ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013
MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys tehty ( YM,LVM,MMM) on vielä lisää kysymyksiä Kenen tarpeista kenelle kehityskuva laaditaan, mihin käyttötarpeisiin Mitäaluerakenteella tarkoitetaan, mitäse on ollutjamerkinnyt historiassa maakunnille Kuka määrittää aluerakenteen ja kehityskuvan virkamiehet vai vallitseva politiikka, hallitusohjelmat Lähtökohtana mikä; menneisyys, tämän hetken ongelmat vai tulevaisuuden rakentaminen Mistä lähtötilatieto haetaan, mitä esitetään faktoina, nyt ja tulevaisuudelle Miten ja milloin päätöksentekijät eri tasoilla mukaan
o Mitä aluerakenteella itse kukin tarkoittaa? Onko se väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaa ajan alueiden, näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin sekä luonnonvarojen sijoittumista sekä niiden välistä vuorovaikutusta? Vuorovaikutusta, jolla tavoitellaan kansallista hyvinvointia koko maassa, globaalia, EU:ssa kilpailukykyä, taloudellista kasvua, vahvaa kasvu, ja aluepolitiikkaa? litiikk
o ALLI auttaa, edistää, kohdentaa aluepolitiikkaa, on osa kansallista ja EU:N harjoittaman aluekehitystyön ydintä, tukee ja kannustaa aluelähtöiseen, alueiden erilaiset vahvuudet tunnistavaan kehittämiseen koko Suomessa, pitkän aikavälin politiikkaa, aktiivista alueiden ja luonnonvarojen kehittämistä ja käyttöä kestävästi. vs. o ALLI amputoi alueita, maakuntia, keskittää, hakee perusteita niukkeneville budjettivaroille uutta kohdentamista, parasta valtion budjettivarojen "sijoitustuottoa" lyhytnäköisesti ja tempoilevasti talouspolitiikan jatkeena ensisijaisesti, karsinoivaa aluetypologiaa, suojelua, jähmettämistä toisaalla ja yksipuolistakasvuresurssien kohdentamista toisaalle. o ALLI Suomen kehityskuvassa kyse ISOSTA yhteiskuntapolitiikasta jossa vahvasti "sattumia" puolue, ideologia, alue, keskittämis, tasapainoittamis, talous, kasvu, suojelu, rajoittamis, investointi, teknokraatti.., unelmista yksilö,ryhmä, ministeriö, maakuntasoilla.
Itä Suomen aluerakenne Rantaa 64 000 km 100 000 kesämökkiä n. 540 000 asukasta Metsämaan osuus pinta-alasta 2/3-osaa, vesistöjen osuus noin 1/3-osaa ja keskusten osuus noin 1 % Noin 70 % väestöstä asuu keskuksissa, maakuntakeskukset (50 000 100 000 as kokoluokassa) kehityksen vetureina kattava maaseutumainen haja-asutus, Itä- Suomen väestötiheys ka n. 10 as/km2 Erityispiirteenä myös Saimaan kanava, syväväylä ja sisävesiliikennesatamat osana eurooppalaista liikenneverkkoa (TEN-t)
Ten T
Kuljetuskäytävät, rautatie Rautatiekuljetukset 2011
Itä Suomen liikenneväylät
Rautateiden henkilöliikenne (Joensuu Kuopio henkilöjunayhteyden tarveselvitys, Sito Oy)
Mineraali ja metallikuljetusten tärkeimmät radat: Hannu Hernesniemi, ETLATIETO Ltd Suomen Mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys 2011
Lentoliikenne ITÄ SUOMEN LENTOASEMIEN MATKUSTAJAMÄÄRIEN KEHITYS 2000 2010 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0
Matkailu Tahko: Vuodepaikkamäärä 8450 Yöpymisvuorokausia vuodessa 346 000 (2011) Ulkomaalaisten osuus 22 %, josta Venäjä 75 % Vuokatti: Vuodepaikkamäärä noin 8000 Yöpymisvuorokausia vuodessa 636 000 (2012) Koli: Vuodepaikkamäärä noin 2300 Kolin alueelle tehdään noin 200 000 käyntiä vuosittain o Yöpymiset Pohjois Savossa 2012: 888 335, joista venäläisiä 57 091 o Vuonna 2006 Pohjois Savon matkailutulo oli noin 330 milj. euroa (Pohjois Savon matkailututkimus 2007)
Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikat toimialoittain 31.12.201012 2010 Lähde: Tilastokeskus Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikat t yhteensä 504.476 eli 21,7 % koko maasta
Maataloustuottajien tulot (%-jakauma) v. 2010
Puuvarat
Bioenergia Itä S i ht i t ö > Itä Suomi yhteistyö > Itä Suomen bioenergiaohjelma 2020 >