KUUSISTON PÄIVÄKODIN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA tammikuu 2012
Luonto on täynnä vanhoja kertomuksia. Se on villi, raju ja arvaamaton. Samalla niin hellä ja satumainen. Se on ystävämme, jos pidämme siitä huolen. Väärinkohdeltuna se kuolee tai nousee kapinaan. Kun hiljennyt sen edessä, opit kuulemaan ja kuuntelemaan sen ääntä, ymmärtämään sen kieltä. Kun kumarrut lähelle maan pintaa, lähelle jäkälää tai kiven sirua tai puun kuorta tai linnunmunaa tai ruohonkortta, olet ehkä oppimassa ensimmäisen sanan. KUUSISTON PÄIVÄKOTI Kuusiston päiväkoti sijaitsee pientaloalueella Kuusiston saaressa. Päiväkodin ympäristöstä löytyy monipuolinen luonto, jonne tehdään metsäretkiä. Päiväkodin läheisyydestä löytyy puita ja jonkin verran erilaisia kasveja. Kuusisto on tunnettu Kaarinan nimikkokasvista eli keltavuokosta ja nimikkoeläimestä tiklistä. Tikli viihtyy Kuusiston linnanraunioilla. Päiväkotimme ympäristökasvatussuunnitelman tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, mitä kaikkea ympäristökasvatus on. Siinä tarkastellaan myös sitä, miten sitä päiväkodossamme toteutetaan ja millaisia tavoitteita toiminnalle asetetaan. YMPÄRISTÖKASVATUS Ympäristökasvatus ei ole muusta toiminnasta erillään olevaa kasvatusta. Se on mukana silloin, kun lasta ohjataan ja kannustetaan huolenpitoon, luovuuteen, toisten huomioon ottamiseen, säästäväisyyteen, itse korjaamiseen, itse tekemiseen ja vaikuttamiseen. Siihen kuuluu myös luontokasvatus ja tunnesuhteen kehittäminen luontoa kohtaan. Luonto-opetus tekee luonnosta tutumman ja herkästi lähestyttävän, minkä seu-
rauksena luonnosta tulee lapselle merkityksellinen. Sitä, mikä on tärkeää, haluaa säästää ja sitä haluaa suojella. Luonto on rakentamatonta ympäristöä, kasvillisuutta ja muita eliöitä. Luonto kuuluu osana laajempaan käsitteeseen eli ympäristöön. Ympäristö on meidän ympärillämme oleva fyysinen ja biologinen maailma sekä ihmisen rakentama ympäristö taloineen ja teineen. Ympäristöön kuuluu myös sosiaalinen ympäristö eli toiset ihmiset. Päiväkoti-ikäisen lapsen ympäristökasvatus pohjautuu myönteisten elämyksien saamiseen luonnosta ja ympäristöstä yleensä. Aikuisen tehtävänä on ohjata lapsen havaintoja ja antaa mahdollisuus omien havaintojen tekemiseen. Aikuisen rooli on tärkeä sillä hän omalla esimerkillään opettaa lasta. Ympäristökasvatus on arkista yhdessäoloa, vuodenaikojen seuraamista, luonnonilmiöiden ihmettelemistä. Siihen kuuluu ohjaus vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen ja kestävään elämäntapaan. Sen tavoitteena on kasvu vastuuseen luonnosta ja toisista ihmisistä, elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa sekä myönteinen ja palkitseva luontosuhde. Lapsen kuuluu kokea olevansa osa ympäristöä ja myös siitä riippuvainen. Ympäristökasvatuksessa olennaista on myönteisen tulevaisuudenkuvan välittäminen lapselle. Ympäristökasvatuksen päämääriä 1. myönteinen luontosuhde ja kasvu vastuuseen luonnosta 2. ympäristöstä oppiminen ja siitä huolehtiminen 3. kasvu vastuuseen itsestä ja toisista ihmisistä 4. elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa Ympäristökasvatuksen päämäärien toteuttamisessa tärkeintä on se, että kasvattajat itse toteuttavat näitä päämääriä ja siten siirtävät tällaisen ajattelutavan lapseen. Kasvattaja välittää asenteita ja arvoja lapselle. Lapsen suhde ympäristöön muodostuu pääosin jo lapsuudessa. Kasvattajien on ensin itse sisäistettävä ympäristön huomioonottava elämänasenne, että voi omalla käyttäytymisellään opettaa johdonmukaisesti lapselle ympäristöystävällisempää elämäntapaa. Aikuisen innostus on tarttuvaa ja siten lapsi oppii ja kehittyy näissä tavoitteissa. Ympäristökasvatuksen opetukselliset periaatteet 1. lapsenomaisuus ja lapsilähtöisyys 2. havainnollisuus ja toiminnallisuus 3. sosiaalisuus 4. elämyksellisyys mielikuvituksella tärkeä merkitys 5. esteettisyys ja eettisyys
Lapsenomaisuus tarkoittaa asioiden esiintuomista lapsen ikätason mukaisesti. Päiväkoti-ikäisten ympäristökasvatus on satua, leikkiä ja seikkailua, jota elävöitetään ja rikastutetaan asiatiedoilla. Lapsilähtöisyys tarkoittaa lapsen kehitysvaiheen huomioimista. Aikuinen mahdollistaja ja hänen on luotava kasvuympäristö, joka tarjoaa lapselle vaihtelevia toimintamahdollisuuksia. Aikuinen motivoi lasta tekemään valintoja, jotka vastaavat lapsen kehitysvaihetta. Toiminnan on pohjauduttava lapsen maailmaan, lapsen tarpeisiin, toiveisiin, kykyihin ja haluihin. Elämykset ja tärkeät kokemukset koskettavat lasta kokonaisvaltaisesti. Lapselle pelkkä puhe ei riitä, vaan hän tarvitsee tekemistä ja havainnollistamista oppiakseen asioita. Ympäristöön tutustuminen ja tietojen kartoittaminen on parasta toiminnallisen tekemisen kautta. Älyllisen kehityksen tavoitteiden mukaan lapsen tiedonhalun ja kiinnostuksen täytyy tukea, perehdyttää häntä ympäristöön ja luontoon sekä antaa hänelle niistä tietoa. Ihmisen sosiaalistuminen yhteiskuntaa tapahtuu pitkänä prosessina läpi elämän. Pienen lapsen sosiaalistumisprosessin peruselementtejä ovat mm. samastuminen ja itsekontrollin kehittyminen. Sosiaalistumisella tarkoitetaan yhteisön normien, arvojen ja tapojen ymmärtämistä ja noudattamista. Lapsen sosiaalistumisprosessissa tärkeää on ympäristön antamat palautteet, jonka perusteella lapsi muuttaa toimintaansa ja oppii ympäristön toimintaperiaatteet. Sosiaalistumisen myötä lapsi oppii käsittelemään omien ja ympäristön tarpeiden mahdollisia ristiriitoja ja ottamaan muut ihmiset huomioon. Tämä opettaa lapselle itsehillintää ja pitkäjänteisyyttä, joka mahdollistaa yhteisössä toimimisen. Leikillä on suuri merkitys lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Leikki on lasten sosiaalista vuorovaikutusta ja leikissä lapsi harjoittelee emotionaalisia sekä kognitiivisia taitoja, jotka ovat lapsen kehityksen edellytyksiä. Leikki on lapselle luonnollinen tapahtuma, ja kun tilanteen antaa mennä lasten ehdoilla, lapset alkavat leikkimään keskenään. Leikin avulla lapsi tutustuu itseensä ja maailmaan sekä oppii muun muassa ryhmässä toimimista sekä sääntöjä ja tunteiden säätelyä. Leikki voi myös parantaa lapsen itsetuntoa ja mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ymmärtämisen. Moraalin ja arvojen ymmärtäminen sekä empatian vastaanottaminen leikkitovereilta ovat myös leikin mahdollisuuksia. Pienten lasten ympäristökasvatus pohjautuu myönteisten elämysten saaminen luonnosta, ympäristöstä ja ihmissuhteista. Elämys voi olla onnistumisen ja selviytymisen tunne, jännittävä seikkailu, oivallus, kauniin asian näkeminen, hyvän maistaminen, aikuisen tai toisen lapsen tai lapsien kanssa jaettu hetki. Elämysten ja kokemusten antaminen on käytännön tavoitteista tärkeämpiä. Yhdessä tiedon kanssa kokemukset elämykset ja kokemukset luovat pohjan luonnosta ja ympäristöstä välittämiselle ja
huolehtimiselle sekä luontorakkaudelle. Mukavia ja miellyttäviä asioita haluamme kokea uudestaan ja antaa muillekin mahdollisuuden kokea samaa. Lapsen kanssa ympäristöä käsitellessä on myös kiinnitettävä huomiota esteettiseen ja eettisiin arvoihin. Lasta tuetaan arvostamaan, havaitsemaan ja kokemaan kauneutta luonnossa, ihmisten rakentamassa ympäristössä ja ihmisten välisissä suhteissa. Eettisen kasvatuksen tavoitteet asettavat vaatimuksia päivähoidolle. Lapsen ympäristön tulee olla turvallinen, terveellinen, mahdollisimman kodinomainen ja että hän saa ympäristöstään läheisen kosketuksen niin elävään kuin elottomaan luontoon. Miten meillä näkyy arjessa: - aamupiirissä viikonpäivät, kuukaudet ja sää - erilaisissa teemoissa - säännölliset metsä- ja eväsretket - luonto oppimisympäristönä esim. vuodenkierto, eläimet, kasvit ja puut - luonnon tarkkailu ja siihen tutustuminen eri aistein - ulkoillaan myös sateisina päivinä - luonnonmateriaalin käyttö askartelumateriaalina - kierrätystä pienessä mittakaavassa esim. esikoulussa lajitteluteema - opetetaan lapsia huolehtimaan ympäristöstä ja leikkikaluista sekä siivoamaa leikin loputtua - leikin tärkeys tiedostetaan ja leikkejä tuetaan eri tavoin - leikit, laulut ja sadut - yhteisöllisyyttä pidetään tärkeänä, yksilöllisyyttä unohtamatta - yhteiset säännöt esim. pihalla - keskustellaan paljon lasten kanssa toisista välittämistä ja huolehtimisesta - opetellaan hyviä tapoja - askeleittain -vuorovaikutusleikit - aktiivinen yhteistyö vanhempien kanssa - annetaan elämyksellisiä hetkiä lapsille Tavoitteita: - tunnetilojen tunnistamista - enemmän vuorovaikutusleikkijä - enemmän luonnon- ja kierrätysmateriaalien käyttöä - ympäristökasvatuksen mieltäminen osaksi arkea - aistien herkistyminen, henkilökunnan vastuu suuri - kiireettömyys - luonnon kunnioittaminen ja kokemusten kautta oppiminen - yhteinen luontopolku
Keväällä 2012: - luontoteema koko kevään - luontokuvanäyttely - lelunvaihtopäivä - puistossa taidenäyttely Kuusiston päiväkodin tärkein tavoite ympäristökasvatuksessa on se, että lapsista kasvaisi tasapainoisia, onnellisia ja ympäristön kanssa sopusoinnussa eläviä ihmisiä. Työryhmä: Elise Santanen Varpu Laine Anne Karihtala Minna Perhonen (Katja Vainikainen)