Dnro TRE: 1592 /10.03.07/2014 ote pöytäkirjasta osela 11.3.2014/ 36

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 25.4.2014 Liisa Parviainen HANKE TREDU Lempäälä Valkeakoskentie 19, 37500 Lempäälä ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteen tarveselvitys (Yhteistoimintaalueen asia) Dnro TRE: 1592 /10.03.07/2014 ote pöytäkirjasta osela 11.3.2014/ 36 PIRKO-Kiinteistöt Oy:n aiesopimus Lempäälän kunnan lukiopalveluiden tarvitsemat tilat 455/02.07.01.00/2013 ote pöytäkirjasta KHAL 07.10.2013/ 327, KHAL 28.10.2013 361, KVAL 27.11.2013 116, SIVLTK 37 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arvio TREDU Lempäälä, alustava kustannusarvio 22.4.2014 Perustamiskustannukset, Uudis Pääryhmittäin Perustamiskustannukset, Korjaus Pääryhmittäin Luonnokset Asemapiirros 1. kerros 2. Kerros Leikkaukset Mallinnuskuvat LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Osaamis- ja elinkeinolautakunta 11.3.2014 Dnro TRE: 1592 /10.03.07/2014 36 Tampereen seudun ammattiopiston Lempäälän toimipisteen tarveselvitys (Yhteistoiminta-alueen asia) Valmistelija: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs, p. 0400 760 620, etunimi.sukunimi@tampere.fi Osela 11.3.2014 Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs: Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä 1.1.2013 Tampereen kaupungin tehtäväksi. Osana kuntayhtymän purkamisjärjestelyjä perustettiin PIRKO-kiinteistöt Oy, joka toimii sille siirretyn kiinteistöomaisuuden omistajana, peruskorjaus-, muutos- ja uusinvestoijana. Nykyisistä Tampereen seudun ammattiopiston toimitiloja omistavista yhtiöistä, PIRKO-kiinteistöt Oy, TAOkiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus, muodostetaan yksi kiinteistöjä omistava TREDU-Kiinteistöt Oy, joka jatkossa toimii Tampereen seudun ammattiopiston tilojen omistajana, kehittäjänä ja uusinvestoijana. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu ammatillisen koulutuksen toimipisteiden säilyttämisestä toiminnan käynnistymistä seuraavan viiden vuoden ajan. Tavoitteena on toiminnan jatkaminen senkin jälkeen. Jatkumisen edellytyksenä eri toimipisteissä on, että uudessa koulutusorganisaatiossa pystytään löytämään sellaisia toisen asteen koulutuksen strategisia kehittämislinjauksia, jotka ovat järjestettävissä taloudellisesti kannattavasti. Lempäälän kunnassa on todettu tarve saada lukiokoulutukselle ajanmukaiset tilat ja vaihtoehdoksi on muodostunut yhteisen kampuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kanssa. Lempäälän kunnanhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 28.10.2013 PIRKO-kiinteistöt Oy:n ja Lempäälän kunnan välisen aiesopimuksen Lempäälän kunnan lukiopalvelujen tarvitsemien tilojen osalta. Lempäälän toimipisteeseen rakennetaan Lempäälän kunnan lukiokoulutukselle uudet tilat sekä peruskorjataan Tredun käyttöön nykyisiä tiloja. Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi kokouksessaan 6.2.2014 ( 22) Tredun koulutuksen siirrot Lempäälän toimipisteestä ja muutokset Lempäälän toimipisteen koulutustarjontaan. Lempäälän toimipisteessä (osoitteessa Valkeakoskentie 19) sijaitsee seuraavat rakennukset, joiden nettoalat ovat seuraavat: Päärakennus, (valmistumis- ja peruskorjausvuodet 1989) 3391 hum2, Metallisosasto, (1939,1973) 1060 hum2 ja Puuosasto, (1984, 2003) 1503 hum2. Lisäksi toimipisteessä sijaitsee asuinrakennus 72 huoneistom2. PIRKO-Kiinteistöt Oy omistaa toimipisteen rakennukset tontteineen. Lisäksi yhtiö on ostanut viereisen kiinteistön tontteineen. Tämä tontti on suunniteltu laajennuksen tarpeisiin. - 2 -

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Osaamis- ja elinkeinolautakunta 11.3.2014 Lempäälän toimipisteen koulutustarjonta vuonna 2017 on muutosten jälkeen seuraava: matkailualan koulutus (noin 54 opiskelijaa) käsi- ja taideteollisuusalan koulutus, sisustusala (tilasomistus ja sisustustekstiili) (noin 64 opiskelijaa) kiinteistöalan koulutus (er) (noin 16 opiskelijaa) valmentava ja kuntouttava koulutus (noin 10 opiskelijaa) liiketalouden koulutus (noin 54 60 opiskelijaa) sosiaali- ja terveysalan koulutus (noin 54 60 opiskelijaa).. Yhteensä toimipisteessä on noin 252 264 opiskelijaa nuorten koulutuksessa. Lisäksi toimipisteessä on mahdollista järjestää aikuiskoulutusta. Lempäälän toimipisteestä siirretään vuoden 2014 kesällä viestinnän koulutus Mediapolikseen Tampereen Tohloppiin. Käsi- ja taideteollisuusalan vaatetusalan koulutus siirretään Koivistontien toimipisteeseen viimeistään kesällä 2015 ja Koivistontien toimipisteeseen siirtyy samanaikaisesti myös vaatetusalan koulutus Santalahdentien toimipisteestä. Alan koulutuksen keskittämisestä saadaan toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Hepolamminkadun toimipisteeseen siirretään käsi- ja taideteollisuusalan hopeasepänalan koulutus viimeistään vuoden 2015 syksyn aikana, ja sisustusrakentamisen koulutus viimeistään vuonna 2017. Näiden koulutusten osalta yhteistyöstä tekniikan ja liikenteen koulutusten kanssa syntyy toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Vuoden 2014 syksyllä Lempäälän toimipisteessä aloittaa liiketalouden koulutuksen (asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelman /retailmerkonomi) yksi ryhmä. Sosiaali- ja terveysalan koulutus käynnistetään rakentamisen valmistuttua viimeistään vuoden 2017 syksyllä. Lempäälän toimipisteessä on vuosittain 250 nuorisokoulutuksessa olevaa opiskelijaa. Aikuiskoulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla. Tilojen peruskorjauksen tavoitteena on joustava koulutustarpeeseen vastaaminen sekä mahdollistaa aikuiskoulutuksen tarjonnan käynnistäminen ja tilojen käyttäminen nykyistä tehokkaammin esimerkiksi iltaisin sekä viikonloppuisin. Lempäälän lukiokoulutuksen sijoittuminen samaan toimipisteeseen mahdollistaa joustavasti lukio-opintojen sekä ns. ammattilukiotutkinnon suorittamisen ammatillisten opintojen yhteydessä. Myös lukio-opiskelijoille voidaan tarjota ammatillisia opintoja. Yhteisten tilojen toteuttamisen lisäksi tilaratkaisujen suunnittelussa kiinnitetään huomiota laadukkaan opetusvälineistön ja uuden teknologian hyödyntämiseen monipuolisen oppimisympäristön varmistamiseksi. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon myös laajentamistarpeet sekä uudet energiaratkaisut. Lempäälän toimipisteen hankesuunnitelma tuodaan lautakunnan käsittelyyn tämän kevään aikana. Tredun Lempäälän toimipisteessä alkaa rakentaminen ja peruskorjaus vuoden 2015 syksyllä ja työ valmistuisi vuoden 2017 kesään mennessä. Tilakeskuksen johtamissa hankeryhmissä on käsitelty rakentamiseen sekä peruskorjaukseen liittyviä tilatarpeita yhteistyössä Tredun, tilaajan sekä Lempäälän kunnan edustajien kanssa. - 3 -

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Osaamis- ja elinkeinolautakunta 11.3.2014 Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kivekäs: Osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää hyväksyä tarveselvityksen edellä selostetussa muodossa hankesuunnittelun pohjaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Suonio Jorma /toisen asteen koulutus, Koskinen Helena/Tredu, Kangas Vesa-Matti/talli, Parviainen Liisa/tilakeskus, Heinonen Pauli/ PIRKO-Kiinteistöt Oy, tajo Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Miia-Hannele Vuori, puh. 040 521 4956, etunimi.sukunimi@tampere.fi Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ kautta. Pyydettäessä ote toimitetaan liitteineen. - 4 -

LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 327 07.10.2013 Kunnanhallitus 361 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 116 27.11.2013 Sivistyslautakunta 37 18.03.2014 PIRKO-KIINTEISTÖT OY:N AIESOPIMUS LEMPÄÄLÄN KUNNAN LUKIOPALVELUIDEN TARVITSEMAT TILAT 455/02.07.01.00/2013 KHAL 07.10.2013 327 Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä 1.1.2013 Tampereen kaupungin tehtäväksi. Yhteistoimintasopimukseen on kirjattu tavoite ammatillisen koulutuksen toimipisteiden säilyttämisestä toiminnan käynnistymistä seuraavan viiden vuoden ajan. Tavoitteena on toiminnan jatkaminen senkin jälkeen. Jatkumisen edellytyksenä eri toimipisteissä on, että uudessa koulutusorganisaatiossa pystytään löytämään sellaisia toisen asteen koulutuksen strategisia kehittämislinjauksia, jotka ovat järjestettävissä taloudellisesti kannattavasti. Osana kuntayhtymän purkamisjärjestelyjä perustettiin PIRKO -kiinteistöt Oy, joka toimii sille siirretyn kiinteistöomaisuuden omistajana, peruskorjaus-, muutos ja uusinvestoijana. Tavoitteeksi on asetettu, että nykyisistä Tampereen seudun ammattiopiston toimitiloja omistavista yhtiöistä, PIRKO -kiinteistöt Oy, TAO -kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus, muodostetaan yksi kiinteistöjä omistava yhtiö, joka jatkossa toimii Tampereen seudun ammattiopiston tilojen omistajana, kehittäjänä ja uusinvestoijana. Tampereen seudun ammatillisen koulutuksen palveluverkon suunnittelua toteutetaan ammatillisen koulutuksen isäntäkuntana toimivan Tampereen kaupungin/osaamis- ja elinkeinolautakunnan johdolla yhteistyössä Tredun ja sen toimipisteiden, niiden sijainti- kuntien edustajien sekä Tilakeskuksen ja yhtiöiden edustajien kesken. Lempäälän kunnassa on todettu tarve saada lukiokoulutukselle ajanmukaiset tilat ja yhdeksi vaihtoehdoksi on silloin muodostunut yhteisen kampuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kanssa. Kunnanhallituksen esityslistan oheismateriaalina on lähetetty luonnos PIRKO-kiinteistöt Oy:n ja Lempäälän kunnan välille solmittavasta aiesopimuksesta, jolla sovittaisiin niistä keskeisistä periaatteista ja menettelyistä, joilla Lempäälän kunnan lukio-opetuksen tarvitsemat tilat voidaan sijoittaa Tampereen seudun ammattiopiston tilojen yhteyteen. Kunnanhallitus käy otsikkoasiasta lähetekeskustelun 7.10. ja varsinaiseen käsittelyyn asia tulee 14.10. kokouksessa. Lempäälän kunnan osalta aiesopimus on lakimiehen tarkistettavana. Ehdotus KUNNANHALLITUS käy lähetekeskustelun otsikkoasiasta. - 5 -

LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 327 07.10.2013 Kunnanhallitus 361 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 116 27.11.2013 Sivistyslautakunta 37 18.03.2014 SIV 03.10.2013 Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL 08.10.2013 /TT/tt KHAL 28.10.2013 361 Ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen, 2. ohjeistaa jatkovalmistelua kustannustehokkaaseen ja tilojen yhteiskäyttöön perustuvaan suunnitteluun, ja 3. lähettää otsikkoasian edelleen tiedoksi valtuustolle. Täytäntöönpano: ote kvalt ote Pirko-kiinteistöt Oy ote kaavoituspäällikkö SIV 23.10.2013 /NL/tt Keskustelun kuluessa esittelijä, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, täsmensi päätösehdotustaan: Ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen, 2. ohjeistaa jatkovalmistelua kustannustehokkaaseen ja tilojen yhteiskäyttöön perustuvaan suunnitteluun, ja 3. lähettää otsikkoasian tiedoksi valtuustolle sekä sivistyslautakunnalle. Päätös KUNNANHALLITUS hyväksyi täsmennetyn päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL 30.10.2013 /TT/tt KVAL 27.11.2013 116 Keskustelun kuluessa valtuutettu Markku K.E. Mikkola esitti, että päätösehdotukseen lisätään yksi kohta: "4. selvitetään myös se vaihtoehto, että kunta rakentaa oman lukion." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja, Juha Kuisma, totesi, että Mikkolan esityksen kannattamattomana rauenneeksi. - 6 -

LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 327 07.10.2013 Kunnanhallitus 361 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 116 27.11.2013 Sivistyslautakunta 37 18.03.2014 Päätös KUNNANVALTUUSTO hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. HALL 27.11.2013 /TT/tt SIVLTK 37 Hankesuunnittelu on edennyt suunnitelmallisesti yhteistyössä Tampereen tilakeskuksen, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän, Tredun ja Lempäälän kunnan toimijoiden kesken. Päätöksenteko etenee kunnan osalta siten, että edellä selostettu ja päätetty Pirko-kiinteistöjen ja Lempäälän kunnan välinen aiesopimus lukion tarvitsemien tilojen ja rakentamisen osalta yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa on Lempäälän kunnan tarveselvitys hankkeen osalta. Hanketilannetta ja sen etenemistä on esitelty kunnanhallitukselle 17.3.2014 ja sivistyslautakunnalle 18.3.2014. Seuraavassa päätösvaiheessa on hanke- ja investointisuunnitelman hyväksyminen Tampereen kaupungin laajennetussa osaamis- ja elinkeinolautakunnassa (Osela), Pirko-kiinteistöjen hallituksessa ja Lempäälän kunnanhallituksessa (sivistyslautakunta 8.5.2014) toukokuussa 2014. Pykälän oheismateriaalina on luonnos Tredu-kampus - Lempäälä - prosessista. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti eri luottamustoimielinten kokouksissa. Lisätietoja: sivistysjohtaja Nina Lehtinen, puh. 050-3839 789 Ehdotus SIVISTYSLAUTAKUNTA hyväksyy edellä selostetun mukaisesti kunnanhallituksen 7.10.2013 327 hyväksymän aiesopimuksen lukion tarvitsemien tilojen osalta tarveselvityksenä. Täytäntöönpano: Ote kunnanhallitus, Osela ja Pirko-kiinteistöt. SIV 18.3.2014 Esittelijä, sivistysjohtaja Nina Lehtinen selosti asiaa. Kokouksen alussa kuultiin Tampereen Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviaisen, lukion rehtori Erkki Hytösen ja rakennuttamispäällikkö Mervi Järvisen selostus asiasta. Päätös SIVISTYSLAUTAKUNTA hyväksyi keskustelun jälkeen yksimielisesti ehdotuksen. SIV 19.3.2014/RA/ra - 7 -

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 25.4.2014 Liisa Parviainen HANKE TREDU Lempäälä Valkeakoskentie 19, 37500 Lempäälä ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistot yhdistyivät vuoden 2013 alussa Tampereen seudun ammattiopistoksi, Treduksi. Yhdistymisen yhteydessä tapahtuu muutoksia myös Tredun palveluverkossa, toimipisteitä vähennetään ja toimipisteiden sisällä koulutustarjonta tulee muuttumaan. Lempäälän toimipisteessä jatkaa edelleen Käsi- ja taideteollisuusalan sisustus- ja tilasomistuslinjat, vaatetusala siirtyy Koivistontielle. Matkailuala jatkaa nykyisellään samoin kiinteistönhoitoala sekä valmentava ja kuntouttava koulutus. Muualle siirtyviä koulutusaloja ovat edellä mainitun vaatetusalan lisäksi audio-visuaalinen viestintä sekä puu- ja metalliartesaanikoulutus. Uusina koulutusaloina toimipisteessä tulevat aloittamaan liiketalouden ja sosiaalialan koulutusalat. Muutosten seurauksena Valkeakoskentien eteläpuolella sijaitseva puutyötilat käsittävä rakennus tyhjenee ja rakennus tontteineen vapautuu muuhun käyttöön. Toimipisteen koulutusalojen luonne muuttuu, enää ainoastaan kiinteistönhoitoala ja valmentava ja kuntotuttava koulutus tarvitsevat varsinaista työpajatilaa, kaikki koneistetut ja vahvasti varustetut pajatilat poistuvat. Kokonaan uusi asia on Lempäälän lukion muutto Tredun toimipisteeseen. TREDU Lempäälän toimipisteessä opiskelee tällä hetkellä n. 230-280 opiskelijaa kulloisenkin sisäänottorytmin mukaan; käsi- ja taideteollisuusalalle ei joka vuosi ole otettu uutta alkavaa ryhmää. Muutosten myötä ammattiopistolaisten määrä kasvaa hieman, lähemmäs 300 opiskelijaan. Lempäälän lukion tilat mitoitetaan 450 opiskelijalle. Tämä tarkoittaa sitä, että toimipisteen opiskelijamäärä kasvaa kokonaisuudessaan roimasti, yhteensä noin 750 opiskelijaan. TREDU Lempäälän päätontilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Tontti muodostuu useammasta eri kiinteistöstä, joihin tullaan yhdistämään myös niemen kärjen tontti, joka on jo PIRKO-Kiinteistö Oy:n omistuksessa. Koko ammattiopistotontin koko tulee olemaan noin 2,1 hehtaaria. Tonttia koskeva uusi asemakaava on valmisteilla, sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsiteltävänä. Kaava tullaan suunnittelemaan yhdessä Lempäälän kunnan kaavoittajan kanssa Tredun rakentamiseen soveltuvaksi. - 9 -

Hankkeen kuvaus Nykyisen rakennuksen tilat TREDU Lempäälän nykyinen kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu 1980-luvulla. Rakennuksessa on alun alkaen toiminut Lempäälän kotiteollisuuskoulu, joka myöhemmin on tullut osaksi Pirkanmaan Koulutuskonserni Pirkoa ja nyt viime vuoden alusta Tampereen seudun ammattiopistoa Tredua. Päärakennus on teräsbetonirunkoinen ja sen julkisivut ovat tiililaattapintaisia teräsbetonielementtejä. Nykyinen rakennus perusparannetaan tämän hankkeen yhteydessä ja tilat uudistetaan tulevan tarpeen mukaisiksi. Nykyinen pajarakennus puretaan ja sen sijalle rakennetaan uusi kaksikerroksinen laajennusosa. Laajennus liittyy nykyiseen rakennukseen korkealla keskusaulatilalla. Lempäälän toimipisteen keittiö säilyy entisessä paikassaan ja nykyinen ruokasali laajenee uuteen keskusaulaan. Nykyisiin ensimmäisen kerroksen tiloihin sovitetaan tilasomistuksen ja sisustusalan tilat sekä sosiaali- ja terveysalan omat tilat ja lukion musiikkiluokka. Musiikkiluokka voidaan avata haluttaessa keskusaulan näyttämölle juhlatilaisuuksissa. Toiseen kerroksen sijoittuvat matkailualan ja liiketalouden tilat sekä koko toimipisteen hallinnon sekä opojen ja erityisopetuksen tilat. Rakennuksen nykyiseen Tredun liikuntahalliin rakennetaan uusi välipohja, jolloin saadaan kahteen kerrokseen hyviä yleisopetuksen luokkatiloja. Ylempään kerrokseen rakennettavat kolme luokkaa varustetaan kiinteällä atk-verkolla. Niiden välille rakennetaan siirtoseinät, jolloin koko alue yhdistettynä voidaan erottaa pienemmän ryhmän ylioppilaskirjoitusten käyttöön. Laajennusosa Laajennusosan keskellä on iso kolmeen pienempään yksikköön jaettava liikuntasali aputiloineen ja toisessa kerroksessa sijaitsevine kuntosaleineen. Liikuntasalin ja vanhan osan väliin jää iso keskusaula. Rakennuksen toinen pääsisäänkäynti johtaa suoraan keskusaulaan nykyisen ruokalan puoleisesta päästä. Toinen pääsisäänkäynti on nykyinen lähinnä kunnan keskustaa oleva sisäänkäynti. Vahtimestarin tila on sijoitettu niiden puoliväliin valvomaan koko aulaa. Aulasta löytyy myös näyttämö vanhan osan musiikkiluokan kohdalta. Koulun juhlissa näyttämöä vastapäätä oleva liikuntasalin päätyseinä voidaan avata, jolloin katsomo voi levitä aulasta liikuntahalliin. Hallin vieressä on leveä yläkertaan vievä porras, joka myös toimii katsomona. Aulaan kalustetaan myös useita opiskelijoiden oleskelu- ja työskentelyryhmiä. Koko koulun yhteinen kirjastotiedonhakukeskus sijaitsee toisessa kerroksessa keskusaulan välittömässä läheisyydessä. Veden äärellä, lähellä nykyisen rakennuksen päätyä sijaitsee auditorio, joka toimii myös Lempäälän kunnanvaltuuston kokouspaikkana. Auditorioon mahtuu parvi mukaan luettuna yhdellä kertaa koko lukion vuosiluokka. Sen lähelle jää nykyisinkin mm. matkailualan käytössä oleva tarjoilukeittiö erilaisten tilaisuuksien kahvitusta varten. Keittiö jatkaa edelleen matkailualan opetustilana. - 10 -

Lukio-opetuksen luokat on sijoitettu eri sakaroihin omiksi soluikseen, joiden keskelle jää opiskelijoiden oleskelu- ja työtilaa. Luokkia voi avata toisiinsa ja soluauloihin siirtoseinillä. Toteutussuunnitelmavaiheessa tuleekin päättää kuinka paljon siirtoseiniä otetaan käyttöön. Pääosa lukion luokista on 65-neliöisiä 36- ryhmäkoon luokkia. Muutamia pienempiä luokkia on myös ohjelmassa. Mm. kuvataideopetuksen tilat ovat yhtälailla sekä Lukion että Tredun käytössä. Tavoitteena on löytää laajalti yhteistyötä myös opetuksessa ja muissakin opetustiloissa Tredun ja lukion sekä Lempäälän kuntalaisten kesken. Esimerkiksi Tredun tilasomistuksen ja sisustussuunnittelun tiloja toivotaan varattavan myös Pirkan opiston käyttöön. Kahden luokkasakaran väliin liikuntasalin päätyyn sijoittuvat terveydenhoitotilat. Luonnoksessa ne ovat toisessa kerroksessa, mutta ne voivat yhtä hyvin siirtyä kerrosta alemmaksi ja vastaavasti yhdistettävät 50+50=100 neliön luokat ylempään kerrokseen. Tredun kiinteistöhoidon ja valmentavan ja kuntouttavan opetuksen yhteinen opetusyksikkö on sijoitettu pääsisäänkäynnin viereisen sakaran alempaan kerrokseen. Vanhassa rakennusosassa on riittävän kokoinen kunnostettava hissi kerrosten välillä. Laajennusosassa varaudutaan toisen hissin rakentamiseen. Kaikki rakennuksen tilat toteutetaan esteettömän rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Rakennus tullaan jakamaan kulunvalvonnalla osiin, jolloin voidaan rajata talon ulkopuoliset käyttäjät vain heille sallitulle alueelle. Opiskelijoille tullaan todennäköisesti myös antamaan kulunvalvontanapit, jolloin mm. ulko-ovet voidaan tarvittaessa pitää lukittuina tai sallia kulku sisään vain pääovista. Opiskelijajärjestöille on varattu kummallekin oma tila, jotka voidaan yhdistää toisiinsa. Opiskelijoille on tulossa myös kullekin oma lukittava lokeronsa, johon jättää tavarat koulupäivän ajaksi. Lokeroihin järjestetään myös tarpeen mukaan kännykän/kannettavan tietokoneen latausmahdollisuus. Rakennustekniset työt Perusparannusosan rakenteet säilyvät pääosin ennallaan lukuun ottamatta liikuntasalin jakoa kahden kerroksen välille. Uuden välipohjan lisäksi tämä edellyttää uutta ikkuna-aukotusta julkisivuun. Musiikkiluokan kohdalla vanhaa julkisivua on tarkoitus purkaa, jotta saadaan mahdollisuus avata tilaa aulan ja musiikkiluokan välillä. Riittävästä ääneneristyksestä musiikki- ja muiden tilojen välillä on kuitenkin huolehdittava. Alustavien pohjatutkimusten mukaan uudisrakennusosa tulee perustaa kovaan pohjaan lyötävien tukipaalujen varaan. Alapohjat tehdään joko maanvastaisina kantavina rakenteina tai ryömintätilallisina tuuletettuina rakenteina. Perusmaakerrokset ovat routivia, joten rakenteet on routasuojattava. Hankesuunnitelmaluonnoksen mukaisen uuden rakennusosan kantavat rakenteet ovat teräsbetonia/terästä, julkisivut vanhaan sopeutuvaa tiiltä/tiililaatta, lasirakenteita, mahdollisesti osin puuverhousta. - 11 -

Piha-alue TREDU Lempäälän noin 2,1 ha kokoinen tonttialue kostuu vielä useammasta eri kiinteistöstä. Se kattaa koko suojeltavaan natura-järvialueeseen työntyvän niemen. Tontilla on runsaasti arvokasta puustoa, näin etenkin niemen kärkialueella. Puustoa joudutaan kaatamaan rakentamisen alta, mutta tavoitteena tulee olla säilyttää mahdollisimman paljon ranta-alueen puustoa. Niemenkärjen ulokkeelle on tarkoitus rakentaa puurakenteinen lintutorni alueella jo nyt parveileville lintubongareille. Tontin autopaikat ovat myös heidän käytettävissään, ainakin opetuksen ulkopuolisina aikoina. Autopaikkoja tontille tulee mahtumaan vähintään sen verran kuin asemakaavassa tultaneen edellyttämään. Tosin nämäkään tuskin riittävät aivan jokaiselle halukkaalle. Hankesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty auto- ja mopoautopaikkoja myös nykyisen rakennuksen ja maantien väliin. Siinä ne ovat pitkälti liikennealueen puolella. Jatkossa on tarkoitus neuvotella, voidaanko niitä toteuttaa ja missä määrin, ottaen huomioon myös alueen läheisyydessä kulkevat maakaasu- ja vesiputket. Joukkoliikenteen palvelun parantamisesta on jo käynnistetty neuvottelut. Laajuustiedot VANHA OSA UUSI OSA YHTEENSÄ hyötyala 2 582* hym 2 4 249 hym 2 6 831 hym 2 huoneistoala 3 791* htm 2 5 002 htm 2 8 793 htm 2 kerrosala 3 857* kem 2 6 020 kem 2 9 877 kem 2 bruttoala 4 858* brm 2 6 022 brm 2 9 880 brm 2 tilavuus 16 500 m 3 23 150 m 3 41 250 m 3 * sisältää vanhan liikuntahallin uuden välikerroksen 272 m 2 Rakennustöiden toteutus ja aikataulu TREDU Lempäälän rakentamisen aikataulu linkittyy valmisteilla olevan asemakaavan vahvistumisaikatauluun. Asemakaava on parhaillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Tavoite on saada asemakaava vahvistettua hyvissä ajoin ennen rakentamista. Rakennustyöt on suunniteltu aloitettavaksi tontilla sijaitsevien vanhan huvilarakennuksen, saunan ja metallipajan purkamisella elokuussa 2015. Uuden rakennuskokonaisuuden on määrä olla käyttökunnossa kesällä 2017. Rakentamisen ajaksi Tredun koulutusaloille etsitään väistötilat Lempäälästä ja Tredun muista toimipisteistä. Ks. tarkemmin kohta Aikataulu. - 12 -

Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 18.400.000. PIRKO-Kiinteistöt Oy vastaa investoinnin rahoituksesta ja Tredu sekä Tampereen Ateria jatkavat tilojen vuokralaisina. Uutena vuokralaisena toimipisteeseen siirtyy Lempäälän kunta lukion ja terveydenhoitotilojen osalta. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AVlaitteiden hankinta, auditorion varustusta lukuun ottamatta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Käyttäjien hankinnat ja niihin liittyvä suunnittelu tulee koordinoida myöhemmin toteutussuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä laadittavissa suunnittelu- ja rakentamisaikatauluissa. Ks. tarkemmin kohdat tavoitehinta-arvio ja investointisopimus. - 13 -

ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS Jukka Kauppinen LVIA-tekniikka Yleistä Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Perusparannettavan rakennusosan koko LVI-tekniikka uusitaan lähes kokonaan. Liittymät Tontilla olevassa purettavassa rakennuksessa on Lempäälän Lämmön maakaasulla toimiva lämpökeskus, josta lämpöä toimitetaan molempiin TREDUn rakennuskohteisiin ja alueen muille kiinteistöille. Lämpökeskus puretaan ja uuden keskuksen sijoittamista tutkitaan tälle tontille tai uuteen paikkaan Tukkitien varteen Valkeakoskentien toiselle puolelle. Vesijohtoliittymä on Valkeakoskentiellä ja viemäriliittymä on Saarentiellä sijaitsevassa pumppaamossa. Liittymäpaikat voivat jäädä ennalleen, mutta ainakin viemärin tonttihaara uusitaan. Sadevedet johdetaan maaston kautta vesistöön. Lämmitys Lämmönjakohuone jää nykyiselle paikalleen perusparannettavan osan pohjakerroksessa ja kaikki lämmönjakokeskuksen laitteet uusitaan lisääntyvän lämmöntarpeen vuoksi. Alajako-keskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle ja käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämmitysverkostot jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. rakennusosien ja julkisivujen perusteella. Perusparannettavassa rakennusosassa osa putkistoista ja pattereista on käyttökelpoisia, mutta huoneiden käyttötarkoitus- ja tilamuutosten takia lämpöjohtoja ja pattereita joudutaan uusimaan. Vanhat käyttöön jäävät patterit huuhdellaan sekä varustetaan uusin patteriventtiilein ja osin. Uudisosa lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Uudet lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. - 14 -

Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesi-ja viemärilaitteet Perusparannettavan rakennusosassa viemärilaitteistot ovat pääosin käyttökuntoisia. Vesijohdot sen sijaan ovat huonokuntoisia. Putkiremontti on odotettavissa lähivuosina, joten tarvittavat rakennusaputyöt huomioiden on taloudellista uusia vesijohtojen lisäksi myös viemärit kokonaisuudessaan tämän hankkeen yhteydessä. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena maalattavista kupariputkista. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Keittiössä, terveydenhoitotiloissa ja liikuntasalin pesutiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotus-kaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat muovia varustettuna irrotettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan pihaalueiden huoltotarpeen mukaan. Rakennusosien jäte- ja sadevedet pyritään viemäröimään viettoviemäreillä. Kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Tasakatoilla käytetään lämmitettäviä kattokaivoja, jotka viemäröidään sisäpuolisilla viemäreillä sadevesiverkostoon. Salaojitus uusitaan perusparannusosan pohjoispuolella ja liitetään perusvesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin lukuun ottamatta keittiötilojen viemäreitä, jotka tehdään hstviemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäri-putkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. - 15 -

Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus- ja työtiloissa. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten kunnostetaan ja rakennetaan omat tekniset tilat. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon sekä laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Perusparannettavassa rakennuksessa on neljä tuloilmakonetta, joista kaksi palvelee luokkia, yksi liikuntasalia ja yksi keittiötä. Laitteet ovat teknisen käyttöikänsä lopulla, joten ne kannattaa uusia tämän hankkeen yhteydessä. Samalla kun iv-koneet uusitaan, niin myös osa kanavistosta muutetaan siten, että palvelualuejako vastaa uutta tilannetta. Etelänpuoleiseen perusparannussiipeen tulee kaksi konetta luokkia varten ja yksi kone sekä keittiötä että ruokasalia varten. Lännenpuoleiseen perusparannussiipeen tulee kaksi konetta luokkia varten ja yksi kone hallintotiloja varten. Uudisrakennusosalle tulee alustavasti kahdeksan iv-konetta. Näistä kolme on luokkia varten sekä auditoriolle, aulatiloille, liikuntasalille, työpajoille ja sosiaalitiloille tulee omat koneet. Lisäksi WC- ja hygieniatiloja varten tulee tarvittava määrä lämmöntalteenotolla varustettuja iv-kojeita. Kokonaistuloilmavirta on yhteensä noin 30 m3/s. Ilmastointikonehuoneita tarvitaan alustavasti neljä kappaletta ja niiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin 600-800 m2. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla sekä tarvittaessa jäähdytyksellä. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Neuvottelu-, kokous- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huoneilman CO2-pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Lisäksi kaikille koneilla varataan käsikäyttömahdollisuus ja aikaohjattu käyttö osateholla normaalin käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Pölyä aiheuttavat työ- ja opetustilat varustetaan tarvittavilla ilmanpuhdistimilla ja kohdepoisto-laitteilla. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan huuvilla - 16 -

ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavia huippuimureita. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavista radonputkituksista, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Korkeissa tiloissa voidaan käyttää myös syrjäytysilmanvaihtoa. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet Auditorion ja keittiön tuloilmakoneet varustetaan jäähdytyksellä. Lisäksi eräät erillistilat, esim. hallintotilat sekä tietotekniikan opetus- ja laitetilat voidaan varustaa tilakohtaisilla jäähdytys-laitteilla, jos lämpökuormat nostavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Jäähdytys toteutetaan joko suorahöyrysteisenä kylmäaineita käyttävillä kompressorikojeikoilla tai vesikiertoisena kylmävesiasemien avulla. Jäähdytysputkistot tehdään kuten vesijohto- ja lämmitysputkistot. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään solukumikourulla. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Lämpöpattereissa käytetään moottoriventtiileitä ja huoneanturit asennetaan sellaiseen paikkaan, jossa ne mittaavat lämpötilaa työ- tai oleskelualueella. Keittiön pakaste- ja kylmähuoneet jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan ulos keittiötilojen ulkopuolelle esim. laatikkovarastoon, ulkoseinälle tai vesikatolle. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvontaalakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä tulee olla käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. Nykyistä järjestelmää ja laitteita pyritään hyödyntämään soveltuvilta osin. - 17 -

Sähkötekniikka Yleistä Kohteen sähkösuunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Tilat ja niihin kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä vältetään. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät toteutetaan standardisarjan SFS6000 mukaisesti. Perusparannusosan kaikki sähkö- ja telejärjestelmät uusitaan kokonaan. Liittymät Kiinteistössä on sähköliittymä Elenia Oy:n sähköverkkoon sekä tele- ja tietoliikenneliittymä. Sähköliittymän liittymisjohto uusitaan ja liittymisluokka suurennetaan sekä tele- ja tietoliikenneliittymä tarkistetaan. Sähkönjakelu ja johtoreitit Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Nykyinen pääkeskus ja kaikki perusparannusosan ryhmäkeskukset uusitaan. Laajennusosaan asennetaan tarvittavat ryhmäkeskukset. Sähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille sisältää normaalivoiman jakelun, joka toteutetaan halogeenittomia voimakaapeleita käyttäen, jotka asennetaan pääosin kaapelihyllyille ja nousukuiluihin. Pääkeskuksessa mitataan erikseen keittiön, lämmityksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen sekä valaistuksen kuluttama sähköenergia. Ryhmäkeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin keskus-komeroihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Johtoteinä käytetään sinkittyjä kaapelihyllyjä ja -tikkaita sekä johtokanavia. Näkyviin jäävät kaapelihyllyt ovat arkkitehdin määräämään väriin poltto- tai pulverimaalattuja levyhyllyjä, sisäpuolisin kannakkein ja huomaamattomin jatkoksin. Varastotiloissa ja alakattojen yläpuolella käytetään tikashyllyjä. Tele- ja sähköjärjestelmille asennetaan omat hyllyt ja kun hyllyt sijoitetaan päällekkäin, on päällimmäinen hylly aina levyhylly, esim. käytävillä. Toimisto- ja luokkatilojen pistorasia-asennuksissa käytetään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia. Nousujohdot asennetaan valaistuksen ja LVI-laitteiden sähkökeskuksille. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Kaapeloinnissa käytetään halogeenittomia HF- kaapeleita ja asennustuotteita. Kaikki vanhat käytöstä poistuvat kaapelit puretaan. - 18 -

Tele- ja turvajärjestelmät Kohteeseen asennetaan mm. seuraavia käyttäjää palvelevia tele- ja turvajärjestelmiä: - yleiskaapelointijärjestelmä (puhelin + ATK) CAT6 A-luokkaa U/FTP kokonaisuudessaan - yhteisantennijärjestelmä, digikelpoinen - informaatiojärjestelmä - äänentoistojärjestelmä - yleiskuulutusjärjestelmä - aikakellojärjestelmä - kameravalvontajärjestelmä - rikosilmoitusjärjestelmä - turvavalaistusjärjestelmä - kulunvalvontajärjestelmä, kaikki ulko-ovet varustetaan moottorilukoin - työajanseurantajärjestelmä - paloilmoitusjärjestelmä, osoitteellinen - savunpoistojärjestelmä - varattuvalojärjestelmä - ovipuhelinjärjestelmä - sisäänpyyntöjärjestelmä - AV- esitysjärjestelmä - avunpyyntöjärjestelmä inva-wc:t - avunpyyntöjärjestelmä - rakennusautomaatiojärjestelmä. Rakennuksen jokaiseen kerrokseen tehdään teletilat yleiskaapeloinnin kerrosjakamoita yms. telelaitteita varten. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämää valaistusta ylläpidetään tehokkaasti. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niissä tiloissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen niin, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuvaa huonelämpötilan kohoamista ja jäähdytyksen tarvetta mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Sisätilojen valaistuksessa käytetään pääosin elektronisella liitäntälaitteella varustettuja valaisimia. Valonlähteinä käytetään pitkäikäisiä ja energiatehokkaita loiste-, monimetalli-, halogeeni- ja led-lamppuja. Luentosaleissa käytetään himmennettävää valaistusta (DALI- ohjaus) sekä harkinnan mukaan osittain epäsuoraa valaistusta. Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää, liikeilmaisimia, läsnäolotunnistimilla varustettuja valaisimia ja painikeohjauksia. Piha-alueet valaistaan pylväisiin ja rakennuksen ulkoseinille asennettavilla valaisimilla ja valonheittimillä. - 19 -

Poistumistiet varustetaan ovimerkkivalaisimin. Tilat varustetaan määräysten mukaisella turvavalaistuksella. Pistorasiat Pistorasioita asennetaan siirrettäviä sähkölaitteita varten ja pistorasiaryhmät varustetaan pääosin vikavirtasuojakytkimin standardin mukaisesti. Tilojen sähköistyksessä otetaan huomioon tilojen myöhempi muunneltavuus. Lattian hoitovälineitä varten on omat siivouspistorasiat. Kaikki työpisteet sekä neuvottelu- ja taukotilat varustetaan kaksiosaisilla ATK-rasioilla. Lämmitys Lämmitys toteutetaan pääosin LVI -tekniikalla. Suihkutiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys. Kattokaivot, räystäskourut ja syöksytorvet varustetaan sähkösulatuksella. Kojeet ja laitteet Kohteeseen asennetaan LVI-tekniikkaa palveleva sähköistys ja sähkönsyötöt tarvittaville muille laitteille. - 20 -