Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1
Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa käytetään kotikasvatuksessa yhä harvemmin. Lasten kasvuympäristö on aiempaa turvallisempi. Koulun osallistumiskulttuuri ja työilmapiiri ovat kohentuneet ja entistä useampi yläkoululainen pitää koulusta. Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä teiniraskaudet ovat vähentyneet. Pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten määrän kasvu on taittunut. 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 2
, mutta osalla menee huonosti Kahdeksan prosenttia yläkouluikäisistä on vailla läheistä ystävää. Viidennes yläkouluikäisistä tytöistä kokee itsensä masentuneeksi. Teini-ikäisten tyttöjen joutuminen sairaalahoitoon itsensä vahingoittamisen vuoksi on lisääntynyt. Alle 18-vuotiaiden poikien kuolemansyynä itsemurha on Suomessa OECD-maiden yleisimpiä. Yläkouluikäisistä tai vanhemmista tytöistä useampi kuin joka viides on kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 3
Nuorten sosiaaliset suhteet Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Kouluterveyskysely 2004-2013 4
Nuorten elintavat Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Kouluterveyskysely 2000-2013 5
Ylipainoisten lasten osuus 50 45 40 35 30 25 % 20 tytöt pojat 15 10 5 0 3v 5v 1lk 5lk 8lk LATE-tutkimus 2007-2008
Kutsuntatarkastukseen osallistuneiden keskipaino keskipaino, kg Santtila et al. Med Sci Sports Exerc 2006;38:1990-4 4.6.2015 7
Nuorten mieliala sukupuolen ja kouluasteen mukaan Viimeisen kuukauden aikana kokenut mielialansa usein masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivottomaksi 50 45 40 poika tyttö 35 % 30 25 20 15 10 5 0 PK Lukio AOL peruskoulu lukio ammatillinen oppilaitos Kouluterveyskysely 2013 8
Suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveys Häiriötyyppi Esiintyvyys (%) Sukupuoli Mielialahäiriöt 10 15 N > M Ahdistuneisuushäiriöt 5-15 N > M Päihdehäiriöt 5-10 N < M Käytöshäiriö 5-10 N < M ADHD - 5 N < M Syömishäiriöt - 5 N > M Ei-affektiiviset psykoosit - 2 N = M 9
Vammaiset lapset sairaaloissa ja kehitysvammaisten laitoksissa hoidetaan pitkäaikaisesti sairaita ja vammaisia lapsia on huolehdittava, että heillä on samat oikeudet kuin muillakin lapsilla vammaisella lapsella on aina oikeus tulla kuulluksi kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevissa asioissa vammaista lasta on kohdeltava ensisijaisesti lapsena Päivi Nurmi-Koikkalainen
Lastensuojelun asiakkaat 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 11
Vuoden aikana huostassa olleet lapset 3,5 3,0 2,5 % 2,0 1,5 1,0 16 17-vuotiaat 13 15-vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 0,5 0,0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 12
Kiireellisesti sijoitetut lapset 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 2-v. 3 6-v. 7 12-v. 13 15-v. 16 17-v. Pojat (N=1 380) Tytöt (N=1 385) 13.11.2014 Lastensuojelu 2013 Tilastoraportti 26/2014 13
Lapsiperheiden toimeentulo Kahdella viidestä lapsiperheestä rahaa jää säästettäväksi, kahdella viidestä perheestä hankaluuksia, yksinhuoltajista lähes 70 %:lla menojen kattaminen tuloilla on hankalaa. Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat reaaliarvoltaan alentuneet Lapsiperheiden köyhyysaste oli 11,3 % vuonna 2012, yksinhuoltajaperheissä 26 %. Toimeentulovaikeuksia ennustavat nuori ikä, matala koulutus ja työelämän ulkopuolella oleminen sekä yksinhuoltajuus. 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 14
Perheellä on halutessaan varaa lasten 90 80 70 60 % 50 40 30 kaikki alle 7-v lapsia lapsia 3+ yksinhuoltaja 20 10 0 omiin huoneisiin viikkorahaan maksullisiin harrastuksiin yksityislääkäriin kännykkään tietokoneeseen kaikkiin edellisiin 4.6.2015 Lapsiperhekysely 2012 15
Perusturvaetuuksien reaalitason kehitys 2005 2015: Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo laskenut Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 2015 Minna Salmi Hallitusneuvottelujen Hyvinvointi-työryhmän asiantuntijakuuleminen 15.5.2015 16
1990-luvun laman jälkeen Neuvolan perhevalmennusta karsittiin, vaikka on selvästi osoitettu, että vanhemmuuteen valmentaminen ehkäisee lapsen ongelmia. Neuvolan kotikäyntejä vähennettiin ja lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas, vaikka kotiin annettu tuki vahvistaa myönteistä vanhemmuutta ja vähentää lasten myöhempiä mielenterveysongelmia. Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa karsittiin, vaikka sekä nuoret että vanhemmat katsovat, että apua pitäisi saada juuri koulussa. Tulonsiirrot lapsiperheille ovat reaaliarvoltaan pienentyneet 1990-luvun alkupuoleen verrattuna. 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 17
Keinoja lasten hyvinvoinnin tukemiseen Peruspalveluita - päivähoitoa, koulua, ja terveydenhuollossa neuvola- ja kouluterveystyötä - on tarjottava kaikille, riippumatta perheen varakkuudesta. Päivähoitoryhmien ja koululuokkien kokoa ei saa päästää kasvamaan. Voimavaroja on lisättävä korjaaviin palveluihin ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen. Korjaavat toimet kohdistettava riittävän varhain sinne, missä tukea tarvitaan, ja riittävän laaja-alaisena kattaen kodin tukemisen, neuvolatoiminnan, varhaiskasvatuksen ja koulun. Lapsiperheiden kotipalvelun tulee olla myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukena. 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 18
Keinoja lasten hyvinvoinnin tukemiseen (2) Lapsiperheiden toimeentuloa voidaan tukea korjaamalla lapsiperheiden tulonsiirtojen jälkeenjääneisyyttä. Työn ja vanhemmuuden yhteensovittamisen helpottaminen tukee lapsiperheiden vanhempien jaksamista. Oikeudenmukaiseksi koettua työnjakoa voidaan tukea vahvistamalla isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä ansiosidonnaista isyysvapaata pidentämällä. Erityisesti yksinhuoltajien jaksamiseen olisi löydettävä keinoja sekä perheiden palveluissa että työpaikkojen käytännöissä. 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 19
THL tukee lasten hyvinvointia tuottamalla kattavaa seurantatietoa kehitystrendit palvelujen käyttö tutkimalla ja arvioimalla lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa nykytila ja tulevaisuuden ennakointi olemalla mukana kehittämässä lasten ja perheiden palveluita kehitysprojektit valtion erityispalvelut lasten ja nuorten palvelut osana sote-uudistusta 4.6.2015 Esityksen nimi / Tekijä 20