Aihe: Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto koskien verotuksen kehittämistyöryhmän väliraporttia
|
|
- Jaakko Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingissä, Valtiovarainministeriölle Aihe: Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto koskien verotuksen kehittämistyöryhmän väliraporttia Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää valtiovarainministeriötä lausuntopyynnöstä ja lausuu aiheesta seuraavaa: Väliraportissa työryhmä keskittyi tarkastelemaan yritys- ja pääomaverotuksen, kulutusverotuksen ja ansiotuloverotuksen kehittämistarpeita. Yksittäisten verojen lisäksi raportissa tarkasteltiin alustavasti myös verorakenteen kehittämistä työllisyyttä ja talouskasvua tukevaksi. Raportissa käsitellyistä yksittäisistä verolajeista Suomen luonnonsuojeluliitolla ei ole yksityiskohtaisia kommentteja. Sen sijaan Luonnonsuojeluliitto haluaa tuoda työryhmän tietoon näkemyksensä verorakenteen kehittämisestä sekä niistä painopistealueista, joita työryhmän tulisi jatkotyöskentelyssään tarkastella. Kestävän kehityksen haasteet ovat yksi työryhmän toimeksiannossa mainituista toimintaympäristön muutoksista, jotka tulisi ottaa huomioon verotuksen kehittämistarpeita arvioidessa. Väliraportti keskittyy kuitenkin muiden toimeksiannossa mainittujen toimintaympäristön muutosten arviointiin. Raportissa luvataankin, että työryhmä täydentää loppuraportissaan esitettyjä linjauksia nyt ulkopuolelle jääneiden verotuksen osa-alueiden - kuten valmisteverotuksen - osalta sekä esittää kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää erittäin tärkeänä, että työryhmä keskittyy jatkotyössään veroratkaisuihin, jotka tukisivat kestävän kehityksen vaatimia yhteiskunnallisia muutoksia. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että kestävän kehityksen haasteita tulee tarkastella työryhmän työssä vähintään samalla painoarvolla kuin muitakin toimintaympäristön muutoksia. Luonnonsuojeluliitto painottaa, että kestävän kehityksen haasteet edellyttävät, että myös verojärjestelmä heijastelee näitä yhteiskunnan arvoja. Tässä kehittämistyössä tulisi antaa erilaisille ympäristöveroille niiden ominaisuuksia - ohjausvaikutusta ja fiskaalista luonnetta - vastaava rooli ja hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti. Yhtäältä ohjaavia ympäristöveroja tulisi käyttää tiettyjen ympäristötavoitteiden - kuten ilmastopolitiikan - saavuttamisessa kustannustehokkaasti. Toisaalta verojärjestelmää tulee tarkastella myös kokonaisuutena, jolloin fiskaalisten ympäristöverojen rooli korostuu. Verotuksen painopisteen siirtäminen tulisi tehdä ekologisen verouudistuksen mukaisesti eli siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Tämä edellyttää fiskaalisten ympäristöverojen hyödyntämistä. Erityisesti erilaisilla resurssiveroilla voitaisiin sekä kerätä verotuottoja että samalla ohjata kulutusta ja tuotantoa vähemmän materiaaliresursseja käyttävään suuntaan. Resurssiverot voivat tarjota laajan veropohjan ja siten myös pitkäaikaisen ja kohtuullisen vakaan verotuoton. Fiskaaliset ympäristöverot voivat siten olla yhtenä osana turvaamassa hyvinvointivaltion verotuottoja ikääntyvän väestön yhteiskunnassamme. Näin erilaiset ympäristöverot voidaan valjastaa palvelemaan sekä ympäristöpoliittisten tavoitteiden
2 - kuten ilmastopolitiikan - saavuttamista kustannustehokkaasti että helpottamaan julkisen talouden kestävyysongelmaa. 1. Erilaisilla ympäristöveroilla oma roolinsa verotuksen kehittämisessä 2 Ympäristöverotuksen perusidea pohjautuu siihen, että tuotannolla ja kulutuksella on haitallisia ulkoisvaikutuksia, joita markkinat eivät ota huomioon. Ympäristöveroilla voidaan sisäistää nämä ulkoisvaikutukset kustannuksiin ja/tai hintoihin. Monien tutkimusten mukaan ympäristöverot ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia ohjauskeinoja. 1 Ympäristöverot voidaan jakaa kolmeen ryhmään - ohjaaviin, fiskaalisiin ja rahoitustyyppisiin ympäristöveroihin - niiden ensisijaisten tavoitteiden ja ominaisuuksien mukaan. Tässä lausunnossa keskitytään ohjaaviin ja fiskaalisiin ympäristöveroihin. 1.1 Ohjaavat ympäristöverot ja ympäristöpoliittiset tavoitteet Ohjaavien eli kannustintyyppisten ympäristöverojen ensisijaisena tavoitteena on ohjata käyttäytymistä siten, että verotettavaa tuotetta tai tuotantoa käytetään vähemmän. Hyvin toimiessaan ohjaava ympäristövero syö oman veropohjansa eikä siten tuota verotuottoja pidemmällä aikavälillä. Usein näiden verojen tuotto on alunperinkin vähäistä. Sen sijaan niiden merkitys perustuu ympäristön kannalta myönteiseen ohjausvaikutukseen. Näitä ohjaavia ympäristöveroja tulisi siten hyödyntää ensisijaisesti tiettyjen ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristöverotuksen lisäämistä ja olemassa olevien verojen kehittämistä siten, että esimerkiksi porrastusten avulla parannetaan verojen ohjausvaikutusta. Korjaavina veroina ympäristöveroja ei tulisi nähdä niinkään taakkana taloudelle, vaan asiaa tulisi tarkastella laajemmasta, kansantalouden ja hyvinvointivaltion näkökulmasta. Lisäksi empiirisissä tutkimuksissa on todettu, että esim. energiaveroilla ei ole pitkällä aikavälillä haitallisia kilpailukykyvaikutuksia. 2 Ympäristöverojen avulla voidaan saavuttaa mm. ilmastopoliittisia tavoitteita kustannustehokkaasti, jolloin sopeutumiskustannukset ovat alhaisempia kuin muilla keinoilla. Tosiasia kuitenkin on, että nämä - ja tulevat - ympäristövelvoitteet tulee hoitaa tavalla tai toisella hallitusti. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että osana työryhmän jatkotyöskentelyä tulisi paikantaa ne ympäristöpoliittiset tavoitteet, joiden saavuttamisessa verotuksen roolia ohjauskeinona voitaisiin lisätä. Mahdollisia uusia ohjaavia ympäristöveroja voidaan löytää tuoteveroista (mm. kertavaipoille ja -astioille, mainonnalle), päästöveroista (mm. lannoitevero, typpivero ja haitallisten aineiden vero) sekä olemassa olevien verojen laajentamisesta ja korottamisesta (mm. pakkausvero, jätevero) Fiskaaliset ympäristöverot ja verotuksen painopisteen siirtäminen Fiskaalisilla ympäristöveroilla viitataan yleensä ympäristöveroihin, joiden päätavoitteena on verotuottojen kerääminen, mutta joilla on samalla myös ympäristöohjaavia vaikutuksia. Suomessa näitä veroja ovat perinteisesti olleet energiaverot sekä ajoneuvoverotus. Näiden verojen tavoitteena ei ole lopettaa ympäristökuormittavaa toimintaa kokonaan, vaan suunnata kulutusta vähemmän ympäristöä kuormittaviin vaihtoehtoihin. Näin ollen niistä saatava verotuotto on jatkuvaa, eivätkä 1 Ks. mm. The Case for Green Fiscal Reform. Final Report of the UK Green Fiscal Commission, lokakuu 2009; OECD 2003: Environmentally Related Taxes in OECD Countries; TemaNord 2006:525. The Use of Economic Instruments in Nordic and Baltic Environmental Policy. Nordic Council of Ministers. 2 Ks. mm. COMETR Competitiveness Effects of Environmental Tax Reforms, Final report 2007, NERI University of Aarhus. Raportissa on tarkasteltu erityisesti energiaverotuksen kilpailukykyvaikutuksia mm. Suomessa empiirisen aineiston pohjalta. 3 Luonnonsuojeluliitto on esittänyt uusia ympäristöveroja useissa esityksissään, mm. Taloudellinen ohjaus ympäristön ja työllisyyden hyödyksi, SLL ja Ekologinen verouudistus hallitusohjelman lähtökohdaksi, SLL
3 verot syö omaa veropohjaansa, kuten joidenkin ohjaavien ympäristöverojen kohdalla voi käydä. Kuitenkin näihin veroihin sisältyy myös ympäristöohjaava vaikutus: verotason lisäksi niihin sisältyvä ympäristöperusteinen porrastus ohjaa tehokkaasti käyttäytymistä vähemmän ympäristöä kuormittaviin vaihtoehtoihin. Näin ollen fiskaaliset ympäristöverot toimivat sekä ohjaavasti että säilyttävät myös fiskaalisen merkityksensä verojärjestelmän kannalta. 3 Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että ajoneuvoverotusta sekä ensi vuoden alusta myös energiaverotusta on kehitetty ympäristöohjaavammaksi erilaisilla porrastuksilla. Porrastuksilla voidaan vaikuttaa verojen ohjausvaikutukseen myönteisesti. Verotasoilla voidaan puolestaan vaikuttaa siihen, toteutetaanko muutos verotuottoneutraalisti vai kerätäänkö niillä aikaisempaa enemmän tai vähemmän verotuottoja. Autoverotuksen muutos johti verotuottojen vähenemiseen. Nyt suunnitellulla energiaverouudistuksella on puolestaan tarkoitus kerätä noin 750 miljoonaa euroa enemmän vuositasolla lämmitys- ja voimalaitospolttoaineiden osalta. Tosin liikennepolttoaineiden osalta rakenneuudistus on tarkoitus tehdä verotuottoneutraalisti. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että ympäristösyistä olisi perusteltua nostaa kaikilta osin liikennepolttoaineiden verotasoa. 4 Vain siten liikennepolttoaineiden verotuksella on todellista vaikutusta myös ajotapaan ja suoritteiden määrään. Ylipäätään Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että fiskaalisten ympäristöverojen verotuottoja keräävää vaikutusta tulisi hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän verotuksen painopisteen siirtämisessä ja ylipäätään verotuottojen keräämisessä. Samalla myös verojen ympäristöohjaava vaikutus lisääntyisi verotason noustessa. Tällä hetkellä esimerkiksi energiaverojen suhteellinen verotaso on itse asiassa pudonnut, sillä niihin ei ole tehty inflaatiokorotuksia. Ylipäätään 2000-luvulla ympäristöverojen verotuotot ovat pysyneet lähes samana, samalla kun niiden suhteellinen osuus kaikista verotuotoista on laskenut, erityisesti viime vuosina. (ks. kaavio 1) Kaavio 1: Ympäristöperusteisten verojen ja maksujen osuus veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus Ympäristöverotuksen suhteellinen osuus on laskenut siitä huolimatta, että hallitus on mielestään toteuttanut ekologista verouudistusta. Hallituksen tähänastinen verouudistuksen toteutustapa on kuitenkin painottunut työn verotuksen keventämiseen ja painopisteen siirtämiseen yleisesti 4 Ks. tarkemmin Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto valtiovarainministeriölle koskien hallituksen esitystä Eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta,
4 4 kulutusverotukseen, mutta laiminlyönyt ympäristöverotuksen tasokorotukset ja fiskaalisen merkityksen. Luonnonsuojeluliiton mielestä jatkossa tulisi kehittää nimenomaan ympäristöverotusta ja tasokorostusten lisäksi ottaa käyttöön uusia resurssiveroja. Näitä raaka-aineiden käytön veroja voisivat olla esimerkiksi maa-ainesverot luonnonsoralle, turpeelle, mullalle ja kaivannaistuotteille, mineraaliöljyvero raaka-ainekäyttöön, puun kantovero ja vesijohtoveden käyttövero sekä lentokoneissa käytettävän polttoaineen saaminen verotuksen piiriin tai vaihtoehtoisesti lentolippuvero. 2. Verotuksen painopisteen siirtäminen ja ekologinen verouudistus Työryhmän väliraportissa suositellaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että verotuksen painopistettä tulisi siirtää ekologisen verouudistuksen periaatteiden mukaisesti eli nimenomaan ympäristöä kuormittavan kulutuksen verotukseen, ei pelkästään yleisesti kulutuksen verottamiseen. Tällöin voitaisiin hyödyntää samalla ympäristöverojen ohjaava vaikutus ja suunnata kulutusta vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Tämä verotuksen painopisteen siirtäminen edellyttää ohjaavien ympäristöverojen lisäksi sellaisia ympäristöveroja, kuten resurssiveroja, joilla on myös fiskaalista merkitystä. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että myös raportissa mainittua väestön ikääntymisen aiheuttamaa julkisen talouden kestävyysongelmaa voitaisiin osaltaan helpottaa ottamalla käyttöön erilaisia resurssiveroja Mahdollisuus kaksoishyötyyn Ekologinen tai vihreä verouudistus tarkoittaa verotuksen painopisteen siirtämistä työn ja palvelujen verotuksesta luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormittamisen verotukseen. Uudistukseen kuuluu myös ympäristölle haitallisten tukien poistaminen ja ympäristölle hyödyllisten toimintojen tukeminen. Ekologisen verouudistuksen tavoitteena on ympäristön tilan ja työllisyyden samanaikainen paraneminen. Lähtökohtana on, että lisääntyneet ympäristöverotuotot kierrätetään takaisin talouteen keventämällä vääristävää verotusta, useimmiten työn verotusta. Tämä ekologisen verouudistuksen keskeinen periaate, verokertymän neutraalisuus voi johtaa kaksoishyödyn (double dividend) toteutumiseen. Yhtäältä ympäristöverot vähentävät luonnonvarojen käyttöä ja ympäristön kuormittamista. Toisaalta lisääntyneillä ympäristöverotuloilla voidaan kompensoida muun verotuksen keventämistä, mikä tietyissä olosuhteissa tuottaa hyvinvointihyötyjä, mm. työttömyyden alentumista. Ottamatta kantaa kaksoishyödyn toteutumisen edellytyksiin ja ehtoihin, voidaan vähintään todeta, että ympäristöverotuksen tuoton käyttäminen muiden vääristävien verojen keventämiseen pienentää ympäristöverotuksen kokonaiskustannuksia Tutkimuksia ekologisen verouudistuksen hyödyistä Ekologisen verouudistuksen ympäristöhyödyistä sekä työllisyys- ja muista hyvinvointivaikutuksista on tehty useita rohkaisevia tutkimuksia - niin ex post -tutkimuksia kuin taloustieteellisiin malleihin perustuvia tarkasteluja. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että työryhmä tutustuu jatkotyössään seuraaviin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin: Iso-Britannian Green Fiscal Commission 6 (2009) on tarkastellut työssään ekologisen verouudistuksen toteuttamisen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. 5 Ks. esim. verotuksen kehittämistyöryhmän tausta-aineistossa Eerola: Ympäristöverotus osana verojärjestelmää, sekä siinä mainitut lähteet Bovenberg ja Goulder 1997: Optimal environmental taxes in the presence of other taxes: a general equilibrium analysis, American Economic Review 86(4) ja Honkatukia et al 2003: Energiaverotuksen asema EU:n laajuisen päästökaupan yhteydessä. Loppuraportti, VATT-tutkimuksia The Case for Green Fiscal Reform. Final Report of the UK Green Fiscal Commission, lokakuu
5 5 Lähtökohtana on ollut suuruusluokaltaan sellainen verouudistus, jossa yli kaksinkertaistettaisiin nykyiset ympäristöverotulot (noin 7 % kaikista verotuloista) vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksen mukaan Iso-Britannia voisi saavuttaa kasvihuonekaasujen päästötavoitteensa vuoteen 2020 mennessä ekologisen verouudistuksen avulla. Ympäristövaikutukset olisivat siten hyvin myönteisiä. Myös työllisyysvaikutukset olisivat myönteisiä, sillä samaan aikaan toteutettu työnverotuksen alentaminen tuottaisi mallin mukaan työpaikkaa. Resource productivity, environmental tax reform (ETR) and sustainable growth in Europe (petre) tutkimuksen 7 (2009) mukaan EU:n päästötavoitteet voitaisiin saavuttaa nostamalla CO 2 - hintaa ekologisen verouudistuksen toteuttamisen yhteydessä. Tutkimuksen mukaan tällä olisi samalla myönteisiä vaikutuksia kasvuun, BKT:een ja työllisyyteen eli tutkimus vahvistaa siten kaksoishyödyn mahdollisen toteutumisen. COMETR - Competitiveness Effects of Environmental Tax Reforms tutkimus kattoi seitsemän Euroopan maata, joista yksi oli Suomi. Tutkimuksen mukaan CO 2 -päästöt olivat alentuneet energiaverotuksen ansiosta 3-4 % ja talouskasvu noussut noin 0,5 %. Tutkimuksen yksi päätuloksista oli, että energiaverotuksella ei esiintynyt haitallisia kilpailukykyvaikutuksia, eikä myöskään hiilivuotoa havaittu. Sen sijaan Porter hypoteesiin saatiin tutkimuksella vahvistusta eli ekologisia innovaatioita syntyi. 8 Saksan ekologisesta verouudistuksesta tehtyjen tutkimusten 9 mukaan, energiaverojen avulla oli saavutettu yhteensä 2-3 % vähennys CO 2 -päästöissä vuosien aikana. Liikenteen polttoaineiden kulutus oli vähentynyt 17 %, samalla julkisen liikenteen käyttö oli kasvanut. Porterhypoteesi sai tässäkin tutkimuksessa vahvistusta, mm. energiatehokkuuden lisäämiseksi oli tehty innovaatioita ja kimppa-autojen ja aurinkopaneelien käyttö oli lisääntynyt. Kaksoishyödyn toteutumisesta todetaan, että ekologinen verouudistus oli myötävaikuttanut hiukan työllisyyden parantumiseen. Samalla harmaan työn osuus oli vähentynyt. Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo, että kyseiset tutkimukset ja niiden tulokset otetaan mukaan verotyöryhmän työskentelyyn erityisesti verotuksen painopisteen siirtoa pohdittaessa, samoin kuin valmisteverotusta ja ympäristöverotusta tarkasteltaessa. Lisäksi se katsoo, että Suomeen tulisi perustaa - Ison-Britannian Green Tax Commissionin tavoin - työryhmä tai tutkimushanke tarkastelemaan ekologisen verouudistuksen toteuttamista, sen mahdollisuuksia, edellytyksiä ja esteitä sekä niin taloudellisia, sosiaalisia kuin ympäristövaikutuksiakin. Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 7 Ekins, Paul (2009): Resource Productivity, Environmental Tax Reform and Sustainable Growth in Europe. Final report COMETR Competitiveness Effects of Environmental Tax Reforms, Final report 2007, NERI University of Aarhus. 9 Ks. mm. Bach, S. & Kohlhaas, M. & Meyer, B. & Praetorius, B. & Welsch, H. (2002): The effects of environmental fiscal reform in Germany: a simulation study. Energy Policy, Vol. 30, Issue 9, July 2002, pp ; Jacqueline Cottrellin esitelmä Green Budget Reform in Germany :Multiple dividends for ecology and economy Green Budget Europe n järjestämässä konferenssissa Environmental Fiscal Reform and its Contribution to a Green Economy, Madrid, Spain, November 26,
Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää
Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten
LisätiedotEkologinen verouudistus
Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotKiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja
Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja 11.6.2017 Vauhtia kiertotalouteen taloudellisella ohjauksella -seminaari Ympäristöministeriö, Pankkisali Aleksanterinkatu 7, Helsinki Sarianne Tikkanen,
LisätiedotKatsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin
Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin 24.8.2017 Ympäristöministeriö, Pankkisali Sarianne Tikkanen, Riina Antikainen, Petrus Kautto ja Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja
LisätiedotAjankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotLiikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Liikenneverotus 23.03.2017 Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Esityksen rakenne Liikenneverotuksen rakenne, tasot ja toiminta Verotuotot Ajoneuvokannan kehitys Yhteenveto verojärjestelmästä
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotIlmiöpohjaiseen budjetointiin liittyviä näkökohtia selvittävä työryhmä
Tulevaisuusvaliokunta 12.10.2018 Ilmiöpohjainen budjetointi valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019 Ilmiöpohjaiseen budjetointiin liittyviä näkökohtia selvittävä työryhmä Ilmiöpohjainen budjetointi
LisätiedotTaloudellinen ohjaus ympäristön ja työllisyyden hyödyksi
Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 23.8.2006 Taloudellinen ohjaus ympäristön ja työllisyyden hyödyksi 1. Johdanto Nykyisen hallituksen ohjelmaan
LisätiedotKMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka
LisätiedotKestävän kehityksen verouudistus
Kestävän kehityksen verouudistus Tiivistelmä 17.4.2019 Sisällys 1. Sanastoa 2. Mikä kestävän kehityksen verouudistus ja miksi? 3. Selvityksemme taustaa ja keskeinen tulos 4. Kokemuksia meiltä ja maailmalta
LisätiedotPerintö- ja lahjaverosta luopuminen. Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto,
Perintö- ja lahjaverosta luopuminen Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto, 20.11.2018 Taustaa Useimmilla/lähes kaikilla veroilla on talouskasvun kannalta kielteisiä käyttäytymisvaikutuksia
LisätiedotMiten verouudistus tehdään sosioekonomisesti oikeudenmukaisella tavalla?
Miten verouudistus tehdään sosioekonomisesti oikeudenmukaisella tavalla? Hallitusneuvottelut, Liikenneverkon ylläpitäminen ja kehittäminen neuvotteluryhmä 15.5.2019 Saara Tamminen, PhD Econ., johtava asiantuntija,
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotHallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.10.2016 Johtava asiantuntija Ari Herrala,
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotAjoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011
Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Eduskunnan ympäristövaliokunta 26.10.2017 suojeluasiantuntija, Otto Bruun Ilmastonmuutoksen ratkaisun vuodet trooppiset metsät kääntyneet päästölähteiksi Mitä Suomessa
LisätiedotThatcheriltä lainattu vero-oppi
Impulsseja 1/2010 Matti Tuomala Thatcheriltä lainattu vero-oppi Kalevi Sorsa -säätiö aloittaa uuden Impulsseja-artikkelisarjan, jossa johtavat asiantuntijat ottavat kantaa poliittisiin kiistakysymyksiin.
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
LisätiedotPuolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen
Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien
LisätiedotSUOMI KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ MATERIAALIT KIERTOON TALOUDELLISILLA OHJAUSKEINOILLA
SUOMI KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ MATERIAALIT KIERTOON TALOUDELLISILLA OHJAUSKEINOILLA Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2018 Nykyinen talousjärjestelmämme nojaa luonnonvarojen ylikulutukseen,
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200
Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Ympäristövaliokunnalle 1.10.2003 ASIA: HE 55/2003 vp ehdotus valtion vuoden 2004 talousarvioksi. Luku
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille 14. elokuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuuden kasvu vähentää
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotAutojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
LisätiedotErityisesti VATT:n Policy Brief : "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
Yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat sekä vireillä /suunnitteilla olevat kehittämistoimet Erityisesti VATT:n Policy Brief 2-2016: "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotHallituksen veropoliittinen linjaus
Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotKestävä talouskasvu ja hyvinvointi
Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi Hannu Savolainen, Rauli Svento, Ilmo Mäenpää, Mari Heikkinen 19.2.216 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin
LisätiedotEkologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset
Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotMiten autokannan päästöjä vähennetään?
Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotSuomen Motoristit ry - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin
1 (6) 13.11.2018 - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin vaatii moottoripyörien autoveron alentamista verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi,
LisätiedotLieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia
Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotYmpäristöverot 2015, toimialoittain
Ympäristö ja luonnonvarat 2017 Ympäristöverot, toimialoittain Ympäristöverojen kertymä oli yli 6 miljardia euroa vuonna Ympäristöverot kasvoivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta 6,1 miljardiin euroon Kasvua
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotSavukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953
Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan
LisätiedotSavukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä
Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 990 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖN TOIMITTAMA TAUSTAMATERIAALI LIITTYEN KEHYSPÄÄTÖKSESSÄ TEHTYYN YHTEISÖ- JA OSINKOVEROLINJAUKSEEN
1 (5) 29.4.2013 Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 24.4.2013/ K 2/2013 vp. ja VNS 3-4/2013 vp VALTIOVARAINMINISTERIÖN TOIMITTAMA TAUSTAMATERIAALI LIITTYEN KEHYSPÄÄTÖKSESSÄ TEHTYYN YHTEISÖ-
LisätiedotKomission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar
Komission kiertotalouspaketti 2018 Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen Mari Pantsar 13.3.2018 EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa Nyt lausuttavat tiedonannot ovat kiertotalouden vauhdittamisen
LisätiedotVeroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta
Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotHE 34/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta. toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry
HE 34/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ry 1 Lain myönteiset ja kielteiset vaikutukset vientipalautuksen helpottaminen on
LisätiedotHallituksen esitys. Finrail Oy. Lausunto Asia: LVM/2394/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä
Finrail Oy Lausunto 07.02.2018 Asia: LVM/2394/03/2017 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi ja eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMetsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa
LisätiedotValtiovarainministeriö LAUSUNTO 1 (5) Vero-osasto PL VALTIONEUVOSTO
Valtiovarainministeriö LAUSUNTO 1 (5) Vero-osasto PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO 15.2.2013 VM132:00/2011 SOKERIVEROTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotKotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotVerotus ja talouskasvu
Verotus ja talouskasvu Verouudistuksia perustellaan usein niiden vaikutuksilla talouskasvuun. Asiaa koskevista taloustieteellisistä tutkimuksista voidaan kuitenkin vetää vain harvoja selkeitä johtopäätöksiä.
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotHE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta
LisätiedotYritysten verotuet. Ylijohtaja Terhi Järvikare Yritystukia uudistavan työryhmän kokous Vero-osasto
Yritysten verotuet Ylijohtaja Terhi Järvikare Yritystukia uudistavan työryhmän kokous 17.11.2017 Vero-osasto Verotuet eivät (yleensä) näy budjetin menopuolella, vaan vähentävät verokertymää jäävät kehysbudjetoinnin
LisätiedotAjoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotValtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp
Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1
Lisätiedot