E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo. Henkilöstökertomus 2007



Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstökertomus 2006

E/362/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2008

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

Koulutusaste Koulutuspohja

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Henkilötyövuodet

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

TURVATEKNIIKAN KESKUS

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

E/184/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstökertomus 2014

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Henkilöstökertomus 2014

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Henkilöstökertomus 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Yhtymävaltuusto

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Henkilöstö henkilötyövuosina % -osuudet (ei sisällä Normaalikoulua) Normaalikoulun henkilöstö henkilötyövuosina

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Geologian tutkimuskeskus

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

Suomen ympärist keskuksen henkilöstötilinpäätös vuodelta 1999

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Hannu Issakainen HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

E/184/111/ Geologian tutkimuskeskuksen henkilöstökertomus 2010

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Case GTK: Tasa-arvon edistäminen. virastotasolla. Tasa-arvotilaisuus Pääluottamusmies Timo Ruohomäki

Transkriptio:

E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo

Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1 1.1 Henkilötyövuodet 1 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 5 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8 1.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma 11 2 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 14 2.1 Vaihtuvuus 14 2.2 Palvelusaika 15 2.3 Rekrytoinnit 15 3 TYÖAJANKÄYTTÖ JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 17 3.1 Työajan käyttö 17 3.2 Työvoimakustannukset 20 3.3 Matkakustannukset 21 3.4 Palkkausjärjestelmä 22 4 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 24 4.1 Sairauspoissaolot 24 4.2 Työtapaturmapoissaolot 25 4.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto 26 5 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 28 5.1 Koulutusrakenne 28 5.2 Osaamisen kehittäminen 29 5.3 Koulutusinvestoinnit 30 6 YHTEENVETO 30 6.1 Yhteenveto tunnusluvuista 30 6.2 Lopuksi 31

Konsernipalvelut ALUKSI Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) henkilöstökertomuksen tarkoituksena on kerätä yhteen keskeisimmät henkilöstövoimavaroja kuvaavat tiedot ja toimia strategisen henkilöstöjohtamisen apuna tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seuraamisessa. GTK:ssa toteutettiin merkittävä organisaatiomuutos kun kemian analyysilaboratorio yhtiöitettiin osana tuottavuusohjelmaa 1.9.2007 lukien. Tällä muutoksella oli vaikutuksia GTK:n henkilöstörakenteeseen etenkin koulutustason, ikärakenteen ja sukupuolijakauman osalta. Henkilöstö- ja taloushallinnon tiettyjen toimintojen siirtäminen palvelukeskukseen tulee myös osaltaan vaikuttamaan GTK:n henkilöstörakenteeseen. Asian valmistelua jatkettiin sekä TEM:n hallinnonalan että GTK:n sisäisenä projektityönä vuonna 2007. Palkkausjärjestelmän arviointi- ja seurantaryhmä jatkoi toimintansa kehittämistä vuonna 2007. Ryhmä on sopimusten mukaisesti toteuttanut palkkausjärjestelmän kehittämistyötä sekä muuttuneiden toimenkuvien vaativuusarviontien tarkastelua. Ryhmä on myös suunnitellut ja kehittänyt tehtävien vaativuusarviointia tukevia ja yhdenmukaistavia menettelyjä, kuten osaajarooleja ja urapolkuja. Työhyvinvoinnin kehittämistä jatkettiin mm. toteuttamalla henkilöstötutkimus. Tutkimuksen tuloksia verrattiin GTK:n henkilöstöstrategian linjauksiin ja niiden pohjalta päätettiin kehittämistoimenpiteistä. Johtamis- ja esimieskoulutukseen panostettiin vuonna 2007. Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) sai vuodenvaihteessa 2006 2007 päätökseen 12 henkilöä ja muutama henkilö suorittaa tutkinnon loppuun kevään 2008 aikana. Lisäksi GTK:n johtoryhmälle järjestettiin syväjohtamiskoulutusta. Henkilötyövuosien ja henkilöstön lukumäärän välistä suhdetta tarkasteltaessa tulee huomioida, että henkilötyövuosia tarkastellaan koko vuoden kertymänä, kun taas henkilöstön lukumäärä on 31.12.2007 mukainen. Näin ollen henkilötyövuosien määrässä on mukana Labtium Oy:öön siirtyneiden henkilöiden työpanos, vaikka he eivät sisälly ilmoitettuun henkilöstön lukumäärään. Tietolähteinä on käytetty Personec F ja Personec HR palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä sekä taloushallinnon Fakta-järjestelmää. Raportointiperusteiden eroavuuksista johtuen vuoden 2007 henkilöstökertomuksessa ei ole TAHTI-järjestelmästä saatavia valtionhallinnon vertailutietoja. GTK:n raportointiperusteita on tarkoitus muuttaa vuoden 2008 aikana siten, että vertailu on mahdollista.

Konsernipalvelut Organisaatioyksiköistä käytetyt lyhenteet: ESY LSY ISY PSY KVPV KP HP TP Etelä-Suomen yksikkö Länsi-Suomen yksikkö Itä-Suomen yksikkö Pohjois-Suomen yksikkö Kansainvälinen projektivienti Konsernipalvelut (1.1.2007 alkaen) Hallintopalvelut (31.12.2006 saakka) Tekniset palvelut (osa Geopalvelut yksikköä vuoden 2006 loppuun ja osa Konsernipalvelut-yksikköä vuoden 2007 alusta alkaen) KL Kemian laboratorio (ajan 1.1. 31.8.2007) GP Geopalvelut (31.12.2006 saakka) Vuoden 2007 henkilöstökertomuksen ovat laatineet: Joanna Brady-Bister Birgit Broman Mona Harva Kirsi Holmberg Arja Taira Tarja Tuimala Tanja Virtanen

Konsernipalvelut 1 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Henkilötyövuodet Työajan kohdentamisen mukainen GTK:n toimintamenomäärärahalla palkatun henkilöstön määrä oli 763 henkilötyövuotta (ns. säännöllinen vuosityöaika). Se alitti ministeriön asettaman 784 htv:n tulostavoitteen 21 henkilötyövuodella ja vuoden 2006 toteutumankin 17 henkilötyövuodella. Kaikkiaan vuoden 2007 henkilötyövuosien määrä oli GTK:ssa 773 htv, kun ulkopuolisin varoin (lähinnä työ- ja ympäristöministeriön määrärahoin) palkatut luetaan mukaan. Kokonaismäärä laski edellisvuodesta 23 henkilötyövuodella. Muulla kuin toimintamenomäärärahalla palkatun henkilöstön osuus oli 1,2 % kokonaismäärästä. Vuosien 2003-2007 henkilötyövuodet ilmenevät laitostasolla taulukosta 1.1.1. jaettuna GTK:n toimintamenomäärärahalla palkattujen ja muulla rahoituksella palkattujen työaikoihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö asettama tuottavuuden lisäämiseen liittyvä vähentämistavoite on 140 htv vuoden 2005 lopusta vuoden 2011 loppuun. Osana tuottavuusohjelmaa kemian laboratoriopalvelut yhtiöitettiin 1.9.2007 lukien, jolloin Labtium Oy aloitti toimintansa. Osakeyhtiöön siirtyi 93 henkilöä, joista 78 oli kokoaikaisia. Yhtiöittäminen tulee vaikuttamaan täysipainoisesti vasta vuoden 2008 henkilötyövuosien määrään. Tuottavuuden johdosta annetusta vähentämistavoitteesta on vuoden 2007 loppuun mennessä toteutunut 31 htv, keskimäärin 2,0 prosenttia vuodessa, vuosien 2006 ja 2007 aikana. Taulukko 1.1.1. Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ajalla 2003 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Muutos v:sta 2006 Muutos v:sta 2003 htv htv htv htv htv htv % htv % Maksullinen toiminta (1-alk. hankkeilla*) 79,5 107,8 97,1 106,3 97,6-8,8-8,3 % 18,1 22,7 % Muu toiminta 679,7 697,0 697,3 674,2 665,8-8,3-1,2 % -13,9-2,0 % Toimintamenot yhteensä 759,2 804,7 794,4 780,5 763,4-17,1-2,2 % 4,2 0,5 % Työllisyysvarat 15,4 14,0 8,9 9,7 8,1-1,6-16,6 % -7,3-47,4 % Muu ulkopuolinen rahoitus 11,7 17,0 14,5 5,8 1,5-4,3-74,5 % -10,3-87,5 % Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 27,1 31,0 23,4 15,4 9,5-5,9-38,2 % -17,5-64,8 % Kaikki yhteensä 786,3 835,7 817,8 795,9 772,9-23,0-2,9 % -13,4-1,7 % *) ei sisällä muille hankelajeille kirjattuja poissaoloja. 2006 2007 Maksullinen toiminta poissaoloineen 134,6 123,1-11,5-8,5 % Yhteisrahoitteinen toiminta poissaoloineen 55,4 47,4-8 -14,4 % Maksullisen osuus 16,9 % 15,9 % Yhteisrahoitteisen osuus 7,0 % 6,1 %

Konsernipalvelut 2 Edellä olevan taulukon 1.1.1 lopussa olevat maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan htvmäärät sisältävät poissaolojen määrän yksiköittäin painotettuna. Kemian laboratoriopalvelujen yhtiöittämisen johdosta htv-määrä väheni vuonna 2007 eniten maksullisesta toiminnasta, jossa vähennys oli 12 htv. Suhteellisesti eniten vähennystä tapahtui kuitenkin yhteisrahoitteisessa toiminnassa, 14 %. Tämä johtuu EU:n ohjelmakauden päättymisestä vuoden 2007 lopussa. Uusien hankkeiden käynnistyminen uuden ohjelmakauden alkaessa vie aikaa. GTK:n organisaatiota uudistettiin vuoden 2007 alussa. Geopalvelut-yksikön henkilöstöstä, jonka htv-määrä vuonna 2006 oli 285 htv, suurin osa siirtyi GTK:n muihin toimintayksiköihin. Lentogeofysiikka siirrettiin Etelä-Suomen yksikköön, mineraalitekniikka Itä-Suomen yksikköön ja tekniset palvelut Konsernipalvelut-yksikköön. Samalla muodostettiin uusi toimintayksikkö, kemian laboratorio, johon kuuluivat erikoisanalytiikan ja malmianalytiikan laboratoriot ja maaperälaboratorio. Kemian laboratoriolla oli työntekijöitä myös Sodankylässä ja Outokummussa. Kemian laboratorion osuus vuoden 2007 htv-määrästä oli 71 htv, 9 % vuoden 2007 htv-määrästä. Vuonna 2006 geopalvelut-yksikkö oli GTK:n suurin toimintayksikkö ja muodosti 36 % henkilötyövuosista. Vuoden 2007 henkilötyövuodet on esitetty yksiköittäin ja rahoituslähteittäin taulukossa 1.1.2. Taulukko 1.1.2. Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin ja rahoituslähteittäin vuonna 2007 T o i m i n t a m e n o t U l k o p u o l i n e n rahoitus Yksikkö maksullinen toiminta yhteisrahoitteinen toiminta muu toiminta yhteensä työllisyysvarat muut yhteensä Yhteensä htv htv htv htv htv htv htv htv ESY 25,9 13,3 191,9 231,2 0,4 1,2 1,6 232,8 LSY 1,2 2,9 19,5 23,6 1,3 1,3 24,9 ISY 27,4 13,9 106,0 147,3 0,9 0,0 0,9 148,2 PSY 2,7 2,6 76,4 81,7 0,0 81,7 Alueyksiköt yhteensä 57,2 32,7 393,9 483,7 2,7 1,2 3,9 487,6 KL 28,7 1,0 40,9 70,6 0,6 0,0 0,6 71,2 KVPV 0,0 0,0 4,0 4,0 0,0 4,0 KP 11,6 2,3 175,1 189,0 4,8 0,2 5,1 194,1 -josta Tekniset palvelut 11,5 2,0 89,0 102,5 3,0 0,2 3,2 105,7 Palveluyksiköt yhteensä 40,3 3,3 220,0 263,6 5,4 0,3 5,7 269,3 Johto 0,1 0,1 15,9 16,0 16,0 Koko GTK 97,6 36,0 629,8 763,4 8,1 1,5 9,5 772,9 Henkilötyövuodet tallennettujen työaikojen mukaan: maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan poissaolot sisältyvät pääasiassa 'muu toiminta' -sarakkeen tietoihin. Organisaatiomuutoksessa Etelä-Suomen yksiköstä tuli GTK:n suurin toimintayksikkö, htvmäärinä laskettuna se muodosti GTK:sta 30 % vuonna 2007 (25 % vuonna 2006). Konsernipalvelut-yksikön htv-määrä yli kaksinkertaistui teknisten palvelujen siirron johdosta. Tekniset pal-

Konsernipalvelut 3 velut koostuu kallio- ja maaperänäytteenotosta, geofysiikan maastomittauksista sekä erilaisista näytekäsittely-, varastointi- ja huoltopalveluista. Näiden palvelujen htv-määrä laski 3,8 % vuodesta 2006. Taulukko 1.1.3. Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin vuosina 2006 ja 2007 Yksikkö 2006 2007 muutos Muutos % ESY 194,9 232,8 37,8 19,4 % LSY 19,4 24,9 5,6 28,9 % ISY 111,7 148,2 36,5 32,7 % PSY 80,5 81,7 1,2 1,5 % Alueyksiköt yhteensä 406,5 487,6 81,1 20,0 % GP/KL 285,3 71,2-214,1-75,0 % KVPV 5,0 4,0-1,0-19,7 % HP/KP (=HP + TP) 84,9 194,1 109,1 128,5 % Palveluyksiköt yhteensä 375,2 269,3-105,9-28,2 % Johto 14,2 16,0 1,8 12,4 % Koko GTK 795,9 772,9-23,0-2,9 % Vuoden 2007 henkilötyövuosien jakautumista yksiköittäin havainnollistaa kuva 1.1.3.: TP 13,9 % KVPV 0,5 % Johto 2,1 % ESY 30,1 % ESY LSY ISY KP ilman TP 11,2 % PSY KL KP ilman TP KL 9,2 % LSY 3,2 % TP KVPV Johto PSY 10,6 % ISY 19,2 % Kuva 1.1.3. Henkilötyövuodet vuonna 2007 Palkallisten poissaolojen osuudet vaihtelevat yksiköittäin taulukosta 1.1.4. ilmenevällä tavalla. Taulukko perustuu työajan kohdentamisjärjestelmään kirjattuihin tietoihin.

Konsernipalvelut 4 Taulukko 1.1.4. Palkalliset poissaolot toimintayksiköittäin vuoden 2007 työajan kohdentamisen mukaan Palkallisten poissaolojen osuus kokonaistyöajasta Loma % Sairaus ym. palkalliset poissaolot % Yhteensä % ESY 15,9 % 3,8 % 19,6 % LSY 13,7 % 4,5 % 18,2 % ISY 14,1 % 3,7 % 17,7 % PSY 14,9 % 3,2 % 18,1 % Alueyksiköt yhteensä 15,1 % 3,7 % 18,7 % Kemian laboratorio 16,0 % 4,9 % 20,9 % KVPV 12,8 % 5,7 % 18,4 % KP yhteensä 14,9 % 8,8 % 23,7 % josta Tekniset palvelut 14,7 % 11,7 % 26,3 % Palveluyksiköt yhteensä 15,2 % 7,7 % 22,9 % Johto 16,1 % 1,6 % 17,6 % Koko GTK 15,1 % 5,0 % 20,2 % GTK:ssa otettiin vuoden 2005 alussa käyttöön uudet päätulosalueet. Tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueella vähennystä tapahtui vuoden 2007 aikana 17 henkilötyövuotta ja tukipalveluiden tulosalueella 9 henkilötyövuotta. GTK:ssa vuonna 2007 tehtyjen henkilötyövuosien jakautumista päätulosalueittain on tarkasteltu kuvassa 1.1.5. 350 300 287 277 268 250 200 150 204 201 200 159 156 139 2005 2006 2007 100 91 94 96 77 68 70 50 0 Geologinen kartoitus Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Tutkimus ja kehittäminen Tiedonhallinta Tukipalvelut Kuva 1.1.5. Henkilötyövuodet päätulosalueittain vuonna 2007

Konsernipalvelut 5 Tukipalveluiden tulosalueelle kirjattu työaika jakautui organisaatioyksiköittäin seuraavasti: Tukipalvelujen tulosalue yht. 268 htv Johto 11,7 KP, tekniset palvelut 54,1 KVPV 4,0 ESY 35,9 LSY 4,5 ISY 24,6 PSY 3,8 KP, hallinto- ja ITpalvelut 85,9 KL 43,5 Kuva 1.1.6. Tukipalvelujen tulosalueen henkilötyövuodet yksiköittäin vuonna 2007. 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vuoden 2007 lopun tilanteen mukaan GTK:ssa työskenteli yhteensä 713 henkilöä. Tämä on 103 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2006 vastaava luku (816 henk.). Taulukossa 1.2.1. on esitetty vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä yksiköittäin vuoden 2007 lopussa.

Konsernipalvelut 6 Taulukko 1.2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12.2007 Yksikkö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % ESY 219 93,2 16 6,8 235 100 ISY 128 81,5 29 18,5 157 100 LSY 19 76,0 6 24,0 25 100 PSY 79 95,2 4 4,8 83 100 KVPV 4 100,0 0 0,0 4 100 KP 189 97,9 4 2,1 193 100 Johto 16 100,0 0 0,0 16 100 Yhteensä 654 91,7 59 8,3 713 100 GTK:ssa määräaikaista henkilöstöä oli vuoden 2007 lopussa 8,3 prosenttia. Vuonna 2007 määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 24 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvassa 1.2.1 on esitetty henkilöstön jakautuminen vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön vuonna 2007. GTK:n määräaikaisten osuus vuonna 2007 Määräaikaiset 8,3 % Vakinaiset 91,7 % Kuva 1.2.1. GTK:n vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 31.12.2007

Konsernipalvelut 7 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö GTK:n henkilöstöstä virkasuhteisia on 15 prosenttia ja työsuhteisia 85 prosenttia. Muutoksena vuoteen 2006 on virkasuhteisten määrä laskenut 12 henkilöllä ja työsuhteisten määrä 91 henkilöllä. Kemian laboratorion siirtyneistä henkilöistä oli virkasuhteisia 10 henkilöä ja työsopimussuhteisia 83 henkilöä. Virka- ja työsuhteisten keskinäinen osuus on säilynyt samana. Taulukossa 1.3.1. on esitetty virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä viimeisen viisivuotiskauden aikana. Taulukko 1.3.1. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä vuosien 2003 2007 lopussa. Vuosi Virkasuhteiset Muutos Työsuhteiset Muutos Yhteensä %- % edell. %- % edell. lkm osuus vuot. lkm osuus vuot. lkm % Muutos % edell. vuot. 2003 135 17-6,3 649 83-2,0 784 100-2,7 2004 131 16-3,0 711 84 9,6 842 100 7,4 2005 128 16-2,3 680 84-4,4 808 100-4,0 2006 120 15-6,3 696 85 2,4 816 100 1,0 2007 108 15-10,0 605 85-13,1 713 100-12,6 250 200 hlö 150 100 Virkasuht. (108) Työsuht.(605) 50 0 ESY ISY LSY PSY KP KVP Johto Kuva 1.3.1. Virka- ja työsuhteisen henkilöstön lukumäärä yksiköittäin 31.12.2007

Konsernipalvelut 8 1.4 Ikärakenne GTK:ssa 45 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli vuoden 2007 lopussa 77,3 % (551 henk.) henkilöstöstä ja 55 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien osuus oli 40,0 % (285 henk). Alle 35-vuotiaiden osuus oli 9,3 % (66 henk.). Taulukko 1.4.1. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuosina 2003 2007 Ikä Henkilöä % -jakauma ikäluokittain (vuotta) 2003 2004 2005 2006 2007 2003 2004 2005 2006 2007 15-19 0 1 0 0 1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 20-24 5 3 4 7 4 0,6 0,4 0,5 0,9 0,6 25-29 32 34 28 25 20 4,1 4,0 3,5 3,1 2,8 30-34 41 58 52 61 41 5,2 6,9 6,4 7,5 5,8 35-39 58 60 56 48 40 7,4 7,1 6,9 5,9 5,6 40-44 92 96 93 86 56 11,7 11,4 11,5 10,5 7,9 45-49 161 151 132 126 100 20,5 17,9 16,3 15,4 14,0 50-54 175 189 188 182 166 22,3 22,4 23,3 22,3 23,3 55-59 166 191 180 186 164 21,2 22,7 22,3 22,8 23,0 60-64 52 57 75 90 115 6,6 6,8 9,3 11,0 16,1 65-2 2 0 5 6 0,3 0,2 0,0 0,6 0,8 Yhteensä 784 842 808 816 713 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

Konsernipalvelut 9 Kuvassa 1.4.1. ja taulukossa 1.4.1. on esitetty GTK:n henkilöstön ikärakenteen kehitys vuosina 2005 2007. 200 180 160 140 120 100 80 2005 2006 2007 60 40 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Kuva 1.4.1. Henkilöstön määrä iän mukaan jaoteltuna vuonna 2005 2007 Taulukko 1.4.2. Henkilöstön keski-ikä vuosina 2003 2007 Vuosi Naiset Miehet Kaikki 2003 46,5 49,0 48,1 2004 46,9 48,8 48,2 2005 46,9 49,7 48,8 2006 47,7 49,8 49,1 2007 48,8 51,3 50,5 GTK:n henkilöstön keski-ikä vuonna 2007 oli 50,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan jaoteltuna on esitelty taulukossa 1.4.2. GTK:n naispuolisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2007 lopussa 2,5 vuotta alempi kuin miesten keski-ikä. Miesten keski-ikä nousi 1,5 vuotta ja naisten keski-ikä nousi 1,1 vuotta. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujakson aikana on GTK:n henkilöstön keski-ikä noussut 2,4 vuodella. Kemian laboratoriopalvelujen yhtiöittämisen johdosta keski-ikä nousi.

Konsernipalvelut 10 Kuvassa 1.4.2 on esitetty keski-iän nousu viimeisten viiden vuoden aikana. 52,0 51,0 50,0 49,0 48,0 47,0 46,0 2003 2004 2005 2006 2007 45,0 44,0 Naiset Miehet Kaikki Kuva 1.4.2. Henkilöstön keski-ikä vuosina 2003 2007 Vuosina 2008-2017 GTK:n henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle arviolta 329 (46,1 % nykytasosta) henkilöä. Arvio on tehty 63 vuoden eläkeiällä. Seuraavien viiden vuoden (2008 2012) aikana eläkkeelle on siirtymässä noin 174 henkilöä (24,4 % nykytasosta). Henkilö 45 40 35 30 34 30 38 42 30 32 31 35 34 25 20 23 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Kuva 1.4.3. Eläkeiän (63 vuotta) saavuttavien henkilöiden lukumäärä seuraavan kymmenen vuoden aikana (31.12.2007 tilanne)

Konsernipalvelut 11 1.5 Tehtävä- ja sukupuolijakauma GTK:n henkilöstöstä 30,3 % on naisia ja 69,7 % miehiä. Taulukossa 1.5.1. ja kuvassa 1.5.1. on esitetty henkilöstön jakautuminen yksiköittäin sukupuolen mukaan vuonna 2007. Naisten osuus oli suurin johdossa (pääjohtaja + esikunta), LSY:ssä ja ESY:ssä ja pienin ISY:ssä. Taulukko 1.5.1. Henkilöstön lukumäärä yksiköittäin sukupuolen mukaan vuonna 31.12.2007 Yksikkö Naisia % Miehiä % Yhteensä % ESY 78 33,2 157 66,8 235 100,0 ISY 37 23,6 120 76,4 157 100,0 LSY 10 40,0 15 60,0 25 100,0 PSY 23 27,7 60 72,3 83 100,0 KP 60 31,1 133 68,9 193 100,0 KVPV 1 25,0 3 75,0 4 100,0 Johto 7 43,8 9 56,3 16 100,0 Yhteensä 216 30,3 497 69,7 713 100,0 Johto KVP KP PSY LSY Miehet Naiset ISY ESY 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuva 1.5.1. Henkilöstön määrä yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2007

Konsernipalvelut 12 Henkilöstön tehtäväryhmittäinen jakauma sukupuolen mukaan eriteltynä on esitetty taulukossa 1.5.2. Johto- ja esimiestason tehtävät on määritelty organisaation mukaisesti niin, että johtotehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen ylin johto ja yksiköiden johtajat, esimiestasoon lasketaan kuuluvaksi vastuualue- ja toimialapäälliköt. Taulukko 1.5.2. Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin 31.12.2007 Henkilöstöryhmä Naiset Miehet Yhteensä % Tutkijat 63 203 266 37,3 Tutkimusta avustava henkilöstö 43 98 141 19,8 Kenttähenkilöstö 0 77 77 10,8 Laboratoriotehtävät 8 7 15 2,1 Toimistotehtävät 60 3 63 8,8 Asiantuntijat 21 29 50 7,0 Tekniset tehtävät, ml. työnjohtotehtävät 1 33 34 4,8 Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) 1 18 19 2,7 Tietotekniikkatehtävät 13 14 27 3,8 Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) 3 11 14 2,0 Harjoittelijat 3 4 7 1,0 Yhteensä 216 497 713 100,0 225 200 175 150 125 100 Naiset Miehet 75 50 25 0 Tutkijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Toimistotehtävät Asiantuntijat Tekniset tehtävät Harjoittelijat Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Laboratoriotehtävät Tietotekniikkatehtävät Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Kuva 1.5.2. Henkilöstön määrä henkilöryhmittäin 31.12.2007

Konsernipalvelut 13 GTK:n suurin henkilöstöryhmä on tutkijat, joita on 37,3 prosenttia henkilöstöstä. Lisäksi tutkimusta avustavissa tehtävissä on 19,8 prosenttia henkilöstöstä. Vuonna 2007 GTK:n henkilöstöstä 2,0 % toimi johtotason tehtävissä ja 2,7 % esimiestehtävissä. GTK:n miehistä 5,8 % kuului johto- ja esimiestasoon, kun taas naisten osalta vastaava luku oli 1,9 %. Naisten osuus GTK:n johto- ja esimiestehtävissä pieneni vuoteen 2006 verrattuna 0,8 prosenttiyksiköllä. Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna 2007 12,1 % 87,9 % Kuva 1.5.3. Naisten osuus johto- ja esimiestason tehtävistä vuonna 2007

Konsernipalvelut 14 2 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 2.1 Vaihtuvuus Taulukossa 2.1.1. esitetty kokonaispoistuma oli 3,1 % edellisen vuoden lopun henkilöstötilanteesta (816 henk. vuonna 2006). Lähtövaihtuvuusprosentti, joka ilmaisee toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden henkilöiden prosenttiosuuden, oli 1,2 % vuonna 2007. Lähtövaihtuvuusprosentti oli 0,9 vuonna 2006. Taulukko 2.1.1. Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma vuonna 2007 Poistuman syy Henkilöä % edellisen 2007 vuoden lopun henkilöstöstä Eläkkeelle siirtyneet yhteensä 13 1,6 Vanhuuseläke 3 0,4 Työkyvyttömyyseläke 6 0,7 Yksilöllinen varhaiseläke 4 0,5 Muu syy 2 0,3 Luonnollinen poistuma yhteensä 15 1,8 Uusi työnantaja 10 1,2 Poistuma yhteensä 25 3,1 Kuvassa 2.1.1. on esitetty vuoden 2007 poistuma syiden mukaan jaoteltuna. 12 10 8 6 2006 2007 4 2 0 Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Muu syy Uusi työnantaja Kuva 2.1.1. Lähtövaihtuvuus vuosina 2006 2007

Konsernipalvelut 15 2.2 Palvelusaika Kuvassa 2.2.1. on esitetty henkilöstön palvelusaika vuonna 2007. GTK:ssa alle kolme vuotta työskennelleitä oli 55 henkilöä (7,7 % henkilöstöstä), yli 10 vuotta työskennelleitä oli 502 henkilöä (70,4 % henkilöstöstä) ja yli 20 vuotta työskennelleitä oli 396 henkilöä (55,5 % henkilöstöstä). yli 25 vuotta 70 236 21-25 vuotta 23 67 16-20 vuotta 36 28 Palvelusaika (vuotta 11-15 vuotta 6-10 vuotta 12 30 29 54 Miehet Naiset 3-5 vuotta 28 45 1-2 vuotta 18 15 alle 1 vuosi 11 11 0 50 100 150 200 250 Henkilöä Kuva 2.2.1. Henkilöstön palvelusaika 31.12.2007 sukupuolen mukaan 2.3 Rekrytoinnit Seuraavissa taulukoissa esitetään vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin rekrytoidut vuonna 2007 sekä vakinaisiin tehtäviin hakeneiden koulutustausta.

Konsernipalvelut 16 Taulukko 2.3.1. Vuoden 2007 rekrytoinnit (vakituiset tehtävät) yksiköittäin, hakijoiden koulutustaso Yksikkö Rekrytoitu tohtori Hakijoiden koulutus ylempi korkeakoulututkinto lisensiaatti alempi korkeakoulututkinto muu Hakijoita yhteensä Hakemus/ tehtävä ESY 6 31 2 79 7 2 121 20 ISY 2 0 0 26 17 6 49 25 LSY 3 0 2 39 6 7 54 18 PSY 3 9 4 33 0 0 46 15 KP 5 0 0 69 27 49 145 29 Yhteensä 19 40 8 246 57 64 415 22 GTK:een rekrytoitiin 19 henkilöä vakituisiin tehtäviin vuonna 2007, hakijoita oli yhteensä 415, joista 71 % oli vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Hakijoita per avoin tehtävä oli keskimäärin 22. Hakijoiden koulutustaso nousi v. 2006 verrattuna. Taulukko 2.3.2. Vuoden 2007 määräaikaisten rekrytoinnit yksiköittäin Yksikkö Oma rahoitus K a u s i a p u l a i s e t Ulkopuolinen rahoitus Muut määräaikaiset Määräaikaiset yhteensä ESY 7 5 12 24 ISY 21 4 7 32 LSY 2 2 2 6 PSY 7 2 0 9 KL 6 5 6 17 KP 9 1 2 12 KVPV 0 0 0 0 Johto 0 0 0 0 Yhteensä 52 19 29 100 Kausiapulaisia ja muita määräaikaisia rekrytoitiin eniten Itä- ja Etelä-Suomen alueyksikköön. Vuoden 2007 aikana tuettiin GTK:n pyrkimyksiä henkilöstön kansainvälisyyteen ja kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen käynnistämällä kolme kansainvälistä hakuprosessia. Valtaosa hakemuksista em. tehtäviin saapuivat kotimaan ulkopuolelta ja niiden taso arvioitiin varsin korkeaksi.

Konsernipalvelut 17 3 TYÖAJANKÄYTTÖ JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 3.1 Työajan käyttö Säännöllisen vuosityöajan jakautuminen tehtyyn työaikaan, kouluttautumiseen ja poissaoloihin ilmenee kuvasta 3.1.1. 0,9 % 2005 2006 2007 1,0 % Tehty työaika 14,6 % 1,7 % 4,3 % 14,7 % 1,8 % 4,0 % 15,1 % 4,5 % 1,6 % 0,8 % Vuos iloma Sairaus ja tapaturma Koulutus 78,5 % 78,5 % 77,9 % Muu poissaolo Kuva 3.1.1 Säännöllisen työajan jakautuman kehitys vuosina 2005 2007 Työajan käyttöä on eritelty GTK-tasolla taulukossa 3.1.1. Sen tiedot perustuvat pääasiassa työajan kohdentamisilmoitusten tietoihin; lapsen syntymän ja hoidon, tapaturmien ja muiden palkallisten vapaiden osalta myös henkilötietojärjestelmän tietoihin. Muut palkalliset vapaat ryhmä koostuu pääasiassa kuntoutuspoissaoloista (1,6 htv) ja TYKY-toiminnolle kirjatusta työajasta (1,5 htv). GTK:n henkilöstön tehty vuosityöaika oli 77,9 % vuoden 2007 säännöllisestä vuosityöajasta eli GTK:n htv-määrästä, joka ei sisällä ylitöihin käytettyä työaikaa. Kouluttautumiseen käytettiin 12,5 htv, saman verran kuin vuonna 2004. Sen osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1,6 %, hieman vähemmän kuin vuosina 2005 ja 2006. Taulukossa ovat ammattiyhdistys- ja yhteistoiminnan työajat sellaisina kuin seurantakohteelle on työajan kohdentamisjärjestelmässä kirjattu työaikoja. Kokonaisvuosityöaika muodostuu säännöllisen vuosityöajan ja ylitöiden summana. Kohdentamisjärjestelmään vuonna 2007 kirjattujen ylitöiden määrä oli pienempi kuin kahden edellisvuoden vastaava tieto.

Konsernipalvelut 18 Taulukko 3.1.1. Työajan käyttö vuonna 2007 Työajan käyttö Työpäivät 2007 Htv 2007 Työpäivät/ htv Tuntia/ htv % Htv 2005 Htv 2006 Tehty vuosityöaika 151 217 602,5 195,6 1 443 77,9 641,8 624,7 Koulutus (kouluttautuminen) 3 137 12,5 4,1 30 1,6 14,2 14,3 Vuosiloma 29 321 116,8 37,9 280 15,1 119,5 116,8 Lapsen syntymä ja hoito 282 1,1 0,4 3 0,1 1,4 1,3 Sairaus 8 169 32,5 10,6 78 4,2 34,1 31,4 Tapaturmat 547 2,2 0,7 5 0,3 0,8 0,6 Muut palkalliset vapaat 781 3,1 1,0 7 0,4 3,9 4,2 Ammattiyhdistys- ja yhteistoiminta 389 1,6 0,5 4 0,2 1,7 2,1 Virkistystoiminta 155 0,6 0,2 1 0,1 0,4 0,5 Ei tehty vuosityöaika yhteensä 39 644 157,9 51,3 378 20,4 161,8 156,9 Säännöllinen vuosityöaika 193 998 772,9 251,0 1 852 100,0 817,8 795,9 Tehdyt ylityöt 1 112 4,4 1,4 11 0,6 6,1 4,8 Tehty kokonaisvuosityöaika 152 329 606,9 197,1 1 454 78,5 647,9 629,5 Kokonaisvuosityöaika 195 110 777,3 252,4 1 862 100,6 823,9 800,7 Työpäivän pituus keskimäärin (tuntia) 7,38 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251

Konsernipalvelut 19 Henkilötyövuotta kohden työajan käyttö vuosina 2005 2007 ilmenee taulukosta 3.1.2. Vuonna 2007 vuosiloman keskimääräinen pituus on lähes 38 työpäivää ja sairauspoissaolojen vajaa 11 työpäivää. Valtion täydet lomaoikeudet on GTK:ssa 530 henkilöllä (74,3 % henkilöstöstä). Perhevapaiden osuus on pieni GTK:n ikärakenteen johdosta. Taulukko 3.1.2 Työajan käyttö henkilötyövuotta kohden vuosina 2005 2007 Työajan käyttö tpv/htv 2005 2006 2007 Tehty vuosityöaika 198,5 197,0 195,6 Koulutus (kouluttautuminen) 4,4 4,5 4,1 Vuosiloma 37,0 36,8 37,9 Lapsen syntymä ja hoito 0,4 0,4 0,4 Sairaus 10,6 9,9 10,6 Tapaturmat 0,2 0,2 0,7 Muut palkalliset vapaat 1,2 1,3 1,0 Ammattiyhdistys- ja yhteistoiminta 0,5 0,7 0,5 Virkistystoiminta 0,1 0,2 0,2 Ei tehty vuosityöaika yhteensä 50,0 49,5 51,3 Säännöllinen vuosityöaika (kaikki yläpuolella olevat yht.) 253,0 251,0 251,0 Tehdyt ylityöt 1,9 1,5 1,4 Tehty kokonaisvuosityöaika 200,4 198,5 197,1 Kokonaisvuosityöaika 254,9 252,5 252,4

Konsernipalvelut 20 3.2 Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 34,5 milj. euroa. Tehollisesta työajasta (palkalliset poissaolot, kouluttautuminen, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoiminta) maksetut palkat ja palkkiot olivat 20,1 milj. euroa, 74,1 % palkkasummasta. Henkilöstösivukulut (työnantajamaksut) olivat 6,4 milj. euroa. Taulukko 3.2.1. Työvoimakustannukset vuonna 2007 Työvoimakustannuserä (1 000 euroa) % palkkasummasta % työvoimakustannuksista % tehdyn työajan palkoista 1 Palkat ja palkkiot 20 087 74,1 % 58,3 % 100,0 % 2 Välilliset palkat: 7 023 25,9 % 20,4 % 35,0 % Lomaraha 1 137 4,2 % 3,3 % 5,7 % Vuosiloma-ajan palkat 4 146 15,3 % 12,0 % 20,6 % Sairausajan ym. palkallisen poissaoloajan palkat 1 225 4,5 % 3,6 % 6,1 % Koulutusajan palkat (kouluttautuminen) 442 1,6 % 1,3 % 2,2 % Ay-, työsuojelu-, yhteis- ja virkistystoiminta 73 0,3 % 0,2 % 0,4 % 1+2 Palkkasumma (palkat ja palkkiot yhteensä) 27 110 100,0 % 78,6 % 135,0 % 3 Henkilöstösivukulut: 6 350 23,4 % 18,4 % 31,6 % Työnantajan sosiaaliturvamaksut (netto) 1 087 4,0 % 3,2 % 5,4 % Eläkemaksut 5 137 19,0 % 14,9 % 25,6 % Tapaturmamaksut 125 0,5 % 0,4 % 0,6 % 4 Muut välilliset työvoimakustannukset: 1 020 3,8 % 3,0 % 5,1 % Koulutus (kouluttautuminen, muut kuin palkkaus) 620 2,3 % 1,8 % 3,1 % Terveyden- ja sairaudenhoito (netto) 229 0,8 % 0,7 % 1,1 % Muut välilliset työvoimakustannukset *) 172 0,6 % 0,5 % 0,9 % 2+3+4 Välilliset työvoimakustannukset yhteensä 14 393 53,1 % 41,7 % 71,7 % 5 Lomapalkkavelan muutos 32 1+2+3 +4+5 Työvoimakustannukset yhteensä 34 512 127,2 % 100,0 % 171,7 % *) Muut välilliset työvoimakustannukset sisältävät ammattiyhdistys- työsuojelu-, yt- ja virkistystoiminnan muut kuin palkkauskustannukset, ruokalatoiminnan kustannukset ilman kiinteistökuluja, vaatteiston sekä hyvinvointipalvelut ilman palkkauksia, työterveyshuoltoa ja koulutusta. Maksettujen palkkojen ja henkilöstösivukulujen kehitys ilmenee taulukosta 3.2.2. Palkkausmenot eivät taulukossa sisällä Labtium Oy:lle maksettua 0,3 milj. euron määräistä lomapalkkavelkaa. Vel-eläkemaksun lisämaksua vuodelta 2006 maksettiin 150 016 euroa, alle puolet edellisvuonna maksetusta lisämaksusta. Työnantajamaksuihin tuli 1,5 prosentin korotus vuoden 2007 alussa.

Konsernipalvelut 21 1.10.2007 lukien palkkoihin tuli keskimäärin 3,5 %:n suuruinen yleiskorotus. Jos kemian analyysipalveluja ei olisi yhtiöitetty, palkkauksiin olisi käytetty arviolta miljoona euroa enemmän. Taulukko 3.2.2. Palkkausmenot vuosina 2003-2007 (1 000 ) Vuosi Htv Varsinaiset palkkaukset Henkilöstösivukulut Palkkaukset yhteensä Muutos- % Palkkaus /htv Muutos- % 2003 786 23 657 5 936 29 592 4,8 % 37,6 7,8 % 2004 836 25 970 6 154 32 124 8,6 % 38,4 2,1 % 2005 818 26 423 6 014 32 437 1,0 % 39,7 3,2 % 2006 796 26 572 5 992 32 564 0,4 % 40,9 3,1 % 2007 773 27 110 6 350 33 460 2,7 % 43,3 5,8 % 2007 *) 773 26 734 6 243 32 977 1,3 % 42,7 4,3 % *) Ei sisällä Labtium Oy:öön siirtyneen henkilöstön kertakorvausta (460 t ) palvelussuhteen etujen kompensoimiseksi eikä yhtiöittämisestä johtuvia henkilöstölle maksettuja lomarahoja, lomarahavapaita vastaavia korvauksia, saldo- ja ylityökorvauksia ( 22,5 t ). Lomapalkkavelka (338 t ) ei sisälly vuoden 2007 lukuihin taulukon kummallakaan rivillä, koska sitä ei kirjattu henkilöstökulujen tilille( noudatettiin Valtiokonttorin ohjetta), vaan sillä pienennettiin taseen lomapalkkavelkaa. Lomarahamäärä oli 1,4 milj. euroa vuonna 2007, josta vapaaksi vaihdettiin 16 %. 3.3 Matkakustannukset Matkakulujen kehitys ilmenee laitostasolla taulukosta 3.3.1. ja matkakulut yksiköittäin taulukosta 3.3.2. Matkakulut ovat hieman laskeneet vuodesta 2006. Päivärahat laskivat voimakkaasti, yli 10 prosentilla, ja kilometrikorvauksetkin lähes 6 prosentilla. Matkustuspalvelut, joihin luetaan esimerkiksi matkaliput, majoitusmenot ja matkavakuutukset, kasvoivat lähes 7 prosentilla. Matkakulujen vähennystavoite on kirjattu yksiköiden vuoden 2008 tulossopimuksiin ja GTK:n toimintasuunnitelmaan vuodelle 2008. Taulukko 3.3.1. Matkakustannukset vuosina 2003 2007 (1000 ) Vuosi Päivärahat Kmkorvaukset Matkustuspalvelut Yhteensä 1000 Muutos % 2003 1 047 416 1 458 2 921 10,5 % 2004 1 173 474 1 444 3 092 5,8 % 2005 1 214 496 1 475 3 185 3,0 % 2006 1 138 444 1 476 3 058-4,0 % 2007 1 020 418 1 573 3 011-1,5 %

Konsernipalvelut 22 Taulukko 3.3.2. Matkakustannukset yksiköittäin vuonna 2007 (1000 ) Yksikkö Kotimaa Ulkomaa Yhteensä /htv 1 000 1 000 1 000 2007 ESY 567 501 1 068 4 589 LSY 121 12 133 5 332 ISY 419 80 499 3 368 PSY 279 65 344 4 209 Alueyksiköt yhteensä 1 386 658 2 044 4 192 KL 73 18 91 1 281 KVPV 6 21 27 6 740 KP 673 6 679 3 498 - Tekniset palvelut 552 5 557 5 268 Palveluyksiköt yhteensä 752 45 797 2 960 Johto 105 64 170 10 618 Koko GTK 2 243 768 3 011 3 896 3.4 Palkkausjärjestelmä GTK:n palkkausjärjestelmän perustana on tehtävän vaativuus. Erilaiset tehtävät on jaettu 12 vaativuusluokkaan, niiden vaatiman osaamistason ja vastuun perustella. Kuvassa 3.4.1. on esitetty GTK:n henkilöstön jakautuminen palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusluokkiin vuosina 2004-2007. Vaativuusluokkiin neljä ja viisi sijoittuu 29,0 prosenttia ja luokkiin kahdeksan ja yhdeksän sijoittuu 33,1 prosenttia vaativuusluokituksen piirissä olevasta henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmän ja vaativuusluokituksen piirissä oli vuonna 2007 noin 95,4 prosenttia GTK:n koko henkilöstöstä. Vuoden 2007 aikana erityistä huomiota kiinnitettiin osaamiseen perustuvien osaajaroolien ja urapolkujen kehittämiseen. Urapolkujen tarkoituksena on kertoa henkilöstölle, millaisia tehtäviä ja uranäkymiä GTK tarjoaa. Ne toimivat myös työkaluna tutkimuskeskuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden tarkastelussa.

Konsernipalvelut 23 200 180 160 140 henkilöä 120 100 80 60 2004 2005 2006 2007 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 vaativuusluokka Kuva 3.4.1. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain vuonna 2004 2007 Taulukossa 3.4.1. on esitetty vaativuusluokkien jakautuminen sukupuolen mukaan. Vaativuusluokissa 1-6 oli naisista 57,8 prosenttia ja miehistä 45,1 prosenttia. Vaativuusluokissa 7 12 naisista oli 42,2 prosenttia ja miehistä 54,9 prosenttia. Taulukko 3.4.1. Henkilöstön määrä vaativuusluokittain sukupuolen mukaan 31.12.2007 Vaativuusluokka Naiset Miehet Yhteensä 1 0 0 0 2 4 4 8 3 9 46 55 4 44 65 109 5 39 49 88 6 23 50 73 7 21 27 48 8 32 81 113 9 24 88 112 10 8 47 55 11 1 15 16 12 1 2 3 Yhteensä 206 474 680

Konsernipalvelut 24 4 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 4.1 Sairauspoissaolot Taulukossa 4.1.1. on esitetty GTK:n henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuosina 2003-2007. Sairaustapauksia oli vuonna 2007 yhteensä 1090. Sairaustapausten määrä oli 239 tapausta vähemmän kuin vuonna 2006. Vuoden 2007 sairauspoissaolotaulukot eivät sisällä kemian laboratorion lukuja. Taulukko 4.1.1. Sairauspoissaolot vuosina 2003 2007 (31.12.2007 tilanne) Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä lkm muutos % lkm muutos % pv/tapaus 2003 1248 0,1 7613-16,9 6,1 2004 1293 3,5 6698-12,0 5,2 2005 1365 5,6 6467-3,4 4,7 2006 1329-2,6 6602 2,1 5,0 2007 1090-18,0 5657-14,3 5,2 Taulukossa 4.1.2. on esitetty sairauspoissaolojen kesto vuosina 2003-2007. Vuonna 2007 lyhyiden, 1-3 sairauspäivän tapausten, osuus kaikista sairaustapauksista oli 68,6 prosenttia. Taulukko 4.1.2. Sairaustapaukset sairauden keston mukaan jaoteltuna vuosina 2003 2007 (31.12.2007 tilanne) Sairauden Sairaustapauksia kesto 2003 2004 2005 2006 2007 päivää lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1 412 33,0 428 33,1 451 33,0 414 31,2 323 29,6 2-3 498 39,9 514 39,8 545 39,9 506 38,1 425 39,0 4-10 204 16,3 221 17,1 277 20,3 282 21,2 248 22,8 11-60 115 9,2 118 9,1 82 6,0 117 8,8 87 8,0 61-90 9 0,7 6 0,5 4 0,3 7 0,5 4 0,3 91-180 6 0,5 6 0,5 5 0,4 3 0,2 2 0,2 yli 180 4 0,3 0 0,0 1 0,1 0 0,0 1 0,1 Yhteensä 1248 100 1293 100 1365 100 1329 100,0 1090 100,0

Konsernipalvelut 25 Taulukossa 4.1.3. on tarkasteltu sairaustapausten ja sairauspäivien lukumäärää yksiköittäin vuonna 2007. PSY:ssä ja ESY:ssä sairaustapauksia oli eniten suhteessa tehtyihin henkilötyövuosiin. Taulukko 4.1.3. Sairauspoissaolot yksiköittäin vuonna 2007 (31.12.2007 tilanne) Yksikkö HTV/ yksikkö Sairaustapauksia Sairauspäiviä Lyhyiden (1-3pv) sairaustapausten osuus lkm % tapausta/htv lkm % pv/htv % ESY 232,8 403 33,0 1,7 1 648 26,0 7,1 297 73,7 ISY 148,2 176 14,4 1,2 1058 16,7 7,1 118 67,0 LSY 24,9 33 2,7 1,3 208 3,3 8,4 25 75,8 PSY 81,7 152 12,4 1,9 609 9,6 7,5 109 71,7 KP 194,1 307 25,1 1,6 2048 32,4 10,6 187 60,9 KVPV 4 3 0,2 0,8 37 0,6 9,3 2 66,7 Johto 16 16 1,3 1,0 49 0,8 3,1 10 62,5 GTK, muut yksiköt 701,7 1090 89,2 1,6 5 657 89,4 8,1 748 68,6 KL (1*) 71,2 132 10,8 1,9 670 10,6 9,4 91 68,9 Yhteensä 772,9 1222 100,0 6 327 100,0 8,2 839 68,7 1) Luvut Kemian laboratorion osalta 31.8.2007 (Labtium perustettiin 1.9.2007 lukien) 4.2 Työtapaturmapoissaolot Taulukoissa 4.2.1. on esitetty GTK:n henkilöstön työtapaturmapoissaolojen määrä ja kesto vuosina 2003-2007. Vuoden 2007 poissaolopäivien kasvuun vaikutti noin kolmen henkilön pitkät poissaolot. Taulukko 4.2.1. Työtapaturmapoissaolot vuosina 2003 2007 Vuosi Työtapaturmat Poissaolopäivät lkm muutos % pv muutos % pv/tapaus 2003 10-28,6 266 3,1 26,6 2004 16 60,0 181-32,0 11,3 2005 19 18,8 204 12,7 10,7 2006 17-10,5 145-28,9 8,5 2007 17 0,0 517 256,6 30,4

Konsernipalvelut 26 4.3 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työterveyshuolto Työterveyspalveluihin käytettiin n. 396 000 euroa vuonna 2007 (edellisvuonna n. 388 000 euroa). Työterveyshuollon kustannusten palautusten määrä oli n. 168 000 euroa (edellisvuonna n. 141 000 euroa). Kuvassa 4.3.1 on esitetty työterveyshuollon kustannusten kehitys henkilötyövuotta kohden. Muut työterveyspalvelut sisältävät ne työterveyspalvelut, joita Kela ei korvaa, esim. rokotukset, todistukset, lausunnot, säteilyturvamittaukset, sopimustyöterveyshuollosta ostetut ergonomiset apuvälineet, kunnan terveysasemamaksut. Euromäärältään ne jäivät n. 17 000 euroon vuonna 2007. /htv 175 2007 316 21-217 177 2006 290 22-177 159 2005 280 60-161 171 2004 245 26-207 -250-150 -50 50 150 250 350 Työterveyshuollon nettomenot: 2007: 296 /htv 2006: 311 /htv 2005: 338 /htv 2004: 235 /htv Ennaltaehkäisevä hoito Sairaanhoito Muut työterveysmenot Työterveyshuollon kustannusten palautukset Kuva 4.3.1. Työterveyshuollon kustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina 2004 2007 Vuonna 2007 toteutettiin henkilöstökysely, johon vastasi 532 henkilöä (66 %). Tulosten pohjalta päätettiin seuraavista laitostason kehittämiskohteista: Johdon ja henkilöstön yhteistyön ja vuoropuhelun kehittäminen Esimiestyön edelleen kehittäminen Kannustavuuden ja palkitsemisen kehittäminen Yhteisöllisyyden kehittäminen

Konsernipalvelut 27 Jokaiselle yksikölle ja vastuualueelle valittiin omat kehittämiskohteet ja toimenpiteet, joiden toteutumista GTK:n ylin johto seuraa GTK:n määräaikaisraportoinnin yhteydessä. Medivire Työterveyspalvelut Oy:n (nykyisin Suomen Terveystalo Työterveys Oy) ns. työviremallin toteuttamista jatkettiin ja sen käyttöä laajennettiin koskemaan myös lyhyitä poissaoloja.

Konsernipalvelut 28 5 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 5.1 Koulutusrakenne GTK:n henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2007 oli 5.0. Indeksi on laskettu valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätöksen laatimista varten antamien ohjeiden mukaisesti. Koulutustasoindeksin laskenta perustuu eri koulutusasteen suorittaneiden henkilöiden lukumäärään. Yksiköittäiset koulutustasoindeksit on esitetty taulukossa 5.1.1. Koulutustasoindeksi on korkein johdossa sekä KVPV:ssä ja alhaisin Konsernipalveluissa. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kertomusvuonna 41,9 % ja jatkotutkinnon suorittaneiden osuus 15,3 % GTK:n koko henkilöstöstä. Taulukko 5.1.1. Koulutustasoindeksi yksiköittäin sukupuolen mukaan 31.12.2007 Yksikkö Koulutustasoindeksi Kaikki Naiset Miehet ESY 5,7 5,1 5,9 ISY 5,1 4,2 5,1 LSY 5,9 5,8 5,9 PSY 5,9 5,3 6,1 KP 3,3 4,3 2,9 KVPV 6,5 5,0 7,0 Johto 6,4 6,0 6,7 koko GTK 5,0 4,8 5,0 Taulukko 5.1.2. Koulutusaste sukupuolen mukaan 31.12.2007 Koulutusaste Naiset Miehet Henkilömäärä lkm % lkm % lkm % Tohtorit 10 13,9 62 86,1 72 100 Lisensiaatit 5 13,5 32 86,5 37 100 Ylempi korkeakoulututkinto 52 27,4 138 72,6 190 100 Muu korkeakoulututkinto 54 50,9 52 49,1 106 100 Keskiasteen koulutus 62 40,8 90 59,2 152 100 Peruskoulu tai vastaava 33 21,2 123 78,8 156 100 Koko GTK 216 30,3 497 69,7 713 100

Konsernipalvelut 29 600 500 400 300 naiset miehet 200 100 0 Tohtorit Lisensiaatit Muu korkeakoulututkinto Keskiasteen koulutus Peruskoulu tai vastaava Koko GTK Kuva 5.1.2. Koulutusaste sukupuolen mukaan 31.12.2007 5.2 Osaamisen kehittäminen Lähivuosina suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja kilpailu työvoimasta kiristyy. Vuoteen 2012 mennessä GTK:n henkilöstön arvioitu poistuma on noin 174 henkilöä. GTK:n kaltaisessa organisaatiossa osaaminen on keskeinen pääoma, jolla on suuri merkitys tuloksen tekemiselle. Etenkin asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osaamisen siirtämiseen on kiinnitettävä huomiota. Tutkijoiden vaihtuvuus on melko vähäistä, joten suurella osalla eläkkeelle jäävistä tutkijoista on pitkä työhistoria GTK:n palveluksessa. GTK valmistautuu eläköitymiseen ja työmarkkinoiden muutokseen useilla henkilöstöpoliittisilla toimenpiteillä. Keinot osaamisen siirtämiseksi arvioidaan tapauskohtaisesti, jolloin otetaan huomioon tulevaisuudessa tarvittava ja tutkimuskeskuksen kannalta oleellinen osaaminen. Suurin osa keinoista ei edellytä suurta taloudellista panostamista. Sen sijaan ne vaativat työtehtävien järjestelyjä, suunnittelua ja aikaa. GTK:ssa osaamisen siirtämisessä käytetään apuna muun muassa tavoite- ja kehityskeskusteluja, mentorointia, päällekkäisrekrytointeja, urasuunnittelua ja lähtöhaastatteluja. Vastuu osaamisen siirtymisestä on esimiesten ja johdon lisäksi koko työyhteisöllä. Strategisissa tavoitteissa korostuvat kansainvälinen verkostoituminen sekä innovatiivisen ja hyvän työyhteisön merkitys. Kansainvälisyys on GTK:lle välttämätöntä ja sitä tuetaan muun muassa tutkijavaihdon ja rekrytoinnin avulla. GTK:ssa panostetaan myös työyhteisöjen toimintakyvyn kehittämiseen esimerkiksi johtamis- ja esimiesvalmennuksella.

Konsernipalvelut 30 5.3 Koulutusinvestoinnit Kertomusvuonna valmistellussa vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa varattiin erillisrahoitus (100.000 euroa) huippuosaamisen kehittämiseen ja kansainvälisen verkostoitumisen tukemiseen. Tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä pätevöitymään ulkomaiseen koulutukseen sekä saamaan ulkomaisia erityisasiantuntijoita työskentelemään GTK:n hankkeisiin. Erillisrahoitus kohdistetaan ensisijaisesti strategian kannalta keskeisille kehittämis- ja ydinosaamisalueille. 6 YHTEENVETO 6.1 Yhteenveto tunnusluvuista Yksikkö 2003 2004 2005 2006 2007 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä (kaikki) htv 786 836 818 796 773 Henkilöstön määrä 31.12. henk. 784 842 808 816 713 Määräaikaisen henkilöstön osuus % 9,0 13,0 8,4 10,2 8,3 Työsuhteisen henkilöstön osuus % 83,0 84,0 84,2 85,0 85,0 Henkilöstön keski-ikä vuotta 48,1 48,2 48,8 49,1 50,5 Naisten osuus henkilöstöstä % 33,5 33,0 32,9 32,8 30,3 Naisten osuus johdosta ja esimiehistä % 16,3 14,6 16,6 17,1 12,1 Jatkotutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä % 14,2 12,7 13,0 13,4 15,3 Koulutustasoindeksi ind. 4,6 4,7 4,8 4,8 5 Työajan käyttö ja työvoimakustannukset Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 79,5 79,5 78,5 78,5 77,9 Koulutuksen osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 1,8 1,5 1,7 1,8 1,6 Ei tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 18,7 18,9 19,8 19,7 20,4 Työvoimakustannukset (sis. lomapalkkavelan muutos) 1 000 30 884 34 161 33 550 33 984 34 512 Henkilötyövuoden hinta (palkkaukset/htv) 1 000 37,6 38,4 39,7 40,9 43,3 Tehdyn työajan palkkojen osuus palkkasummasta % 75,3 75,5 74,7 74,6 74,1 Välillisten työvoimakustannusten osuus työvoimakustannuksista (ilman lomapalkkavelkaa) % 41,9 41,0 41,0 41,7 41,7 Matkustuskustannukset/htv 1 000 3,7 3,7 3,9 3,8 3,9 Henkilöstön työkunto ja motivaatio Sairauspäivät/htv (31.12.2007 tilanne) pv 9,7 8,0 7,9 8,3 8,2 Lyhyiden sairaustapauksien osuus kaikista sairaustapauksista % 72,9 86,0 86,3 69,1 68,7 Tapaturmapoissaolot/htv pv 0,3 0,2 0,2 0,2 0,7 Kokonaispoistuma % 3,7 3,3 3,0 2,5 3,1 Henkilöstöinvestoinnit Koulutuskustannukset/htv (sekä kouluttautuminen että koulutuksen antaminen) 1448 1256 1321 1381 1378 Koulutuskustannukset/htv (kouluttautuminen) 1191 1231 1221 1249 Koulutuspanostus, työpäivää/htv (kouluttautuminen) pv 4,0 3,8 4,4 4,5 4,1

Konsernipalvelut 31 6.2 Lopuksi GTK:n toiminnan pitkän aikavälin visiona on luoda ydinosaamiseensa keskittynyt, kilpailukykyinen ja verkottunut eurooppalainen huippuosaaja, joka Suomessa toimii alan kansallisena tietokeskuksena. Vision toteutumista edesautetaan muun muassa kehittämällä henkilöstön osaamista ja työyhteisön hyvinvointia sekä tavoittelemalla strategialähtöistä henkilöstörakennetta. Seuraavien viiden vuoden aikana GTK:n henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle arviolta 24 %. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön keski-ikä nousi kertomusvuonna 1,4 vuodella ja viimeisen viiden vuoden aikana keski-ikä on noussut 2,4 vuotta. Kertomusvuonna valmistauduttiin työmarkkinoiden kiristyvään kilpailutilanteeseen ja henkilöstön eläkepoistumaan monin eri toimenpitein. Avaintehtävien palkkakilpailukykyä vahvistettiin palkkauksellisin keinoin. Lisäksi GTK osallistui tutkijakoulun toimintaan yhtenä sopimusosapuolena sekä tarjosi nuorille tutkijoille ja opiskelijoille työskentelymahdollisuuksia. Loppuvuodesta laadittiin menettelyohje osaamisen turvaamisesta GTK:ssa. Ohjeessa esitellään linjauksia ja toimintatapoja, joilla pyritään turvaamaan osaaminen tilanteessa, jossa eläkkeelle siirtyy lähivuosina merkittävä osa henkilöstöstä. Tulevaisuuden osaamisvaatimusten arvioimiseksi toteutettiin geo-osaamiskartoitus ja sen pohjalta laadittiin henkilöstön kehittämis- ja osaamissuunnitelmat vuosille 2008 2012. Kertomusvuonna valmistunut GTK:n henkilöstösuunnitelma ohjaa osaamisen kehittämisen toimenpiteitä ja painopisteitä. Henkilöstövoimavarojen vähentyessä pyritään suunnitelmalliseen rekrytointiin, jonka painopiste on ydintoiminnoissa (geologinen kartoitus, tutkimus ja kehittäminen, luonnonvarojen etsintä ja arviointi sekä tiedonhallinta). Edelliseen vuoteen verrattuna GTK:een vakituisiin tehtäviin hakeneiden henkilöiden määrä laski, mutta heidän koulutustasonsa nousi. Kaikista hakijoita vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 71 %.