Kilpailukyky, innovaatio ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Kilpailukyky, innovaatio ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma kehittää kaupungin elinvoimaisuutta Espoo-tarinan mukaisesti. Ohjelman toimenpiteillä halutaan parantaa kaupungin mahdollisuuksia saada verotuloja, parantaa palveluja ja lisätä hyvinvointia uusien teknologioiden kautta. Kaupunki tähtää määrätietoisesti palvelujen järjestämisen tehostamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseen. Loppuvuodesta 2015 hyväksytyillä Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteilla edistetään Espoo-tarinan toteutumista. Metron kasvu- ja kehityskäytävän markkinointiin liittyvä työ aloitettiin alkuvuodesta 2016 ja sitä jatketaan edelleen. Ohjelma etenee tavoitteissaan hyvin. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Kilpailukyvyn edistäminen Espoo Innovation Gardenin verkkosivusto täydentyi vuoden 2016 alkupuolella uudella osiolla, joka esittelee länsimetron kehityskäytävän ja kaupunkiradan varrella olevia kaupunkikeskuksia ja -alueita potentiaalisina investointikohteina: Alkuvuoden aikana Espoon kaupunki oli näkyvästi esillä kotimaisissa, kiinteistösijoittajille ja yritysjohdolle kohdennetuissa Kiinteistösijoittaminen ja Talouselämä 500 -tapahtumissa Helsingissä sekä kansainvälisessä kiinteistösijoittamisen tapahtumassa Mipimissä Cannesissa. Valmistautuminen syksyllä Münchenissa järjestettävään Expo Real -kiinteistösijoittamistapahtumaan on aloitettu yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa. Yrittäjille järjestettiin kevään aikana kaksi alueellista, kaupungin ajankohtaisia kehittämishankkeita koskevaa tapaamista. Leppävaaran yritysilta pidettiin ja Espoonlahden yritysilta Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus käynnistettiin jo kolmantena vuonna peräkkäin. Espoon kaupunki otti aktiivisen roolin Nokian ja Microsoftin mittavien yt-ilmoitusten yhteydessä. Espoon johdolla kutsuttiin koolle yhteistyöverkosto, johon kuuluu laaja joukko uusia urapolkuja tarjoavia ja niitä tukevia tahoja. Verkoston voimin on etsitty keinoja työtä vaille jäävien tukemiseen. Muodin, materiaalien ja värien kiihdyttämö A:Space avasi ovensa toukokuussa Otaniemessä. Hankkeen skaalaamiseksi vaikuttavammaksi haettiin EU:n Urban Innovative Actions -rahoitusta yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Espoo rankattiin hollantilaisen Tilburgin yliopiston Telos-tutkimusinstituutin vertailututkimuksessa Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi ekologisilla, taloudellisilla ja sosiokulttuurisilla mittareilla mitattuna. Espoon vahvuuksiksi 140 eurooppalaista kaupunkia vertailleessa tutkimuksessa nousi osaaminen, turvallisuus ja luonto. Tutkimustulosten hyödyntäminen kaupunkimarkkinoinnissa ja sidosryhmäviestinnässä on aloitettu. Tilburgin yliopiston kanssa on keskusteltu seurantatutkimusten toteuttamisesta ja aineiston hyödyntämisestä kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa.

2 Elinvoima-agendan valmistelu käynnistyi. Agendalla määritellään Espoon elinkeinopolitiikan tavoitteet ja toteuttamisen viitekehitys kilpailukyvyn edistämiseksi, ja sen tehtävänä on kannustaa ja sitouttaa eri toimijoita Espoo-tarinan tavoitteiden saavuttamiseksi. UNESCO palkitsi Espoon Oppivana kaupunkina (Learning City) ensimmäisten 12 kaupungin joukossa syksyllä Espoota pidetään erittäin kiinnostavana kaupunkina, missä tarjotaan mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Espoosta Oppivana kaupunkina on kerrottu useassa yhteydessä ulkomailla kevään 2016 aikana mm. Hongkongissa sikäläisen suomalaisen kauppakamarin järjestämässä, Suomen koulutusta ja koulutusvientituotteita esittelevässä konferenssissa sekä miljoonille katsojille välitetyssä TV-ohjelmassa, Kööpenhaminassa tanskalaisille kaupungeille paikallisen UNESCO-toimikunnan järjestämässä seminaarissa, Corkissa Irlannissa Learning City Festivalin seminaarissa sekä Glasgowssa Skotlannissa kansainvälisessä Pascal-konferenssissa. Kesäkuussa Espoon edustaja kutsuttiin Hampuriin UNESCOn Elinikäisen Oppimisen Instituuttiin neuvottelemaan järjestäytymisestä Oppivien kaupunkien verkostoksi pohjoismaissa Espoon johdolla. Länsimetron kasvukäytävän suhdannekehityksien seuranta käynnistettiin. Seurannassa tarkastellaan yritysten liikevaihdon ja työpaikkojen nettomäärän kehitystä perustuen Tilastokeskuksen suhdannepalvelun kuukausitason indekseihin. Näin kyetään metron liikennöinnin alettua seuraamaan investoinnin vaikutusta elinkeinopoliittisin mittarein. Kaupunkien, yritysten ja valtion Smart & Clean -yhteistyöhanke käynnistyi, ja projektin organisoimiseksi perustettiin Smart & Clean -säätiö keväällä Hankkeen pääyhteistyökumppanit ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupungit, Uudenmaan liitto, Helsinki Business Hub, Climate Leadership Council, Green Net Finland sekä työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti merkittävä ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue. Hanke koostuu eri teemoja ja toimintamalleja yhdistävistä projektikokonaisuuksista, ja sen kärkiteemoja ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte ja vesi sekä kuluttaja-cleantech. Fiksuja ja vähähiilisiä projekteja on koostettu osoitteeseen Pääkaupunkiseudun yhteistyö puhtaiden ja älykkäiden ratkaisujen vauhdittamiseksi sai näyttävän startin osana Millennium-palkintoviikkoa Smart & Clean - From new energy to business -tapahtumassa, joka pidettiin terveysteknologiakiihdyttämö Verticalin tiloissa Otaniemessä. Paikalla oli laaja joukko yrittäjiä ja asiantuntijoita keskustelemassa, miten Smart & Clean muutetaan uudeksi liiketoiminnaksi. Pääkaupunkiseudun kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin koordinointiryhmä aloitti toimintansa. Ryhmään kuuluvat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien, Espoo Marketingin sekä Helsinki Business Hubin markkinointivastaavat. Ryhmä raportoi toiminnastaan pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmälle. Toukokuussa Espoon kaupunki oli mukana järjestämässä Keilaniemen VeloKeilapyöräilytapahtumaa yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa. Tekes myönsi tukea verkostomaisen johtamisen kyvykkyyden kehittämiselle länsimetron kasvu- ja kehityskäytävällä. Myönnetty tuki oli Koko kaksivuotisen hankkeen osuus on Tekeminen kytkeytyy Sitran kokoamaan Smart & Clean -hankkeeseen. Espoo Marketing Oy järjesti kansainvälisille vierailijoille tutustumiskierroksia Otaniemi Keilaniemi-alueelle. Vierailujen tavoitteena on edistää kansainvälisten yritysten ja tutkimustoimijoiden sijoittumista ja investointien kohdentumista alueelle.

3 Alkuvuodesta alueella kävi yhteensä 223 vierailijaa (29 kotimaista, 194 kansainvälistä) sekä 54 delegaatiota (28 kotimaista, 26 kansainvälistä). Vierailijat tulivat Suomen lisäksi Kiinasta, Saksasta, Slovakiasta, Luxemburgista, USA:sta, Puolasta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta, Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista, Intiasta ja Japanista. Espoo kasvaa voimakkaasti, mutta kestävästi. Espoon kaupungin rooli mahdollistajana ja yritysten toimintaedellytysten luojana on vahvistunut. Metron liikennöinnin aloittaminen viivästyy, mutta työ metron kasvu- ja kehityskäytävän potentiaalin hyödyntämiseksi etenee. Metron varrella sijaitseviin uudistuviin kauppakeskuksiin syntyy lähivuosien aikana tuhat uutta työpaikkaa. Hannuksenpeltoon rakennettavaan autoalan liikekeskittymään syntyy 500 uutta työpaikkaa. Metromatkan päässä sijaitsevat laajenevat ja monipuolistuvat kauppakeskukset ja -keskittymät lisäävät Espoon vetovoimaa. Ennusteen mukaan hyötytavoite toteutuu. Hyötytavoite: Innovatiivisuuden hyödyntäminen Hankintaneuvoja jatkoi yritysten neuvontaa kevään Hankintaneuvojan pääasiallisena tehtävänä on ollut antaa ohjausta ja neuvontaa lähinnä mikro- ja pienyrityksille hankintoihin liittyvissä asioissa sekä kehittää vuorovaikutusta yritysten ja kaupungin välillä mm. järjestämällä erilaisia yritystilaisuuksia ja järjestelmien koulutustilaisuuksia. Yritysten välitön palaute on ollut positiivista, erillistä asiakaspalautetta ei ole kerätty. Hankintaneuvonta organisoidaan uudelleen osana Hankintakeskuksen toimintamalliuudistusta kesän 2016 jälkeen. Erillinen pilotti päättyy elokuussa Hankintojen digitaalisen innovaatioalustan osalta selvitettiin eri vaihtoehtoja tavoitteena löytää toimiva ja helppokäyttöinen sähköinen kohtaamispaikka, jonka avulla on mahdollista käydä tuote- ja palvelukehitykseen liittyvää vuoropuhelua kaupungin eri toimijoiden, yritysten, koulutus- ja tutkimusyhteisöjen sekä palveluiden käyttäjien kesken. Digitaalisen alustan kautta on jatkossa mahdollista käydä markkinavuoropuheluja sähköisesti. Digitaalisen markkinavuoropuhelun mallia on pilotoitu Suurpelto III:n alueellisessa energiaratkaisuhankinnassa, tavoitteena osallistaa palveluntarjoajia, julkisia toimijoita, rakennuttajia, paikallisia yrityksiä sekä energia-alan huippuasiantuntijoita keskusteluun digitaalisella alustalla. Pienhankintajärjestelmän pilotointi jatkui. Järjestelmän käyttöönoton tavoitteena on ollut lisätä kaupungin pienhankintojen avoimuutta yrityksille, tukea pienyrittäjien mahdollisuuksia osallistua hankintakilpailuun ja vahvistaa osaltaan paikallisia markkinoita. Pienhankintajärjestelmää on hyödynnetty erityisesti puitejärjestelyn sisäisissä kevennetyissä kilpailutuksissa sekä osassa kansallisen kynnysarvon alittavia pienhankintoja. Järjestelmän käyttö ei kuitenkaan ole edennyt toivotusti. Järjestelmän kaupunkitasoinen laajempi käyttöönotto suhteessa ulkoisiin markkinoihin edellyttää velvoittavuutta järjestelmän käyttöön. Asiaa tarkastellaan hankintaohjeen uudistamisen yhteydessä syksyllä Allianssimalliin pohjautuva asumisen tuen hankinta sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutettiin keväällä Sopimuksen mukainen palvelu käynnistyy syksyllä Allianssimallin tavoitteena on rakentaa uudenlainen yhteiskehittämisen ja -tuottamisen malli, jonka avulla tavoitellaan tiiviimpää vuoropuhelua kaupungin ja yritysten välille kuntalaispalvelujen tuottamisessa. Sopimuskauden aikana tehdään arviointi mallin soveltuvuudesta myös muiden vaativien kuntalaispalveluiden tuottamiseen.

4 Kilpailukykyryhmä edistää uudistuvan hankintalain hyvää ja tuloksellista täytäntöönpanoa, joka tukee uusien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungilla. Uusi hankintalaki tullee voimaan loppuvuodesta Hankintalain toimeenpanon onnistunut toteutus Espoon kaupungilla vaatii asian projektoimista ja resurssien kohdentamista. Asetetut tavoitteet ovat osittain toteutumassa. Hankintatoimen pitkään jatkuneet haasteet muun muassa resursoinnin ja organisoinnin osalta ovat osaltaan vaikuttaneet tavoitteiden toteutumiseen. Espoossa on käynnissä useita hankkeita innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen edistämiseksi hankintojen kautta (muun muassa digiagendan toimenpanoon, Smart & Clean -yhteistyöhankkeeseen ja Koulu palveluna -kokeiluun liittyen). Hankintojen osalta tarvitaan kuitenkin kaupunkitasoista koordinointia vaikuttavuuden lisäämiseksi ja hyötyjen skaalaamiseksi siten, etteivät tehdyt kokeilut jää irrallisiksi, vaan kytkeytyvät laajemmin osaksi Espoo-tarinan tavoitteita. Uudistuvan hankintalain tuomat mahdollisuudet innovaatioiden edistämisessä Espoon etu huomioiden tulee ottaa haltuun syksyllä Hyötytavoite: Yrittäjyyden tukeminen Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Espoo oli viides kaikista vähintään asukkaan kaupungeista ja kuuden suurimman kaupungin joukosta ensimmäinen. Kahden vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna Espoon osalta on pientä nousua. Yrityksille tehtiin tyytyväisyystutkimus edellisvuosien tapaan. Tavoitteena oli selvittää tekijöitä, joilla on merkitystä yritysten sijoittumisessa Espooseen sekä pysymiseen Espoossa. Selvityksessä haettiin vastauksia siihen, miten kaupungin pitäisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Haastattelut tehtiin kevään aikana ja tutkimus valmistuu syksyllä Yrittäjien ja kaupungin johdon välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi päätettiin kutsua koolle ryhmä keskeisimpiä vaikuttajia espoolaisten suuryritysten, yrittäjien ja yrityskiihdyttämöjen joukosta. Ryhmä kokoontuu epämuodollisissa merkeissä kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran elokuussa 2016 Garden Party -tapahtumassa. Matalan kynnyksen tilat aloittaville yrityksille jatkoivat toimintaansa. Tavoitteena on lisätä yrittäjien keskinäistä yhteisöllisyyttä ja yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä. Matalan kynnyksen tiloja ja muita edullisia tiloja on tällä hetkellä melko hyvin tarjolla. Usein yksinyrittäjällä, joita Espoossa on yli 70 prosenttia kaikista yrityksistä, ei kuitenkaan ole taloudellista mahdollisuutta sijoittaa varoja edullisiinkaan vuokrattaviin toimistotiloihin. Viime aikoina myös isommat toimijat ovat vastanneet muuttuvaan markkinaan. Esimerkiksi Technopoliksella on konsepti, jossa pystyy käyttämään heidän tilojaan tuntiveloituksella kaikissa toimipisteissä. Aaltoyliopistokiinteistöt valmistelee suurta, modulaarista ja yhteisöllistä yrityskiihdyttämötilaa Otaniemeen. Otakaari 5:ssä sijaitseva kiihdyttämökeskittymä avaa ovensa vuoden 2017 kesällä. Koulujen ja yritysten yhteistyötä vauhdittaneessa KYKY-projektissa luotiin toimintamalli, pelisäännöt ja työkalut sujuvalle yhteistyölle uusien oppimista edistävien palvelujen ja tuotteiden yhteiskehittämiselle. Projektissa pilotoitiin mallia yhteensä 23 koulun ja kymmenen yrityksen kesken. Projekti innosti kouluja mukaan ja oli hyvä huomata, että toiminnalle aiemmin ajateltuja esteitä voitiin madaltaa tai jopa kokonaan poistaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö oli projektin kotipesänä, ja jatkossa siellä on yhteyshenkilö toiminnan koordinoimiseksi.

5 Kilpailukyky-ryhmän avulla aikaansaatu Espoon Yrityskylä on vakiinnuttanut paikkansa, ja siellä käy kuudesluokkalaisista koko suomen- ja ruotsinkielinen ikäluokka. Yrityskylä on laajenemassa yläkouluihin, missä myös Espoo on mukana. Yrityskylä-toiminnasta vastaa jatkossa sivistystoimi. Kesällä 2016 pidettiin ensimmäinen Kesäyrityskylä Espoossa yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen kanssa. Yrityskylä palkittiin toukokuussa parhaiden digitaalisten palveluiden Blue Arrow Awards -kilpailussa Helsingissä. Yrityskylä nousi voittoon Societal Influence - kategoriassa, jossa arvioitiin palveluiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hyötytavoite toteutuu. Yrittäjyysmyönteisyys sekä yrittäjien kokema yritystoiminnan tukeminen ovat kehittyneet yrittäjyyskasvatuksen, alkavien yritysten neuvonnan, hankinta- ja muiden yritystilaisuuksien sekä matalan kynnyksen tilojen kasvun kautta. Kaupunki pyrkii kehittämään yrittäjämyönteistä ilmapiiriä mm. luomalla mikro- ja pienyrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua kaupungin hankintoihin pilkkomalla hankintoja pienempiin kokonaisuuksiin, ulkoistamalla mahdollisuuksien mukaan kaupungin tarjoamia palveluita ja ottamalla yritystoiminnan tarpeet huomioon kaupunkikeskuksia suunniteltaessa. Yrityksille tehtävää tutkimusta on kehitetty, jotta jatkossa saadaan tarkempaa tietoa yrityksiltä niistä asioista, joihin kehittämistoimintoja erityisesti halutaan kohdentaa. Tutkimuksen tuloksia odotetaan syksyllä Metron kehityskäytävä on jatkossa Espoon merkittävin työpaikkojen ja yritystoiminnan kasvun alue. Ohjelmatoiminnan kautta on määritelty kehityskäytävälle tavoitteet, joilla edistetään kehityskäytävälle kohdistuvaa vetovoiman kasvua. Ohjelmatoiminnan kautta on löydettävä keinoja, joilla korkean osaamisen työpaikkoja saadaan merkittävästi lisää Espooseen. Keskeisinä työpaikkojen kasvun ympäristöinä metron kehityskäytävän lisäksi nähdään Leppävaara, Keran kehittyvä alue sekä Espoon keskuksen alue. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Poikkihallinnollinen yhteistyö jatkui aktiivisena. Kestävän kehityksen kehitysohjelman kanssa tehdään töitä metron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteiden eteen. Kaupunkimarkkinointia toteutetaan yhteistyössä kaupunkikehitysyksikön ja Espoo Marketing Oy:n kanssa. Yrittäjyyden edistäminen ja kaupungin palvelujen hankkimisen edistäminen on koskenut kaikkia toimialoja. 4 Määrärahan käyttö Ohjelmalle on varattu vuodelle 2016 yhteensä euron määräraha ja ohjelman kustannuspaikalle on mennessä kohdistunut kuluja yhteensä noin euroa, jotka koostuvat lähinnä tilaisuuksista, henkilöstökuluista sekä Tapiolan metroasemalle tekeillä olevasta taidehankkeesta ja Yrityskylän kustannuksista. Toimenpiteiden ja projektien kustannuksia katetaan osittain ohjelman määrärahoista poikkihallinnollisen kehittämistyön mahdollistamiseksi.