HANKE TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PÄIVÄKOTI, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1

2 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Kirsti Hankela HANKE TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PÄIVÄKOTI, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Kohmankaari 11, Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tesoman koulun tarveselvityksen tarkistaminen ja Tesoman päivä-kodin tarveselvitys , Dnro TRE: 7307 / /2013 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset Hanketekijät Tilaluettelo Luonnokset Asemapiirros Pohjapiirrokset Havainnekuvat LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

3 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Dnro TRE: 7307 / / Tesoman koulun tarveselvityksen tarkistaminen ja Tesoman päiväkodin tarveselvitys Valmistelijat: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh , suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, puh , vs. Marjatta Silvennoinen, puh , Lanula Suunnittelupäälliköt Sisko Hiltunen, Marjatta Silvennoinen ja Aila Salmelin: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi Tesoman yhtenäisen peruskoulun tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi. Samalla lautakunta päätti nuorisotilojen sijoittamisesta koulun yhteyteen. Tesoman nuorisotilojen tarveselvityksen lautakunta hyväksyi Nuorisotilojen siirtäminen koulun yhteyteen tuo sekä toiminnallisia että tilallisia synergiaetuja. Hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan tilojen yhteiskäyttö sekä esimerkiksi koulun aineopetustilojen hyödyntämisen mahdollisuudet nuorisotoiminnassa. Uusi toimintaympäristö koulun yhteydessä luo puitteet nuorisopalvelujen monipuolistamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Koulu mitoitettiin hyväksytyssä tarveselvityksessä esiopetuksen (80) sekä vuosiluokkien 1-6 osalta yhteensä oppilaalle ja vl. 7-9 osalta oppilaalle. Valmistavaan opetukseen varattiin tilaa 30 oppilaalle. Samassa yhteydessä sovittiin, että mitoitus tarkistetaan vuoden lopussa, kun käytettävissä on alueen uudet väestöennusteet. Vuoden 2012 väestösuunnitteen mukaan peruskouluikäisten määrä alueella kasvaa tasaisesti vuoteen 2030, joten mitoitus on arvioitu uudelleen. Mitoitus esitetään nostettavaksi vuosiluokkien 1-6 osalta oppilaaseen ja vuosiluokkien 7 9 osalta oppilaaseen. Mitoitusta esitetään lisättäväksi yli sadalla oppilaalla. Esiopetukseen varataan yhä edelleen 80 paikkaa sekä valmistavaan opetukseen tilat 30 oppilaalle. Koulun oppilaspohja muodostuu nykyisten Tesomajärven ja Tesoman koulujen oppilaiden lisäksi Kalkunvuoren ja Ikurin koulun oppilaista sekä Lamminpään koulusta 7. luokalle tulevista oppilaista. Tesoman koulun ja nuorisotilojen hankesuunnitelman käynnistyttyä on noussut esiin myös Tesoman päiväkodin tilanne. Tesoman alueella on kaksi päiväkotia, Tesoman päiväkoti (170 lasta) ja Länsi-Tesoman päiväkoti (80 lasta). Tesoman päiväkoti on laajan perusparannuksen tarpeessa ja suunnitelmissa on, että siitä luovutaan. On päädytty esittämään, että päiväkodin tilat toteutetaan koulukeskuksen yhteyteen. Päiväkodille varataan tilat 140 lapselle. Lisäksi esiopetukselle tulee paikkoja noin 80, mikä on otettu huomioon koulun tarveselvityksessä. Näin saadaan toteutettua myös toiminnallisia synergiaetuja. Muun muassa lännen alueelle sijoittuva montessoriopetus on tarkoitus sijoittaa tähän yksikköön sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta, näin voidaan yhdessä suunnitella ja toteuttaa opetusta sekä hyödyntää opetuksessa käytettävää välineistöä. Suunnittelussa on mietittävä tilojen sijoittelua niin, että varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus sijoittuvat

4 TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta lähelle toisiaan. Näin voidaan tiloja hyödyntää joustavasti palvelutarpeiden mukaan. Yhteistyö koulun, päiväkodin ja nuorisotoimen kanssa sekä uudentyyppiset palvelukonseptit moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi alueella luovat haasteita joustavan ja ennakkoluulottoman oppimisympäristön aikaansaamiseksi. Tilojen tulee soveltua uusiin opetusteknologisiin ja pedagogisiin haasteisiin. Tilasuunnittelussa tulee ottaa niin ikään huomioon tilojen soveltuvuus oppilaiden vapaa-ajan tarpeisiin sekä erilaisten tukipalvelujen järjestämiseen. Hankkeen myöhentäminen vuodella investointiohjelmassa on antanut mahdollisuuden selvittää perusteellisesti erilaisia vaihtoehtoehtoja ja mahdollisuuksia alueen koulu-, nuoriso- ja päiväkotipalvelujen kehittämiseksi. Tämän vuoksi on tutkittu myös mahdollisuutta, jossa nykyinen ns. päärakennus, jossa opetustilojen lisäksi sijaitsevat mm. ruokailutilat, hallintotilat ja liikuntakäytöstä poistuva liikuntasali, puretaan ja rakennetaan mittavampi uudisosa. Tämä vaihtoehto helpottanee sisäisten yhteyksien järjestämistä kiinteistömassojen välille sekä mahdollistanee pihaalueiden tarkoituksenmukaiset järjestelyt. Tesoman alueen kokonaisvaltainen kehittäminen on nostettu esiin uudessa kaupunkistrategiaan perustuvassa hyvinvointisuunnitelmassa. Tavoitteena on ottaa käyttöön alueella uusia toimintatapoja ja luoda puitteet alueen yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Tämä on otettava huomioon myös koulukeskuksen suunnittelussa, jotta siitä muodostuu alueen toiminnallinen keskus myös kouluajan ulkopuolella. Tesoman yhtenäisen peruskoulun ja nuorisotilojen perusparannukseen ja laajennukseen on valmisteilla olevassa talonrakennusohjelmassa varattu 25 milj. euroa ja päiväkodin rakentamiseen 4,5 milj. euroa. Hanke toteutuu alustavan suunnitelman mukaan vuosina Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kuosmanen: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää hyväksyä Tesoman yhtenäisen peruskoulun tarveselvityksen tarkistamisen hankesuunnittelun pohjaksi edellä selostetussa muodossa sekä hyväksyä Tesoman päiväkodin tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi edellä selostetussa muodossa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Järvelä Kristiina/vape, Kailanto Markku/tike, Viljakka Jarmo/tike, Männikkö Jukka/talli Lisätietoja päätöksestä hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh , Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun kautta.

5 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA Kirsti Hankela HANKE TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PÄIVÄKOTI, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Kohmankaari 11, Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Tesoman koulu sijaitsee Tesomalla Ristimäen kaupunginosassa osoitteessa Kohmankaari 11, Tampere. Tontti on laajuudeltaan 4,1677ha. Tesoman koulun tontilla on nyt kaksi rakennusta: rakennus 1 (rakennettu 1972) joka on n brm2 ja rakennus 2 (rakennettu 1983) joka on n.2320 brm2. Laajennus oli ajateltu toteutettavan isomman rakennuksen yhteyteen, jossa tontilla on riittävästi tilaa. Koulun perusparannus- ja laajennushankkeen valmistuttua Tesomajärven koulu (alakoulu) muuttaa Tesoman koululle (yläkoulu), jolloin oppilasmäärä kasvaa n oppilaan suuruiseksi. Voimassaolevassa asemakaavassa on YO-merkintä ja e=0,25, mutta laajennusta varten ei ole riittävästi rakennusoikeutta, minkä vuoksi tekeillä on kaavamuutos. Uuden kaavan tontti kasvaa 4,7154 ha:ksi ja rakennusoikeus kem2:ksi. Kaava vahvistuu Uusi kiinteistötunnus on Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin alustavan tilaohjelman mukainen hyötyala on hym2 ja bruttoalatavoite n brm2, jos tehokkuusluku on 1.5. Tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa ja sen pohjalta on laadittu tämä hankesuunnitelma. Hankkeen tarve: Tesoman (rak ja 1983) ja Tesomajärven koulut (rak. 1965) ovat tulleet perusparannusikään. Palveluverkkotyössä erilliset ala- ja yläkoulu lähekkäin osoittautuivat epätarkoituksenmukaisiksi alueella, jonka väkiluku on kasvamassa ja opetustyötä on kehitettävä yhtenäisemmäksi ja joustavammaksi sekä synergiaa lisättävä kaikilla tasoilla. Päädyttiin ratkaisuun, jossa koulujen toiminnat yhdistetään perustamalla yhtenäiskoulu Tesoman koulun tontille, jossa on riittävästi tilaa molemmille toiminnoille ja laajennukselle. Hankkeen alkuvaiheessa Tesoman päiväkodin tiloissa ilmeni merkittäviä ongelmia, jotka edellyttäisivät pikaista perusparannusta myös siellä. Tilojen hankala sijainti kaupunkirakenteessa ja lasten huonot ulkoilu- ja pihaolosuhteet osoittivat päiväkodin perusparannuksen kannattamattomaksi. Päädyttiin yhdistämään päiväkoti yhtenäiskoulun laajennushankkeeseen. Tuleva päiväkoti sisältää 140 hoitopaikkaa ml. Montessori-ryhmän. Tuleva laajennus oli alun perin ajateltu toteutettavaksi isomman rakennuksen yhteyteen ja tavoitteena oli saada myös sisäyhteys pienempään rakennukseen. Useita ratkaisumalleja tästä tutkittiin, mutta hyväksyttävää ratkaisua ei löytynyt - 6 -

6 johtuen maastosta, tasoeroista ja isosta etäisyydestä. Myös isomman rakennuksen matala kerroskorkeus vaikeutti sen tulevaa käyttöä. Ongelmia syntyisi myös isosta väistötilatarpeesta rakentamisen aikana. Lähdettiin etsimään toisenlaista ratkaisua, jossa laajennus tehdään rakennusten väliin pienemmän rakennuksen yhteyteen siten, että isompi pystyy koko rakentamisen ajan toimimaan koulukäytössä ja pienempi on poissa käytöstä vain sen perusparantamisen ajan, jolloin uudisrakennus on jo käyttöönotettu. Hankkeelle on viimeisessä talonrakennusohjelmassa varattu määrärahaa 29,5 M (alv 0%). Hankkeen kuvaus Tontin käyttö Uusi rakennus ja sen pääsisäänkäynti sijoittuu nykyisten koulurakennusten väliin painottuen tontin länsisivulle lähelle Tesoman valtatietä. Tilaa tällä puolen on myös saattoliikenteelle ja henkilökunnan pysäköinnille 64ap. Rakennuksen pääaula sijoittuu uudisosan keskelle niin, että sisäänkäynti rakennukseen voi tapahtua molemmin puolin rakennusta, Tesoman valtatien ja Kohmakaaren suunnasta. Saattoliikenne päiväkotiin ja koululle sekä muu ajo ja huoltoliikenne tapahtuu pääosin idästä. Päiväkodin aidattu piha sekä ylä- ja alakoulun pihat on sijoitettu toisistaan erilleen. Alakoulun piha on varustettu pelikentällä ja suunnitellaan aktiivista välituntiliikuntaa ajatellen. Pysäköinti Henkilökunnalle on varattu yhteensä 172 autopaikkaa, joita käytetään myös lyhytaikaisen saattoliikenteen tarpeisiin. Tontin asemakaavaluonnos edellyttää 100 autopaikkaa. Mopoautoille ei varata lainkaan paikkoja kaupungin uuden linjauksen mukaisesti. Tontille merkittävistä autopaikoista osa on inva-mitoitettuja. Polkupyörille varataan molempiin lähestymissuuntiin runsaasti paikkoja, joista neljännes sijoitetaan katoksen alle. Tilaratkaisut uudisrakennuksessa 0. Kerros Perusparannettavan rakennuksen alin taso käsittää nuoriso- ja liikuntatilat. Koulu käyttää näitä aina, kun mahdollista ja vähintään aamupäivi-iltapäivätoimintaan. 1. Kerros Yleisöä ja kuntalaisia eniten palvelevat tilat kuten auditorio ja monitoimitila sijaitsevat uudisrakennuksen alimmalla kerrostasolla. Auditorion rinnalla aulaauditorio on vapaampaan käyttöön oppilaille ja laajennusvarana auditoriolle. Aulan monitoimikäyttöä lisätään monipuolisella varustelulla. Puun ja metallin kädentaidot on sijoitettu pohjoiseen siipeen lähelle huoltopihaa ja katosyhteyteen perusparannettavien kuvataide- ja tekstiilityön tiloista

7 2. Kerros Avara pääaula sijoittuu yläpihan tasolle, jossa on Kohmankaaren puoleinen pääsisäänkäynti. Tavoitteena on ollut koota kaikki yksiköt keskusaulan ympärille ja läheiseen yhteyteen keskenään. Keskusaula helpottaa myös orientoitumista monimuotoisen rakennuksen eri osiin. Aulan pohjoispuolelle sijoittuu koulun hallintotilat ja oppilashuolto mukaan lukien osa ruokasalia ja palvelukeittiö. Keittiö palvelee ruokailijoita myös pääaulassa ja pienimuotoisen kahvilan muodossa. Koulun tiloista vain Montessori-opetusta annetaan tässä kerroksessa, aivan keittiön vieressä. Pääaulan eteläpuolelle sijoittuu paitsi 2-kerroksisen auditorion ja aula-auditorion yläosa, myös kirjasto mediasaleineen. 140-paikkainen päiväkoti on aulan välittömässä tuntumassa, mutta päiväkodin arkikäyttö sisään ja ulos tapahtuu omien ulko-ovien ja aidatun leikkipihan kautta. Keittiö toimittaa päiväkodin kaikki ateriat aulan viereiseen jakelukeittiöön, josta päiväkodin henkilökuntaa organisoi ruuan esille päiväkodin ruokailuaulassa. 3. Kerros Esiopetus ja alakoulu sijoitetaan pääaulasta lukien toiseen kerrokseen yhteensä 5 eri soluun. Suljettujen ja avoimien oppitilojen käyttö tapahtuu joustavasti tarpeen mukaan eri ikä- ja opetusryhmille. Pohjoinen siipi palvelee yläkoulun toimintaa sekä yleisopetuksessa että luonnontieteissä. 4. Kerros Kolmas ja koulun ylin kerros sijoittuu pohjoiseen siipeen sisältäen yläkoulun tiloja. Muissa siivissä on vain ilmanvaihtokonehuoneet. Rakenteet Rakennus tehdään betonirunkoisena. Osa ulkoseinistä ja kantavat väliseinät ovat teräsbetonielementtejä, holvi ontelolaattoja. Pilarit teräsbetonielementtejä ja palkit teräsbetonielementtejä ja teräsliittopalkkeja. Perustusrakenteet tehdään paikallavalettuina anturoina. Hankkeen luonnosten laajuustiedot Koulu/ päiväkoti Uudisrakennus Perusparannus Yhteensä Huoneistoala htm htm htm 2 bruttoala brm brm brm 2 hyötyala hym hym hym 2 tilavuus m m m 3 kerrosala kem kem kem 2 Tehokkuusluku e=1.48 Hankesuunnitelmaluonnokset on laatinut Arkkitehtitoimisto LPV Oy, joka jatkaa arkkitehti- ja pääsuunnittelijan tehtäviä koko hankkeen ajan. Erikoissuunnittelusta vastaavat: LVI-insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy, rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Jonecon Oy, kustannussuunnittelu Vahanen Tampere Oy sekä sähkösuunnittelu Karawatski Oy

8 Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä Työt tehdään yhtenä rakennusvaiheena ja ne valmistuvat vuonna Toiminnan katkeamattoman jatkumisen vuoksi perusparannus- ja laajennustyöt toteutetaan ja luovutetaan käyttöön useassa eri osassa. Ensin rakennetaan laajennusosat, joista saadaan väistötilaa perusparannettavan rakennuksen toiminnan käyttöön. Ks. kohta aikataulu. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio. Hankkeelle osoitetut määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma Yhteensä Tilakeskuksen 2014 talonrakennusohjelmassa Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti ovat erillisinä hankkeina, mutta jatkossa ne on tarkoitus yhdistää yhdeksi hankkeeksi. Koululle on varattu 25M ja päiväkodille 4,5M määrärahaa, yhteensä 29,5M

9 ASIAKIRJA TESOMAN KOULU JA PÄIVÄKOTI TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Perusparannettavan rakennuksen koko LVItekniikka uusitaan. Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon siten, että molemmissa vanhoissa rakennuksissa on omat lämmönjakokeskukset. Varsinainen liitospaikka on Tesoman valtatiellä. Kiinteistö on liitetty Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vesijohdon, jätevesiviemärin ja sadevesiviemärin liitospaikka on Tesoman valtatiellä. Rakennuksien jätevedet johdetaan painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaikkaan. Rakennuksien ja piha-alueiden sadevedet johdetaan viivytysaltaiden kautta sadevesiviemärin liitospaikkoihin. Kiinteistö varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakohuone sijoitetaan uudisrakennuksen pohjakerrokseen rakennettavaan teknilliseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämmitysverkostot jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. rakennusosien ja -vaiheiden sekä julkisivujen perusteella. Rakennukset lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Päiväkotiosaan asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, jota säädetään huonekohtaisilla lämpötila-antureilla. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään pääosin sinkityistä teräputkista puserrusliitoksin. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimella. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Runkolinjat lämmönjakohuoneesta vanhaan rakennukseen asennetaan maahan ja ne tehdään valmiiksi eristetyistä teräs- tai muoviputkista. Vesi- ja viemärilaitteet Kiinteistö varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena maalatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Runkolinjat lämmönjakohuoneesta vanhaan rakennukseen asennetaan maahan ja ne tehdään valmiiksi eristetyistä muoviputkista. Rakennukset varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Kalusteina

10 käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Koulu- ja päiväkotikäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Keittiössä ja terveydenhoitotiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat muovia varustettuna irroitettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksien kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksien sisäpuoliset viemärit tehdään valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan ja alapohjaan asennettavat viemärit tehdään pääosin muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. Keittiötilojen viemärit tehdään hst-viemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Ulkopuolisina kaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus- ja työtiloissa. Tuloilmavirta luokkatiloissa on 3,5 l/s,m 2. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen esim. hellejaksojen aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten tehdään omat tekniset tilat ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Pääilmastointikonehuoneita tulee yhteensä neljä kappaletta, yksi kuhunkin rakennusosaan ja alustava iv-konejako on seuraava: Yläkoulu: TK01, 7.0 m 3 /s, Opetustilat 1 TK02, 5.7 m 3 /s, Opetustilat 2 TK03, 2.3 m 3 /s, Hallinto TK04, 2.0 m 3 /s, Ruokasali TK05, 2.3 m 3 /s, Keittiö TK06, 3.0 m 3 /s, Tekninen käsityö TK07, 0.8 m 3 /s, Sosiaalitilat TK20, 0,5 m 3 /s, WC:t Alakoulu: TK08, 5.8 m 3 /s, Opetustilat 3 TK09, 1.3 m 3 /s, Päiväkoti 2 TK10, 2.6 m 3 /s, Aula, porrashuone TK11, 1.6 m 3 /s, Musiikki, monitoimisali TK12, 2.0 m 3 /s, Auditorio Päiväkoti: TK13, 2.3 m 3 /s, Opetustilat 4 TK14, 0.8 m 3 /s, Kotitalousluokka TK15, 2.2 m 3 /s, Päiväkoti 1 TK16, 1.5 m 3 /s, Toimistot, aula TK17, 1.0 m 3 /s, Ruokasalit TK21, 0,8 m 3 /s, WC:t Perusparannusosa: TK18, 1.8 m 3 /s, Kuvaamataide, tekstiilityö TK19, 1.5 m 3 /s, Kotitalous TK22, 2.7 m 3 /s, Liikuntasali / Juhlasali TK23, 0.7 m 3 /s, Sosiaalitilat TK24, 1.5 m 3 /s, Nuorisotilat Kokonaistuloilmavirta on noin 60 m 3 /s. Tästä on lämmöntalteenoton piirissä 58 m 3 /s eli kaikki muut koneet paitsi keittiö. Teknisen käsityön lämmöntalteenotto toteutetaan nestekiertoisena, WC-tilojen ivkoneissa käytetään LTO-kennoa ja kaikissa muissa iv-koneissa käytetään pyörivää LTO-roottoria.

11 Jäähdytys Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu tehokkaan lämmöntalteenoton lisäksi suodatuksella, lämmityksellä ja tarvittaessa jäähdytyksellä. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, mm. puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelmalla ja ulkoilman lämpötilan mukaan. Lisäksi on mahdollista ajastimella varustettu tehostuskäyttö normaalin käyntiajan ulkopuolisia tilaisuuksia varten. Neuvottelu-, kokous- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään ja tehostetaan huoneilman CO2-pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Koneet mitoitetaan siten, että tilojen iimastointia voidaan pitää osateholla myös normaalin käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä ivkoneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Puutyötilojen purunpoistojärjestelmä uusitaan ja keskusimuyksikkö sijoitetaan uuteen laitetilaan. Teknisen työn ja tekstiilityön tilat varustetaan tarvittavilla ilmanpuhdistimilla ja kohdepoistolaitteilla. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan UV-huuvilla ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavia huippuimureita. Väestösuojat varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennukset varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavista radonputkituksista, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Auditorion ja keittiön tuloilmakone varustetaan jäähdytyspatterilla. Lisäksi eräät erillistilat, esim. hallintotilat sekä tietotekniikan opetus- ja laitetilat voidaan varustaa tilakohtaisilla jäähdytyslaitteilla, jos lämpökuormat noustavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Jäähdytys toteutetaan joko suorahöyrysteisenä kylmäaineita käyttävillä kompressorikojeikoilla tai vesikiertoisena kylmävesiasemien avulla. Jäähdytysputkistot tehdään kuten vesijohto- ja lämmitysputkistot. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään solukumikourulla. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Lämpöpattereissa käytetään moottoriventtiileitä ja huoneanturit asennetaan sellaiseen paikkaan, jossa ne mittaavat lämpötilaa työ- tai oleskelualueella. Keittiön pakaste- ja kylmähuoneet jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan ulos keittiötilojen ulkopuolelle esim. laatikkovarastoon, ulkoseinälle tai vesikatolle. Rakennusautomaatio Kiinteistö varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla.

12 Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennukset ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: 20 kv:n sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy). tietoliikenneverkkoon (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko) Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kompensointikondensaattoreita ei asenneta, vaan pääkeskukseen jätetään pelkkä tilavaraus niille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko). Alerta-hälytyksensiirtolaitteen sähkönsyöttö otetaan paloilmoitinkeskuksen akustolta tai pieneltä omalta UPS-laitteelta. Kaapeleina ja putkituksena käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Ns. opetusseinään asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä, vaan johdot ja kaapelit asennetaan aina johtoteille. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja umpiteräspeltihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, et-

13 tä valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Luokka- / opetustiloissa huomioidaan tilojen muuntojoustavuus. Valaisimet ovat moduulimittaisia 600x600 mm valaisimia luokkien moduulikattoratkaisussa. Valaistusjakelu toteutetaan pistoliitin periaatteella (esim. Enstonet järjestelmä). Valkotaulun valaisin asennetaan kiinteästi kannakkeille. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueelle asennetaan hämäräkytkimellä ja taloautomaatiolla ohjattu aluevalaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Timecon) WLAN-verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittaessa ajannäyttöjärjestelmä antennijärjestelmä yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä (voidaan integroida paloilmoitinjärjestelmään) video/kameravalvontajärjestelmä paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmävalmius (laitteet käyttäjän hankinta) varattuvalojärjestelmä (neuvottelu- ja toimistotilat) kulunvalvottujen ovien hätäsulkujärjestelmä päällekarkausjärjestelmävaraus (laitteet käyttäjän hankinta) Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi.

14 Tesoman koulu ja päiväkoti Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennuksen energiatehokkuuden vähimmäistavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka C, kun lähtökohtana on voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Tavoitetasoksi voidaan asettaa oppilaitoksille määritelty energialuokka A eli rakennuksen energiankulutus on enintään 120 kwh/br-m 2, kun lähtökohtana pidetään aiemmin vuonna 2013 voimassa olleet määräykset ja ohjeet. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Perusparannuksen tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot ja arkkitehtuuri. Rakennuksen LVIS- tekniset järjestelmät uusitaan kokonaan. Toteutusvaihtoehtoja Uudisrakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Rakennus tehdään ilmatiiviiksi - ilmavuotoluvun tulee olla luokkaa 1-2. Perusparannettavassa rakennuksessa vanhoja rakenteita uusitaan ja kunnostetaan niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vesikatteet uusitaan ja ullakkotiloihin asennetaan lisälämmöneristys. Ikkunat uusitaan mahdollisuuksien mukaan sellaisiksi, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Päiväkodin tiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan lasten oleskeluvyöhykkeelle. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi.

15 Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään pyöriviä roottoreita, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. Yleisö-, neuvottelu- ja kokoustiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WC- ja hygieniatiloille tulee omat lämmöntalteenotolla varustetut tulo- ja poistoilmakoneet, joita voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan.

16

17 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKE Kirsti Hankela TESOMAN YHTENÄISKOULU, perusparannus ja laajennus Kohmankaari 11, Tampere ASIAKIRJA Yht opp. (sis. Montessori-opetuksen) ALUSTAVA TILAOHJELMA 1-6lk opp. HUONETILAT Yhteensä PERUSKORJAUS kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 hym2 lkm m2 lkm m2 m2 laatu ja määrä KOULU 1 HALLINTOTILAT lk opp. sisäyhteys rakennusten välillä Rehtorin huone sis. neuvottelutilan Apulaisrehtorin huone sis. neuvottelutilan Koulusihteeri asiakaspalvelu Neuvottelu tärkeää hajalleen sijoittelu Varasto Arkisto- ja varastotila, huomioitava myös kassakaappi. Atk/ keskusradio sis.kesk.radio, kuuluttamo, 2 HENKILÖKUNNAN TYÖTILAT Hk olohuone ja työskentelytilat henk:lle, videoneuvottelutila, työpiste 12 op:lle Hk tauko- ja työtilat opett. WC-tilat Odotustila WC ja vaatesäilytys Opettajien vaatetila Vahtimestarinhuone Hallinnon lähelle työhuoneeseen neuvottelutila,odotus-, materiaalin säil.tilat+luokkahuone Opinto-ohjaajat vieressä+avlaitteet, monistusmahdoll.+ryhmähuone Koulukuraattori Oppilashuollon kokonaisuuteen Koulupsykologi Oppilashuollon kokonaisuuteen Psykiatr. sairaanhoitaja Nopea perhetyö Odotustila Yhteinen odotustila oppilashuollon tarpeisiin: th, kur., psyk., neuv. h. Työ-/ Neuvottelutila Toinen oppilashuollon kokonaisuuteen 1 päämonistamo logistiikkakeskuksen lähelle ja ryhmätyötiloihin Monistamo- ja materiaalihuone monistusmahdollisuus. 3 OPETUSTILAT Esiopetus Kotiluokat ryhmää, lasta var+et+wc+pienr.t varasto pienryhmätila Perusopetus 1-6 luokat OT3 Kotiluokat, yleisopetus OT opetuksen eriyttämis/ryhmätilat Aineopetustilat (perusvarustelu) OT2: S2 2, EO 2, Va 2, kielet 3, Eluo 6, yht.15 kpl OT kielet, ai, ux, hi, yh, ma, te OT Toinen APIP-toiminnan tila, APIP-tila alkuopetuksen yhteyteen, käytettävissä tuolloin myös eriyttämiseen, molemmat tilat jaettavissa pienempiin osiin.rauhottumistila? APIP <-> esiopetus OT EL 3, VALM/NIVEL 2, ER 2, JOPO, S2 Aineopetustilat (erityisvarustelu) Tekstiilityöt Musiikki Taito-ja taideaineet omaan kokonaisuuteen sis. varasto- ja aputilat, mahdollistaa 2-3 ryhmän yhtäaikaisen opettamisen tekstiilityössä, kuvataideopetuksen yhteyteen Nuorisotilojen lähelle musiikkiluokka Yksi tila, jaettavissa kahtia,äänitystila? bändi Bändisoittimien säilytys varasto Instrum.säilytys Kuvataide Sis. märkätilan. Tuleeko alakoulun KU-luokka samaan yhteyteen? Kuvataiteen luokka Yksi tila, kaksi ryhmää, jaettavissa kahtia, sisältää märkätilan TVT.luokka TVT -luokka kuvankäsittelyyn, työpistettä Luonnontieteet Tarvikkeiden säilytys luonnontiet.luokka biol.maant Montako ryhmää yhtä aikaa? Po. 2 luonnontiet.luokka fys.kem Neljä ryhmää kokoelmahuone Vieras kieli, studio-varustelu Tekninen työ Vieraiden kielten yhteyteen yhtenä kielten luokkana, kielistudiovarustelu nykytekniikalla 1-6lk:2kpl,7-9lk:1kpl, sis.var.tilat, yläkoulun luokan koko Puu- ja metallityö sis. konesalin, oppitunteja jopa 60/viikko, öljynerotuslattiakaivo Kotitalous ryhmää, paikat 2x16-18 oppilaalle Yhteinen varasto Ak pienkeittiö pikkutila ak.lle, kylmiö Opinto-ohjauksen luokka Suuri luokka + odotustila (varasto) Ilmaisutaidon tila+pukuvarasto Yhdistettään ilmaisutaito ja auditorio (leveä esiintymistila) Auditorio 200h:lle Esitystekniikka, ilmaisutaitoon Auditorion AV-tekniikka Tieto- ja viestintätekniikka TILANTARVE tietotekn. luokka työpistettä, varasto, valmistelu LAAJENNUS Opetusvälinetilat kellarissa

18 HUONETILAT TILANTARVE Yhteensä PERUSKORJAUS LAAJENNUS kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 hym2 lkm m2 lkm m2 m2 laatu ja määrä sisäyhteys rakennusten välillä 3 LIIKUNTATILAT (vanha rak.mukana) Nykyiset Tanssi- ja voimistelusali Monitoiminen tanssi- /voimistelusali (ulkopuolinen käyttö huomioitava) Puku-, pesutilat M/N M/N (15h/15h) Varasto Liikuntasali Sähly- ja voimist.sali, jako kahtia, pk:n, eskarin, alakoulun ja nuorison käyttöön 2 Oppilaiden puku- ja pesutilat/m Oppilaiden puku- ja pesutilat/n Liikunnanopett. puku- ja pesutilat Tuolivarasto Voimisteluvälinetila Ulkourheiluvälinetila Ks. Muut tilat! 4 KIRJASTOTILAT Kirjasto / ryhmätila / mediasali Tieto- ja viestintätekniikan (+ mediasali) läheisyyteen 5 RUOKAILUTILAT peruskorjaus + laajennus Ruokailutilat Kabinetti 1 67,0 67 Keittiö ,0 151 Ruokasali , oppilasta kolmessa vuorossa Kioski 1 10, MUUT TILAT siivoushenkilökunnan sos.tilat Samassa kuin muut keittiöhenkilökunnan sos.tilat koko kiinteistön henkilök. sos.tilat ,5 91 koulun osuus n. 100h (miehet/naiset=30/70) wc-tilat/oppilaat ,0 94 sis.2 kpl inva-wc, "yksilövessat" siivoustilat 1 7,0 7 siivoustilat+ siivouskeskus ,0 48 ei sis. hammash.+keittiön siiv.tiloja kiinteistön hoitotilat ,0 30 Tavaran vastaanotto- ja logistiikkakeskus. Taito- ja taideaineiden lähelle. pyörä- ja liikuntavälinevarasto ,0 27 henkilökunnalle opp.kunnan huone ,0 16 opp.vaatesäil ,0 41 opp. hk.om. säil ,0 48 Logistiikkakeskus ,0 50 Huolto-pihan yhteyteen, huolto-oven lähelle Op.väl.varasto 1 6,0 6 7 KOULUTERVEYDENHUOLLON TILAT Oppilashuollon kokonaisuuteen Vastaanotto/Kouluterveydenhoitaja Pikkunopea, psykiatrinen sairaanhoitaja?? Vastaanotto/Koululääkäri Taukotila+hk-WC Labra Lepohuone odotus Yhteinen odotustila asiakaswc läpianto, invamitoitus 8 NUORISOTILAT Toimintaa klo 15-22, yhteydet liikunta ja harrastutiloihin, ap/ip yhteiskäyttö Rajattava alue rakennuksen sisällä! Lukitus, valvonta, ovi ulos. TOIMISTO, tsto / kerhohuone 1 30, ,0 29 3hh, työpisteet, neuvottelutila, ensiapu välinevarasto 1 15, ,0 5 oma DJ-KOPPI 1 3, ,0 5 TV-TILA, lautapelihuone 1 40, ,0 40 biljardi KAHVIO/AULA 1 70, ,0 75 avattavissa keittiö 1 20, ,0 21 sis. varastotilan, toinen soittotila vain Nuorkan käyttöönm (vuokraus?) MUSIIKKI, soittotilat, bändit 2 30, ,0 66 koko á , äänieristetty, äänitysmahd.molemmille KERHOHUONE, askartelu/ monitoimitila 1 40, ,0 49 KERHOHUONE, pelit esim. biljardi Yhteiskäyttö koulun kanssa: VARASTO 2 10, ,0 10 Kotitalous, liikuntasalit, bändiitilat inva-wc 1 5, ,0 6 Satunnaiseti TN, TS YLEISÖ WC:t, wc-tilat 2 8, ,0 20 SIIVOUS, siivoushuone 1 3, ,0 3 pyykinpesukone, sh-varustelu AV-huone karaoke, elokuvat, tv, pelikonsoolit sosiaalitilat (suihkulla) Eteinen naulakolla hengelle TILAOHJELMA-ALA YHTEENSÄ

19 HUONETILAT TILANTARVE Yhteensä PERUSKORJAUS LAAJENNUS kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 hym2 lkm m2 lkm m2 m2 laatu ja määrä PÄIVÄKOTI sisäyhteys rakennusten välillä 7 päiväkotiryhmää á noin 20 lasta, yhteensä 140 lasta Iltaryhmä avoinna klo / kolme tuplaryhmää( = 3x 2 ryhmää) ja yksi yksittäisryhmä 9 PÄIVÄKODIN RYHMÄTILAT TUPLARYHMÄ 1 (Montessori 2-5v) ryhmätila yhdistettävissä toisiinsa, lepotilat vierekkäin ryhmätila yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa wc-pesuhuone varasto tuplaryhmän yhteistilat 7 tuulikaappi / märkäeteinen eteinen hk naulakko pienryhmähuone varasto Tuplaryhmä 1 yhteensä ryhmää 92 TUPLARYHMÄ 2 (1-5v, auki ) 0 Lähellä päiväkodin keittiötä, turvalliset reitit ryhmätila yhdistettävissä toisiinsa, lepotilat vierekkäin ryhmätila yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa wc-pesuhuone varasto tuplaryhmän yhteistilat 7 tuulikaappi / märkäeteinen eteinen hk naulakko pienryhmähuone varasto Tuplaryhmä 2 yhteensä ryhmää 93 TUPLARYHMÄ 3 (tavallinen ryhmä 1-5v) 0 ryhmätila yhdistettävissä toisiinsa, lepotilat vierekkäin ryhmätila yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa wc-pesuhuone varasto tuplaryhmän yhteistilat 7 tuulikaappi / märkäeteinen eteinen hk naulakko pienryhmähuone varasto Tuplaryhmä 3 yhteensä ryhmää 94 YKSITTÄISRYHMÄN TILAT (tavallinen ryhmä 1-5v) mahd. pienten lasten ryhmä lepo- ja leikkihuone yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa ruokailu- ja askartelu wc-pesuhuone varasto tuulikaappi / märkäeteinen eteinen hk naulakko pienryhmähuone varasto Yksittäisryhmä yhteensä Päiväkodin ryhmätilat yht. ( 7 ryhmää) PÄIVÄKODIN YHTEISTILAT 527 toimisto Hyvä äänieristys henkilökunnan työtila (atk-työtila) neuvottelutila n. 10 henk.lle neuvottelut vanhempien kanssa liinavaatevarasto/ kodinhoito siivoustilat Hajasijoitus pienkeittiö normaalikorkuinen keittiövarustus! ateljee maalaus, luovan toiminnan tila, veden käyttöä pienryhmähuone / kirjasto mediakirjasto ruokasali / aula kaikille ryhmille yhteinen vaunujen/rattaiden säilytys voi olla myös kylmä tila henkilökunnan taukotila neuvotteluhuone yhdistettävissä lasten ulkoilu-wc käynti pihalta inva WC 1 5, ,0 5 WC:t hajasijoitetaan henk. WC WC:t hajasijoitetaan Liikunta/leikkiaula JAKELUKEITTIÖ keskusvarasto Sosiaalitilat siivouskeskus Yhteistilat yhteensä Hyötypinta-ala yhteensä ilman ulkovarastoja ulkoiluvälinevarastot kylmää tilaa paperi / laatikkovarasto Ulkovarastot yhteensä 40 YHTEENSÄ hym2 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 2805,0 Käytävät, aulat, eteistilat 2502,0 Porrashuoneet 227,0 Tk 76,0 703,0 IV-konehuoneet 643,0 Tekniset tilat 60,0 Hyötyala yhteensä Bruttoalatavoite tehokkuusluvulla 1, ,

20

21 Tampereen Kaupunki Tilakeskus / Kiinteistökehitys TESOMAN YHTENÄISKOULU, perusparannus ja laajennus sekä PÄIVÄKOTI HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu Rakennustyöt LAAJENNUS PERUSPARANNUS Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö LAAJENNUS

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32 URHEILUKENTTÄ :52:52 Bruttoalaluettelo PYSÄKÖINTI 60 ap B0: liikunta, nuorisotilat B1: kotitalous, kuvataide ja tekstiilityö katos Huoltoliikenne: kotitalous ja tekninen työ HENKILÖK. PYSÄKÖINTI ap Huoltoajo VÄLITUNTIPIHA kivituhkaa / asfalttia / istutuksia yht. 6000m pallokenttä ap PYSÄKÖINTI B m² B1 944 m² C m² C m² C m² C m² IV-konehuone m² IV-konehuone m² IV-konehuone m² Päiväkoti 1827 m² m² Grand total m² saattoliikenne VÄLITUNTIPIHA Koulutiloja tehokkuusluku = xxx kiveystä, asfalttia, istutuksia, yht. 2500m2 Pääsisäänkäynti Kohmankaarelta saattoliikenne Koulutiloja, iltakäyttö Päiväkoti polkupyörät polkupyörät Pääsisään käynti PÄIVÄKODIN PIHA kivituhkaa, asfalttia, istutuksia, yht. 4000m männikkö Asemapiirros 1 : 1000 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here Asemapiirros 1 : 1000 H A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B H E L S I N K I P U H : FA X : E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I

33 Liikuntasalin yläosa hissi :52:53 KOTITALOUS LIIKUNTA KUVATAIDE JA TEKSTIILITYÖ NUORISOTILAT varasto varasto TEKNINEN TYÖ narikka B0.kerros 1 : Liikenne ja oleskelutilat 32 Olevat liikuntatilat 81 Nuorisotilat 91 Tekninen tila auditorion alaosa AUDITORIO SOS.TIL. VSS MUSIIKKI VSS 11 Liikenne ja oleskelutilat 24 Aineop/erikoisvarusteltu 24.1 Aineopetus/erikoisvarusteltu/tekninen työ 24.2 Aineopetus/erikoisvarusteltu/tekstiilityö 26 Opetusvälinetilat 31 Liikuntatilat 61 Muut tilat 91 Tekninen tila MONIT.SALI 1. Kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here B0-kerros ja C1. Kerros 1 : 500 A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B H E L S I N K I P U H : FA X : E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I H

34 HENKILÖKUNNAN TILAT HALLINTO Hallinto 11 Liikenne ja oleskelutilat 22 Perusopetus 1-6 luokat 22.1 Perusopetus 1-6 luokat 24 Aineop/erikoisvarusteltu 25 Tieto- ja viestintätekniikka 41 Kirjasto 51 Ruokailutilat 61 Muut tilat 62. Oppilaiden säilytystilat 71 Terveydenhuolto 91 Tekninen tila 92.1 Tuplaryhmä Tuplaryhmä Tuplaryhmä Yksittäisryhmä 101 Päiväkodin yhteistilat :52:55 OPPILAS- HUOLTO KEITTIÖ astianpalautus OPETUSTILOJA hissi Ruoan jakelu RUOKAILU AUDIT. YLÄOSA näyttämön yläosa ala-aulan yläosa KIRJASTO kenkäsäilytys, vierailijanarikka PÄIVÄKOTI C2.kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here 2. Kerros 1 : 500 H A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B H E L S I N K I P U H : FA X : E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I

35 11 Hallinto 11 Liikenne ja oleskelutilat 21 Esiopetus 22 Perusopetus 1-6 luokat 22.1 Perusopetus 1-6 luokat 23 Aineopetus/perusvarustelu 23.1 Aineopetus/perusvarustelu 24 Aineop/erikoisvarusteltu 51 Ruokailutilat 61 Muut tilat 62. Oppilaiden säilytystilat :52:58 OPETUSTILOJA hissi ESI- JA ALKUOPETUS OPETUSTILOJA C3.kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here 3. Kerros 1 : 500 H A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B H E L S I N K I P U H : FA X : E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I

36 11 Hallinto 11 Liikenne ja oleskelutilat 22 Perusopetus 1-6 luokat 23 Aineopetus/perusvarustelu 23.1 Aineopetus/perusvarustelu 24 Aineop/erikoisvarusteltu 61 Muut tilat 62. Oppilaiden säilytystilat 91 Tekninen tila :53:00 OPETUSTILOJA hissi C4.kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here 4. Kerros 1 : 500 H A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B H E L S I N K I P U H : FA X : E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I