Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.7.2015



Samankaltaiset tiedostot
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti

KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ

Kilpailukyky, innovaatio ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/

Satakunnan maakuntaohjelma

Loppuraportti: Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma

Elinkeino-ohjelma

Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta

1. Ohjelmakauden tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Näkökulmia Espooseen. Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu -seminaari, Vantaa Minna Joensuu,

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Digiohjelma

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

Hyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä. Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4.

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Kohti kasvupalvelukoulutuksia

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Huippuostajat. 11:20 Lounas

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Tausta ja tarve: Tavoitteet:

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti

Tampereen Digiohjelma Kaupunki kehittyy kokeillen

Palvelustrategian valmistelu

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

EduFutura Jyväskylä

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

KUKA. Helsinki Forum Virium Helsinki, (Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto) Oulu Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, (BusinessOulu)

Elinkeino-ohjelman painoalat

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

palveluinnovaatiot metropolialueella

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Click to edit Master title style

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Tampereen Digiohjelma

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Valtion yhteiset palvelut autamme onnistumaan.

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Transkriptio:

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.7.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -poikkihallinnollisen kehitysohjelman tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta Espoo-tarinan mukaisesti. Ohjelma tukee kaupungin tavoitetta pysyvän tuottavuuden parantamiseksi. Kaupunki hyödyntää ja käyttää resurssejaan palvelujen järjestämisen tehostamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseen. Kaupunki luo edellytyksiä alueen toimijoiden kilpailukyvyn kasvulle. Rakentamista ohjataan ja toteutetaan niin, että arki sujuu paremmin. Hyvät kuntapalvelut ja kaupungin fiksu tapa toimia lisäävät alueen houkuttelevuutta, elinvoimaa ja kuntalaisten toimeliaisuutta. Espoon kaupungin kasvu keskittyy jatkossakin raiteiden varrelle. Laadukas joukkoliikenne lisää alueelle sijoittumisen vetovoimaa. Metron kehitysvyöhyke, sekä jatkossa myös kaupunkiradan vyöhyke, mahdollistavat Espoon kilpailukyvyn kehittymisen haluttuna asumisen ja yritystoiminnan alueena. Kaupunkirakenteellisten ratkaisujen lisäksi vetovoimaan vaikuttavat alueen palvelujen kehittyminen sekä rakennetun- ja luonnonympäristön koettu laatu. Ohjelma hakee ratkaisuja, joilla alueille sijoittumisen houkuttelevuutta parannetaan. Ohjelma edistää kaupunkimarkkinoinnin keinoin alueen kilpailuedun esilletuomista. Vuoden 2015 aikana Espoon kaupunki osallistuu EU:n innovaatiopääkaupunki kilpailuun (EU:n icapital-kilpailu). Uudet ratkaisut oman palvelutuotannon sekä rakentamisen osalta mahdollistavat kaupungin tuottavuuden paranemisen. Ohjelma tukee uusien toimintatapamallien kehittämistä, uusien teknologioiden sekä uuden ajattelutavan hyödyntämistä. Kaupungin strategisiin haasteisiin vastataan hankintoja kehittämällä. Tutkimus- ja kehittämiskumppaneiden sekä innovatiivisten yritysten kanssa haetaan kokonaan uusia ratkaisumalleja, joilla nähdään olevan merkittävä kaupungin tuottavuutta, käyttäjien kokemaa laatua ja yritysten kilpailukykyä parantava vaikutus. Elinvoimaisuutta vahvistetaan kaupungin oman kehittämistoiminnan selkiyttämisellä sekä haastamalla yritykset ja muut toimijat toteuttamaan uusia tuote-, palvelu- ja toimintataparatkaisuja. Yhdessä kestävän kehityksen ohjelman ja tarvittaessa lautakuntien kanssa valmistellaan kaupungille kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen agenda. Tällä asetetaan tavoitteet Espoo-tarinan toteuttamiseen kilpailukyvyn ja kestävä kehityksen osalta. Ohjelma edistää yritystoiminnan kehittymistä Espoossa yrittäjyyskasvatuksen, matalan kynnyksen tilojen, hankintayhteistyön sekä yritysneuvonnan kautta. Jatkossa kaupungin roolia strategisena kumppanina vahvistetaan ja lisätään verkostomaista toimintatapaa yritysten kanssa. Ohjelman kautta on kokonaisuudessaan selkiytetty kaupungin elinkeinopoliittista toimintaa. Ohjelman tavoitteet ohjaavat laajemminkin kaupungin perustekemistä yrittäjyyden ja innovaatioiden merkityksen korostamiseksi. Ohjelmatoiminta on omiaan vahvistamaan kaupungin vetovoimaisuuden kasvua hyvänä paikkana kehittämis- ja yritystoimintaan. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite 1: Kilpailukyvyn edistäminen Kaupungin vetovoiman kansainvälistä kehittymistä on tuettu avaamalla uusi verkkosivusto (www.espooinnovationgarden.fi) alueen toimijoiden ja aktiviteettien markkinoimiseksi yhtenä Espoo Innovation Garden -kokonaisuutena. Lisäksi on luotu verkkosivuston markkinointiviestiä vahvistavat sosiaalisen median kanavat (Twitter,

Facebook, Instragram: #espooinnovation). Verkkosivusto on rakennettu samalle alustalle ja samalla ilmeellä kuin samanaikaisesti uusittu Visit Espoon -responsiivinen verkkosivusto (www.visitespoo.fi). Sähköisiin medioihin luotua ilmettä, sisältöä ja kuvamateriaalia on hyödynnetty myös printtimateriaaleissa (Espoo Innovation Garden -esite, kaupungin vuosi- ja talouskertomus). Espoo Innovation Garden -yhteisön rakentumista on tuettu myös käynnistämällä kuukausittaiset EIG Breakfast - tapaamiset. Kaupunkimarkkinoinnissa on siirrytty kohti organisaatiorajat ylittävää, verkostomaista toimintamallia, joka hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti sekä konserniesikunnan, toimialojen että kaupungin rahoittamien markkinointiyhtiöiden (Visit Espoo, Otaniemi Marketing, Greater Helsinki Promotion) osaamista ja resursseja. Tämän verkostomaisen toimintatavan tavoitteena on ensisijaisesti uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen ja kansainvälisten investointien saaminen Espooseen. Kansainvälisessä yhteistyössä fokus on ollut EIG:n vetovoimatekijöiden viestimisessä Shanghain, Tokion ja Seuolin keskeisille startup-tukiorganisaatioille, tiede- ja teollisuuspuistoille ja bisnesenkeleille. Espoossa järjestettiin kesäkuussa 2015 merkittävä, noin kolmensadan hengen EUkonferenssi, Open Innovation 2.0 (http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/savedate-open-innovation-20-conference-2015). Konferenssin yhteydessä järjestettiin EIG:n innovaatioekosysteemin toimijoiden osaamista esittelevä näyttely. Konferenssia edelsi ACSI Camp (Aalto Camp for Societal Innovations), jonka kansainvälinen innovaatio-osaajajoukko tuotti ehdotuksia Espoo Innovation Gardenin ja Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän asukas- ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen liittyen. Aalto-yliopiston Design Factoryn Product Design Project (Pdp) -kurssin kansainvälinen opiskelijatiimi tuotti kansainvälisenkin uutiskynnyksen ylittäneen konseptin Aaltoylipiston metroaseman käyttäjäkokemukseen liittyen. Tiimi kehitti virtuaalisen taidegallerian konseptin, joka mahdollistaa esim. EMMA-taidemuseon kokoelmien viemisen sinne, missä ihmisen liikkuvat. Tätä toukokuun Pdp-gaalassa esiteltyä konseptia jatkokehitetään yhdessä Länsimetro Oy:n ja HSL:n kanssa. Keväällä 2015 julkaistu Orchestrating Regional Innovation Ecosystems -kirja on merkittävä osoitus Espoo Innovation Garden -ekosysteemin ainutlaatuisuudesta ja painoarvosta sekä Eurooppalaisessa että globaalissakin mittakaavassa: http://ec.europa.eu/newsroom/dae/itemdetail.cfm?item_id=22845&newsletter_id=126& lang=en Edellä kuvatut toimenpiteet luovat perustaa osallistumiselle Euroopan Unionin innovaatiopääkaupunkikilpailuun (icapital). EU:n icapital-hakuprosessin onnistuminen (haku dl 15.11.2015), uusien työpaikkojen syntyminen ja kansainvälisten investointien kohdentuminen Espooseen toimivat keskeisinä ohjausryhmän seuraamina mittareina seuraavilla seurantajaksoilla. Ohjelman kautta edistetään hyötytavoitteen mukaisesti vetovoimatekijöiden kehittymistä. Espoo on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä kaupunki. Tämä mahdollistaa luontevasti uusien kehitysaskeleiden ottamisen sekä kokeilujen hyödyntämisen. Kaupungin keskeiset kumppanit tuntevat hyvin kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet vetovoiman kasvattamiseksi ja tukevat sitä oman toimintansa kautta.

Espoo Innovation Garden on asemoitunut yhdeksi Euroopan johtavista ja vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä. Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä on Suomen vetovoimaisin sijoittumispaikka korkean osaamisen yrityksille. Kaupunkimarkkinointi on pitkäjänteistä työtä, jossa ollaan nyt hyvässä vauhdissa. Etenkin kansainvälisen kaupunkimarkkinoinnin toimenpiteet ovat edenneet hyvin seurantajaksolla. Hyötytavoite 2: Innovaatioiden hyödyntäminen Hankintaneuvoja aloitti määräaikaisena Espoon kaupungin palveluksessa syksyllä 2014. Tarve hankintoja koskevalle neuvonnalle tunnistettiin Espoo yritysten sijaintiympäristönä -tutkimuksen perusteella. Hankintaneuvojan pääasiallinen tehtävä on antaa ohjausta ja neuvontaa hankintoihin liittyvissä asioissa ja kehittää vuorovaikutusta yritysten ja kaupungin välillä esim. järjestämällä erilaisia yritystilaisuuksia, järjestelmien koulutustilaisuuksia yms. Toimialojen kanssa on valmisteltu keskeisiin kuntalaispalveluhankintoihin ja teknisen ja ympäristötoimen kanssa urakkahankintoihin hankintataktiikoita, joissa on huomioitu markkinoiden vahvistamiseen ja yritysystävällisyyteen liittyviä tavoitteita. Hankintataktiikoissa on otettu kantaa myös markkinavuoropuhelun käymiseen ennen hankintaa ja yksittäisen hankinnan osalta. Erityisesti ennakoivat markkinavuoropuhelut mahdollistavat tuote- ja palvelukehityksen ja innovaatioiden hyödyntämisen osana hankintaa. Sähköisen innovaatioalustan kehittäminen käynnistettiin. Tavoitteena on sähköinen kohtaamispaikka, jossa kaupungin eri toimijat, yritykset, koulutus- ja tutkimusyhteisöt sekä palveluiden käyttäjät voisivat käydä vuoropuhelua keskenään edistääkseen tuote- ja palvelukehitystä. Asian valmistelua jatketaan vuoden 2015 aikana tavoitteena hyödyntää kyseisen tai vastaavantyyppisen sähköisen alustan mahdollisuuksia jo syksyllä 2015. Osana sähköistä kilpailutusjärjestelmää pilotoitiin pienhankintajärjestelmää, jonka avulla lisätään kaupungin pienhankintojen avoimuutta yrityksille, tuetaan pienyrittäjien mahdollisuuksia osallistua hankintakilpailuun ja vahvistetaan osaltaan paikallisia markkinoita. Pienhankinnasta on informoitu yrityksiä, ja yrittäjille suunnattu koulutustilaisuus järjestettiin tammikuussa 2015. Pienhankintajärjestelmän pilotointia jatketaan syksyllä 2015 tavoitteena kaupunkitasoinen käyttöönotto vuoden 2016 aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluissa (perhe- ja sosiaalipalvelut) on käynnistetty allianssimallin pilotointi loppuvuodesta 2014. Allianssikilpailutus tehdään vuoden 2015 aikana ja sopimuskausi jatkunee vuoteen 2017. Allianssimallin tavoitteena on rakentaa uudenlainen yhteiskehittämisen ja -tuottamisen malli, jonka avulla tavoitellaan tiiviimpää vuoropuhelua kaupungin ja yritysten välille kuntalaispalvelujen tuottamisessa. Palvelujen kehittämistä joukkoistamistyökalun avulla on valmistelu kahdessa ohjausryhmän kokouksessa. Espoon kaupunki järjesti ensimmäisen laajan DigiEspootilaisuuden helmikuun alussa ja toinen järjestetään syksyllä 2015. Espoo haluaa selvittää, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa kaupungin palvelutuotantoon. Tavoitteena on lisätä palvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Kilpailukykyryhmä edistää uudistuvan hankintalain hyvää ja tuloksellista täytäntöönpanoa, joka osaltaan tukee uusien ratkaisujen käyttöön ottoa kaupungilla.

Koulutuskumppaneiden kanssa on toteutettu InnoEspoo-hanketta, jossa Omnia, Laurea ja Aallon opiskelijat ja henkilökunta ovat yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa tehneet palvelujen kehittämistoimia. Hyötytavoitteeseen liittyvät suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteen saavuttamisen mittarointia kehitetään. Ennusteen mukaan hyötytavoite toteutuu. Ohjelma tukee uudenlaisten yritysyhteistyöja hankintamallien käyttöönottoa tavoitteena kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistaminen palveluiden suunnitteluun sekä markkinoiden innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseen. Hyötytavoitteen saavuttaminen vaatii koko kaupunkiorganisaatiolta uusien kokeilujen toteuttamista ja uusien ratkaisujen käyttämistä. Kilpailukykyohjelma koordinoi poikkihallinnollista kehittämistoimintaa. Alkuvuoden 2015 tärkein tehtävä on luoda edellytyksiä kokeilemistoiminnan kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Ohjelman kautta myös hankitaan tietoa hyvistä käytännöistä, joita Suomessa on muiden kaupunkien toimesta otettu käyttöön. Kehittämistyöhön ja hankintatapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen kohdennetaan myös ulkoista rahoitusta. Hyötytavoite 3: Yrittäjyyden tukeminen Yrittäjyysmyönteisyyden kehittymistä on edistetty peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnatulla Yrityskylä Espoolla, aloittaville yrityksille kohdennetuilla matalan kynnyksen tiloilla, YritysEspoon yhteistyötilalla sekä yritysneuvonnalla. Lisäksi on osallistuttu UrbanMill-, Summer of Startups ja keksijäviikko-toimintaan. Yrityskylä avattiin marraskuussa 2014. Espoon kaikki kuudesluokkalaiset viettävät yhden yrityskyläpäivän ja tutustuvat työelämään, yrittäjyyteen ja yhteiskuntaan. Suomenojalle ja Karaporttiin on avattu matalankynnyksen tilat aloittaville yrityksille. Tavoitteena on lisätä yrittäjien kesken yhteisöllisyyttä ja yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä. Yritysneuvonnan lisäksi yrityksille tarjotaan lyhytaikaisia työtiloja YritysEspoon kautta. Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimuksen mittariston avulla seurataan yritysmyönteisyyden kehittymistä Espoossa. Tutkimuksen pohjalta on aloitettu useita toimenpiteitä. Hankintaneuvoja aloitti syksyllä ja pienhankintajärjestelmän käyttöönottoa on pilotoitu, Syystreffien yhteydessä yrittäjillä oli mahdollisuus tavata kaupungin asiantuntijoita. Syksyllä yrittäjille järjestettiin myös infotilaisuus kaupungin hankinnoista. Yrittäjyyssivujen uudistaminen kaupungin verkkosivuille on toteutettu. Yrittäjyyskasvatusta seurataan Yrityskylästä saatavan käyttäjäpalautteen perusteella. Uusien matalan kynnysten tiloja seurataan yritysten määrän sekä tilojen määrän kehittymisellä. Hyötytavoite toteutuu. Yrittäjyysmyönteisyys sekä yrittäjien kokema yritystoiminnan tukeminen paranevat yrittäjyyskasvatuksen, alkavien yritysten neuvonnan, hankinta- ja muiden yritystilaisuuksien sekä matalan kynnyksen tilojen merkittävän kasvun kautta. Kaupungin yrittäjyysmyönteisyyteen vaikuttaa myös kaupungin oman toiminnan kehittäminen. Yrityksille tehtävää tutkimusta kehitetään, jotta jatkossa saadaan

tarkempaa tietoa yrityksiltä niistä asioista, joihin kehittämistoimintoja erityisesti halutaan kohdentaa. Metron kehityskäytävä on jatkossa Espoon merkittävin työpaikkojen ja yritystoiminnan kasvun alue. Ohjelmatoiminnan kautta on määriteltävä menestystekijöitä ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään kehityskäytävälle kohdistuvaa vetovoiman kasvua. Ohjelmatoiminnassa on löydettävä keinot, joilla korkean osaamisen työpaikkoja saadaan merkittävästi lisää Espooseen. Keskeisinä työpaikkojen kasvun ympäristöinä metron kehityskäytävän lisäksi nähdään Leppävaara, Keran kehittyvä alue sekä Espoon keskuksen alue. Touko-kesäkuussa 2015 toteutettiin tiedonkeruuvaihe Espoo yritysten sijaintiympäristönä -tutkimuksesta. Ohjausryhmä seuraa tulosten hyödyntämistä toiminnan jatkokehityksessä seuraavalla seurantajaksolla. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Poikkihallinnollista yhteistyötä on ohjelman toimesta tehty laajasti. Kaupunkimarkkinointityössä on koottu kaupungin tapahtuma- ja kulttuuritoimijoita sekä markkinoinnista vastaavia yhteen ja erilaisia toimenpiteitä ja tilaisuuksia on toteutettu yhdessä. Kestävän kehityksen ohjelman kanssa on toteutettu työpaja, jossa suunniteltiin kaupungin kehittämistavoitteita metron kehityskäytävälle. Yrittäjyyden edistäminen ja kaupungin palvelujen hankkimisen edistäminen on koskenut kaikkia toimialoja. 4 Määrärahan käyttö Ohjelmalle on varattu kuluvalle tilikaudelle 200 000 euron määräraha ja ohjelman kustannuspaikalle on 31.7.2015 mennessä kohdistunut kuluja yhteensä noin 87 000 euroa, jotka koostuvat lähinnä Yrityskylän kustannuksista. Tulosyksiköiden ja kumppaneiden kanssa toteutettavien toimenpiteiden ja projektien kustannuksia katetaan osittain ohjelman määrärahoista poikkihallinnollisen kehittämistyön mahdollistamiseksi.