RANEN RAKENTAJAKOULU

Transkriptio

1 RANEN RAKENTAJAKOULU ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry

2 ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin 2006/32/EY mukaan (EU, 2006) Energiatehokkuuson suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välinen suhde. Energiatehokkuus on osa ekotehokkuutta, joka tarkastelee luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Kestävä kehitys sisältää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen näkökulman.

3 0. LVI-SUUNNITTELIJA Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia siitä että hankkeen suunnittelussa on oikea-aikaisesti käytettävissä riittävät resurssit energiatekniikkaan liittyvien asioiden käsittelyä ja päätöksen tekoa varten. 1. Energiaselvitys, -todistus ja tasauslaskelma - Laskelmat laaditaan suunnittelun alkuvaiheessa ja ne päivitetään eri vaiheissa suunnittelun edetessä (rakennuslupavaihe, kohteen valmistuminen) 2. Ehdotukset eri LVI-teknisistä järjestelmistä hankinta-ja käyttökustannusarvioineen 3. Laitteiden ja järjestelmien sijoittaminen, tilavaraukset

4

5

6

7

8

9

10

11 1. LÄMMITYS 1.1 Energiamuodon valinta - Energiatehokkuus, E-lukuvaatimus - Kohteen sijainti, saatavuus - Kustannukset (investointi, käyttökustannukset, elinkaari) - Lämpimän käyttöveden kehitys - Hybridiratkaisut - Laitteiden tilantarve - Käytettävyys, huollettavuus - Varaukset, muuntojoustavuus

12 1.2 Lämmönjakolaitteiston valinta - Huomioidaan valittu energiamuoto - Minimoidaan verkoston lämpöhäviöt - Tarpeenmukainen lämmitys eri tiloissa - Nopea reagointi kuormituksen muutoksiin - Muuntojoustava eri energiamuodoille - Yksinkertaiset, käyttäjäystävälliset säätölaitteet - Soveltuvuus kohteen rakenneratkaisuihin - Esteettisyys

13 2. VESI-JA VIEMÄRIJOHDOT 2.1 Lämpimän veden kehitys - Huomioidaan valittu energiamuoto - Lämpimän käyttöveden kulutus tasainen ympäri vuoden - Vuotuinen energiankulutus helppo arvioida (n.1 MWh/a,hlö) - Vaatimus lämpötilalle, aina > 55 C hyvä eristys! - Lämmintä vettä oikeassa paikassa oikeaan aikaan - Lämpimän käyttöveden odotusaika! ( alle 10 s.) - Lämminvesikehittimien ja vesikalusteiden välinen etäisyys - Putkimitoitus, putken vesitilavuus - Käyttöveden kiertojohto (oikea mitoitus, hyvä eristys)

14 2.2 Vesijohdot - Oikea painetaso, vesijohtojen mitoitus - Vesikalusteiden valinta - Kylmän veden odotusaika (keittiön pesupöytä) - Vesilaitteistolla ei saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon kaksivesijärjestelmät lähinnä puutarhan kasteluun

15 2.3 Viemärit - Valitaan vähän vettä käyttävät WC-laitteet - Jätevesien lämmöntalteenottoei ole yleensä taloudellisesti kannattavaa (varautuminen huomioitava viemäröinnissä) - Huomioitava kuitenkin viemärilaitteiston toiminnan kannalta riittävä huuhtelu - Sadevesien hyödyntäminen piha-alueiden kastelussa

16 3. ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 Yleistä - Hyvästä sisäilmasta ei saa tinkiä energiansäästöperusteilla - Tiiviissä rakennuksissa ilmanvaihdon merkitys on suuri - Rakennuksen painesuhteet tulee olla hallinnassa - Ilmanvaihdon suunnittelu on koko rakennuksen elinkaaren kannalta tärkeä kokonaisuus (toteutus, säätö, käyttö, huolto) - Radon-tuuletus toteutetaan rakennuspaikan vaatimusten mukaisesti - Rakenteiden tuuletuksesta vastaa ensisijaisesti rakenteiden suunnittelija

17 3.2 Ilmanvaihtolaitteet (ilmastointi) - Suunnittelun tärkein lähtökohta on saavuttaa oikeat, tarpeenmukaiset ilmamäärät ja sisäilmaolosuhteet eri tiloissa ja kuormitusolosuhteissa. - Ilmanvaihtokojeiden sijoitus ja palvelualue - Ilmanvaihdon tarpeenmukainen säätö (poissa minimi - kotona - tehostus) - Ilmamäärien oikea mitoitus ja säätö - Äänitekninen suunnittelu, kanaviston painehäviö

18 3.3 Ilmanvaihtokojeet - Energiatehokkuuden mittari on LTO:nvuosihyötysuhde. Vertailutasona on koko järjestelmän osalta, ƞ > 45%. - Huomioitava myös puhaltimien sähköenergiankulutus. Vaatimustasona ominaissähköteho sfp< 2,0 kw(m 3 /s). - Tuloilman esilämmitys ja jälkilämmitys, tuloilman lämpötila - LTO:n huurtumisenesto ja säätö - Suodattimien erotusaste ja painehäviö - Takkatoiminnot

19 3.3.1 Ilmanvaihtokojeen sijoitus Ilmanvaihtokojeen oikea sijoitus antaa mahdollisuuden energiatehokkaaseen käyttöön. - Varataan riittävät laitetilat - Ilmanvaihtokojeen huolto - Sähkö- ja putkikytkennät - Kondenssivesien viemäröinti - Suoritettavat asetusten muutokset, (LTO:n ohitus, jälkilämmityksen säätö) - Toimiva kanavointi (painehäviö, nuohous) - Äänenvaimennus huomioitu

20 4. JÄÄHDYTYSLAITTEET 4.1 Yleistä - Tiiviit rakenteet ja rakenteiden hyvä lämmöneristyskyky aiheuttavat huonelämpötilan nousua sisäisten ja ulkopuolisten lämpökuormien aiheuttamana. - Liiallisen lämpenemisen estämiseksi kesällä käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja (Rakmk D3/2010). - Auringon aiheuttama lämpökuorma estetään lipoin, markiisein, kaihtimin ja auringonsuojalasein. - Vältetään auringon säteilylle alttiita suuria ikkunapintoja.

21

22

23 4.2 Jäähdytyslaitteet - Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus huomioidaan rakennuksen energiaselvityksessä. - Jäähdytystoiminto (viilennys) voidaan toteuttaa ilmanvaihtojärjestelmän avulla (ilmastointi). Tällöin huomioitava riittävät ilmamäärät ja kanaviston kondenssitiivis lämpöeristys. - Jäähdytysjärjestelmä voi olla erillinen yhtä tai useampaa huonetilaa palveleva. - Huomioitava laitteiden sijoitus (ääni, lauhdutus, kondenssivesi).

24 Kiitos!