Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla EDU-vuxen-projekti Itsearviointi 10.10.2012 Kuntoutussäätiö Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi S11901
Esityksen sisältö 1. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi: Mistä kyse? 2. Itsearviointikyselyn tuloksia 1. Taustatiedot 2. Projektin tavoitteet 3. Projektin resurssit ja henkilöstö 4. Projektin toimenpiteet ja toteutus 5. Projektin yhteistyöverkosto 6. Projektin viestintä ja tiedottaminen 7. Projektin tulokset ja vaikuttavuus 3. Keskustelua: Miten tästä eteenpäin?
1. Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi: Mistä kyse
Arvioinnin toteuttajataho ja aikataulu Arvioinnin toteuttaa Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö Arviointihanketta vetää arviointipäällikkö Henna Harju Kehittämis- ja arviointipäällikkö Pauliina Juntunen Koulutuspäällikkö Matti Tuusa Projektipäällikkö Kimmo Terävä ja Projektipäällikkö Sari Nyholm Ulkopuolisena asiantuntijana arviointihankkeessa toimii professori Juho Saari Arvioinnin 1. vaihe ajanjaksolla elokuu 2009 joulukuu 2010 Arvioinnin 2. vaihe ajanjaksolla tammikuu 2011 joulukuu 2013
Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin kohteena on koko valtakunnallinen kehittämisohjelma, sisältäen: Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri -projektien toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana osa-ohjelman toiminnan Opin Ovi -alueprojektit STUDIO-projekti ERKKERI ja TE-ERKKERI -projektit Lisäksi arviointihankkeessa tarkastellaan Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän toimintaa ja roolia kehittämistyössä. Kehittämisohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 45 alueellista tai valtakunnallista projektia, joista 13 projektia on päättynyt.
Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden: 1. Koherenssista 2. Relevanssista 3. Toimenpiteistä ja prosesseista 4. Tuotoksista ja tuloksista 5. Vaikuttavuudesta 6. Hyödystä ja kestävyydestä Vuosina 2009-2010 painopiste erityisesti toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. Vuosina 2011-2013 painopiste on tulosten, tuotosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kyseessä ns. kehittävä arviointi. Arvioinnin kuluessa pyritään tuottamaan: konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden toiminnan kehittämiseksi sekä konkreettinen malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden itsearvioinnin toteuttamiseksi
2. Itsearviointikyselyn tuloksia
Taustatiedot Kysely lähetettiin yhteensä 7 henkilölle, joista vastasi 71% (n=5). (Vuonna 2011: 8/8) Projektipäällikkö 20,0 % Muu projektityöntekijä 40,0 % Ohjausryhmän jäsen 40,0 % 0% 20% 40% 60% 80% 100%
Projektin tavoitteet Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Toteutuu/on toteutunut heikosti, 2=Toteutuu/on toteutunut tyydyttävästi, 3=Toteutuu/on toteutunut hyvin ja 4=Toteutuu/on toteutunut kiitettävästi Projektin tavoitteiden realistisuus 2,8 3,3 Projektin tavoitteiden ajankohtaisuus 3,2 3,3 1 2 3 4 2012 2011
Projektin tavoitteet, kommentteja ja kehittämistarpeita Vuorovaikutus koulutuksen rahoittajan - OKM - kanssa on toistaiseksi puuttunut. Tätä puutetta täytyy korjata projektin jälkeen sillä projektin tuloksista ei ole hyötyä elleivät opetusviranomaiset jalosta näitä. Att hitta de gemensamma nämnarna för svenskfinland och koordinera dem Arbetsfördelningen mellan UKM:s och ANM:s förvaltningsområden gällande vägledning för vuxna borde klargöras på högsta nivån.
Projektin resurssit ja henkilöstö Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Toteutuu/on toteutunut heikosti, 2=Toteutuu/on toteutunut tyydyttävästi, 3=Toteutuu/on toteutunut hyvin ja 4=Toteutuu/on toteutunut kiitettävästi Projektin taloudellisten resurssien kohdentaminen tavoitteiden/toiminnan kannalta oleellisiin asioihin 3,3 3,6 Projektihenkilöstön riittävyys 3,1 3,4 Projektihenkilöstön ammattitaito 3,6 3,6 Projektihenkilöstön keskinäinen yhteistyö 3,2 3,1 Projektihenkilöstön työssäjaksamisen huomioiminen Projektin tilojen ja työvälineiden tarkoituksenmukaisuus 2,9 2,9 3,5 3,6 Projektihenkilöstön sitoutuminen projektin tavoitteisiin ja toteutukseen 3,2 3,1 Ohjausryhmän jäsenten sitoutuminen projektin tavoitteisiin ja toteutukseen 2,6 3 Projektin taustaorganisaatioiden sitoutuminen projektin tavoitteisiin ja toteutukseen 2,2 2,4 1 2 3 4 2012 2011
Projektin resurssit ja henkilöstö, kommentteja ja kehittämistarpeita Kanske hade det varit bra att från början ha med arbetskraftsorganisationerna. Resursserna tillräckliga
Projektin toimenpiteet ja toteutus, kehittämistarpeet Kuinka kehittämisohjelman teemat on huomioitu toimenpiteissä 1/5 1. Teema: Työelämälähtöisyys Ohjausryhmän puheenjohtaja edustaa työelämää, muut eri opetusaloja tai opetusta edustavia viranomaisia. Projektin tulosten jalostamisessa tarvitaan mukaan työelämän edustajia. Detta perspektiv har funnit med men riktigt så genomgripande som man kunde ha önskat sig har vi kanske inte varit. Varje regionala nätverk har haft sin egen prägel. I Österbotten har vi nätverkat med fack och företagarorganisationer. Arbetslivet varit representerat utbildningarna på andra stadiet. Förövrigt kunde arbetslivet ha varit mera integrerat. Inte så väl beaktad målsättning.
Projektin toimenpiteet ja toteutus, kehittämistarpeet Kuinka kehittämisohjelman teemat on huomioitu toimenpiteissä 2/5 2. Teema: Hakeva toiminta Projektissa on testattu erilaisia hakevan toiminnan malleja, joista raportoidaan projektin loppuraportissa. Detta har gjorts i de regionala nätverken genom att söka sig ut till de ställen där arbetstagare finns på dagarna. Har varit mycket synligt, samarbete mellan organisationer, arbetskraftsbyrån, happenings och info-tillfällen. I Borgå en fast infopunkt där man givit råd på heltid. Inte heller en central målsättning.
Projektin toimenpiteet ja toteutus, kehittämistarpeet Kuinka kehittämisohjelman teemat on huomioitu toimenpiteissä 3/5 3. Teema: Maahanmuuttajat ja ohjaus Helsingin osapilotoinnissa on kohdejoukkona maahanmuuttajat. Vi har nätverkat mellan personer som sysslar med invandrarutbildning och även med specifika projekt på området. Till infopunkten i Borgå har invandrare sökt sig och fått råd om studier och studiesociala förmåner, likaså på Kuckan i Helsingfors. Ett seminarium i temat har arrangerats.
Projektin toimenpiteet ja toteutus, kehittämistarpeet Kuinka kehittämisohjelman teemat on huomioitu toimenpiteissä 4/5 4. Teema: Erilaiset oppijat Vi har nätverkat med sådana projekt som specifikt har haft i uppgift att arbeta med studerande som särskilda behov. t.ex. Lär för livet Sämre beaktat i projektet. Ett seminarium i temat har arrangerats och initiativ till nätverk tagits.
Projektin toimenpiteet ja toteutus, kehittämistarpeet Kuinka kehittämisohjelman teemat on huomioitu toimenpiteissä 5/5 5. Teema: Kansalaisen ääni ja kansalaisten ottaminen mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon Särskilt mycket beslut har vi inte fattat i EDU-vuxen, men dessa principer har vi nog haft med oss i andanom. Inte aktiv roll Obekant för mig. Men hela vuxenutbildningsfältet är med i projektet oberoende av utbildningsstadium. Även samarbetet över myndighetsgränser och regionala gränser fungerar bra.
Projektin toimenpiteet ja toteutus Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Toteutuu/on toteutunut heikosti, 2=Toteutuu/on toteutunut tyydyttävästi, 3=Toteutuu/on toteutunut hyvin ja 4=Toteutuu/on toteutunut kiitettävästi Projektin johtaminen 3,1 3,2 Kohderyhmän tavoittaminen 2,6 2,7 Palautteen kerääminen kohderyhmältä 2 2 Palautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä 2,7 3 Projektin eteneminen tavoitteiden mukaisesti 3 3,3 1 2 3 4 2012 2011
Projektin toimenpiteet ja toteutus, kehittämistarpeet Hur vill UKM och TEM egentligen mäta, finansiera och vidareutveckla IRV-funktionerna. Framförallt hur ska IRV-servicen finansieras i ansökningskedet i framtiden? Projektcheferna bytts ut tre gånger, svårt att bygga upp en enhetlig linje...
Projektin toimenpiteet ja toteutus, Mitä tekijät ovat edistäneet projektin tavoitteiden saavuttamista? Svensk-Finland är tämligen litet och därför har vi lyckats få ett ganska tätt och bra samarbete. Den svenskspråkiga utbildningsrådgivningen per telefon från K:stad har involverats och det har gett ett mervärde. Organisationsgruppens verksamhet har varit viktig och den har varit aktiv.
Projektin toimenpiteet ja toteutus, Mitkä tekijät ovat hidastaneet projektin tavoitteiden saavuttamista? Bristen på nationell strategi NUOVE!!!!!!!!!!!!!!! Tyvärr ströks i vårt projekt allt som hade med elektroniska hjälpmedel och verktyg att och det stöd vi hade räknat med från NUOVE uteblev. Svenskfinlands olika regioner med olika kulturer och sätt att verka.
Projektin yhteistyöverkosto Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Toteutuu/on toteutunut heikosti, 2=Toteutuu/on toteutunut tyydyttävästi, 3=Toteutuu/on toteutunut hyvin ja 4=Toteutuu/on toteutunut kiitettävästi Projektin yhteistyö aikuisohjauksen kehittämisen kannalta oleellisten tahojen kanssa 3,4 3,4 Projektin yhteistyö muiden kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien kanssa 3 3,2 Projektin kehittämis- ja/tai ohjausryhmän kokoonpanon tarkoituksenmukaisuus 3,1 3,2 Kehittämis- ja/tai ohjausryhmän antama tuki projektin toteutukselle 3,1 3,2 1 2 3 4 2012 2011
Projektin yhteistyöverkosto kommentteja ja kehittämistarpeita Huvudsaken är nu att vi går från projekt till etablerad verksamhet, i vårt fall verkar det som om AVI blir den myndighet som driver vårt arbete vidare. Svenskfinlands stora och vidsträckta område, koordinatorer behövs i varje område.
Projektin yhteistyöverkosto, Poikkihallinnollisen yhteistyön esteet Olika organisationskulturer Hur får informationsflödet att fungera bättra mellan utbildare och TEbyråerna? Sekretess m.m. Organisationsförändringen inom TE-förvaltningen, hur går det med utbildningsrådgivningen i framtiden? Finns den kvar på svenska?
Projektin yhteistyöverkosto, Suunnitelmat kv-yhteistyöhön tai onko kv-yhteistyötä tehty? Har varit mycket viktigt, genom att vi har sett på IRV-modeller i Danmark, Sverige och Irland och deltagit i konferenser har vi kunnat skapa oss en djupare förståelse för hur man överhuvudtaget kan mäta nyttan av IRV-servicen (prof. Peter Plant ), hur viktigt det är att ministyerierna som initierat hela utvecklingsprogrammet skulle ha satsat mer på att beskriva hur man tänkt mäta och finansiera, gett oss på fältet så att säga morot och piskan, gett oss ett gemensamt och heltäckande uppföljningssystem så att vi verkligen kunde ha insamlat erfarenheterna av IRV-tjänsternas utveckling, bra hade det också varit med tanke på att alla behöver få samma nivå på IRV-servicen Projektet var nationellt, så internationellt samarbete har inte varit aktuellt. Besök i Danmark visade trots allt att det finns färdiga, välfungerande modeller i Danmark.
Projektin viestintä ja tiedottaminen Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Toteutuu/on toteutunut heikosti, 2=Toteutuu/on toteutunut tyydyttävästi, 3=Toteutuu/on toteutunut hyvin ja 4=Toteutuu/on toteutunut kiitettävästi Projektin viestinnän suunnitelmallisuus 2,4 2,6 Projektin tiedottaminen toiminnastaan kohderyhmille 2,3 2,6 1 2 3 4 2012 2011
Projektin viestintä ja tiedottaminen, kommentteja ja kehittämistarpeita Tiedottaminen on ollut melko paikallista - laajaa tiedottamista ei ole toistaiseksi toteutettu. Tämä johtuu siitä että projektin tuloksia ei ole juurrutettu mihinkään pysyvään rakenteeseen tai rahoitukseen eikä näin ollen ole mielekästä tiedottaa asiosita joiden jatkosta ei ole takeita. Det skulle behövas resurser för en systematisk informationskampanj gällande vuxenvägledning på svenska. Informationen knapphändig. Det sattes stor tillit till den nationella portalen under hela projektet, eftersom den inte förverkligades blev informationsbiten lidande i projektet.
Projektin tulokset ja vaikuttavuus Missä määrin edustamanne projekti on kyennyt edistämään omalla toiminta-alueellaan seuraavia asioita? Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Hyvin ja 4=Kiitettävästi Aikuisopiskelun TNO-palveluiden laadun parantaminen 2,6 2,7 Aikuisopiskelun TNO-palvelujen toimijoiden moniammatillisen yhteistyön edistäminen 2,4 3 Aikuisopiskelun TNO-palvelujen toimijoiden henkilöstön osaamisen lisääminen 2,5 3 Alueellisen pysyvän aikuiskoulutuksen TNOpalveluiden yhteistyöverkoston luominen 2,7 3 Aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien osallistumista tukevien toimintamuotojen kehittäminen 1,6 2,1 1 2 3 4 2012 2011
Projektin tulokset ja vaikuttavuus Keskeisimmät tavoitteet ja kuinka ne on saavutettu 1/2 Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Hyvin ja 4=Kiitettävästi Pysyvä, kattava ja moniammatillinen yhteistyöverkko, joka koordinoi, kehittää, markkinoi ja arvioi aikuiskoulutuksen saatavuutta ja ruotsinkielisiä neuvonta- ja ohjauspalveluita 2,8 3 Ruotsinkielisen Suomen yhteinen aikuisohjauksen neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia. 2,2 3,1 Ruotsinkielisten ammattiopettajien opettajapätevyyden kehittäminen ja yhtenäistäminen suomenkielisen opettajien vastaavan koulutuksen pätevyysvaatimusten kanssa liittyen ohjaukseen ja työelämäyhteistyöhön. 2,3 2,6 1 2 3 4 2012 2011
Projektin tulokset ja vaikuttavuus Keskeisimmät tavoitteet ja kuinka ne on saavutettu 2/2 Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Hyvin ja 4=Kiitettävästi Luoda systemaattiset ja toimivat tietoliikenneyhteydet työnantajien ja työntekijöiden välille ja edistää suoraa tiedonvaihtoa työnantajien ja koulutusjärjestöjen välillä. 1,5 1,5 Projekti työskentelee uusien palvelupisteiden ja yhteistyömallien puolesta, jotka edistävät asiakaslähtöisyyttä ja osuvuutta ruotsinkieliseen koulutukseen hakevien aikuisten tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. 3,1 3,4 Lisätä ruotsinkielisten aikuiskoulutuspalvelujen saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. Vahvistetaan aikuisohjausta työelämässä, niin että työnantajien tarve työvoimasta ja ruotsinkielisten palveluiden saatavuus kaikilla aloilla voidaan taata. 2,8 2,9 1 2 3 4 2012 2011
Projektin tulokset ja vaikuttavuus Keskiarvo asteikolla 1-4; 1=Heikosti, 2=Tyydyttävästi, 3=Hyvin ja 4=Kiitettävästi Missä määrin projekti on saavuttanut kokonaisuutensa sille tähän mennessä asetetut tavoitteet 2,9 2,9 1 2 3 4 2012 2011
Projektin tulokset ja vaikuttavuus, Projektien keskeisimmät tulokset ja tuotokset tähän mennessä Erilaisten mallien kokeileminen ja tulosten käyttäminen pysyvien rakenteiden ja rahoituksen perustaksi. En fungerande nätverkshelhet i Svensk-Finland och reguionalt. Förbättrat samarbete med TE_byråerna-> mao har de vuxna fått bättre info och vägledning. Man har byggt upp olika modeller i svenskfinland för tno-tjänster. Nätverket och kännedomen om olika utbildningsanordnare och arbetskraftsmyndigheter och deras sätt att verka har förbättrats.
Projektin tulokset ja vaikuttavuus Ei-tavoiteltuja tuloksia Ei tiedossa
Projektin tulokset ja vaikuttavuus, Mitä projektissa pitäisi tehdä projektin tulosten juurruttamisen edistämiseksi? Jag hoppas vår slutkonferens ska ge en bra skjuts åt AVI att i framtiden upprätthålla ett fungerande och utvecklande IRV-nätverk på svenska till vilken även nya organisationer ska hitta. Man måste kontinuerligt anordna t.ex. seminarier i Svenskfinland om dessa frågor och försöka tillgodogöra sig de sätt att verka som olika regioner har utvecklat och funnit välfingerande.öppenhet, dela med sig till andra. Win-Win mentalitet.
Onko projektinne saavuttanut tuloksia, jotka ovat jääneet/jäävät elämään Mikäli rahoitus ja rakenteet sinetöidään, jatkojalostetaan nyt paikallisesti kokeiltuja malleja. Jag hoppas att t.ex. våra samarbetsavtal i Österbotten mellan TE-byrån och utbildningsorganisationerna ska garantera att nätverket fortsätter arbeta och utveckla IRV-tjänsterna. Veckan för vuxenlärande som anordnas årligen nationellt är en bra grej som sammanför utbildarna regionalt. Det har skett små steg av närmanden mellan olika nivåer av vuxenutbildning. Man har lärt "känna" varandra och varandras verksamhet. Detta kommer säkert att generera ett större samarbete i framtiden.
3. Keskustelua: Miten tästä eteenpäin Mihin tekijöihin projektissa tulisi kiinnittää (erityisesti tulosten juurruttamisen kannalta) huomiota kuluvan vuoden aikana?
Yhteenvetoa itsearviointipajasta Projektissa on alun perin lähdetty liikkeelle hieman eri lähtökohdista, kuin mihin ollaan päädytty. Alun perin tavoitteena oli pysyvämpi toiminta, nyt kuitenkin alueelliset pilotoinnit ovat jääneet pilotoinneiksi, eikä varsinaista muutosta ole tapahtunut. Toiminnan projektiluontoisuus näyttäytyykin suurena haasteena ja uhkana. Oppilaitoksille tulisi olla jonkin asteinen velvoite toiminnan jatkamisesta alueilla, jotta toiminta jäisi elämään myös projektiajan jälkeen. Tällä hetkellä on tuntuma siitä mikä voisi alueellisesti toimia, mutta jos ei tule mitään velvoittavaa, ei mitään tule tapahtumaan. Tästä asiasta tulisi viedä tietoa ELO-ryhmään, jotta sieltä käsin voitaisiin jatkaa keskustelua. Rakenteet ja rahoituksen puute näyttäytyvät suureksi osin pysyvän muutoksen uhkana. Projektilla itsellään on ollut hyvät resurssit. Kuitenkin ESR-säännöt ovat tuoneet omat haasteensa toimintaan. Esim. projektirahoilla saa matkustaa vain projektilta palkkaa saava henkilö. Tämän vuoksi esim. benchmarkkausmatkalle ei voinut lähteä projektipäällikön lisäksi muita. Koulujen resurssit itsessään ovat puutteellisia kehittämistoiminnan eteenpäin viemiseksi. Taustaorganisaation tuki onkin suuressa roolissa toiminnan jatkumisen kannalta.
Yhteenvetoa itsearviointipajasta Toimintaa on testattu ja viety eteenpäin toiminnasta saadun palautteen mukaan. Pilotoinneista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää jatkossa, ja antaa suosituksia siitä, mitä tulisi tehdä jotta asiat toimisivat paremmin. Toiminnan jatkon koordinoiminen, ja pilotoitujen mallien käytäntöön vieminen. AVI Pysyvän verkoston luominen mahdollista vain jos sitoutuminen tapahtuu organisaatiotasolla. Verkoston säilymisen kannalta henkilösidonnaisuus näyttäytyy suurena uhkana. Alueelliset toimijat toimivat projektirahalla, jolloin projektikauden päätyttyä henkilöstö hakeutuu muihin tehtäviin. Länsi-Uudellamaalla on potentiaalia projektin jatkon kannalta, Helsingissä pitää puolestaan käydä vielä keskustelua jatkosta. Esimerkkinä Luckan-pilotti, joka päättyy 31.10. Jos rahoitusta saadaan, toiminta voisi jatkua. Tällä hetkellä käydään keskustelua siitä miten esimerkiksi koulutusorganisaatiot voisivat jakaa eri tehtäviä keskenään. Haasteena tässäkin henkilösidonnaisuus. Työntekijöiden vaihtuessa uusien perehdyttäminen vie aikaa. Yhteistyö TE-keskusten kanssa tulee ottaa osaksi keskustelua.
Yhteenvetoa itsearviointipajasta Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet tulee huomioida valtakunnan tasolla. Koko suomessa tulisi olla yhteinen ohjausstrategia, jossa kuitenkin olisi mahdollista huomioida paikalliset erot. Ruotsinkielistä TNO-strategiaa ei ole tehty vielä. Jokin koordinoiva taho olisi voinut luoda mallin jonka pohjalta strategiaa olisi voitu muotoilla kunkin alueen tarpeita vastaavaksi. Projektin yhtenä heikkoutena voidaan nähdä puutteellinen dialogi työelämän kanssa. Esim. ohjausryhmässä ei ole ollut työelämäedustusta. Kuitenkin makrotasolla tarkasteltuna, opin ovi-kokonaisuudessa on paljon työelämäyhteistyötä toisella asteella. Projektissa on ollut osin ongelmana volyymien pienuus, asiakkaita tulee etsiä mukaan. Kenellä on vastuu henkilöstä joka haluaa päästä opiskelemaan, onko vastuu yhteiskunnalla vai koululla? Onko projektissa millään tavoin muisteltu NOSTEen aikaista hakevaa toimintaa?
Yhteenvetoa itsearviointipajasta Tämän kehittämisohjelman kautta pyrittiin juuri ruotsinkielisten ammattiopettajien ohjauspätevyyden lisäämiseen. Tässä ollaankin päästy hyvin eteenpäin. Haasteena ohjaustoiminnan kehittämisessä nousee esiin oppilaitosten keskinäinen kilpailu oppilaista. Ohjauksessa tulee huomioida että ohjaustyötä tekevän vastuu on suuri. Yksilölle tulee tehdä selväksi myös työllistymismahdollisuudet jo koulutukseen hakeutuessa. TE-toimistot ohjaavat tähän suuntaan, koulujen on kuitenkin mietittävä rahaa. Tämän vuoksi ohjausvastuu pitäisi saada pois oppilaitoksilta. Benchmarkkausmatka Malmöön on ollut erittäin antoisa. Malmössa toimiva malli, jossa saman katon alle on keskitetty oleelliset palvelut. Poliittinen tahto on korkealla ja poliitikot sitoutuneita. Kunta rahoittaa toimintaa. Suomessa tulisi ottaa mallia mm. Tanskasta, jossa kaikki palvelut ovat fyysisesti saman katon alla.
Yhteenvetoa itsearviointipajasta Keskustelua mm. Delaktig i Finland -projektin raportista, jonka mukaan Etelä- Suomessa ongelmana se ettei maahanmuuttajia ohjata ruotsinkieliseen putkeen. Tämän seurauksena muun muassa ruotsinkielistä hoivahenkilökuntaa on hyvin vähän tarjolla. Projektin ulkoiseen arviointiin satsataan paljon. Projektin toiminnan ja kehityksen dokumentointi. Projektin kohderyhmä on tavoitettu erittäin hyvin, päästy tavoitteen yli jo aikaa sitten. Projektissa ei ole ollut mitään varsinaista tiedotettavaa. Sähköisen palvelun lanseeraus vuonna 2014. Palvelulle on suuret odotukset.
Kiitos!