Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä
SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin työryhmä vahvistamaan lasten osallisuutta sijaishuollossa Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa yhdistyksessä jo käytössä olevat lapsen osallisuuden muodot lisätä tietoa ja ymmärrystä lapsen oikeudesta osallisuuteen ideoida osallisuuden vahvistamisen keinoja SOS- Lapsikylässä suunnitella lapsille ja nuorille oma palaute -sivusto SOS- lapsikyläyhdistyksen wwwsivuille Työryhmän jäsenet: Hannele Nikkanen, kehittämissuunnittelija, keskustoimisto (pj) Hanna Piiroinen, kehittämissuunnittelija, keskustoimisto Elise Liikala, AD, Web designer, keskustoimisto Sari Carlsson, apulaisjohtaja, Kaarinan SOS- lapsikylä Johannes Jahnukainen, ohjaaja, Tapiolan SOS- lapsikylä
Osallisuuden lupaus kortti
Osallisuustyöryhmän suositukset Sähköisestä palautejärjestelmästä, ILSUsta kerrotaan lapsille ja sen aktiiviseen käyttöön rohkaistaan lapsia Toimipisteissä esitellään ja otetaan käyttöön työryhmän suositus Osallisuuden lupaus o toimipisteet itse konkretisoivat, miten nämä asiat toteutetaan o Osallisuuden lupaus -juliste menee jokaiseen lapsikyläkotiin ja yhteisiin tiloihin toimipisteissä. Juliste näkyvissä, jotta lapset ovat tietoisia lupauksestamme. Valtaistuimella vaikuttamassa -esite jaetaan jokaiselle lapsikylässä asuvalle lapselle Lapsille kerrotaan heidän oikeudestaan osallisuuteen itseään koskevassa päätöksenteossa ja heiltä kysytään toiveita ja valmistaudutaan yhdessä lapsen kanssa erilaisiin palavereihin huolellisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden
Osallisuustyöryhmän suositukset Toimipisteen nuorista ja lapsista koostuvan kehittäjätyöryhmän käynnistäminen (tai ainakin osana jo olemassa olevaa toimintaa) jokaisessa toimipisteessä Yhdistyksen kehittämispäivillä vuosittain mukana kokemusasiantuntijanuoret yhteisessä kehittämistyössä aikuisten kanssa Yksittäisen lapsen osallisuuden toteuttamisen suunnitelma osana hoitoja kasvatussuunnitelmaa ja osana hyvinvoinnin ja valmiuksien arviointia Sisäisessä auditoinnissa kysymykset lapsen osallisuuden toteutumisesta toimipisteessä Osallisuuden kehittäminen ja vahvistaminen edelleen, arviointi ja seuranta Toimipisteissä jatketaan aktiivista työskentelyä lasten osallisuuden edistämiseksi
Lasten toivomat suositukset 1. LUOTTAMUS 2. KUNNIOITUS 3. PUHUMINEN JA YHTEINEN KESKUSTELU 4. KUUNTELEMINEN 5. KIITOKSEN SANOMINEN
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU Väylä antaa palautetta kaiken aikaa Suljettu, sisäinen palautejärjestelmä Palautteet lastensuojelupäällikölle ILSU termin keksi Tapiolan SOSlapsikylän lapsi, tulee sanoista ILO ja SURU Otettiin käyttöön vuonna 2013 Lasten oikeuksien päivänä
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU Palautetta käytetään lapsikylien ja nuorisokodin kehittämiseksi entistä paremmiksi paikoiksi lapsille ja nuorille. Paikka, jossa lapsi voi antaa palautetta asioista, joista ei koe voivansa muuten kertoa. Ei ole tarkoitus olla vain kielteisten ja vakavien asioiden ilmaisun paikka. Lapset voivat kertoa kaikenlaisista elämäänsä liittyvistä asioista.
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU
Sähköinen palautejärjestelmä - ILSU Puolet tulleista viesteistä : Mieluinen lahja tai asia Mukava tapahtuma, kuten tanssi, kiva ohjaaja, viikonloppu tulossa tai sataa lunta Kylän muut lapset Muuten vain hyvä mieli Kaksi kysymystä toimintakäytännöistä -viestit: Kielto (leikki, peli) Aikuisen tai toisen lapsen toiminta Lapsi ei ylipäänsä halua asua lapsikylässä
MUKANA, KERTOMASSA JA VAIKUTTAMASSA nuoret SOS- Lapsikylän sijaishuoltoa kehittämässä Hankkeen tehtävä ja tavoitteet Osallisuustyöryhmän suositusten jalkauttaminen toimipisteiden arkeen Kehittäjänuorten ryhmien käynnistäminen joka toimipisteessä Dialogin vahvistaminen lasten ja aikuisten välillä Osallisuuden lupaus- julisteen teemojen työstäminen kehittäjänuorten ryhmissä Aikuisten ja lasten yhteinen työskentelypäivä toimipisteen kehittäjänuorten työskentelyn kautta syntyneiden ydinviestien pohjalta Valtaistuimella vaikuttamassa toimintakäytäntöjen jalkauttaminen toimipisteisiin lapsille ja aikuisille Työryhmän jäsenet: Sari Carlsson, apulaisjohtaja, Kaarinan SOS- lapsikylä Hannele Nikkanen, kehittämissuunnittelija, keskustoimisto Hanna Piiroinen, kehittämissuunnittelija, keskustoimisto Johannes Jahnukainen, ohjaaja, Tapiolan SOS- lapsikylä Ari Koskela, ohjaaja, koulukäynnin ohjaaja, Punkaharjun SOS- lapsikylä Matti Väärälä, ohjaaja, Vihannin SOS- lapsikylä Suvi Seikkula, sosiaalityöntekijä, Ylitornion SOS- lapsikylä Riina Koskinen, ohjaaja, Vaajakosken SOS- nuorisokoti
HANKKEEN SISÄLTÖ Tiedottaa toimipisteissä lapsia ja aikuisia osallisuustyöryhmän loppuraportin sisällöstä ja työryhmän tekemistä suosituksista Hanke alkoi SOS- Lapsikylässä tammikuussa 2015 Hankkeen kehittämisidea ja työskentelyn tavoitteet kerrottiin lapsille ja aikuisille kaikissa SOS- lapsikylissä ja nuorisokodissa Kehittäjänuorten työryhmät työskentelivät keväällä 2015 SOSlapsikylissä ja nuorisokodissa (teemoina osallisuuden lupausjulisteen asiat) ja kaikki lapset ja aikuiset työstivät yhdessä syntyneitä ydinviestejä Valtaistuimella vaikuttamassa kokouskäytännöt otetaan käyttöön toimipisteissä
HANKKEEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Nuorten edustaja/t joka toimipisteestä osallistuivat SOS- Lapsikylän kehittämispäiville 2015 Tavoitteena on, että lasten osallisuuden kokemus lisääntyy SOS- lapsikylien sijaishuollossa Tavoitteena on saada lapset aktiivisesti mukaan SOS- Lapsikylän kehittämistyöhön Tarkoituksena on kehittää toimintamalli ja pysyvä rakenne tälle Lasten johtoryhmätyöskentely Kaarinan SOS- lapsikylässä on tuottanut positiivista kokemusta
KEHITTÄJÄNUORTEN RYHMÄT KEHITTÄJÄRYHMISSÄ KAIKISSA TOIMIPISTEISSÄ LAPSIA YHTEENSÄ 50 LASTEN IKÄJAKAUMA 7-20 VUOTTA, PÄÄOSIN 12-18- VUOTIAITA KANNUSTIMENA KÄYTETTIIN KOKOUSPALKKIOTA, LEFFALIPPUA, LEFFAKARKKEJA JA HYVÄÄ TARJOILUA
YHTEINEN TYÖSKENTELYPÄIVÄ SISÄLÖT JA MENETELMÄT: TOIMINNALLISTA TEKEMISTÄ, SEINÄKIIPEILYÄ LUONNOSSA TEHTIIN TEHTÄVIÄ YHDESSÄ DRAAMAOHJAAJA OHJAAMASSA HARJOITUKSIA JOISSA MENTIIN TOISEN ASEMAAN ROOLIEN KAUTTA, NÄYTELTIIN TILANTEITA KOTITIIMEISSÄ TYÖSTETTIIN ASIOITA KEHITTÄJÄNUORTEN TOIMIESSA OHJAAJIEN ROOLEISSA PUHUTTIIN YHDESSÄ PUHUTTIIN TUNTEISTA OSASTOREMONTIN SISUSTUSPROJEKTIN YHTEYDESSÄ KÄYTIIN KESKUSTELUJA OSALLISUUDEN AIHEISTA
KEHITTÄJÄKÄSIÄ
1. KUUNTELEMME LAPSIA Aikuisen asenteella on iso merkitys. Henkilökohtaisen keskustelun aikana tulee paremmin kuulluksi. Tarvitsemme lisää henkilökohtaista aikaa. Lasten asiat pitää ottaa vakavasti. Aikuiset kuulevat herkemmin pahan kuin hyvän. Aikuiset eivät tunnu huomaavan jos tehdään hyvää tai hyvin.
ASENNE
ASENNE
2. TUEMME LAPSIA MIELIPITEIDEN ILMAISEMISESSA Lapset tietävät ja osaavat monia keinoja, joilla voi ilmaista ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan. Keinot ovat kuitenkin hyödyttömiä, mikäli aikuisilla ei ole silmiä, korvia tai sydäntä tunnistaa oikeaa hetkeä. Luottamus lapsen ja aikuisen välillä on kaikkein tärkeintä. Joskus tuntuu ettei oma sossukaan kuuntele.
3. OTAMME LAPSEN NÄKEMYKSET HUOMIOON Mielipiteeni otetaan puoliksi huomioon: minulle ei kerrota jos toiveeni toteutuu tai ei, ellen kysy asiaa erikseen. Vaikeistakin asioista pitäisi puhua. Kaikkien aikuisten läsnä ollessa ei voi kertoa kaikkia asioita. Lapset toivovat että asioita käsitellään yhdessä ja suunnitelmia tehdään yhdessä. Edellytyksenä on tarpeeksi yhteistä aikaa.
4. OTAMME LAPSET MUKAAN PÄÄTÖKSENTEKOON Lapset saavuttavat osallisuuden kokemuksen osallistumalla myös pieniin arjen asioihin. Nuoret kokivat että olisi ennen kaikkea tärkeää, että heidän mielipiteitänsä kyseltäisiin ja kuunneltaisiin ennen asiakassuunnitelmapalaveria. Tärkeätä on, että säännöistä puhutaan yhdessä kun niitä tehdään. Se lisää sitoutumista.
3. OTAMME LAPSET MUKAAN PÄÄTÖKSENTEKOON
3. OTAMME LAPSET MUKAAN PÄÄTÖKSENTEKOON
5. JAAMME LASTEN KANSSA VALTAA JA VASTUUTA
5. JAAMME LASTEN KANSSA VALTAA JA VASTUUTA Minä toivon että minuun luotetaan enemmän. Minä toivon, että minua kannustetaan omaan mielipiteeseen. Jokainen lapsi tulisi nähdä erityisenä ja vaikuttamiseen ja päätöksentekoon tulisi saada osallistua itselle sopivalla tavalla iästä riippumatta. Kiittäminen ja kannustaminen ovat tärkeimpiä ja lisäävät vastuuntuntoa.
OLEMME TUKENASI AINA
SYDÄMELLINEN KIITOS LAPSET JA NUORET
KIITOS!