1 PÄÄTTÖPORTFOLIO JA SEN ARVIOINTI KULTTUURITUOTANNON KOULUTUSOHJELMASSA Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyvää Työelämätaidot, urasuunnittelu ja portfolio opintojaksoa (10 op). Opintojakso koostuu opintojaksoista Ammatillisen kehittymisen perusta 5 op ja Työelämätaidot ja portfolio (5 op). Opintojaksojen tavoitteena on, että opiskelija: osaa suunnitella ammatillista kehityspolkuaan tunnistaa oman arvopohjansa ja kykenee pohtimaan alan eettisiä kysymyksiä tuntee ammattikentän erilaiset työnkuvat osaa arvioida omaa oppimistaan ja ammatillista kehitystään osaa esitellä ammatillista osaamistaan tuntee työelämän säätelyjärjestelmät ja osaa toimia työnhakutilanteissa Opintojaksojen kokonaisuus sijoittuu koko opintojen ajalle siten, että ensimmäinen osa suoritetaan kolmannen opintovuoden alkuun mennessä ja jälkimmäinen osa opintojen loppuun mennessä. Työelämätaidot, urasuunnittelu ja portfolio -opintojakso sisältää portfolion osalta seuraavat osasuoritukset: - portfolionäyttöjen seuraaminen - väliportfolio sekä ura- ja suuntautumissuunnitelma - päättöportfolion laatiminen ja esittäminen kotikampuksella Portfolioprosessi alkaa jo opintojen alussa ja opiskelija saa siihen tukea ja ohjausta HOPSohjauksessa. Portfolion rakentaminen on kiinteä osa kaikkea kulttuurituotannon opiskelua. Opiskelija kokoaa koko opintojen ajan näytteitä osaamisestaan päättöportfolioon liitettäväksi. Eri ammatillisen osaamisen alueisiin liittyvistä kursseista on suositeltavaa koota opintojaksoportfolioita, jotka ovat hyödynnettävissä paitsi päättöportfoliossa, myös portfolioiden esittelytilanteissa ja harjoittelupaikkoihin hakeuduttaessa. Väliportfolio Väliportfolion esittely sijoittuu kolmannen opintovuoden syksyyn. Väliportfolion esittämisen tavoitteena on tarkastella opiskelijan ammatillisen kehittymisen vaihetta ja suuntaa opintojen puolivälissä. Väliportfoliota esiteltäessä opiskelija antaa mahdollisimman laajan kuvan siihenastisesta oppimisestaan. Väliportfoliossa on sama rakenne kuin päättöportfoliossa ja se muodostuu alkuun sijoittuvasta prologista ja lopun epilogista sekä kolmesta ammattitaidon osaalueita esittelevästä välilehdestä (ks. tarkemmin päättöportfolion rakenne). Väliportfolion esittämistilanteessa on mahdollisuuksien mukaan paikalla kaksi lehtoria, joista toinen opiskelijan hops-ohjaaja sekä opiskelijoita. Väliportfoliosta ja sen esittelystä ei anneta numeroarviointia, vaan suullinen palaute, jota voidaan tarvittaessa täsmentää hops-ohjauksessa. Palaute keskittyy opiskelijan kehittymistarpeiden arviointiin ja opiskelujen loppuvaiheen painopisteiden pohdintaan ja syventävien ja eriytyvien suuntautumisopintojen valintaan. Samalla opiskelija saa kokemusta ja palautetta oman ammatillisen persoonansa ja osaamisensa esittelystä julkisessa tilanteessa.
2 Päättöportfolion rakentaminen ja esittäminen Päättöportfolion esittely ajoittuu aivan opintojen loppuvaiheeseen, tavallisimmin neljännen opintovuoden kevääseen. Päättöportfoliossaan opiskelija osoittaa persoonallisen kulttuurituottajan ammattitaitonsa ja sen kehittymissuunnan valitsemallaan tavalla erilaisia dokumentteja hyväksi käyttäen. Päättöportfolion esittäminen koostuu kahdesta osasuorituksesta, 1) koulutusohjelmassa määritellyn rakenteen mukaisen päättöportfolioaineiston toimittamisesta arvioitavaksi sekä 2) päättöportfolion aineistosta erillistä esitystilannetta varten tuotetun koosteen esittämisestä. Varsinainen päättöportfolio toimitetaan esitystilanteen alkuun mennessä opiskelijan hopsohjaajalle. Päättöportfolio voi olla muodoltaan sähköinen versio, eportfolio, paperille tulostettu kansio tai näiden yhdistelmä. Päättöportfolio arvioidaan sekä kirjallisesti että numeroarvioinnilla asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3 4), tyydyttävä (1-2). Kirjallisen arvion antaa kaksi lehtoria, joista toinen on opiskelijan HOPS-ohjaaja. (Tarkemmin portfolion rakenteesta ja arvioinnin osa-alueista ks. Päättöportfolion rakenne ja Portfolion arviointi.) Esitystilannetta varten opiskelija valmistaa noin 20 minuutin mittaisen esityksen osaamisensa keskeisistä osa-alueista. Opiskelijan esityksen tulisi vastata kysymyksiin: mitä osaan?, missä olen parhaimmillani ja missä tarvitsen kehittymistä?, mitkä asiat kulttuurituotannossa kiinnostavat minua?, mitä näkemyksiä minulla on kulttuurituottajan työstä ja sen merkityksistä? Esityksen muoto ja tekninen toteutustapa on vapaa, mutta portfolion jokaisen välilehden alta tulee olla mukana näyttöjä osaamisesta. Erilaisten osaamisesta kertovien dokumenttien ja näytemateriaalien käyttö on suotavaa, mutta ne tulee olla esitystilanteen kannalta tarkoituksenmukaisessa, yleisöystävällisessä muodossa. Materiaalit voivat olla peräisin opintoihin kuuluvilta opintojaksoilta, harjoittelusta, työelämäprojekteista tai muista opinnollistetuista suorituksista, jotka osoittavat opiskelijan osaamisen kehittymisen. Materiaalit voivat myös perustua AHOT-menettelyssä tunnustettuihin, aiemmin hankittua osaamista todentaviin aineistoihin. Päättöportfolion esitystilanteessa on läsnä kaksi lehtoria, joista toinen on opiskelijan oma HOPSohjaaja. Lisäksi paikalla on opiskelijoita sekä työelämän edustaja. Esityksen jälkeen käydään kommentoiva keskustelu, johon osallistuvat kaikki läsnäolijat. Erityinen painoarvo tulisi olla työelämän edustajan kommenteilla. Esityksestä annetaan suullinen palaute, ja lisäksi esitys vaikuttaa päättöportfoliosta annettavaan kokonaisarvosanaan. Päättöportfolion rakenne Kulttuurituotannon koulutusohjelman päättöportfolion rakenne muodostuu alkuun sijoittuvasta prologista ja lopun epilogista sekä kolmesta ammattitaidon osa-alueita esittelevästä välilehdestä. Välilehtien alla olevat osaamisalueet on johdettu koulutusohjelmassa määriteltyjen osaamistavoitteiden eli osaamiskompetenssien pohjalta. Kunkin välilehtiosion alkuun opiskelija laatii tiiviin, kokoavan tekstin välilehden alle kootusta aineistosta ja sen valintaperusteista. Valintaperusteissa tulee olla esillä tuottajan ammattitaitoon liittyvä näkökulma. Prologi Välilehdet: Kulttuurin toimintaympäristön tuntemus Kulttuurintuottamisprosessin hallinta Kulttuurituotannon liiketaloudellinen osaaminen Epilogi
3 Prologissa opiskelija esittelee ammatillisen osaamisen kannalta keskeistä, opiskeluaikaa edeltänyttä elämänhistoriaansa. Prologissa opiskelija kuvaa koulutus- ja työhistoriaansa ja harrastustoimintaansa erityisesti niiltä osin kuin ne ovat vaikuttaneet koulutuksellisiin ja ammatillisiin valintoihin. Tämän lisäksi hän esittelee koulutukseen hakeutumisen syyt ja tavoitteet. Tärkeää on, että opiskelija tunnistaa tulevan ammattikuvansa kannalta keskeiset ja olennaiset asiat elämänhistoriastaan. Prologissa opiskelija esittelee myös lyhyesti portfolionsa ydinsisällön sekä sen muodon ja sisällön valintaperusteet. Lisäksi opiskelija kuvaa itseään oppijana ja arvioi portfolioprosessin merkitystä ammattikuvan kehittymisen kannalta. Kulttuurin toimintaympäristön tuntemus -osiossa opiskelija osoittaa tuntevansa kulttuurin ja taiteen sisältöjä sekä olevansa perillä kulttuuri- ja taide-elämän rakenteista. Sisältöjen kohdalla opiskelija voi valita esiteltäväksi yhden tai useamman itselleen läheisen taiteen alan tai kulttuuritoiminnan (lastenkulttuuri, taiteen soveltava käyttö jne.) muodon. Opiskelija esittelee valitsemiensa osa-alueiden tuntemusta esimerkiksi esseiden ja muiden kirjallisten tuotteiden ja/tai taiteellisten tuotosten avulla. Taide- ja kulttuurielämän rakenteita ja kentän erilaisia toimijaryhmiä opiskelija esittelee esimerkiksi harjoittelu- ja projektiraporttien sekä aiheeseen liittyvillä opintojaksoilla tuotettujen portfolioiden tai yksittäisten esseiden ja muiden materiaalien avulla. Kulttuurintuottamisprosessin hallinta -välilehden alle opiskelija sijoittaa opiskelujen aikana tuotantoryhmän jäsenenä tai vetäjänä toteuttamiaan kulttuurituotteita ja tuotantoja koskevat dokumentit. Näissä hän esittelee tuotteiden ja tuotantojen ideointiin, kehittelyyn, toteuttamiseen ja arviointiin liittyviä taitojaan. Vuorovaikutukseen, ryhmätyöskentelyyn ja viestintään liittyvä osaaminen osoitetaan myös tämän välilehden alla. Hän osoittaa myös osaamistaan soveltaa oikeudellista tietoa tuotannollisissa tehtävissä. Opiskelija esittelee opintojensa aikana syntyneet yhteistyöverkostot. Opiskelija osoittaa viestinnälliset ja sosiaaliset taitonsa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja kuvailee taitonsa toimia ammattialansa tehtävissä vierailla kielillä. Lisäksi hän esittelee kykynsä arvioida ja tutkia tuotantoprosesseja kriittisesti sekä kehittää niitä. Kulttuurituotannon liiketaloudellinen osaaminen -välilehden alla opiskelija esittelee taloushallintoon, yrittäjyyteen ja tuotteistamiseen, markkinointiin, ja projektitoimintaan ja johtamiseen liittyvää osaamistaan. Dokumentteja näiden asioiden hallinnasta voivat olla kirjanpitoon ja liikekirjeenvaihtoon liittyvät asiakirjat, liiketoimintasuunnitelmat, markkinointisuunnitelmat, projektisuunnitelmat sekä muut dokumentit ja opintojaksoilla tuotetut opintojaksoportfoliot. Opiskelija esittää myös eri tavoin tuotettujen todisteiden ja/tai näyttöjen avulla kykynsä toimia projekteissa ja johtaa niitä. Epilogissa opiskelija määrittelee oman arvopohjansa kulttuuritoimijana ja osoittaa pohtineensa kulttuuritoimintaan liittyviä eettisiä ulottuvuuksia ja kysymyksenasetteluja. Opiskelija tarkastelee oman toimintansa sosiaalisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia lähiympäristössään ja ymmärtää myös kulttuuritoiminnan alueelliset, valtakunnalliset ja globaalit merkitykset ja mahdollisuudet. Hän pystyy käytännön sovelluksia esittelemällä myös osoittamaan kykynsä siirtää arvioinnin tulokset omaan ammatilliseen toimintaansa. Opiskelija arvioi realistisesti tulevaisuuttaan kulttuurialan ammattilaisena ja osaa hahmottaa kehittymistarpeitaan suhteessa toimialan tulevaisuuden näkymiin. Itsearvioinnissaan opiskelija käyttää nelikenttäarviointia, jossa hän tarkastelee suunnitteluun, sosiaalisiin taitoihin, arviointitaitoihin ja käytännön taitoihin liittyviä valmiuksiaan.
4 Portfolion arviointi Opiskelija osoittaa porfoliossaan, että hänellä on kulttuurituottajan ammatin kannalta riittävät taidot ja kyvyt. Portfoliota arvioitaessa viitekehyksenä käytetään nelikenttäarviointia. Sen sisältämät neljä kykyaluetta korostuvat eri portfolion osissa eri tavoin. Lisäksi päättöportfolion esitys vaikuttaa siitä annettavaan kokonaisarvosanaan. Prologissa ja epilogissa ovat vahvimmin esillä arviointitaidot. Kulttuurin toimintaympäristön tuntemus osiossa osoitetaan niin ikään arviointitaitoja sekä lisäksi käytännön taitoja. Kulttuurituotannon liiketaloudellinen osaaminen välilehden alla esitellään erityisesti käytännön taitoja ja suunnittelutaitoja. Kulttuurintuottamisprosessien hallinta osiossa yhdistyvät melko tasapainoisesti kaikki kykyalueet. On luonnollista, että kukaan ei ole yhtä vahva kaikilla kykyalueilla ja hyvin harva saavuttaa kiitettävää tasoa kaikissa osaamistavoitteissa. Onkin syytä korostaa portfolion roolia kehittymiskansiona. Sen arvioinnin, samoin kuin opiskelijan itsearvioinnin, tarkoituksena on osaltaan nostaa esiin opiskelijan vahvuusalueita, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia ja sitä kautta auttaa opiskelijaa kehittymään alansa ammattilaisena. KULTTUURITUOTANNON KOULUTUSOHJELMAN POFO-ARVIOINTI ARVOSANA Suoritettu tyydyttävästi (arvosana 1-2) Suoritettu hyvin (arvosana 3-4) Suoritettu kiitettävästi (arvosana 5) OSAAMISALUEET YLEISET KRITEERIT PROLOGI (tausta ja lähtökohdat) - opiskelija tunnistaa ja esittelee tulevan ammattikuvansa kannalta keskeiset ja olennaiset asiat elämänhistoriastaan Opiskelija hallitsee perusasiat ja pystyy soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja yksittäisissä käytännön tilanteissa Opiskelija hallitsee asian keskeiset osaalueet ja pystyy soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja monipuolisesti erilaisissa käytännön tilanteissa Opiskelija hallitsee kattavasti aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot sekä pystyy soveltamaan niitä luovasti ja tuloksellisesti - opiskelija esittelee portfolionsa ydinsisällön ja esittelymateriaalin muodon ja sisällön valintaperusteet - opiskelija kuvaa itseään oppijana ja arvioi portfolioprosessin merkitystä ammattikuvan kehittymisen kannalta
5 KULTTUURIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN TUNTEMUS - opiskelija tuntee kulttuurin ja eri taiteenalojen (tai valitun erityisalan) virtauksia ja niiden taustoja - opiskelija ymmärtää kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallisen aseman ja tuntee kentän rakenteet - opiskelija tuntee kulttuurin ja taiteen eri toimijasektoreiden tehtävät ja toimintatavat -opiskelija tuntee yhteiskunnan toimijasektoreiden tehtävät ja toimintatavat, niiden taloudellisen toiminnan yleiset periaatteet, kulttuurin rahoituslähteet prosessit -osaa tehdä rahoitussuunnitelman ja hakea rahoitusta KULTTUURINTUOTTAMIS- PROSESSIN HALLINTA - opiskelija tuntee työelämän ja kulttuurialan juridiikan perusteet ja osaa soveltaa tietämystään käytännössä (sopimukset, tekijänoikeudet, työntekijän ja työnantajan velvoitteet ja oikeudet) - opiskelija kykenee monialaisten toimijaverkostojen luomiseen ja osaa toimia niissä - opiskelija tuntee visuaalisen suunnittelun ja painotöiden valmistuksen perusteita - opiskelija osaa käyttää vuorovaikutustaitojaan alalle tyypillisissä tilanteissa ja kykenee toimimaan myös kansainvälisissä ympäristöissä -osaa tuottaa sisältöjä medioihin - opiskelija tuntee esitys- ja tuotantotekniikan perusteita ja osaa soveltaa tietämystään tuotantojen suunnittelussa -osaa suunnitella ja toteuttaa tuotantoprosesseja -kykenee arvioimaan ja tutkimaan ja tuotantoprosesseja kriittisesti ja kehittämään niitä KULTTUURITUOTANNON LIIKETALOUDELLINEN OSAAMINEN
- opiskelija hallitsee kirjanpidon periaatteet ja osaa hoitaa maksuliikennekäytännöt, hallitsee kulttuurituotannon taloussuunnittelun, budjetoinnin ja talousseurannan -opiskelija tuntee yrittäjyyden toimintamallit ja osaa laatia liiketoimintasuunnitelman - hallitsee kulttuurituotteen ideoinnin, kehittelyn ja tuotteistamisen perusteet - opiskelija tuntee markkinointiviestinnän toimintatavat ja markkinoinnin välineet ja osaa laatia markkinointisuunnitelman -opiskelija osaa johtaa projektityöskentelyä ja hallinnoida projekteja, tuntee johtamisen ja esimiestyöskentelyn malleja EPILOGI (arvot, merkitykset, tulevaisuudennäkymät) -opiskelija tunnistaa oman arvopohjansa kulttuuritoimijana ja osoittaa pohtineensa alan eettisiä kysymyksiä - opiskelija ymmärtää oman toimintansa osana ammattialaa ja yhteiskunnan kokonaisuutta sekä osaa arvioida kulttuuritoiminnan yhteiskunnallisia merkityksiä ja mahdollisuuksia - opiskelija arvioi realistisesti tulevaisuuden näkymiään kulttuurialan ammattilaisena - opiskelija osaa hahmottaa ammatillisia kehittymistarpeitaan ja -resurssejaan suhteessa toimialan tulevaisuuden näkymiin nelikenttäarvioinnin avulla 6