Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (64) Kokoustiedot Aika 16.09.2013 maanantai klo 16:30-20:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila Sirpa Ek, 1. varapuheenjohtaja Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Kiira Lasarov Eija Nurmi, saapui klo 17.10 Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Heikki Arikka Aarre Lehtonen Ari Korhonen, Konsernihallinto Heli Lähteenmäki, Konsernihallinto Matti Sivonen, Sivistyskeskus Antti Korte, Tekninen keskus Hannu Sorvari, Konsernihallinto Markku Liimatainen, Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallintopalvelut Kalevi Laitinen, tekninen keskus, poistui klo 17.30 Marja Uusitalo, tekninen keskus, poistui klo 18.30 Arja Iho, sosiaali- ja terveyskeskus, paikalla klo 17.45-19.15 Petra Määttänen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja esittelijä viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija pöytäkirjanpitäjä Asiat 312-337 Allekirjoitukset Ari Leinonen puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (64) Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 23.9.2013 Mika Koivisto Sirpa Ek Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 24.9.2013 Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (64) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 312 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 2 313 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 6 3 314 Esityslistan hyväksyminen 7 4 315 Kaupunginhallituksen investointiseminaari 8 5 316 Selvitys aikuissosiaalityön tulosalueen kustannuskehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä 6 317 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite lähi-, kasvis- ja luomuruoan osuuden lisäämiseksi Raision kaupungin ruokapalveluissa 7 318 Yritystonttien hinnoittelu kortteleissa 765-768 (Peitturinkatu) 24 8 319 Vuokrasopimuksen jatkaminen, tontti 680-4-407-5/Kiinteistö Oy Tuotekatu 12 9 320 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan määrärahaesityksiä vuoden 2013 talousarvioon 10 321 Talousarvion tilausten toteutuminen 30.6.2013 30 11 322 Talousarvion toteutuminen 31.7.2013 32 12 323 Talouden toteutumisennuste loppuvuonna 2013 35 13 324 Sosiaali- ja terveysjohtajan viran vastaanottaminen 38 14 325 Valtuuston päätösten täytäntöönpano/2.9.2013 40 15 326 1 Vastaukset kuntalain kokonaisuudistusta kartoittavaan kyselyyn 41 16 327 Raision kaupungin lausunto Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeesta 17 328 Raision kaupungin esitys Turussa 27.1.-31.1.2014 järjestettävälle alueelliselle maanpuolustuskurssille LSAVI 7/14 18 329 Turun hallinto-oikeuden päätös Friisilän koulun rehtorin valintaa koskevaan kunnallisvalitukseen 19 330 Turun hallinto-oikeuden välipäätös OAJ:n Raision paikallisyhdistys ry:n hakemukseen koskien kaupunginvaltuuston 10.6.2013 tekemän päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä 20 331 Kunta- ja palvelurakennehankkeen Turun kaupunkiseudun kuntakokous 27.8.2013 21 332 Konsernihallinnon viranhaltijoiden johtosääntöjen ja hallintosäännön perusteella tekemien päätösten tiedoksi saattaminen/elokuu 2013 22 333 Lautakuntien pöytäkirjat 53 23 334 Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/16.9.2013 54 24 335 Rakentamisvelvoiteajan jatkaminen, tontti 680-9-903-14/ Henri Tanila 25 336 Rakentamisvelvoiteajan jatkaminen 680-5-555-1/Kiinteistö Oy Ohikulkutien Koivuniittty 9 19 26 28 42 47 48 49 50 51 56 58
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (64) 26 337 2 Lausunto Ilkka Savolaisen valitukseen teknisen lautakunnan päätöksestä hylätä oikaisuvaatimus pellonvuokrasopimusten jatkamista koskevassa asiassa 60 Muutoksenhaku 312-337 Muutoksenhakuohjeet 62
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (64) 312 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (64) 313 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Mika Koiviston ja Hannele Lehto-Laurilan. Kaupunginhallitus valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Mika Koiviston ja Sirpa Ek'n.
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (64) 314 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginhallitus päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä siten muutettuna, että asia nro 4:n jälkeen käsitellään asia nro 23 Selvitys aikuissosiaalityön tulosalueen kustannuskehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (64) Asianro 877/02.02.00/2013 315 Kaupunginhallituksen investointiseminaari Kaupunginsihteeri Petra Määttänen 12.9.2013: Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen esittelee talonrakentamisohjelmaa 2014-2018 ja suunnitteluinsinööri Marja Uusitalo ja tekninen johtaja Antti Korte esittelevät kunnallistekniikan investointiluonnosta 2014-2016. Investointien kokonaisuudesta kertoo talousjohtaja Heli Lähteenmäki. Lopullisista investoinneista päätetään talousarvion yhteydessä. Oheismateriaali 1 Talonrakentamisohjelma 2014-2018 luonnos 20130830.pdf 2 Investoinnit_kunnallistekniikka_2014_4 9 13.pdf 3 investoinnit2014-16.pdf 4 Investointien kokonaisuus.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus keskustelee investointiohjelmista ja merkitsee ne tiedokseen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (64) Kaupunginhallitus 227 3.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 158 14.8.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 316 Selvitys aikuissosiaalityön tulosalueen kustannuskehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.6.2013 227 "Asian valmistelijat: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila ja sosiaalityön johtaja Arja Iho Raision kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.5.2013 203 osana kaupungin talouden sopeuttamista edellyttänyt selvitystä aikuissosiaalityön tulosalueen kustannuskehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä toukokuun loppuun mennessä. Raision aikuissosiaalityön tulosalueen kustannusselvitys Aikuissosiaalityön tulosalueen sisältö muodostuu seuraavista suurtuotteista tunnuslukuineen (TP2012): - sosiaalityö o 1866 asiakasperhettä (arvio; 26,7 % raisiolaisista perheistä); kulut 687 /asiakasperhe - toimeentulotuki o 1556 asiakasperhettä (22,3 % perheistä, suuri osa vain lyhyen aikaa); kulut 3222 /asiakasperhe - työllistämistoiminta o 196 raisiolaista toiminnan piirissä; kulut 1782 /toiminnan piirissä oleva - sosiaalinen asuminen o 80 asiakasperhettä (1,1 % perheistä), kulut 1707 /asiakasperhe (netto) Seuraavassa taulukossa kuvataan työn sisältö sekä kustannus- ja tuottoerien muodostuminen Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella.
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (64) Suurtuote Työn sisältö Kustannukset ja mistä ne muodostuvat Sosiaalityö - Henkilön tai perheen tilanteen - kulut 1,28 M kartoitus esim. sairauden, vamman, perhe- tai elämänkriisin, Muodostuu seuraavista: työttömyyden, köyhyyden tilanteissa - sosiaalityöntekijöiden, etuuskäsittelijöiden, ohjaajien - Ohjaus palveluiden ja etuuksien ja palvelusihteerien palkat hakemisessa - sosiaalipäivystys; kuntalaskutus - Aktivointi ja työllistymistä edistävä Turun kaupungille n. yhteistyö TE-toimistossa 40 000 - Kuntouttava työtoiminta omassa - sosiaali- ja terveystoimen pajassa, toimintakeskuksessa, sekä päivähoidon vieraskielisten kaupungin yksiköissä ja ostopalveluissa tulkkaukset 92 000 (keskitetty laskutus ja korvausten - Sosiaalinen työllistäminen ja hakeminen) kesätyöt kaupungin toimipisteissä - Ehjä ry:n ohjaus pakolaisille - Välitystili, henkilön ja perheen ja itsenäistymisessään tukea varojen ja taloudellisten asioiden tarvitseville suomalaisille hoito nuorille - Sosiaalinen asuminen henkilön - Lounais-Suomen Mielenterveysseuralta ja perheen asumisen turvaamiseksi hankittava psy- tilanteissa, joissa luottohäiriöt, kososiaalinen tuki pakolaisille säännöllisen avun ja tuen 9 000. tarve, kyvyttömyys itsenäiseen - kuntouttavan työtoiminnan asumiseen sairauden tai avuttomuuden työnjohtajan palkkakustan- vuoksi taikka päihteiden nukset 1.1.2011 alkaen (ai- käyttö estävät asumisen vapailla emmin keskushallinnosta) vuokra-asuntomarkkinoilla - toimintakeskuksen ohjaajan - Maahanmuuttajien kotouttaminen palkkakustannukset 1.1.2012 ja kotouttamisen koordinointi alkaen (aiemmin keskushal- ja kehittäminen linnosta) - Pakolaisista maksettavien valtion - valtion pakolaiskorvausten laskennallisten korvausten, hakeminen tulkkauskorvausten ja erityiskustannuskorvausten - sähköinen laskujen käsitte- hakeminen lyjärjestelmä valtiolta - Länsi-2013-hanke - Sosiaali-Effica-pääkäyttäjyys (STM/Kaste-rahoitus) - Länsi-2013-hanke - Seudullinen kotouttamisohjelma - Seudullinen kotouttamisohjelma (V-S liitto ja Turun seudun kunnat rahoittavat) Tuotot ja mistä ne muodostuvat - tuotot 0,66 M Sisältää: - Pakolaisista maksettavat valtion korvaukset: -- Laskennallinen korvaus henkilöistä iän mukaan 304 234 -- Ehjä ry:n ohjauspalvelut pakolaisille (korvaus 100 %) 85 851 -- tulkkauskustannusten korvaus pakolaistulkkauksista 87 049 -- sairauden tai vamman aiheuttamien suurten kustannusten korvaukset pakolaisista 120 000
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (64) Tuotot ja mistä ne muodostuvat - tuotot 2,56 M Suurtuote Työn sisältö Kustannukset ja mistä ne muodostuvat Toimeentulotuki - kulut 5,01 M Työllistämistoiminta - Kyseessä on viimesijainen sosiaalietuus, johon henkilöllä ja perheellä on subjektiivinen oikeus 7 arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä, kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana arkipäivänä - Toimeentulotukea haetaan hakemuksella joko etuuskäsittelystä tai sosiaalityöntekijältä asiakasprosessin mukaan. Jokaiseen hakemukseen tehdään viranhaltijapäätös, josta voi tehdä oikaisuvaatimuksen hallintooikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (yhdenmukaisuuden vaatimus, laillisuusvalvonta) - Päätöksiä tehdään n. 12 000/vuosi. - Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (kunnan velvoite): niille pitkäaikaistyöttömille henkilöille, joiden aktivointi-istunnossa TE-toimistossa ratkaisuun päädytään - Sosiaalinen työllistäminen: toimeentulotukiasiakkaana olevien henkilöiden harkinnanvaraista työllistämistä; tavoitteena vähentää toimeentulotukimenoja, mahdollistaa henkilön pääsy ansiosidonnaiselle tai muulle työttömyysturvalle. Lisäksi harkinnanvarainen työllistäminen nuorille 1 kk ajaksi kesäaikana kaupungin toimipisteisiin, jos he eivät ole saaneet kesätyötä arvonnan tai muun työnhaun kautta. - Työttömien terveystarkastukset: Muodostuu seuraavista: - Toimeentulotuen perusosa (v. 2012 tasokorotus, joka nosti merkittävästi toimeentulotuen kustannuksia) - Asumismenot, sähkö, vesi, kotivakuutus - Terveydenhuoltomenot (pääsääntöisesti julkisesta terveydenhuollosta) - Täydentävä toimeentulotuki, lasten tapaamiskulut, lasten päivähoitomaksut, pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, vaikean sairauden aiheuttamat tai lasten harrastustoiminnan aiheuttamat erityiset tarpeet - Ehkäisevä toimeentulotuki lapsiperheille (jos kyse ei ole lastensuojelulain mukaisesta lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelutyöstä) - Työmarkkinatuen kuntaosuus: maksetaan toimeentulotuen kustannuspaikalta -- 132 000 v. 2009 -- 132 400 v. 2010 -- 168 700 v. 2011 -- 298 000 v. 2012 -- kasvaa edelleen: työttömyystilanne edelleen heikko, työmarkkinatukeen oikeutettujen henkilöiden piiri laajentunut (työmarkkinatuen saamisen ehtoja lievennetty) - kulut 0,35 M Muodostuu seuraavista: - Sosiaaliohjaajan ja työnjohtajan palkkakustannukset - Sosiaalisen työllistämisen piirissä olevien palkkakustannukset - Ostopalvelut mm. Raision seudun työttömät ry, Rainasäätiö, Nuoret Kotkat - Kuntouttavan työtoiminnan matka- ja toimintarahakorvaukset - Mahittulan työpajan ateriakorvaukset Sisältää: - Perustoimeentulotuen valtionosuus (50 %), 1 797 000 - Toimeentulotuen takaisinperintä tulevista etuuksista - Pakolaisten toimeentulotuen valtion osuus (100 %), 291 604 - tuotot 0,14 M Sisältää: - Valtion korvaus kuntouttavan työtoiminnan toteutuneista toimintapäivistä - Palkkatuki TE-toimistosta sosiaalisen työllistämisen perusteella työllistetyistä henkilöistä
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (64) Suurtuote Työn sisältö Kustannukset ja mistä ne muodostuvat yhteistyössä Turun sosiaali- ja terveysalan AMK:n ja Raision terveyskeskuksen kanssa - Eläkeselvittely Sosiaalinen - kulut 0,61 M asuminen - Tuettu asuminen: henkilön/perheen asumisen turvaamiseksi järjestetty välivuokrattu asunto tai päihdeasiakkaiden asumiseen tarkoitettu asunto tilanteissa, joissa luottohäiriöt, säännöllisen avun ja tuen tarve, kyvyttömyys itsenäiseen asumiseen sairauden tai avuttomuuden vuoksi taikka päihteiden käyttö estävät asumisen vapailla vuokraasuntomarkkinoilla - Ohjaus asumisessa, vuokranmaksussa, elämänhallinnassa, lasten kasvatuksessa ym. - Vuokranmaksun valvonta ja perintä tarvittaessa välitystilin tai edunvalvonnan avulla - Päihteitä käyttävien henkilöiden kotiuttaminen terveyskeskuksen vuodeosastolta - Vankilasta vapautuvien henkilöiden asumisen järjestäminen - Asumispalvelupaikan ja kuljetusten ym. käytännön tehtävien hoitaminen tilanteissa joissa henkilön ei ole mahdollista asua kotona avopalveluiden turvin Muodostuu seuraavista: - Kahden ohjaajan palkkakustannukset - Asunnon vuokrakustannukset Tuotot ja mistä ne muodostuvat - kulut 0,47 M Sisältää: - Asiakkailta perityt vuokrat Vertailu muihin kuntiin Seuraavissa taulukoissa esitetään muutamia seuranta- ja vertailulukuja toimeentulotuen ja muiden aikuissosiaalityön tulosalueen kustannuksista Raision, muutaman lähikunnan ja koko Suomen osalta (lähde: SotkaNet). Toimeentulotuki, /asukas Toimeentulotukea saaneet henkilöt, % asukkaista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet 25-64 vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisistä 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Raisio 126 140 157 6,4 7,4 7,7 7,4 8,7 9,4 6,1 7,1 7,3 1,8 1,8 1,9 Rusko 28 32 30 2,7 2,4 2,1 3,4 3,4 2,8 2,4 2,1 2,0 Kaarina 77 80 80 4,5 4,6 4,6 5,6 5,4 5,0 4,2 4,5 4,4 0,6 1,0 0,9 Naantali 94 102 104 6,0 5,9 5,8 8,2 8,0 8,0 5,8 6,0 5,9 0,8 1,0 1,2 Turku 134 131 122 7,8 7,9 7,6 11,5 11,6 11,3 7,9 8,0 7,8 1,0 1,1 0,9 koko maa 115 118 120 7,1 7,0 6,9 8,8 8,7 8,6 6,9 6,9 6,9 1,5 1,5 1,5
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (64) Työttömät, % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Palvelu- ja tukiasunnot, luottohäiriöiset, asumisessaan tukea tarvitsevat ja päihteiden ongelmakäyttäjät, 1000 asukasta kohden Palvelu- ja tukiasunnot, mielenterveys-ongelmaiset asukkaat, 1000 asukasta kohden Palvelu- ja tukiasunnot, asunnot yhteensä, 1000 asukasta kohden 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Raisio 7,5 9,2 8,5 0,5 1,0 1,2 2,2 2,4 3,2 1,8 1,6 1,8 4,5 4,6 5,6 Rusko 6,4 6,2 5,6 0,6 1,2 1,2 0 0 0 0,3 0,3 0,5 0,3 1,4 1,7 Kaarina 6,2 6,7 6,1 0,5 0,8 1,0 0,4 0,4 0,5 0,7 0,9 0,8 1,7 1,9 2,0 Naantali 6,6 7,1 6,5 0,5 0,7 0,9 0,1 0,1 0,1 0,9 0,9 0,9 2,2 2,0 1,9 Turku 11,6 12,9 12,6 2,1 3,4 3,7 0,4 0,6 0,7 0,2 1,7 1,8 2,3 2,5 2,9 koko maa 10,3 10,2 9,4 1,6 2,1 2,2 0,4 0,4 0,4 1,3 1,4 1,5 2,3 2,4 2,5 Kuntien väliset vertailut eivät ole vertailukelpoisia keskenään, jos tilastoinnissa, sosiaalityön sisäisessä organisaatiossa ja toisaalta myös kuntien muussa palvelutarjonnassa ja rakenteessa on keskinäisiä eroja. Esimerkiksi ehkäisevästä toimeentulotuesta maksetaan Raisiossa sellaisia menoja, joita voisi maksaa ja monessa kunnassa saatetaan jo maksaa mm. palvelujen ostona (Ehjä ry:n ohjaus, yksinhuoltajan lasten hoito äidin ollessa päivät sairaan lapsen kanssa sairaalassa). Tämä seikka nostaa toimeentulotuen kustannuksia Raisiossa verrattuna moniin muihin kuntiin. Myös pitkäaikaistyöttömien määrää on Raisiossa saatu pidettyä matalampana ohjaamalla asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen työllistämiseen. Näin toimien työmarkkinatuen kuntaosuutta valtiolle on voitu pienentää. Raision pitkäaikaistyöttömyyslukemat olisivat selkeästi suuremmat, ellei työttömiä olisi aktivoitu niin kuin Raisiossa nyt on tehty. Arvio toimeentulotuen myöntämisen yhdenmukaisuudesta ja kustannuskehityksestä Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Laki toimeentulotuesta säätelee hyvin tarkasti toimeentulotuen myöntämistä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeet ja Korkeimman hallintooikeuden ratkaisut ohjaavat ja myös säätelevät lain tulkintaa. Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta on hyväksynyt viimeksi 2009 kunnan ohjeet toimeentulotuen myöntämiseksi. Euromääriä on jouduttu tarkistamaan elinkustannusindeksien mukaisesti. Kohtuullisen vuokran taso on se taso, millä ko. hakija voi tosiasiallisesti saada vuokra-asunnon kunnassa. KHO:n ennakkopäätökset myös linjaavat toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä, eikä niitä voi jättää noudattamatta. Kunnan ohjeilla ei voida rajoittaa sosiaalityöntekijän itsenäistä päätösvaltaa toimeentulotuen myöntämisessä, eikä sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä voi päätöksessään vedota kunnan ohjei-
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (64) siin toimeentulotuen myöntämisestä. Päätös on aina perusteltava lakiin ja soveltamisohjeisiin perustuen. Kunnan ohjeiden tarkoituksena on lähinnä korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Oheismateriaalina toimeentulotuen myöntämisessä noudatettavat ohjeet (Raision kaupunki) Vuonna 2013 ja seuraavina vuosina toimeentulotukiasiakkaiden määrä edelleen kasvaa, ellei työllisyystilanne parane, matalapalkka-alojen palkkataso nouse suhteessa kustannuksiin, vanhusten ja pieneläkeläisten taloudellinen tilanne parane suhteessa elinkustannuksiin, terveydenhuoltomenoihin ja palvelumaksuihin jne. Päihteiden käyttö nykyisten eläkeikään tulevien keskuudessa on aiempia ikäluokkia selvästi runsaampaa ja toisaalta alkoholin sietokykyä heikentäviä sairauksia ja lääkityksiä on tässä ikäryhmässä nuorempia enemmän, minkä vuoksi on odotettavissa, että terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve edelleen kasvaa. Raision aikuissosiaalityön tulosalueen kustannusrakennetta selittävät monet tekijät, joista osaa selittää myös Turun ja toisaalta omien palveluiden läheisyys ja Raision kaupunkirakenne. On uskaliasta tehdä yksioikoisia päätelmiä pelkkiin kustannusvertailuihin perustuen, minkä vuoksi todellisia eroja arvioitaessa olisi tärkeää tehdä vertailuja myös siitä, miten kustannukset muissa kunnissa rakentuvat ja kohdentuvat. Kaupunginhallituksen asettamassa aikataulussa ei tuon kaltaista kuntavertailua ole ollut mahdollista tehdä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Päätös Keskustelun kuluessa Elisa Vuorinen Mika Koiviston kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja totesi, että koska asiasta on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan, hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Elisa Vuorisen tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Jormanainen, Lasarov) ja 9 ei-ääntä (Sukari, Karila, Koivisto, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen, Salonen, Vuorinen, Leinonen). Puheenjohtaja totesi, että Elisa Vuorisen ehdotus asian palauttamisesta uuteen valmisteluun oli voittanut äänestyksen ja tullut kaupunginhallituksen päätökseksi."
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (64) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 14.8.2013 158 Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila ja sosiaalityön johtaja Arja Iho 8.8.2013: Kaupunginhallituksen kokouksessa 3.6.2013 227 esitettyjä tunnuslukuja TP2012 pohjalta on tarkennettu. Raisiolaisten perheiden lukumäärä on korjattu virallisista tilastoista ja mukaan on laskettu myös nettokustannus (kun valtiolta saatavat tulot on otettu huomioon): - sosiaalityö o 1866 asiakasperhettä (16,1 % raisiolaisista perheistä) o bruttokulut 687 /asiakasperhe, nettokulut 335 /asiakas - toimeentulotuki o 1556 asiakasperhettä (13,4 % perheistä, suuri osa vain lyhyen aikaa) o bruttokulut 3222 /asiakasperhe, nettokulut 1576 /asiakas - työllistämistoiminta o 196 raisiolaista toiminnan piirissä o bruttokulut 1782 /toiminnan piirissä oleva, nettokulut 1080 - sosiaalinen asuminen o 80 asiakasperhettä (1,1 % perheistä) o nettokulut 1707 /asiakasperhe Laadullista tilastotietoa Raision väestöstä on liitteinä (lähde: Sotkanet) (liitteet: Koulutustaso, Toimeentulotuki asukasta kohden, Yksinhuoltajatalouksien osuus toimeentulotukiasiakkaista). Toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä Raisiossa vuosina 1990 2009 on kuvattu seuraavassa kaaviossa. (Taulukko näkyy netissä ainoastaan kokousasiakirjan pdf-versiossa) 14 Toimeentulotukea saaneet, % väestöstä 12 10 8 6 4,8 6,5 8,7 10 11,5 10,9 11,4 11,1 10,3 9,7 9,1 8,7 8,5 8,9 8 6,8 5,6 4,9 5,8 6,4 4 2 0
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (64) Lähde: Stakes/Sotka/StakesTieto, toimeentulotuki Raisiolaiset työttömät työnhakijat kesäkuu 2008 kesäkuu 2013: Työvoima Työttömät ko. vuoden kesäkuussa Pitkäaikaistyöttömät ko. vuoden kesäkuussa Nuoret alle 25 v. 2008 12128 663 98 99 2009 12161 954 63 161 2010 12235 1165 122 176 2011 12122 1117 145 172 2012 12069 1063 178 195 2013 12092 1237 218 216 Sosiaalityön kustannusten eroavaisuuksia selittäviä tekijöitä Sosiaalityön kustannuksiin sisältyy Raisiossa kaksi vuoden 2012 aikana koko vuoden toiminutta hanketta: Länsi 2012 ja Länsi 2013 (joissa Raision ja Ruskon kuntaosuus kustannuksista 25 %) sekä seudullinen kotouttamisohjelma (Raision kustannusosuus n. 5 %). Rahoitus toteutuu valtaosin Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Varsinais-Suomen liitosta ja seudun kunnilta, joten nettokustannukset Raisiolle ovat olleet vähäiset. Hankkeita ei muissa Maisemakunnissa ole sijoitettu palvelutuotannon kustannuspaikoille, vaan hallintoon. Aikuissosiaalityön kustannuksiin sisältyy Raisiossa myös sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluhakemusten käsittely ja päätöksenteko ja osa vanhusväestön tarvitsemasta sosiaalityöstä sosiaalityöntekijän palkan osalta. Näiden asiakkaiden asiakkuus on kirjattu sosiaalityön asiakkaisiin. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden kuljetuslaskut ovat vammaispalveluiden tilaustaulukossa. Tämän sosiaalityöntekijän tehtävät ja asiakaskunta ovat moninaiset ja muuttuneet paljon vuosien varrella, eikä niitä ole ollut tarkoituksenmukaista jakaa eri kustannuspaikoille. Työmarkkinatuen kuntaosuus on osana Raision kustannuksia noussut ja työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä aktivointitoimenpiteistä huolimatta noussee edelleen. Pitkäaikaistyöttömien määrää on Raisiossa saatu pidettyä verrattain matalana ohjaamalla asiakkaita kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen työllistämiseen. Näin toimien työmarkkinatuen kuntaosuutta valtiolle on voitu pienentää. Raision pitkäaikaistyöttömyyslukemat olisivat selkeästi suuremmat, ellei työttömiä olisi aktivoitu niin kuin Raisiossa nyt on tehty. Aktivointia ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista lisätä. Sosiaalisen asumisen asukkaista vain osalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai erityisen tuen tarvetta. Raision vuokra-asunnot pyytää/edellyttää
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (64) usein asunnon välivuokrausta ensin kaupungille, koska se on yhtiölle helpompaa (esimerkiksi maahanmuuttajien ollessa kyseessä). Välivuokrattuja on tarkoitus muuttaa normaaleiksi vuokrasopimuksiksi, mutta asuntosihteerin työpanoksen puuttuminen, työntekijäresurssien vajaus ja toiminnan hajauttaminen ovat vaikeuttaneet oleellisesti toiminnan järkevöittämistä. Sosiaalisten asuntojen lukumäärä ei kerro tukiasuntojen määrästä; myöskään ei ole mielekästä verrata eri kaupunkien aivan erilaisia tapoja järjestää asuntoja tukea tarvitseville, maahanmuuttajille tai päihde- ja mielenterveysongelmaisille, koska kunnat ovat järjestäneet asumista hyvin eri tavoilla. Ylipäätään aikuissosiaalityön kustannuksia ja monia tilastoja on vaikea verrata eri kuntien kesken, koska niihin sisältyy eri kunnissa ja organisaatioissa hyvin erilaisia asioita ja tehtäviä. Tärkeimmät selittävät tekijät asiakasmäärien ja kustannusten kasvuun Raisiossa ovat seuraavat: - työttömyyden voimakas lisääntyminen: työttömyys on kaksinkertaistunut kesäkuusta 2008 kesäkuuhun 2013 (ks. taulukko edellä) - vanhusväestön suhteellinen lisääntyminen sekä heidän tarvitsemiensa palveluiden hinta ja muut elinkustannukset suhteessa eläketuloihin - verrattain korkea vuokrataso - joka kuntaa koskeva toimeentulotuen tasokorotus. Raisiossa maksetaan ehkäisevästä toimeentulotuesta sellaisia menoja, joita voidaan maksaa mm. palvelujen ostona (esim. Ehjä ry:n sosiaaliset ohjauspalvelut, yksinhuoltajan lasten hoito äidin ollessa päivät sairaan lapsen kanssa sairaalassa). Yleisestikin yksinhuoltajaäidin sairastuessa lasten hoito pitää järjestää, jos ei ole omaisia eikä kyseessä ole lastensuojeluperhe. Tämä seikka nostaa toimeentulotuen kustannuksia Raisiossa verrattuna moniin muihin kuntiin. Todettakoon myös, että toimeentulotuen ohjeistus Raisiossa on tiukempi kuin julkisuudessa Raisioon verratun Kotkan kaupungin ohjeistus. Johtopäätökset Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen kustannuksissa ei ole tapahtunut mitään selittämätöntä nousua. Asiakasmäärän ja kustannusten kasvu selittyvät työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden, voimakkaalla kasvulla, vanhusväestön palvelutarpeen kasvulla, eläkkeiden alhaisella tasolla suhteessa elinkustannuksiin (kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut, lääkekustannukset ym.) sekä suurten ikäluokkien aiempia ikäpolvia merkittävästi runsaammalla alkoholinkäytöllä, joka lisää palvelutarvetta ja heikentää taloudellista tilannetta seurannaisvaikutustensa johdosta. Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa oheisen selvityksen kaupunginhallitukselle pyydettynä lisävalmisteluna. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti."
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (64) Oheismateriaali 5 Koulutustaso 6 Toimeentulotuki per asukas 7 Yh-taloudet % ttt-talouksista Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee oheisen selvityksen tiedokseen. Päätös Keskustelun kuluessa Mika Koivisto Elisa Vuorisen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi palautusehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (64) Asianro 420/10.03.02.00/2013 317 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite lähi-, kasvis- ja luomuruoan osuuden lisäämiseksi Raision kaupungin ruokapalveluissa Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto 18.3.2013 75 Valtuutettu Saila Rintee jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "Raision kaupungin strategiassa todetaan, että ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä lähitulevaisuuden haasteista. Kaupungin hankintaohjeiden mukaan hankinnoissa on otettava huomioon mm. kestävä kehitys ja tuotteiden ympäristövaikutukset. Merkittävän osan kaupungin hankinnoista muodostavat ravitsemuspalvelun hankinnat, jotka ovat tärkeitä myös siksi, että ne vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen. Joka kolmas suomalaisten nauttimista aterioista on ammattikeittiöiden tekemä. Ruoka muodostaa noin kolmanneksen ympäristövaikutuksista. Valtioneuvoston periaatepäätös VNP 4/2009 "Kestävien valintojen edistäminen julkisissa hankinnoissa" kannustaa julkisia toimijoita kestäviin hankintoihin: "Ruokapalvelujen elintarvikehankinnoissa lisätään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa vähintään 2 krt/vk vuoteen 2015 mennessä". Kuluvan kevään aikana valtioneuvosto valmistelee sekä luomualan kehittämisohjelman että lähiruokaohjelman, jotka tuovat uusia haasteita myös kuntien ruokapalvelulle. Suomessa liharuoan kulutus henkeä kohden on lähes kaksinkertaistunut 70- luvun tasosta. Suomalaiset jäävätkin kasvisten ja vihannesten syönnissä kauaksi WHO:n asettamasta 400 gramman päivätavoitteesta. Kasvisruoan osuuden lisäämisellä, osana monipuolista ruokavaliota, olisi terveyshyötyjä niin yksilöille kuin kansanterveydellekin. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön julkaiseman selvityksen mukaan karjankasvatus on maaimanlaajuisesti liikennettäkin suurempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Ruoan ja sen raaka-aineiden kuljettaminen lisäävät liikennepäästöjä. Lähellä kasvatetun ja tuotetun ruoan sekä kasvisruoan käytön lisäämisellä voidaan vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Lähiruoan suosiminen myös työllistää suomalaisia sekä takaa turvallisen ravinnon. Lisäksi ruoan laatu on parempi, kun sitä ei kuljeteta kaukaa. Laki julkisista hankinnoista ei salli kuljetusmatkan käyttöä kilpailutuksen kriteerinä. Sen sijaan kriteerinä voi käyttää toimitusketjun pituutta / lyhyyttä. Myös erilaisten tuotteen laatuun liittyvien kriteerien käyttö on mahdollista.
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (64) Monet kunnat ja kaupungit ovat jo päättäneet lisätä luomuruoan osuutta ravitsemuspalvelussaan. Esim. Helsingin tavoitteena on, että päiväkotiruuasta puolet on luomua vuonna 2015 ja myös kouluissa lisätään luomuruoan osuutta vähitellen. Esitämme, että Raision kaupungin ruokapalveluissa lisätään lähi-, luomu- ja kasvisruoan osuutta. Tämä muutos voidaan toteuttaa lisäämättä ruoan kokonaiskustannuksia. Raisiossa 18.3.2013 Saila Rintee Anita Ruusuranta Sirpa Ek Marja Kannisto Kimmo Nurmi Kimmo Kosonen Suvi Heiniola Elisa Vuorinen" Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 25.3.2013 136 Tekninen lautakunta 10.9.2013 135: - - - Kaupunginhallitus lähettää - - - valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloitteen koskien lähi-, kasvi- ja luomuruoan osuuden lisäämistä Raision kaupungin ruokapalveluissa teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. "- - - Ruokapalvelupäällikkö Mervi Nyman 20.8.2013: Valtioneuvosto teki 8.4.2009 kestäviä julkisia hankintoja koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen tavoitteena on kannustaa julkista sektoria kestävien hankintojen edelläkävijöiksi: esimerkiksi muille sektoreille ja kysynnän luomiseksi ympäristömyötäisille tuotteille. Päätöksellä kannustetaan kestäviin hankintoihin kaikkia julkisia toimijoita valtion keskus- ja aluehallintoa sekä kuntakenttää. Päätös asetti yleistavoitteet hankintojen kestävyydelle sekä erikseen tavoitteet seuraaville viidelle keskeiselle ryhmälle: energia, rakentaminen ja asuminen, liikkuminen, ruokapalvelut, energiaa käyttävät laitteet ja palvelut. Ruokapalvelujen tuottajia päätös ohjaa hankkimaan lisää luonnonmukaista, kasvisruokaa tai sesonginmukaisia elintarvikkeita, joita pitäisi olla tarjolla vuonna 2015 vähintään kaksi kertaa viikossa (vuonna 2010 vähintään kerran viikossa).
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (64) Raision kaupungin ruokapalveluissa tavoitteisiin on vielä matkaa. Luomutuotteita tällä hetkellä käytössä ei ole yhtään. Kasvisruokia on päiväkoti /kouluruokalistalla 7 ja ikäihmisten ruokalistalla 16 kahdeksassa viikossa. Kouluruokalistalla ei voida toteuttaa kasvisruokaa vaihtoehtoruokana, koska olemassa olevat tarjoilutilat ja linjastot eivät mahdollista vaihtoehtoisten aterioiden tarjoilua kahta koulua lukuun ottamatta. Sesonginmukaisten tuoreiden kasvisten käyttö ruokalistalla on pyritty huomioimaan salaattitarjonnan suunnittelussa. Lähiruoka on korkealaatuista ja tuoretta, oman maakunnan alueella tuotettua, sekä ottaa huomioon ympäristönäkökulman ja kestävän kehityksen. Lisäksi lähiruoalla on mahdollisimman lyhyt tuotantoketju. Suuri osa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista aiheutuu niiden pakkauksista. Raision kaupungin elintarvikehankinnat toteutetaan seudullisen yhteishankinnan kilpailutuksen päätösten mukaisesti tai KL-kuntahankintojen kautta. Seudulliset yhteishankinnat kilpailuttaa Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus. Koska hankinta on ollut EU-kynnysarvon ylittävä, siinä ei ole voitu painottaa paikallisuutta. Hankinnassa on osatarjouksissa edellytetty mm. seuraavia ehtoja, joilla on voitu ohjailla paikallisuutta: - tuoreen kalan toimitusketjun tulee olla vedestä tilaajalle alle 2 vuorokautta - pehmeät ruokaleivät on paistettu alle 10 h sisällä toimitusajankohdasta - perunat on kuorittu 24 h:n sisällä toimitusajasta. Voimassa olevassa hankintasopimuksessa lähiruokaa toimittavat leipä- ja vihannestoimittajamme, jotka ovat Varsinais-Suomen alueelta. Lihatoimittajamme tuotteista olemme valikoineet käyttöömme lihat ja lihajalosteet, joiden alkuperämaa on Suomi. Ympäristövaatimukset on huomioitu kilpailutuksessa pakkausmateriaalin osalta. Tarjoajilta on edellytetty, että: Tarjottavat tuotteet tulee olla pakattu joko uudelleen käytettäviin, kierrätettäviin tai polttamalla hävitettäviin pakkauksiin/materiaaleihin. PVC:tä ei saa käyttää pakkausmateriaaleissa. Raaka-aineiden toimitus on kestävän kehityksen mukaista, vain liha- ja vihannestoimittaja ovat kumpikin itsenäisesti tuotteensa perille toimittavia. Kaikki muut tuotteet ostetaan tukkuliikkeen kautta, joka toimii logistiikkakeskusperiaatteella. Luomutuotteiden kilpailuttaminen on selkeää, koska luomu voi olla yhtenä hankintakriteerinä. Edellinen elintarvikekilpailutus toteutettiin seutuhankintana. Kilpailutuksen suunnitteluvaiheessa huomioitiin luomutuotteet ja selvitettiin saatavuus. Tietyistä tuotteista pyydettiin luomuvaihtoehto: varrasleipä, riisikakku, tofu, kaurajugurtti, kaurajuoma, riisijuoma, hunaja, kaurahiutale, neljän viljan hiutale, ohrahiutale, vehnähiutale, ruishiutale, mannasuurimo, grahamjauho, ruisjauho, vehnäjauho, rasvaton piimä. Lyhyt toimitusketju voi olla han-
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (64) kintojen perusteena, kun sillä on vaikutusta elintarvikehankintojen laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Saatavuus rajoittaa luomun käyttöä suurkeittiöissä, tarvittavat määrät ovat suuria ja luomutuotteita tulisi olla saatavilla ympäri vuoden. Pakkauskoot ovat toistaiseksi suurimmaksi osaksi vähittäiskauppaan soveltuvaa kokoa. Niiden käyttö suurtalouksissa edellyttäisi lisähenkilökuntaa. Jalostusaste on useissa tuotteissa liian alhainen ja sellaisten tuotteiden käyttöönotto edellyttäisi muutosta tuotantoprosessissa, sekä reseptiikan uusimista. Kotimaista luomua on saatavilla vähemmän kuin ulkolaista luomua luomutuotteiden nimikkeistä kaupan hyllyllä on jopa 40 % tuontielintarvikkeita. Kotimaisen luomun saatavuus esimerkkituotteissa porkkana, keräkaali ja sipuli; luomun osuus tuotannosta on 3 3,5 %. Kun samaan aikaan tulisi lisätä lähiruoan ja luomuruoan käyttöä, yhtälö on vähintäänkin haasteellinen. Siirtymistä luomutuotteiden hankintaan voidaan suunnitella esim. Portaat luomuun -ohjelman mukaisesti ottamalla käyttöön ensin 1 2 luomuelintarviketta ja lisäämällä vähitellen muutama tuote kerrallaan. Luomuelintarvikkeiden osuuden lisääminen lisää myös elintarvikekustannuksia 20 230 % tuoteryhmästä riippuen, esimerkkinä luomuliha, jonka hinta on kolminkertainen tavanomaisesti tuotettuun verrattuna. Tällä hetkellä luomulihan hankintamahdollisuus on lähellä nollaa, kun Suomessa julkiset tahot yhtä aikaa muuttavat toimintaansa kohti luomun käytön lisäämistä ja tuotantomäärät ovat tarpeisiin nähden alhaiset. Lähtemällä mukaan Portaat Luomuun -ohjelman mukaisesti luomutuotteiden käyttöön Raision kaupungin hankintamäärillä ensimmäisten portaiden hinnaksi muodostuisi v. 2013 hankintahintojen perusteella elintarvikkeiden kustannuksen osuudeksi n. + 35.000 / vuosi. Ruokapalvelut on valmis lisäämään lähi- ja luomuelintarvikkeiden käyttöä heti kun niiden saatavuus, riittävyys ja jalostusaste ja pakkauskoot vastaavat suurtalouksien tarpeita ja täyttävät ravitsemussuositusten kriteerit. Arvostamme raaka-ainehankinnoissa korkeaa kotimaisuusastetta. Lähi- ja luomuruoan osuuden lisääminen edellyttää vastaavia korotuksia ruokapalvelun määrärahoihin ja ateriahintoihin. Ruokapalvelut toteuttaa ateriat tilaajan tilauksen ja valtuuston päätöksen mukaisesti. Pelkän ostohinnan sijaan tarkasteluun tulisi huomioida koko ruokaketjun kokonaisvaikutus ja kestävyys. Lähi- ja luomuruokapäätöksellä saadaan tarjolle parempaa laatua ja vaikutetaan pitkällä tähtäimellä terveyteen ja kestävään kehitykseen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (64) Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta lähettää kaupunginhallitukselle ruokapalvelupäällikkö Mervi Nymanin valmistelun mukaisen lausunnon valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen tekemään valtuustoaloitteeseen. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti." Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus 1 merkitsee teknisen lautakunnan valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloitteeseen antaman lausunnon tietoonsa saatetuksi ja lähettää sen valtuuston käsittelyyn, ja 2 merkitsee valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen tekemän aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (64) Asianro 867/10.00.02.00/2013 318 Yritystonttien hinnoittelu kortteleissa 765-768 (Peitturinkatu) Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 9.9.2013: Raision kaupungilla on omistuksessaan yhteensä seitsemän yritystonttia kortteleissa 765-768 Peitturinkadun varrella. Korttelit ovat voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuna merkinnällä TY-21 Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Korttelialueelle voidaan sijoittaa tiloja ympäristöystävälliselle tuotantotoiminnalle, siihen liittyvälle tai sen yhteyteen soveltuvalle liiketoiminnalle sekä julkisille palveluille. Tehokkuusluku on kaikissa kortteleissa e=0,30. Kaupungin omistamat tontit on vuokrattu ja niille on vuokralaiset rakentaneet tuotantorakennuksia. Osa vuokrasopimuksista on uusittu muutama vuosi sitten ja osa tulee uusittaviksi lähivuosina. Ne tontit, joiden vuokrasopimuksia on jatkettu, on siinä samassa yhteydessä myös hinnoiteltu yksitellen. Muilta puuttuu hinnoittelu. Vuokranmäärittelyn pohjana on uusituissa vuokrasopimuksissa käytetty seuraavia periaatteita: vuokranmäärittelyn pohjana oleva rakennusoikeuden hinta 84 euroa / k-m2 vuosivuokra 3 % hinnoittelun mukaan lasketusta tontin kokonaisarvosta vuosivuokraa määrättäessä on huomioitu vielä jäljellä oleva halvempi vuokra-aika jakamalla erotuksen vaikutus koko uudelle vuokra-ajalle Selvyyden vuoksi olisi nyt hyvä hinnoitella korttelialueet kokonaisuutena noudattaen uusituissa vuokrasopimuksissa jo noudatettuja periaatteita. Oheismateriaali 8 Liitekartta korttelit 765-768.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Peitturinkadun kortteleissa 765-768 kaupungin omistuksessa olevien tonttien hinnoitteluksi hyväksytään seuraavat periaatteet: vuokranmäärittelyn pohjana oleva rakennusoikeuden hinta on 84 euroa / k-m2 vuosivuokra 3 % hinnoittelun mukaan lasketusta tontin kokonaisarvosta vuosivuokraa määrättäessä huomioidaan vielä jäljellä oleva halvempi vuokra-aika jakamalla erotuksen vaikutus koko uudelle vuokra-ajalle.
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (64) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Outi Pekkala, Maankäyttöpalvelut Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (64) Asianro 853/10.00.02.03/2013 319 Vuokrasopimuksen jatkaminen, tontti 680-4-407-5/Kiinteistö Oy Tuotekatu 12 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 6.9.2013: Kiinteistö Oy Tuotekatu 12 hallitsee vuokrasopimuksella tonttia 4-407-5 osoitteessa Tuotekatu 12. Nykyinen vuokra-aika päättyy 31.12.2032. Vuokralainen on aikeissa investoida rakennusten laajentamiseen ja on toiminnan turvaamiseksi toivonut vuokrasopimusta jatkettavan jo tässä vaiheessa 20 vuotta eteenpäin 31.12.2052 saakka. Tätä koskeva anomus on toimitettu kaupungille 4.9.2013. Asian valmistelun yhteydessä ei ole havaittu mitään estettä sopimuksen jatkamiselle. Kuitenkin on katsottu, että vuokrasopimuksen tekeminen 30 vuodeksi antaa riittävän turvan toteutettaville investoinneille ja sitä on noudatettu muidenkin Tuotekadun vuokratonttien sopimuksia uusittaessa. Vuokrasopimusta jatkettaisiin siten 31.12.2043 saakka. Tontin pinta-ala on 12480 m 2, tehokkuusluku e=0,6 ja käyttötarkoitus ALT (Yhdistettyjen liike- ja teollisuusrakennusten korttelialue). Tonttia ei ole hinnoiteltu. Viereisen tontin vuokrasopimusta uusittaessa viime vuonna on hinnoitteluna käytetty 100 euroa/k- m 2. Lisäksi vuokrasopimuksissa on noudatettu linjaa, jonka mukaan rakennusoikeus otetaan huomioon ainoastaan tehokkuuteen e=0,40 saakka ja vuokraa korotetaan, mikäli vuokralainen käyttää rakennusoikeutta enemmän kuin tehokkuutta e=0,4 vastaavan määrän. Tontilla 4-407-5 rakennusoikeutta ei ole käytetty enemmän kuin tehokkuutta e=0,4 vastaava määrä. Soveltamalla hinnoittelua 100 euroa/k-m 2, määrittämällä vuokra 5 % näin saadusta tontin arvosta sekä laskemalla jäljellä oleva edullisempi vuokra-aika hyödyksi, tulisi tontilla 4-407-5 uudeksi vuosivuokraksi 1.1.2014 lähtien 19.986,00 euroa. Laajennuksen valmistuttua tulee toteutunut rakennusoikeus ylittämään tehokkuuden e=0,40, jolloin automaattisesti toteutetaan tätä vastaava vuokrantarkistus. Vuokran perusteet on vietävä valtuuston hyväksyttäväksi ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, koska alueelle ei ole valtuuston hyväksymää hinnoittelua. Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin ja Kiinteistö Oy Tuotekatu 12 välisen tonttia 4-407-5 koskevan vuokrasopimuksen jatkamisen edellä esitetyllä tavalla aikavälille 1.1.2014 31.12.2043 ja esittää vuokrauksen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi hinnoittelun osalta. Oheismateriaali 9 Vuokrasopimus.jatkaminen.4-407-5 liitekartta.pdf
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (64) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin ja Kiinteistö Oy Tuotekatu 12:n välisen tonttia 4-407-5 koskevan vuokrasopimuksen jatkamisen esitetyllä tavalla aikavälille 1.1.2014 31.12.2043 ja esittää vuokrauksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi hinnoittelun osalta. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kiinteistö Oy Tuotekatu 12 Marja Salminen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut Maija Lehto, Maankäyttöpalvelut
Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (64) Asianro 314/02.02.00/2012 320 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan määrärahaesityksiä vuoden 2013 talousarvioon Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Sivistyslautakunta: Työväenopisto on saanut avustusta opetushallitukselta 15.000 euroa eseniori selkokielistä tieto- ja viestintätekniikan opetusta senioreille hankkeeseen. Avustuksesta käytetään 3.000 euroa kuluvana vuonna ja 12.000 euroa ensi vuonna. Opetushallitus on myöntänyt niin ikään työväenopistolle 7.000 euroa opintoseteliavustusta. Tästä käytetään tänä vuonna 5.000 euroa ja ensi vuonna 2.000 euroa. Sivistyslautakunnan tulo- ja menomäärärahoja lisätään avustusten johdosta yhteensä 10.000 euroa vuodelle 2013. Vapaa-aikalautakunta: Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt nuorisopalveluille 44.000 euron avustuksen käytettäväksi pajavalmentajien palkka- ym kustannuksiin sekä syrjäytymisen ehkäisyn ostopalveluihin. Lisäksi liikuntapalvelut on saanut 2.000 euroa avustusta Sohvaperunat liikkeelle ohjelmalle KKI (Kunnossa kaiken ikää) ohjelmalta. Vapaa-aikalautakunnan tulo- ja menomäärärahoja lisätään avustusten johdosta yhteensä 46.000 euroa vuodelle 2013. Oheismateriaali 10 Määrärahaesityksiä.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että saadun hankerahoituksen johdosta tehdään seuraavat määrärahamuutokset: Sivistyslautakunta: menot +10.000 euroa tulot +10.000 euroa Vapaa-aikalautakunta: menot +46.000 euroa tulot +46.000 euroa.
Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (64) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (64) Asianro 15/02.02.02/2013 321 Talousarvion tilausten toteutuminen 30.6.2013 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Palvelukohtaiset tilausten puolivuotistoteutumat ovat valmistuneet, ja ne ovat liitteenä. Työvoimavaltaisten alojen toteutumaprosentteja nostavat jonkin verran kesäkuussa keskitetysti maksetut lomarahat. Myös henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet ajoittuvat vuoden loppupuoliskolle. Laskennallinen optimitoteutuma kesäkuun lopussa on 50%. Koko kaupungin tilannetta kuvaavassa taulukossa on TA+muutokset sarakkeeseen tehty sopeutusohjelmasta johtuvat muutokset. Keskuksittain tarkasteltuna tilanne on seuraava: Konsernihallinnon tulot laahaavat perässä ja kulut ylittävät muutetun talousarvion. Sen sijaan alkuperäiseen talousarvioon nähden toteutumaprosentit ovat alle 50%. Tulojen osalta myyntitulojen toteutuminen on kriittinen kysymys. Sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta tulot laahaavat perässä ja menojen ylitysuhka on ilmeinen; suurimpina yksittäisinä tekijöinä tähän vaikuttavat erikoissairaanhoito, toimeentulotuki sekä hoito- ja hoivapalvelut. Sivistyslautakunnan osalta toteutumaprosentit ovat hiukan koholla, mutta kyseessä on työvoimavaltainen lautakunta, jossa lomarahojen maksu keskitetysti vaikuttaa erityisesti. Tulot kertyvät mm. hankerahoituksesta epätasaisesti. Vapaa-aikalautakunnan tulot laahaavat perässä, menot ovat hieman yli laskennallisen optimitoteutuman. Ympäristölautakunnan menot ja tulot ovat reilusti alle laskennallisen toteutuman, mutta eurosummat ovat pieniä. Teknisen lautakunnan osalta sekä tulot että menot ylittävät laskennallisen toteutuman. Verotulojen osalta puolivuotistoteutuma näyttää siltä, että kevään sopeutusohjelman lukujen tasolla mennään. Kesän jälkeen on kuitenkin tullut lisätietoa loppuvuoden tilityksistä. Elokuussa korjattiin oikeaksi kuntien ja valtion välinen verotulojen jako-osuus vuodelta 2012 kuntien hyväksi. Tämä toi Raisiolle vuoden 2012 tuloja n. 1,0M. Lisäksi tänä vuonna saadaan kassaan joulukuussa maksettavat jäännösverot, kun ne on aiemmin maksettu kunnille seuraavan vuoden tammikuussa. Nämä muutokset nostavat kunnallisverotuloen-
Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (64) nusteen alkuperäisen talousarvion tasalle. Yhteisöveroakin saadaan hieman enemmän kuin keväällä ennakoitiin, mutta alkuperäisen talousarvion tasosta jäädään silti n. 0,2M. Kiinteistöverot toteutunevat alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Vuosikate on tässä vaiheessa vuotta +1,1 miljoonaa euroa. Loppuvuoden toteutumaan vaikuttaa ratkaisevasti sopeutustoimepiteiden toteutuminen suunnitellusti. Myöskään yllättäviä menoeriä ei talouden pohja kestä. Oheismateriaali 11 Tilausten toteutuma 30.6..pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee asian tietoonsa saatetuksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (64) 322 Talousarvion toteutuminen 31.7.2013 Asianro 15/02.02.02/2013 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Yleistä Ohessa on talousarvion toteutuma heinäkuun lopussa sekä verotulotilitysten toteutuma elokuun lopussa. TA muutos-sarakkeeseen on tehty valtuuston 10.6.2013 100 päättämät, sopeuttamistoimenpiteistä aiheutuvat muutokset. Sopeutustoimet toteutetaan täysimääräisinä vasta vuoden toisella puoliskolla. Veroennustekehikkoon viittaavat tiedot ovat uusia, syyskuun alussa saadun taulukon tietoja. Käyttötalous Laskennallinen toteutuma heinäkuun lopussa on 58,3 % sekä tuloissa että menoissa. Menopuoleen vaikuttavat työvoimavaltaisilla aloilla keskitetty lomarahojen maksu kesäkuussa. Koko kaupungin toimintakulujen toteutuma on -93,7 M eli 60,7% alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Muutettuun talousarvioon nähden toteutuma on 61,3 %. Kaupungin käyttötalouden toimintakulut ovat 2,6 % korkeammat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toimintamenojen toteutuma heinäkuun lopussa on 3,0 % laskennallista toteutumaa korkeampi. Toimintatuottoja on kertynyt 26,4M. Toteutuma on 56,6 % alkuperäisestä talousarviosta ja 55,1 % muutetusta talousarviosta. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan on 8,1 %. Tulot kertyvät jonkin verran menoja hitaammin, ja ollaan 3,2 % jäljessä laskennallisesta toteutumasta muutettuun talousarvioon nähden. Menojen nettokasvu edellisvuoteen nähden on 0,5 %. Suurin toteutumaprosentti toimintamenoissa on sosiaali- ja terveyslautakunnassa, 63,1 % muutettuun talousarvioon nähden. Koska tulot laahaavat perässä, sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenot ovat 66,2% muutettuun talousarvioon nähden. Kasvua menoissa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on 4,3 %. Muissa lautakunnista yli laskennallisen toteutuman menoissa on työvoimavaltaiset sivistys- ja vapaa-aikalautakunnat. Nettomenojen osalta kaikki lautakunnat, ympäristölautakuntaa lukuun ottamatta, ovat yli laskennallisen toteutuman. Tulojen kertyminen korjaa tilannetta.
Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (64) Ylitysuhka sosiaali- ja terveyslautakunnan budjetin osalta on ilmeinen. Tarkemmin asiaa on analysoitu ja arvioitu tilausten puolivuotistoteutuman yhteydessä. Verotulot Kunnallisvero Alkuvuoden kunnallisveron verotilitykset ovat olleet kunnissa alempia kuin edellisenä vuonna, mikä on aiheuttanut epävarmuutta verotulojen kehityksestä. Myös Raision verotilitykset ovat olleet edellisvuotta alhaisemmalla tasolla tammi-maaliskuulta. Toukokuusta alkaen kunnallisveron tilitykset ovat olleet positiivisia edelliseen vuoteen nähden. Kumulatiivinen kunnallisveron kasvu on elokuun tilityksen jälkeen 3,0% edelliseen vuoteen nähden. Elokuun verotilitystä nosti vuoden 2012 verotuksessa tehty korjaus kuntien hyväksi, eli ansiotulojen ja pääomatulojen suhde valtion ja kuntien välillä on ollut virheellinen, ja nyt se korjattiin. Tällä on vaikutusta myös loppuvuoden tilityksiin, mutta ei niin paljon kuin elokuuhun yksinään. Uuden, syyskuussa saapuneen veroennustekehikon mukaan kunnallisverotulot toteutuvat Raisiossa alkuperäisen talousarvion suuruisina. Tämä johtuu pitkälti tilityksen rytmityksen muutoksesta, jolla tänä vuonna maksetut jäännösverot tilitetään kunnille jo tänä vuonna seuraavan vuoden tammikuun sijasta. Näin ollen tänä vuonna kunnille tilitetään kahdet jäännösverot. Sen sijaan ensi vuoden näkymät ovat synkentyneet. Yhteisövero Raision yhteisöverotilitys heinäkuussa on suurempi kuin edellisenä vuonna, ja sillä paikataan hiukan alkuvuoden miinusmerkkisiä tilityksiä. Kumulatiivinen toteutuma on tästä huolimatta -4,9%. Yhteisöverotavoitteesta tullaan syyskuun veroennustekehikon mukaan jäämään tänä vuonna 0,3M, kun kevään taulukossa ennustettiin erotuksen olevan 0,5M. Kiinteistövero Kiinteistöverot tilitetään kunnille pääosin loppuvuodesta, joten tässä vaiheessa vuotta talousarvion toteutumista ei voida niiden osalta ennustaa. Kiinteistöverojen ensimmäinen suurempi erä tilitetään kunnille jo syyskuussa aikaisemman lokakuun sijaan. Veroennustekehikon mukaan talousarviotavoite kiinteistöveron osalta täyttyy. Vuosikate