Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Kuntatalo 28.10.2010 Tampereen kaupunki Sitran Kuntaohjelma Palvelusetelihanke T A M P E R E E N K A U P U N K I 1
Sääntökirja esimerkkinä tehostettu palveluasuminen projektijohtaja Mari Patronen mari.patronen@tampere.fi T A M P E R E E N K A U P U N K I 2
Sääntökirja, tehostettu palveluasuminen Sääntökirja koostuu kahdesta osasta Yleinen osa, jossa määritellään palvelusetelin lainsäädännölliset ja toiminnalliset reunaehdot, asiakkaan, tuottajan ja kunnan näkökulmasta Erityinen osa, jossa määritellään palvelusetelijärjestelmä vanhusten tehostetun palveluasumisen osalta. Asiakasryhmän määrittely Missä ajassa palvelun piiriin on päästävä Henkilökunnan pätevyysvaatimukset Palvelun sisältövaatimukset Turvallisuus Laatuparametrit Tuottajan vastuu virheistä ja viivytyksistä seuraamukset Reklamaatio ja asiakaspalaute Tuottajan palvelusetelituottajien rekisteristä poistaminen Maksukäytäntö Tietojärjestelmä vaatimukset Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi T A M P E R E E N K A U P U N K I 3
Palveluseteli Soveltuu palveluihin, joissa on todellista tarjontaa ja kysyntää Palveluseteli on yksi tapa järjestää julkisen sektorin palveluita. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn kunnan päättämän osan yksityisen palvelutuottajan antamasta palvelusta. Kunnan järjestämät palvelut, julkiset ja yksityiset, säilyttävä laadukkaina Palvelusetelin käyttöön liittyy yleisesti muun muassa seuraavia periaatteita Kunta päättää tarjotaanko asiakkaalle palveluseteliä Asiakas päättää ottaako hän palvelusetelin vastaan Asiakas saa itse valita palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Yksityinen palveluntuottaja veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan; jos palveluseteli ei kata koko hintaa, ylimenevä osuus peritään asiakkaalta omavastuuna. suurempien kustannusten vastineeksi valinnan mahdollisuus ja itsemääräämisoikeus kasvaa T A M P E R E E N K A U P U N K I 4
Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit luonteeltaan minimistandardeja, koska ovat yksipuolisesti luotuja (julkinen) tarvitaanko etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit kunnan näkökulma hinta ja asiakastyytyväisyys hoidon tason arviointi yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys palvelun taso määritelty, tämä vähentää poikkeamia ja virheitä lisää palvelun luotettavuutta ja turvallisuutta palvelun laadun parantaminen mahdollista, mm. asiakkaiden/kuntalaisten palautteiden avulla pyritään standardoimaan tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti jotta vertailu onnistuu asiakas voi vertailla kunnat voivat vertailla tuottajat voivat vertailla ja luoda riittävän palvelun tason, kehittää innovatiivisia palveluja, joista asiakas/kuntalainen on halukas maksamaan T A M P E R E E N K A U P U N K I 5
Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit tehostettu palveluasuminen PALVELU PALVELUN SISÄLTÖ Tehostettu palveluasuminen 1. Yleiset sopimusehdot Lakien vaatimat velvoitteet, mm. palvelusetelilaki sosiaalihuoltolaki 2. Tilat, laitteet ja välineet Varmistetaan, että tuottajalla on asianmukaiset tilat sekä toimintaympäristö, joka mahd. palvelun tuottamisen. esteettömyys ja turvallisuus 3. Henkilöstö Henkilöstö täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset. Henkilöstömitoitus on luvan munen. 4. Osaaminen Henkilökunnan osaaminen on asiakkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Yhteistyö vaatimukset asiakkaan, omaisten ja tilaajan kanssa. 5. Laadun hallinta Asiakkaiden itsemääräämisoikeus säilyy, oikeudenmukaisuus ja hyvä kohtelu sekä yksilöllisyys ja turvallisuus pystytään takaamaan 6. Palvelun sisällön Asiakkaan palvelut ovat suunnitelmallisia ja vaatimukset tavoitteellisia. Ne perustuvat kirjattuun palveluja hoitosuunnitelmaan. 7. Ateriat Asiakkaan ateriat ovat maittavia ja suositusten mukaisia. Riittävä ravinto taataan. 8. Turvallisuus Palveluyksikössä on henkilökuntaa ympärivuorokauden. Asiakas saa aina yhteyden henkilökuntaan. 9. Vaadittava raportointi ja Palveluntuottaja ilmoittaa kunnan vaatimat hoidon valvonta hoidon laadun seurantatiedot, asiakaspalautteet sekä toimenpiteet mitä palautteiden johdosta on tehty 10. Asiakastietojen käsittely Palveluntuottajan hyväksyminen on kunnan ja dokumentointi sekä arkis- hallintopäätös ja kunta toimii henkilötietolain tointi mukaisena rekisterinpitäjänä. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan laissa määrättyjä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevia ohjeita. T A M P E R E E N K A U P U N K I 6
Tehostetun palveluasumisen palvelukuvaus Tehostettu palveluasuminen: Avuntarve on ympärivuorokautinen ympärivuorokautinen perusturva: henkilökohtaisten tarpeiden mukainen hoito, apu, ohjaus ja tuki kodin henkilöstöltä tarvittavat sairaanhoitopalvelut (mm. lääkehoito) henkilökohtaisesta päivittäishygieniasta ja puhtaudesta huolehtiminen, wc-käyntien opastaminen tarpeen mukaan ympäri vuorokauden, tarvittava peseytymisapu vaate- ja liinavaatehuollon järjestäminen asuinympäristön ylläpitosiisteydestä huolehtiminen turvallisuuden takaaminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 7
Palvelusetelin hinnoittelu esimerkkinä tehostettu palveluasuminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 8
Palvelusetelin hinnoittelun elementit Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu) Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta. Arvo voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen) Asiakkaan omavastuu Palvelun hinta Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta Hintakatto = palvelusta palveluntuottajalle maksettava enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan omavastuu Palvelusetelin arvo Markkinahinta = palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta, joka määräytyy markkinoiden ehdoilla T A M P E R E E N K A U P U N K I 9
Palvelusetelin arvo Tehostettu asumispalvelu Suurten kaupunkien ja seudullisen työryhmän linjaukset tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisessä: tulosidonnainen seteli jokaiselle kuntalaiselle mahdollinen projektissa valmistelu yleinen malli, jota sovelletaan kunnittain mm. erilaisten hinnoitteluperusteiden mukaan mallin lähtöarvoksi laskennallinen tuotantohinta (vaihtelee kunnittain) kustannusten nousupaineiden hillitsemiseksi mitä suuremmat asiakkaan tulot sitä suurempi omavastuu pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin käyttö samanhintaista kuin oman tuotannon palvelun käyttö T A M P E R E E N K A U P U N K I 10
Palvelun kustannukset palveluseteliin tehostettu palveluasuminen Omavastuuosuuden painokerroin 0-20%: Tehostetun palveluasumisen tuloluokitusten perusteella asiakkaiden tulot porrastettiin kolmeen luokkaan: Tulot alle 1000 e/kk 34 asiakasta Tulot 1000-2000 e/kk 262 asiakasta Tulot yli 2000 e/kk 127 asiakasta Esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi on otettu tehostetun palveluasumisen alin markkinahinta 2434e/kk (79,89e/vrk), laskennallinen tuotantokustannus 2836 euroa kuukaudessa (93e/ vrk) ja ostopalvelujen keskihinta 2989e/kk (98e/kk). Asiakkaalle, jonka tulot ovat alle 1000e/kk palvelusetelin käyttö on samanhintaista kuin ostopalvelun käyttö Asiakkaan omavastuuosuus nousee ja kunnalle syntyy enemmän säästöjä kun omavastuuosuuden painokerrointa nostetaan suuremmissa tuloluokissa Palvelusetelin arvo ja kunnalle jäävä kustannus pienevät vastaavassa suhteessa T A M P E R E E N K A U P U N K I 11
LÄHTÖARVONA PALVELUASUMISEN KUSTANNUS 93 /VRK=2836 /KK Bruttotulot / euroa Laskennallisen omavastuuosuuden painokerroin% Alle 1000 0,00 % 1000-1200 1,00 % 1201-1400 2,00 % 1401-1600 3,00 % 1601-1800 4,00 % 1801-2000 5,00 % 2001-2500 7,00 % 2501-3000 15,00 % 3001-20,00 % A. Asiakkaan bruttotulot/kk B. Omavastuuosuus C. Palvelusetelin arvo D. Kaupungille jäävä kustannus, kun asiakasmaksu vähennetty E. Nykyinen asiakasmaksu F. Erotus: omavastuuosuusnyk. asiakasmaksu 996 469 2367 2367 469 0 1100 502 2334 2339 497 5 1400 622 2214 2226 610 12 1600 700 2136 2156 680 20 1850 814 2022 2061 776 39 2450 1054 1782 1851 986 69 3500 1624 1212 1483 1353 271 T A M P E R E E N K A U P U N K I 12
Kustannusvaikutus kunnalle Kunnalla käytössä 398 tehostetun palveluasumisen paikkaa jos palvelusetelin ottaa käyttöön 20% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 0,46 me jos palvelusetelin ottaa käyttöön 50% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 1,15 me 0,46 me tarkoittaa ostopalveluna 12 asiakaspaikkaa á 98 e/vrk 1,15 me tarkoittaa ostopalveluna 32 asiakaspaikkaa á 98e/ vrk T A M P E R E E N K A U P U N K I 13
Henkilökohtainen budjetti - mahdollisuus oman elämän määrittelyyn ja omiin valintoihin suunnittelija Wilhelmina Karikko wilhelmina.karikko@tampere.fi T A M P E R E E N K A U P U N K I 14
Henkilökohtainen budjetointi Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi: Asiakas ja hänen läheisensä pohtivat mitkä asiat ovat asiakkaalle tärkeitä ja mitä hän tarvitsee voidakseen elää hyvää elämää Asiakas ja hänen läheisensä määrittelevät yhdessä kunnan työntekijän kanssa asiakkaan palvelutarpeen perusteella hänelle sopivan palvelupaketin Asiakas saa kunnalta x:n suuruisen palvelusetelin, hallinnoija toimii omaishoitaja Asiakas voi hankkia kunnan hyväksymiltä palveluntuottajilta ne palvelut, jotka hän on yhdessä kunnan työntekijän kanssa määritellyt itselleen Asiakas ohjaa itse omaa elämäänsä Järjestelmän sähköistäminen laskenta, seuranta, vaikuttavuus kortin käytön mahdollisuudet T A M P E R E E N K A U P U N K I 15
Mitä henkilökohtainen budjetti voisi tuoda suomalaiseen sosiaali- ja terveysjärjestelmään? määritellään suomalaiseen järjestelmään soveltuva malli, jossa palveluseteliä voidaan käyttää budjetin omaisesti Professori Bengt Holmström MIT:stä katsoo, että hyvinvointivaltio ei ole tuonut tullessaan pelkästään positiivisia asioita. Valtio on kiilannut arkipäivän sosiaalisten kontaktien väliin. Perheet hoitivat ennen itse monia tehtäviä, jotka valtio on ottanut hoitaakseen. Ihmiset jäävät tällaisessa järjestelmässä yhä enemmän yksin. asiakas toimii omassa lähiympäristössään synnyttää lisää yrittäjyyttä, alueella toimivia verkostoja asiakas voi käyttää myös omaa rahaa palvelujensa ostoon asiakas tuntee tarpeensa parhaiten ja ratkaisuja voidaankin hakea totutun palveluvalikoiman ulkopuolelta uudenlaisia käyttöalueita henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa yhdistää perheitä ihmiset haluavat hoitaa läheisiään asiakkaille tarjottava palvelun laatu paranee, sillä asiakas valitsee itse keneltä palvelun haluaa kunnallisen rahoituksen osuus tulee näkyväksi, sillä mallissa on tiedettävä kuinka paljon rahaa on käytettävissä palvelujen järjestämiseksi. Mitä tarjotulla rahasummalla voidaan saavuttaa? T A M P E R E E N K A U P U N K I 16
lisää pohdintaa.. Henkilökohtaisen budjetti on siirtymistä kuntien työntekijöiden ammattilaisuuden asiantuntijavallasta kansalaisuuden näkökulmaan Henkilökohtaisen budjetti sisältää vahvan sosiaalityön näkökulman. Vastaako nykyinen tapa tehdä tätä työtä nykyyhteiskunnan tarpeisiin? Olisiko ihmisille annettava tilaa toimia itsenäisesti ja olla aktiivinen kansalainen? Ihmiset voisivat löytää omat voimavaransa uudelleen ja tehdä elämästä itselleen sopivan näköisen. Henkilökohtainen tuo asiakkaiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön mahdollisuuden kohdata asiakas ja hänen yksilölliset tarpeensa onko työntekijällä taito kohdata asiakas ja hänen todelliset tarpeensa vai olemmeko tottuneet tarjoamaan ne palvelut mitä ennenkin ollut tarjolla? T A M P E R E E N K A U P U N K I 17
Henkilökohtainen budjetti - Alankomaat Miten malli toimii? asiakkaalla on valta määrätä itse palvelun ajankohdat ja sisältö suosittu ja käyttö lisääntyy koko ajan asiakas käyttää huomattavasti enemmän aikaa kuin julkisesti tuotettua palvelua saadessaan: palvelun ostaminen, käytetyn rahan seuraaminen ja kirjaaminen, mahdollisesti palveluntuottajan työnantaja Kuinka budjetin summa lasketaan? avun tarpeen arvioinnin perusteella, mitä palveluita ja minkä verran asiakas saa on säännelty kunnittain tai kansallisesti laki sosiaalisesta tuesta (Wet maatschappelijke ondersteuning, Social Support Act) laki poikkeuksellisista sairauskuluista (Algemene Wet Bijzondere Ziektekosten, Expectional Medical Expences) budjetin summa lasketaan asiakkaan tulojen ja kansallisten taksojen perusteella. Summasta vähennetään omavastuuosuus. Asiakas voi käyttää palvelujen ostoon myös omia rahojaan. asiakas voi valita joko henkilökohtaisen budjetin tai saada palvelut julkisesti tai käyttää näiden yhdistelmää asiakas pitää kirjaa kuluistaan ja vastaa niiden raportoinnista. Tämän voi asiakkaan halutessa hoitaa myös kansallinen toimija (Sozial Verzekeringsbank, Social Insurance Bank) asiakkaan on annettava selvitys budjetin käytöstä vähintään kerran vuodessa palveluntuottaja voi olla yritys tai sukulainen/läheinen T A M P E R E E N K A U P U N K I 18
Henkilökohtainen budjetti - Alankomaat Mitkä ovat henkilökohtaisen budjetin vaikutukset ja miten vaikutuksia mitataan? I. Taloudelliset vaikutukset Synnyttänyt uudenlaisia hoitotyön tapoja Vaikuttanut myös julkisen sektorin toimintaan piristävästi Myöhentänyt asiakkaiden hoidon tarvetta saattaa nostaa hoidon kustannuksia Asiakasmäärät ovat kasvaneet, v. 2000-2010: 22 617 121 630, lisäystä 99 013 Menot vastaavalta ajalta, v. 2000: 172 me, v. 2010: 2,352 me, lisäystä 2,180 me Toiminta luo uusia työpaikkoja ihmisille, jotka ovat olleet aiemmin poissa työmarkkinoilta Toiminta on synnyttänyt uutta palvelujen neuvontaan ja ohjaukseen liittyvää toimintaa T A M P E R E E N K A U P U N K I 19
Henkilökohtainen budjetti - Alankomaat I. Vaikutukset vakuutusyhtiöiden toimintaan II. Lisännyt hallinnointiin ja toimeenpanoon liittyviä kuluja, eritoten asiakkaiden yksittäisten hakemusten ja jälkikäteen suoritettujen tarkastusten osalta Väärinkäytöksiä ilmenee, sillä oikeus henkilökohtaiseen budjettiin on kaikilla kansalaisilla Palveluntuottajien toimintasäännöt ovat väljät. Tämä on aiheuttanut erilaisuutta miten hoitoa käytännössä toteutetaan mm: hoidon sisällössä on eroja, määrittely minkälaista hoitoa budjettiin sisältyy vaihtelee, hoidon hintakatto on erilainen tuottajittain Vaikutukset asiakkaaseen Mahdollisuus valita palveluntuottaja ja kontrolloida hoitokuluja. Tutkimuksissa ja haastatteluissa noussut vahvasti esiin seuraavaa: Asiakkaat kertoivat, että heitä kohdeltiin paremmin kun olivat itse maksajina kuin julkisia palveluja käytettäessä Perheenjäsenillä oli mahdollisuus hoitaa omia sukulaisiaan ja räätälöidä hoito juuri hoidettavalle sopivaksi T A M P E R E E N K A U P U N K I 20
Mitä kokemuksia mallista on ja mitkä kohdat vaativat parantamista? tarkempaa palvelujen tarpeen arviointia ja harkintaa onko henkilöllä kykyä hankkia palveluita henkilökohtaisen budjetin avulla johtanut maksettuun vapaaehtoistyöhön tuloihin sidottu budjetti on kompleksinen järjestelmä, esim. verottajan on vaikea selvittää henkilön todelliset tulot palveluneuvontaa antavat yritykset saattavat toimia harmaalla alueella henkilökohtaisen budjetin väärinkäytöksiä markkinoitu asiakkaita ottamaan henkilökohtainen budjetti, vaikka se ei olisikaan asiakkaan kannalta oikea ratkaisu palvelujen sisällössä eroja asiakkaiden omaan budjetin seurantaan sekä budjetin myöntämiseen tulisi olla käytettävissä sähköisiä järjestelmiä T A M P E R E E N K A U P U N K I 21
Projektin tavoitteet: selvitetään henkilökohtaisen budjetin, palveluseteliä hyväksi käyttäen, käyttömahdollisuudet omaishoidon tuessa määritellään asiakasohjauksen, henkilökohtaisen palveluohjauksen sekä asiakkuuden hallinnan vaatimukset määritellään henkilökohtaisen budjetin vaikuttavuus ja kustannukset kunnalle tehdään yhteistyötä muiden kaupunkien ja kuntien sekä palveluntuottajien kanssa Ehdotus etenemisestä nykytilan analyysi uuden toimintamallin suunnittelu ehdotus käyttöönotettavaksi malliksi vaikuttavuuden arviointi aikataulu 9/2010-6/2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I 22
Lisätietoja: projektijohtaja Mari Patronen mari.patronen@tampere.fi p. 040 801 6008 erikoissuunnittelija Sirpa Laaksonen sirpa.t.laaksonen@tampere.fi p. 0400 291 604 projektisuunnittelija Wilhelmina Karikko wilhelmina.karikko@tampere.fi T A M P E R E E N K A U P U N K I 23