Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI, TIMO JAAKKOLA, SUSANNA IIVONEN, PERTTI HUOTARI, MATTI PIETILÄ Kuva: ANTERO AALTONEN Move! on räätälöity suomalaiseen kouluun Move! on perusopetuksen viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä. Move! on suunniteltu tukemaan koululaisten hyvinvointia. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Koululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittäminen käynnistyi kun huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista herätti opetushallinnon pohtimaan, mitä eri hallinnonalojen yhteistyöllä voitaisiin tehdä lasten ja nuorten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tueksi. Voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan terveydenhuollossa tuli seurata lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, mutta välineitä siihen oli niukasti. Esimerkiksi koululaisten pituuden ja pai- 55
non seuranta ovat tärkeitä, mutta ne eivät anna koko kuvaa oppilaiden fyysisestä toimintakyvystä. Asialle haluttiin tehdä jotain. Hallinnonalojen yhteinen tahtotila Vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus antoivat n Liikuntatieteelliselle tiedekunnalle toimeksiannon suunnitella valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Järjestelmän tuli tarjota tietoa toimintakyvystä peruskoulun viidennellä ja kahdeksannella luokalla toteutettavien laajojen terveystarkastuksien tueksi. ssa koottiin monitieteinen asiantuntijaryhmä elokuussa 2010. Se koostui liikuntapedagogiikan, -lääketieteen, -fysiologian, sekä fysioterapian asiantuntijoista. Lisäksi ryhmässä oli koulun ja kouluterveydenhuollon edustajat. He toivat vahvasti esiin käytännön toteuttamisen näkökulmaa järjestelmää kehitettäessä. Työryhmää ohjanneessa kehittämishankkeen ohjausryhmässä oli edustajat OKM:n ja STM:n lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Opetushallituksesta, sta, Opettajien ammattijärjestöstä sekä Fountain Parkista -yrityksestä. Tavoitteena oli sellaisen kokonaisvaltaisen seurantajärjestelmän kehittäminen, jossa motivoivalla palautteella olisi erityisen suuri merkitys. Järjestelmä, jonka avulla saataisiin myös valtakunnallista tietoa fyysisen toimintakyvyn trendeistä esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tueksi. Yksilöllistä toimintakykytietoa haluttiin laajojen terveystarkastusten tueksi sekä antamaan kouluterveydenhuollolle konkreettinen työkalu, jolla fyysiseen toimintakykyyn liittyviä asioita voitaisiin ottaa puheeksi lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Tasa-arvoiset edellytykset kaikille koulutuksen järjestäjille Opetuksen järjestäjille tulee usein monia velvoitteita, jotka vievät resursseja. Resurssien puuttuessa tällaiset velvoitteet lisäävät kuntien eriarvoisuutta. Siitä syystä, Move!-tiedonkeruu ja palautejärjestelmän lähtökohtana oli vaatimus, ettei siitä saa aiheutua kuluja opetuksen järjestäjille. Sen tuli tarjota opettajille pedagoginen työkalu, joka voitaisiin toteuttaa enintään kahteen liikunnan kaksoistuntiin kuluvan ajan puitteissa. Lisäksi tarkoituksena oli luoda kannustava ja liikkumaan motivoiva järjestelmä, joka sisälsi mahdollisimman vähän niin sanottuja nollatuloksia. Koulujen käytössä on ollut jo 1970-luvulta alkaen Koululaisten kunto- ja liikehallintatestistö (Nupponen ym. 1975; 1999; 2007), jonka avulla opettajat ovat pyrkineet motivoimaan oppilaita seuraamaan ja kehittämään omaa fyysistä kuntoaan. Merkittävät muutokset lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa sekä toimintakyvyssä ovat kuitenkin antaneet aihetta tarkastella koululaisten toimintakyvyn mittaamista ja erityisesti sen perusteella annettavaa palautetta uudesta näkökulmasta. Opettajien käyttöön oli siis tarpeen luoda työkalu, jossa toimintakyvyn seurannan ohella ensisijaisena lähtökohtana olisi palautteen avulla oppilaan kannustaminen ja liikkumaan motivoiminen. Koululaisten toimintakyvyn analysointi Kaikista näistä edellä mainituista lähtökohdista johtuen tarvittiin taustaselvityksiä. Työskentelyn perustaksi valittiin kansanterveydellinen näkökulma ja lähtökohdaksi fyysinen toimintakyky. Toimintakyky määriteltiin elimistön toiminnalliseksi kyvyksi selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen 1999). Lähtökohtana oli ajatus, että koululaisten tulisi selvitä oman arkielämänsä fyysisistä ponnisteluista sekä opiskelusta kohtuuttomasti väsymättä, jotta hän jaksaisi harrastaa ja tavata ystäviään olla arjessa aktiivinen. Tältä pohjalta asiantuntijatyöryhmä aloitti nykypäivän koululaisten toimintakyvyn tarpeiden analysoinnin pohtimalla, minkälaisista fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä lapsen tai nuoren tyypillinen arkipäivä koostuu. Suomessa yleinen ilmaisen koulukuljetuksen raja on viisi kilometriä. Tätä lyhemmät matkat koululaisen tulisi jaksaa kulkea omin lihasvoimin, tavallisimmin joko kävellen tai pyöräillen. Koululaiset joutuvat nostamaan ja kantamaan kirjoja ja harrastusvälineitä, joten ylävartalossa ja käsissä tulisi olla riittävästi voimaa. Tutkimustulokset ja arkihavainnot ovat osoittaneet, että koululaiset istuvat paikoillaan erittäin suuria määriä ja pitkiäkin aikoja kerrallaan (esim. Tammelin, Laine & Turpeinen 2013). Istuva elämäntapa lisää staattista lihasjännitystä kehossa ja aiheuttaa lihaskireyttä sekä pitkään jatkuessaan liikelaajuuksien supistumista. Näitä tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään huolehtimalla luonnollisen anatomisen liikelaajuuden säilymisestä sekä staattisen lihastyön vastapainoksi lisäämällä dynaamista lihastyötä vaativaa toiminnallisuutta. Riittävät motoriset perustaidot ovat oleellinen osa arjessa selviytymistä. Liikenteessä liikkuminen edellyttää jatkuvaa ympäristön havainnointia ja muut- Move! -mittaustuloksia ei käytetä liikunnan arvosanan perusteena. Testauksen ja seurannan rooli on tukea kouluterveydenhuoltoa ja olla kouluyhteisössä yksi oppilaasta huolehtimisen väline. 56
Kattavasta selvitystyöstä huolimatta valmista suomalaisiin kouluolosuhteisiin soveltuvaa toimintakyvyn mittaria ei löytynyt. Oli tarpeen kehittää täydentäviä mittausosioita. tuviin tilanteisiin tarkoituksenmukaista ja usein nopeaakin reagointia. Sen lisäksi erilaisilla alustoilla (esim. lumella ja jäällä), epätasaisessa maastossa ja esimerkiksi rappusissa liikkuminen vaativat hyvää tasapainoa. Tuhansien järvien ja vesistöjen maassa vedessä ja veden varassa liikkuminen vaativat taitoa käsien ja jalkojen liikkeiden yhteensovittamiseen, mutta myös riittävää kestävyyskuntoa. Riittävät moto riset perustaidot luovat myös edellytyksiä liikunnan harrastamiselle, myös myöhemmällä iällä. Lasten sosiaaliset taidot harjaantuvat yhteisissä leikeissä ja peleissä. Yhteisleikkeihin mukaan pääseminen edellyttää riittäviä motorisia perustaitoja, kuten kiipeämistä, hyppäämistä, kiinniottamista ja heittämistä. Lapsen tunne siitä, että hän kuuluu ryhmään parantaa hänen kokemusta yhteisöllisyydestä ja vahvistaa hänen sosiaalista toimintakykyään. Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävät myös fyysisen aktiivisuuden kautta saadut myönteiset elämykset ja onnistumisen kokemukset. Ne vahvistavat fyysistä minäkuvaa ja edistävät siten lapsen ja nuoren psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä. Toimintakyvyn mittausosiot Koululaisten arkipäivän analysointi johti lasten ja nuorten toimintakyvyn osatekijöiden määrittelyyn. Määrittelyn pohjalta löytyivät tekijät: jaksaminen eli kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus- ja tasapaino sekä motoriset perustaidot. Järjestelmässä tuli siis löytyä kenttäolosuhteisiin soveltuvat luotettavat mittausosiot. Seuraava työvaihe piti sisällään kattavan maailmanlaajuisen selvityksen erilaisista toimintakyvyn mittareista. Selvitys osoitti, että pääsääntöisesti käytössä olevat mittarit olivat fyysisen kunnon testaamiseen tarkoitettuja, ne edellyttivät hyvin usein joko erityistä osaamista mittaajalta (kuten fysioterapeutin ammattitaitoa) tai vaativat erityistä välineistöä (esimerkiksi lisäpainoja). Selvitys paljasti myös, että kenttäolosuhteisiin suunniteltuja istuvan elämäntyylin ongelmakohtien seuraamiseen liittyviä mittausosioita ei juurikaan löytynyt. Erilaiset testit ja mittausosiot näyttivät olevan usein kaukana lasten ja nuorten arkielämän kokemusmaailmasta. Ilman asiaan paneutumista, esimerkiksi opettajan avustuksella, osalla koululaisista on vaikeuksia ymmärtää, miksi mitataan, mitä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Toimintakyvyn yhteys oppi laan arkiliikkumiseen, hyvinvointiin ja terveyteen sekä liikunnan harrastamiseen tulee opettaa. Työryhmä päätyi siihen, että kestävyyteen, alaraajojen voimaan ja liikkumistaitoihin sekä lihaskunnon mittaamiseen soveltuvat vanhat, jo aikaisemminkin käytössä olleet mittausosiot. Niiden lisäksi motoristen perustaitojen sekä liikkuvuuden mittaamiseksi tuli vielä kehittää täydentäviä mittausosioita. Soveltuvuuden arviointia Kansainvälisesti kattavasta selvitystyöstä huolimatta valmista suomalaisiin kouluolosuhteisiin soveltuvaa valmista toimintakyvyn mittaria ei löytynyt. Oli tarpeen kehittää täydentäviä mittausosioita. Ensimmäisen pilotointikierroksen aikana esitestattiin 15 mittausosiota kuudellakymmenellä viides- ja kahdeksasluokkalaisella oppilaalla. Sen jälkeen tehtiin toinen pilotointikierros, jossa soveltuviksi arvioitujen mittausosioitten toimivuutta testattiin yli 300 koululaisella. Koska mittausosioita tultaisiin tekemään koulun tavallisten liikuntatuntien aikana, oli vielä tarpeen järjestää kolmas pilotointikierros noin 150 oppilaan otoksella. Siinä selvitettiin myös opettajien ja koululaisten kokemuksia mittausosioiden toteuttamisesta sekä palautejärjestelmän toimivuutta. Näiden vaiheiden jälkeen oli luotu suomalaisiin olosuhteisiin soveltuva viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen soveltuva kokonaisuus: Move! Move! mittausosiot Uudessa mittaristossa kestävyyttä ja liikkumistaitoja mitataan 20 metrin viivajuoksulla (Léger & Lambert 1982). Alaraajojen voimaa, nopeutta, dynaamista tasapainoa sekä liikkumistaitoja mittaa vauhditon 5-loikka (Holopainen, Lumiaho, Pehkonen & Telama 1982). Keskivartalon voiman mittausosioksi valikoitui ylävartalon kohotus, niin sanottu vatsalihasten rutistus, jossa on sovellettu Fitnessgram -mittarin osiota (Plowman & Meredith 2013) ja yläraajojen voiman mittariksi etunojapunnerrus (Pihlainen, Santtila, Ohrakämmen, Ilomäki, Rintakoski & Tiainen 2009; Plowman & Meredith 2013). Jotta etunojapunnerruksesta tulisi tulos kaikille, tehtiin tytöille ja pojille erilaiset suoritusohjeet. Tytöt punnertavat polvet maassa ja pojat jalat suorina. Kehon luonnollisen anatomisen liikkuvuuden selvittämiseksi kehitettiin kolme mittausosiota: kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa sekä oikean ja vasemman olkapään liikkuvuus. Heittokiinniottoyhdistelmä kehitettiin mittaamaan koululaisten käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa. Kaksi viimeksi mainittua mittausosiota kehitettiin tässä projektissa (Jaakkola, Sääkslahti, Liukkonen & Iivonen 2012). Mittausosioiden tekeminen tarkasti ja tulosten kirjaaminen huolellisesti on keskeistä seurantatulosten valtakunnallisen luotettavuuden kannalta: 57
- Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että oppilaat motivoituvat pyrkimään päivän parhaaseen suoritukseensa. - Vauhdittomassa 5-loikassa huomioitavaa on erityisesti siinä, että oppilaat osaavat 5-loikan tekniikan ja rytmityksen. - Ylävartalon kohotuksessa on tärkeää pysyä annetussa nopeassa rytmissä. - Etunojapunnerruksissa on oleellista vartalon oikean asennon ja alaspäin liikkeen syvyyden pitäminen. Heitto-kiinniottoyhdistelmässä riittävät taito- ja voimaominaisuudet ovat tärkeitä ja kehon liikkuvuusosioissa opettajan omien havainnointitaitojen tarkkuus. Opettajan ja mittaajien tulee kuitenkin muistaa, että kaikki mainitut tekijät vaativat oppilailta tiettyjä motorisia perustaitoja, jotka ovatkin oleellinen osa mittaamista. Esimerkiksi vauhdittomassa 5-loikassa tasajalkaponnistus ja vuoroloikat kertovat oppilaan liikkumistaitojen tasosta. Move!-mittausosiot tehdään viidennellä ja kahdeksannella luokalla siten, että tulokset voidaan siirtää OKM:n hallinnoimaan valtakunnalliseen tietokantaan syyskuun loppuun mennessä. Tällä aikataululla pyritään siihen, että tulokset olisivat hyödynnettävissä oppilaiden terveystarkastuksissa jo syyslukukaudella. Toimintakyvystä saatavan palautteen perusteena ovat kansalliset viitearvot. Ensimmäiset viides- ja kahdeksasluokkalaisten viitearvot saatiin järjestelmän pilotointivaiheen mittauksista (n=407), ja niitä tarkistettiin Liikkuva koulu -ohjelmaan osallistuneiden koulujen viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden mittaustuloksilla osana Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa (LIKES -tutkimuskeskus 2014). Vuonna 2016 tullaan saamaan ensimmäiset koko väes töä kuvaavat kansalliset viitearvot yhteensä noin 120 000 viides- ja kahdeksasluokkalaiselta oppilaalta. Move! -järjestelmä Kokonaisuudessaan Move!-järjestelmä sisältää objektiivisesti mitatun toimintakyvyn eli mittaukset liikuntatunnilla, palautteen toimintakyvystä ja fyysisestä aktiivisuudesta sekä oppilaan toimintakyvyn neuvonnan ja tuen. Opettaja toteuttaa Move!- mittauk set niin, että niiden antama toimintakykytieto on vanhempien luvalla käytettävissä oppilaan laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Move!-opettajan käsikirjassa esitellään yksi tapa toteuttaa mittausosiot kahden liikuntatunnin aikana. Käsikirjassa esitelty organisointimalli sisältää ensimmäisen liikuntatunnin aikana 20 metrin viivajuoksun ja liikkuvuusosioiden havainnoinnin (kts. opettajan pika-ohjeet). Toisen liikuntatunnin aikana mitataan heitto-kiinniottoyhdistelmä, ylävartalon kohotus, vauhditon 5-loikka sekä etunojapunnerrus. Valmiin mallin lisäksi Move!-mittauksia ja arviointia voi toteuttaa myös muulla tavalla, esimerkiksi tekemällä kaikki mittaukset peräkkäin yhdellä kertaa (kuten Move!-circuitissa sekä viides- ja kahdeksasluokkalaisten yhteisessä Move!-teemapäivässä) tai sijoittamalla yksittäiset mittausosiot kukin yhden liikuntatunnin sisään (kuten 5-loikka perusliikuntajaksolla urheilukentällä ja pallon heitto-kiinniotto ulkopalloilujaksolla jne.). Erilaisiin olosuhteisiin ja erikokoisille kouluille on mahdollista miettiä omia mielekkäitä organisointitapoja. Move!-mittaustulokset tulee tallentaa valtakunnalliseen tietokantaan syyskuun loppuun mennessä, jotta kansalliset, kunta-, koulu-, luokka- ja opetusryhmäkohtaiset tulokset ehtivät ajoissa kouluissa pidettävien laajojen terveystarkastusten tueksi. Move!-palautteista koulut saavat koulukohtaiset ja luokkakohtaiset tulokset käyttöönsä; terveydenhoitajat työkaluksi laajoihin terveystarkastuksiin, opettajat oman ryhmäkohtaisen opetuksensa suunnittelun tueksi, rehtorit vanhempainiltoihin keskustelun avaajiksi sekä kunta- ja valtakunnan tason päättäjät päätöstensä perustaksi. Oppilaan saama palaute on keskeistä liikunnallisen elämäntavan omaksumisen tukemisessa. Move!-sivustolle on koottu oppilaille kirjailija Juha Vuorisen muokkaamat humoristiset palautteet kullekin toimintakyvyn tasolle. Sivustolta löytyvät myös vanhempien, opettajien ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut palautetekstit. Niiden tarkoituksena on kertoa, mitä kukin mittausosio mittaa, miksi kysei nen toimintakyvyn osa-alue on tärkeää ja miten se näkyy oppilaan päivittäisessä hyvinvoinnissa. Lisäk si sivustolta löytyy myös liikuntavinkkejä siitä, miten kyseistä toimintakyvyn osa-aluetta voi kehittää. Palautesivustoja opettajat ja terveydenhoitohenkilöstö voivat halutessaan käyttää ja hyödyntää esimerkiksi oman opetuksensa tai ohjauksensa tukena. Opettajalle luontevia paikkoja toimintakykytiedon opettamiseksi on liikuntatuntien lisäksi myös terveys tiedon ja biologian oppitunnit. Move!-mittaustuloksia ei käytetä liikunnan arvosanan perusteena Vuonna 2016 voimaan tulevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan arviointi kohdistuu koulussa osoitettuun oppimiseen ja työskentelyyn. Sen lisäksi todetaan, että oppilaita ja hei- 58
dän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. (OPS 2016, 48). Liikunnanopetuksessa tämä tulkitaan niin, että liikunnan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa perustuviin fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteena ovat oppiminen (sisältäen tavoitteet 2 6) ja työskentely (sisältäen tavoitteet 1 ja 7 10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Tämä lisäksi liikunnan perusteissa huomautetaan vielä suoraan, että Move!- mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. (OPS 2016, 436) Näillä linjauksilla pyritään siihen, että testauksen ja seurannan rooli koulussa on tukea kouluterveydenhuoltoa ja olla kouluyhteisössä yksi oppilaasta huolehtimisen väline. Move! voi myös olla opettajalle pedagoginen työkalu, johon hän voi perustaa muun muassa opetusryhmäkohtaisen liikunnanopetuksen sisältöjen suunnittelua ja ennen kaikkea motivoida lapsia ja nuoria huolehtimaan toimintakyvystään. Tulevaisuuden haasteita Uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyy luonnollisesti haasteita. Opettajien ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskouluttaminen on yksi ensimmäisiä tehtäviä, jotta järjestelmä on syksyllä 2016 käytössä. Tätä varten Opetushallitus on rahoittanut 21 paikkakunnalle suunnatun täydennyskoulutuskiertueen. Kiertue alkoi Jyväskylästä maaliskuussa ja päättyy Helsinkiin lokakuussa 2015. Perusopetuksessa noin 14 prosenttia oppilaista kuuluu erityisen tuen piiriin. Erityistä tukea saa 7,3 prosenttia ja tehostettua tukea 6,5 prosenttia. (SVT 2013.) Toiminta-alueittain tukea saa viisi prosenttia oppilaista. Toistaiseksi ei ole saatavilla tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni oppilaista tarvitsee soveltamista liikunnallisten esteitten takia. Tästä syystä järjestelmän käyttöönotosta tarvitaan vielä tietoa erityistä tukea edellyttävillä oppilailla. Fyysisen toimintakyvyn takia henkilökohtaista soveltamista tarvitsevat oppilaat ovat muiden tavoin oikeutettuja saamaan palautetta, kannustusta ja tukea omasta toimintakyvystä huolehtimiseen. Siksi Move!-sivustolta löytyy henkilökohtainen palautelomake myös sovelletusti suoritetuille mittaustiedoille. Valtakunnalliseen tietokantaan sovelletusti suoritetut mittausosiot tullaan kirjaamaan S-merkinnällä, jotta eri tavoin sovelletut mittausosiot eivät vaikuta koko ikäluokan suoriutumista kuvaaviin muuttujiin. Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu myös opetustoimen ja kouluterveydenhuollon yhteistyö. Eri hallinnonalojen tarkasti erilaisten asetusten ja säädösten ohjaamina kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten toiminta-alueet ovat olleet tarkasti määriteltyjä. Move!-järjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto on tuonut nämä kaksi hallinnonalaa pohtimaan yhteisesti nykykoululaisten hyvinvointia ja sen edellytyksiä. Move! on osoittanut voivansa olla erinomainen molempia hallinnonaloja luontevasti yhdistävä työkalu, joka tähtää koululaisten fyysisen toimintakyvyn parantamiseen ja istuvan elämäntavan aiheuttamien riskien vähentämiseen. Parhaimmillaan Move! voi olla oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimisen väline. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT, Dosentti Yliopistotutkija Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi TIMO JAAKKOLA, LitT, Dosentti, psykologi Liikuntapedagogiikan lehtori sähköposti: timo.jaakkola@jyu.fi SUSANNA IIVONEN, LitT Tutkijatohtori Sähköposti: susanna.iivonen@jyu.fi PERTTI HUOTARI, LitT Liikuntapedagogiikan lehtori Sähköposti: pertti.huotari@jyu.fi MATTI PIETILÄ, LitM Opetusneuvos Opetushallitus Sähköposti: matti.pietila@oph.fi LÄHTEET: Holopainen, S. Lumiaho, P. Pehkonen, M. & Telama, R. 1982. Koululiikunnan taitotutkimus: lähtökohdat ja toteutus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 35. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuslaitos. Jaakkola, T. Sääkslahti, A. Liukkonen, J. & Iivonen, S. 2012. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä.. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. https://www.jyu.fi/sport/move/ftsloppuraportti22.8.2012.pdf Léger, A. & Lambert, L. 1982. A multistage 20 m shuttle run test to predict VO2max. European Journal of Applied Physiology 49, 1 12. OPS 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Plowman, S.A. & Meredith, M.D. 2013. Fitnessgram/Activitygram reference guide (4. painos). Internet resource. Dallas, TX: The Cooper Institute. Pihlainen, K. Santtila, M. Ohrakämmen, O. Ilomäki, J. Rintakoski, M. & Tiainen, S. 2009. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja. Helsinki: Pääesikunta, henkilöstöosasto. Suomen puolustusvoimat. Tammelin, T. Laine, K. & Turpeinen, S. (toim.) 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. INTERNET -LÄHTEET: Move! internet sivusto. edu.fi/move SVT 2013. Suomen virallinen tilasto 2013: Erityisopetus [verkkojulkaisu] 59