapaana olevien taksien puute (1 kpl) ja asiakkaan virheellisesti tilaama kuljetuspalvelukyyti MYK:n aukioloajan ulkopuolella (2 kpl). Koti- ja laitoshoidossa on asiakaspalautetta saatu välittömänä palautteena asiakkailta ja omaisilta. Kielteistä palautetta on saatu yhdessä yksikössä hoitokäytännöistä. Yleisesti asiakkaiden antama palaute on ollut positiivista. Vuonna 2013 ei tullut yhtään muistutusta. Aluehallintovirasto antoi tammikuussa 2013 päätöksen vuonna 2012 tehtyyn kanteluun toimeentulotukiasiassa. Päätöksen mukaan aluehallintovirasto katsoo, ettei Nurmeksen sosiaalitoimessa ole toimittu kyseisessä asiassa virheellisesti tai epäasianmukaisesti. Lastensuojeluasiassa on tehty yksi kantelu koskien yksityisen lastensuojeluyksikön ja kaupungin lastensuojelun toimintaa. Kaupunkia koskevalta osalta Itä-Suomen
aluehallintovirasto päätöksessään kiinnittää sosiaalilautakunnan huomiota siihen, että yhteydenpidon rajoittamisasiassa annetaan aina kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös, kun asian osapuolista yksikin on tyytymätön esitettyyn suunnitelmaan lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden tapaamisista. Kehitysvammaisten toimintakeskuksen sulkemisesta joulukuuksi 2013 ja aiotusta sulkemista kesäkuuksi 2014 on Itä-Suomen aluehallintovirastolle tehty kaksi kantelua ja saatu yksi kirjallinen palaute. Sosiaalijohtaja on tammikuussa 2014 antanut selvityksen aluehallintovirastolle ja vastannut palautteeseen. Sosiaalijohtaja on antanut Itä-Suomen aluehallintovirastolle selvitykset kahteen kanteluun, joista toinen koski perhehoitokodin ja kaupungin toimintaa asiakasasiassa ja toinen koski Kyrölän palvelukeskusta (mm. henkilöstö, lääkehoito). Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle on vammaispalveluasiassa tehty yksi kantelu. Vuonna 2014 kanteluun saadun vastauksen mukaan viranhaltija ja sosiaalilautakunta ovat toimineet asiassa harkintavaltansa puitteissa. 3.3.3. Yksityiset sosiaalipalvelut Sosiaalilautakunnan määrääminä yksityisten sosiaalipalveluntuottajien valvontaviranomaisina toimivat sosiaalijohtaja, 1. sijaisena johtava sosiaalityöntekijä ja 2. sijaisena vanhustyönjohtaja. Toimintavuoden aikana tehtiin valvontakäynti Hoitokoti Puistontupaan. 3.3.4 Sisäinen valvonta Sosiaalilautakunta hyväksyi 6.2.2007 14 sosiaalipalvelukeskukselle Hyvä hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeen ja saattoi ohjeen voimaan 1.3.2007 alkaen. Ohjeen avulla suoritetaan sisäistä valvontaa ennalta ohjaavasta näkökulmasta. Varsinainen sosiaalipalvelukeskuksen sisäisen valvonnan suunnitelma laaditaan ohjeessa olevan mallituksen pohjalta. Sisäisen valvonnan suunnitelmaa (riskikartoitusta) varten käytiin sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmässä vuonna 2013 läpi vammaisten palvelujen sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja kuntouttavan työtoiminnan prosessit. Sisäistä valvontaa on raportointijaksolla toteutettu osana normaalia toimintaa. 19