UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO KITTILÄN KUNTA



Samankaltaiset tiedostot
KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

KITTILÄ / LEVI UTSUVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

LÄHIRAKAN ASEMAKAAVA-ALUEEN

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARA VII OSA-ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta, 2. kunnanosa, Sirkka TAALOVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN KORTTELEIDEN 777 RAKENNUSTAPAOHJE RAKENNUSTAPAOHJEET TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA

KITTILÄ / LEVI RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit 617, 618 ja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA - LEVI UTSUNKULMAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

KITTILÄN KUNTA Tekninen osasto Valtatie 15, KITTILÄ KITTILÄN KUNTA / LEVI. Laturakan rakentamistapaohjeet. Korttelit

KOLARIN KUNTA Tekninen osasto Isopalontie 2, Kolari KOLARIN KUNTA. Äkäslompolon asemakaavan laajennus. Röhkömukanmaan alue RAKENNUSTAPAOHJEET

LOUNAISRINTEEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Persson Puurula Eva

SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA 424-P13058

KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, Sirkka

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakennustapaohje. Kittilä, 3. kunnanosa (Raattama) Harrisaajon ranta-asemakaava korttelit 76-79

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

GOLFRANNAN ASEMAKAAVA-ALUEEN

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

HAILUOTO NOKAN ALUEEN ASEMAKAAVA ( MARJANIEMI ) RAKENTAMISTAPAOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Immeljärven asemakaavan muutos, kortteli 690, Rakentamistapaohjeet

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Keljonkankaan keskusta

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Keljonkankaan keskusta

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Kittilän kunta LEVIN TORIN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Transkriptio:

1 UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät rakennuskaavaa tarkentaen kaavassa olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapaohjeet toimivat osana asemakaavan määräyksiä ja Kittilän kunnan rakennusvalvonnan perusteena rakentamisen ohjauksessa, neuvonnassa ja rakennuslupien käsittelyssä. Ohjeiden tavoitteena on luoda Utsuvaaran ainutlaatuiseen kauniiseen ja karuun ympäristöön sopivaa rakentamista, joka tarjoaa loma-asunnon haltijoille mahdollisuuden nauttia luonnon rauhasta ja kauniista maisemasta lähellä korkeatasoisia ulkoliikuntapalveluja. Rakentamista ohjataan omaleimaisuuteen siten, että se ulkonäöltään kuitenkin sopeutuu Levin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Suunnittelualue on rakentamistapaohjeissa jaettu useaan osa-alueeseen, joilla on erilaiset rakentamistapa- ja väritysohjeet. Tällä on pyritty luomaan alue, joka on yhteneväinen pitäen sisällään riittävässä määrin monotonisuuden rikkovaa vaihtelua. Värityksessä on käytetty luonnonaineisia kuultavia puunsuojia. Kuultavuutensa ansiosta ne antavat puulle vaihtelevan pinnan jolloin se muistuttaa perinteistä tervattua rakennusta ja sopeutuu hyvin luontoon. Luonnon omat aineet luovat puulle suojaavan pinnan kosteutta vastaan siten, että se myös hengittää eikä lahoa.

2 ALUEEN RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET Rakentamisalue tulee rajata mahdollisimman tiukasti, jotta ei vahingoiteta ympärillä olevaa aluskasvillisuutta ja maapohjaa. Rakentamisen tieltä kaadetaan mahdollisimman vähän puustoa. Uudisrakennuksen asemakaavapiirroksessa tulee esittää tontilla sijaitsevat puut sekä puut, jotka tullaan poistamaan rakentamisen tieltä. Maa-aineksia ja rakennusmateriaaleja ei saa kasata luontoon rakennusalueen ja tien viereen. Rakennuskoneet eivät saa rikkoa luonnollista maanpintaa laajemmalta alueelta kuin on välttämätöntä. Tontille kuljettaessa on käytettävä tonttiliittymää. Pintakivet ja kasvillisuus otetaan talteen rakentamisen tieltä ja asetetaan takaisin rakentamisen jälkeen rakennuksen ympärille. Kuitenkin sokkelin ympärille vähintään 0,5 metrin etäisyydelle sokkelista on istutettava ympäröivän maaston mukaisia luonnonkiviä ja estettävä pintakasvillisuuden leviäminen kyseiselle alueelle tai muulla tavoin estettävä palonleviäminen maastosta rakennuksiin ja rakennelmiin. Mikäli autotalli rakennetaan niille tonteille joilla rakennusten rakentaminen on asemakaavassa nuolella osoitettu sijoitettavaksi lähelle tietä, tulee se sijoittaa niin, että se ei haittaa huoneistojen eikä naapurin rakennuksen käyttöä eikä näkymiä. Rakennusten päämuoto tulee olla suorakaide. Lautaverhousta julkisivuissa ei sallita, lukuun ottamatta ikkunan koristelaudoituksia. Höylähirren sijasta voidaan käyttää hirsijäljitelmänä höylättyä hirsipaneelia, jonka korkeus minimi on sama kuin massiivihirren ja paneelin paksuus vähintään 32mm. Mikäli käytetään hirsipaneelia, tulee käyttää irtonurkkia jäljittelemään perinteistä hirsirakentamista. min. 32mm Kattomuoto tulee olla harjakatto. Kattojen tulee olla avoräystäällisiä. Kattokannattajien tulee näkyä. Kotelointia ei sallita. Pääharjasuunta on esitetty kaavapiirroksessa. Suuret ikkunapinnat on jaettava pienempiin osiin. Mikäli kellarikerrosta ei rakenneta, tulee lattia porrastaa maaston mukaisesti siten, että sokkelin korkeus maanpinnasta mitattuna on korkeintaan yksi metri. Sokkeli tulee verhoilla luonnonkivellä. Mikäli kellarikerros rakennetaan, tulee sokkeli muurata tai verhoilla luonnonkivellä. Mikäli käytetään tiiltä tai harkkoa savupiipussa tai sokkelissa, tulee se käsitellä rappaamalla tai verhoilla luonnonkivellä. Rappauspinta jätetään maalaamatta. Mikäli käytetään peltiä verhoiluun esim. savupiipuissa tai ikkunapellityksissä, tulee sen olla mattapintaista ja samanväristä kuin katemateriaali. Maalattavat puupinnat käsitellään yhteen kertaan annetulla värisävyllä ja toiseen kertaan värittömällä samalla tuotteella Korttelin 835 tontin 2 rakennukset on toteutettava tontin alaosaan kammi-tyylillä. Tontin yläosa toteutetaan iglua muistuttavina lasikattoisina rakennuksina mahdollistaen tähtitaivaan tarkkailun. Korttelin 835 tontin 1 rakennus voidaan suunnitella eri alueiden yhdistelmänä.

3 OHJEET LOHKOITTAIN: Lohko Talotyyppi Julkisivumateriaali A Lomamökki Kelo (k.min.10 ) Julkisivun väri Kelo 834, 838, 839, 840, 841, 842 1/2k I u1/3 musta tai graf.harmaa kattohuopa 1:2

4 Lohko Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri B Lomamökki Höylähirsi (korkeus min. 9 paksuus min. 7 ) Tummanruskea Roslagin mahonki Esimerkkinä Uulatuote Oy RM 505 830, 831, 832,833, 836, 837 1/2k I u1/3 Musta, grafiitinharmaa tai punamullan värinen kattohuopa 1:2

5 Lohko Talotyyppi Julkisivu- Julkisivun materiaali väri C Kammi / Kelo, kivi, lasi ja sammal (turve) Harmaa Iglu 835/2 Alkuperäinen maanpintakerros (kammi) Lasi (iglu) Ei määrätty Lohko Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri C Lomailua palveleva rakennus Höylähirsi, kelo, lasi, luonnonkivi Harmaa 835/1 I u1/3 Musta, grafiitinharmaa tai punamullan värinen kattohuopa Ei määrätty

Kammirakentamisen alue 6 Alue sijoittuu rinteeseen, johon kammirakennus upotetaan. Kammi rakennetaan luonnon rinnettä mukaillen siten, että rakennus näkyisi maastossa mahdollisimman vähän. Pintakivet ja kasvillisuus otetaan talteen. Ne asetellaan kammirakennuksen päälle jäkäläpuoli ylöspäin. Rakennuspaikka maisemoidaan mahdollisimman luonnontilaiseksi. Sisääntulo tulee järjestää kammirakennukseen rinteen sivusta tai rinteen yläpuolelta. Kuva 1. Periaatekuva kammirakennukseen sijoittamisesta rinteeseen. Iglurakentamisen alue Iglurakennus muodostuu kahdesta osasta; umpinaisesta alaosasta, joka on muurattua luonnonkiveä ja lasirakenteisesta yläosasta. Alaosan umpinainen julkisivupinta saa olla korkeintaan 2 metrin korkuinen. Kuva 2. Periaatekuva iglurakennuksesta.

7 TIETOA EHDOTETUSTA MAALILAADUSTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ KAAVA- ALUEELLA Roslagin mahonki Panu Kailan kirjassa kevät toi maalarin perinteinen ulkomaalaus (2000, Jyväskylä) on useita vuosisatojen saatossa hyviksi koettuja maalinvalmistukseen liittyviä ohjeita, joista Utsuvaaran alueelle on valittu perinteinen tervamaali kuultavaksi puunsuojaksi: Roslagin mahonki on luonnonmukainen, Suomessa jo 1700-luvulla veneiden ja rakennusten maalaukseen käytetty läpikuultava puunsuoja-aine. Se on valmistettu puutervasta, keitetystä pellavaöljystä eli vernissasta ja puutärpätistä. Ruotsissa nimellä Roslagenin mahonki kutsuttiin tervamaalia jossa ainesosat olivat 1:1:1. Pinta ei jää tahraavaksi ja nahkeaksi, kuten pelkällä tervalla käsitelty pinta. Valmistuksessa tulee ehdottomasti käyttää puutärpättiä, koska mineraalitärpätti tai lakkabensiini tekee tervan ryynimäiseksi. Maalin sekaan voi panna myös väripigmenttejä. Maalia voi sävyttää myös pellavaöljyvernissasta valmistetulla maalilla. Maalipintojen käsittely Maalattavat puupinnat käsitellään yhteen kertaan annetulla värisävyllä ja toiseen kertaan värittömällä samalla tuotteella. Teollisilla tuotteilla esimerkiksi ensimmäinen käsittely Uulatuote Roslagin mahonki RM 204 ja toinen RM 222. Tai itse valmistettaessa ensimmäinen sively pigmentillä sävytetyllä maalilla ja toinen ilman pigmenttiä. Huomioitavaa on, että toisessa käsittelyssä tervan oma väri hieman tummentaa maalattavaa pintaa. Suositeltavaa on tehdä pieni värimalli ennen varsinaista käsittelyä.