TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Samankaltaiset tiedostot
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Muuttuva metsäsuunnittelu

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Korpien luontainen uudistaminen

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Suomen metsien inventointi

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄN MONIKÄYTTÖHYÖDYT JOENSUU Timo Pukkala

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Tehokkuutta taimikonhoitoon

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Älä sorru alaharvennukseen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Suomen metsävarat

LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

Yhteistyötä maan alla

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Metsänhoidon suositukset

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Transkriptio:

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala

Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen

Säännöllisen eri-ikäinen kasvatus

Muu jatkuva kasvatus

Paljonko puustoa jää hakkuussa Hakkuukierto 15 (E-S, kuusi) 50 v (Lappi, ClT) Optimaalinen jäävä pohjapinta-ala E-S, viljava: Karut: 11 13 m 2 /ha 7 9 m 2 /ha Runkoja (pituus > 1,3 m) jää 1200 2000 kpl/ha Jäävä puusto on runkoluvulla mitaten täystiheä Kyseessä kaikkein kannattavin metsän käsittely Laillisuutta ei pitäisi kyseenalaistaa Jäävä metsä on selvästi täystiheä Pohjapinta-ala kasvaa nopeasti Onko hakkuu harvennus vai ylispuiden poisto? Osittain kumpikin Tasaikäismetsän harvennuksen säädökset eivät sovi

Jaksollinen jatkuva: puuntuotos Kontrolli (4) Määrämittaharsinta (4) Jatkuva kasvatus (7) Tasaikäismetsätalous (7) Vessari Suojuspuut Loppupuusto Kertymä Luonnonpoistuma 0 200 400 600 Tuotos, m 3 /ha Kontrolli (3) Määrämittaharsinta (4) Jatkuva kasvatus (11) Tasaikäismetsätalous (10) Honkamäki Johtopäätös: ei radikaaleja eroja 0 200 400 600 Tuotos, m 3 /ha

Vessari

Honkamäki

Jaksollinen jatkuva: Kannattavuus Viljelymetsätalous Nettotulo Kertymä, m 3 /ha Korjuu- Vuosi Toimenpide /ha Tukki Kuitu kustannus 0 Maankäsittely & viljely -850 15 Taimikon hoito -250 45 Ensiharvennus 902 0 48 15,6 /m 3 58 Alaharvennus 3084 38 51 10,0 /m 3 75 Avohakkuu 13298 208 74 6,2 /m 3 MT-kuusikko Keski-Suomessa Tasaikäinen metsätalous ilman viljelyä ja hoitoa (laajaperäinen metsätalous) Nettotulo Kertymä, m 3 /ha Korjuu- Vuosi Toimenpide /ha Tukki Kuitu kustannus 55 Ensiharvennus 902 0 48 15,6 /m 3 68 Alaharvennus 3084 38 51 10,0 /m 3 85 Avohakkuu 13298 208 74 6,2 /m 3 Jatkuva kasvatus (hakkuukierto 15 v) Nettotulo Kertymä, m 3 /ha Korjuu- Vuosi Toimenpide /ha Tukki Kuitu kustannus 0 Tulonmenetys -942 15 Yläharvennus 2899 45 33 10,1 /m 3 30 jne Yläharvennus 2899 45 33 10,1 /m 3

Jaksollinen jatkuva: Kannattavuus Jatkuva kannattaa kun: (1) suuri korko, (2) karu kasvupaikka, (3) suuret kustannukset, (4) huono hinta

Jaksollinen jatkuva: Monikäyttö Puu, hiili, mustikka Kannattavuus (Jatkuva=100) 150 100 50 0-50 -100-150 Kuusi MT 1% 3% 5% Jatkuva TasaOpti Nykyinen Tasaikäismetsätalous ei pärjää. Syy: pitkä huono jakso avohakkuun jälkeen

Avohakattu metsä ei ole monikäyttömetsä

Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Tapa 1 Kehitä alikasvosta Vapauta alikasvos Yläharvenna Tapa 2 Suojuspuuhakkuu Ylispuiden poisto Yläharvennus

Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus 1

Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus 2 Ylispuiden poisto kahdessa hakkuussa v. 15 ja 30

Alikasvos = ilmainen taimikko Avohakattu 6 vuotta sitten

Alikasvos = monimuotoisuutta

Alikasvos = maisemaa

Alikasvoksen yleisyys Mänty, kuusi ja koivu Osuus koealoista, % 100 80 60 40 20 0 1985 1990 1995 >5000 2000-5000 1000-2000 500-1000 <500 Osuus koealoista, % Mänty, kuusi ja koivu, pituus > 1,3 m 100 80 >5000 60 2000-5000 40 1000-2000 20 500-1000 0 <500 1985 1990 1995

Alikasvos on yleistä

Kaikki alikasvos ei ole kuusta

Kaikki alikasvos ei ole kuusta

Uudistaminen Jos avohakattu juurikääpäinen MT-kuusikko viljellään männylle Huono laatu Hirvi syö koivulle Hirvi syö kuuselle Laho leviää istutuskuusiin lahokantojen juuristosta Ei kestä ilmaston muutosta

Faktoja Luontaista tainta tulee usein riittävästi Hynynen ym. 2002 Miina ja Saksa 2006, 2008 Viljely on kannattamaton investointi Karulla kasvupaikalla Pohjois-Suomessa Suolla Suurella korkokannalla

Mielipide Kuusta ei kannata istuttaa Kuusi kärsii eniten ilmaston muutoksesta Tulee riittävästi luontaisesti alikasvokseksi Lahoaa Kuusikuidun markkinat häviävät Koivua ei kannata istuttaa Hirvi syö Ei ole kannattavaa (taloudellisesti) Mäntyä ei kannata istuttaa Huono laatu Hirvituhot

Istutuskuusikko (!) Pohjois-Karjalasta

Istutusmännikkö (?) Pohjois-Karjalasta

Kannattavuusvertailu Mp-käs., viljely tarvittaessa Ei maankäsittelyä, ei viljelyä Vain maanpinnan käsittely Viljely, hakkuut optimoitu Nykyinen viljelymetsätalous Kuusi MT 0 500 1000 1500 2000 2500 Nykyarvo 3%, /ha Mp-käs., viljely tarvittaessa Mänty VT Ei maankäsittelyä, ei viljelyä Vain maanpinnan käsittely Viljely, hakkuut optimoitu Nykyinen viljelymetsätalous -400 0 400 800 1200 Nykyarvo 3%, /ha

Riittävä taimien määrä 700 1000 tainta/ha riittää Taimia tulee kuitenkin lisää vähittäin Ei ole perusteltua vaatia taimia, jotka pitää pian poistaa kannattamattomassa ensiharvennuksessa Uudistumiseen varattava aika luontaisessa uudistamisessa Vähintään hyvien siemenvuosien väli Pohjoisessa ja karuilla mailla pidempi Karuilla mailla pitkäkin odottelu viljelyä kannattavampaa 10 30 vuotta kasvupaikasta riippuen

Metsänhoidon ohjailu ja tukeminen Puuntuotanto Yksityistaloutta Tuottaa markkinoilla myytäviä hyödykkeitä Ei tarvitse ohjata eikä tukea Tuottaa hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia yhteiskunnalle Monimuotoisuus, keräily, hiilen sidonta, maisema Markkinattomia (metsänomistaja ei voi hyödyntää) On perusteltua tukea ja säädellä ulkoisvaikutuksia Nykykäytäntö Neuvotaan kannattamattomaan metsätalouteen Alaharvennus, liiallinen metsänhoito, liiallinen istutus Tuetaan metsätaloutta valtion varoilla, jotta hoito kannattaisi Metsänomistaja ei voita, yhteiskunta häviää

Saksa on metsänhoidon mallimaa

Mitä tekisit tässä metsikössä?