Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009
Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten ohjauskeinojen rinnalle. Samalla kiinnostuttiin niiden verotuottopotentiaalista: Se voi puoltaa verotuksen painopisteen muutosta kohti ympäristöverotusta pois muista vääristävistä veroista (myös ilman ympäristönäkökohtia). Se voi puoltaa verotuksen käyttämistä ympäristöpolitiikan ohjauskeinona esim. määrärajoitusten sijaan. Kaksoishyötyhypoteesi: Ympäristöverotuksen käyttö voi pienentää verojärjestelmän aiheuttamia tehokkuustappioita. 2
Ympäristöveron hyödyt ja suorat kustannukset Rajakustannus ja - hyöty Rajakustannus päästöjen vähentämisestä Yhteiskunnallinen rajahyöty päästöjen vähentämisestä t A C B E 1 E 0 Päästöjen määrä 3
Osittaistasapaino: Ilman päästöjen rajoittamista päästöjen määrä on E 0. Yhteiskunnallisesti optimaalinen päästöjen määrä on E 1. Tavoitteeseen päästään esimerkiksi asettamalla t:n suuruinen vero. Vero lisää hyvinvointia alueiden B+C verran. Vero aiheuttaa kustannuksia alueen C verran. Veron nettovaikutus: Alue B. Verolla kerätään alueen A tuotto. 4
Vääristävät verot ja yleinen tasapaino: Alueen A verotulot voidaan käyttää muiden vääristävien verojen keventämiseen. Kokonaiskustannus pienenee. Päästöjen vähentämistavoite nostaa tuotantokustannuksia ja hintoja samalla tavalla kuin muutkin verot. Vääristää esim. työntarjonta- ja investointipäätöksiä. Kokonaiskustannus kasvaa. Yleensä jälkimmäinen vaikutus dominoi. Tämä tarkoittaa, että ympäristöverotuksen kaksoishyötyä ei synny. Ympäristöverotus antaa kaksoishyödyn sitä todennäköisemmin mitä huonompi (tehokkuusmielessä) olemassa oleva verojärjestelmä on. 5
Vero ja muut ohjauskeinot: Periaatteessa ainakin neljä tapaa toteuttaa siirtyminen pisteeseen E 1 : Vero, huutokaupattavat luvat, määrärajoitus, ilmaiseksi jaettavat luvat. Kaikki johtavat siihen, että tuotanto pienenee. Sitä kautta ne tuottavat renttiä yrityksille. Kaksi ensimmäistä ottavat rentin pois, joten sitä voidaan käyttää verojärjestelmän tehokkuuden parantamiseen. Kaksi jälkimmäistä jättävät rentin markkinoilla jo oleville yrityksille. Tämän takia määrärajoitukset ja ilmaiseksi jaettavat luvat vääristävät verojärjestelmää enemmän kuin vero ja huutokaupattavat luvat, joiden tuotto käytetään vääristävien verojen keventämiseen. (Edellyttää, että huutokauppatuloja ei korvamerkitä vaan käytetään tehokkaalla tavalla.) 6
Verotus ja päästökauppa Päästökauppa ja hiilidioksidivero ovat vaihtoehtoisia ohjauskeinoja (ainakin jos epävarmuus sivuutetaan). EU:ssa päästökauppa hoitaa päästökauppasektorille asetetun ilmastotavoitteen (20% tai 30% vähennys vuoteen 2020 mennessä). Päästökauppasektorilla ei tarvita ohjausvaikutusta. Turve takaisin energiaverotuksen piiriin ja luopuminen syöttötariffista. Nykyinen verotuki heikentää päästökaupan ohjausvaikutusta. Päästöoikeuksien hinnan noustessa turpeen kilpailuasema heikkenee nykyisestä. Vaikeuttaa tavoitetta nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta 38 % vuoteen 2020 mennessä. 7
Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto 8
Verotus ja ei-päästökauppasektori Verotusta tarvitaan päästökauppasektorin ulkopuolella (liikenne, maatalous, asuminen). Suomen tavoite on vähentää päästöjä vuoden 2005 tasosta 16% vuoteen 2020 mennessä. Vaikka Kioton joustomekanismeja voidaan käyttää, pääosa tavoitteesta täytyy toteutua kotimaisia päästöjä vähentämällä. Verotuksen täytyy ohjata tehokkaasti päästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi: Dieselin ja moottoribensiinin polttoaineverotuksen yhtenäistäminen ja korottaminen. Ammattimaisen kasvihuoneviljelyn ja muun maatalouden energiaverotuksen huojennusten poistaminen (sähkövero, polttoöljyt). Liikenteen hiilidioksidipäästöihin polttoaineverotus on tehokas keino. Muihin (usein paikallisiin) ongelmiin ei. Tarvitaan muita keinoja: matkakuluvähennys, bussi- ja polkupyöräkaistat, asukaspysäköinti, tienkäyttömaksut. 9
Lopuksi Ympäristöverotuksen kiristäminen ei yleensä johda ns. ympäristöverotuksen kaksoishyötyyn. Ympäristöverotuksen kiristäminen voi tietenkin lisätä hyvinvointia, koska ympäristön tila paranee. Ympäristöverotulojen käyttäminen muiden vääristävien verojen keventämiseen pienentää ympäristönsuojelun kustannuksia. Verotus tärkeä ohjauskeino ei-päästökauppasektorilla, jolla pitää pyrkiä tehokkaaseen ohjausvaikutukseen. 10
Liikenteen CO 2 -päästöt Suomessa (tuhatta tonnia) Liikenteen hiilidioksidipäästöt 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus Tieliikenteen osuus kaikista liikenteen päästöistä vuonna 2007 oli 88%. 11
Maatalouden ja rakennusten lämmittämisen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa (tuhatta CO 2 -tonnia) 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus 12
Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt vuonna 2007 (tonnia) Henkilöautot ei kat 677 518 Henkilöautot kat 4 560 948 Henkilöautot diesel 2 039 204 Pakettiautot ei kat 33 401 Pakettiautot kat 12 264 Pakettiautot diesel 1 231 551 Linja-autot 507 734 Kuorma-autot 3 158 951 Moottoripyörät 80 489 Mopedit 16 421 Lähde: VTT 13