SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:"

Paavo Timo Haavisto
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas tänne! Mistä minä sen muka tietäisin? Virke voi koostua yhdestä lauseesta (kuten esimerkit ylhäällä) tai useammasta. Seuraavassa virkkeessä on neljä erilaista lausetta: Vaikka en ole lukenut lehteä, tiedän tapauksesta, koska naapurini, joka on tilannut lehden, kertoi asiasta minulle. Sanajärjestyksestä puhuttaessa emme puhu virkkeistä vaan niiden sisällä olevista lauseista ja teemme eron päälauseiden ja sivulauseiden välillä. Päälause on lause, joka voi järkevänä esiintyä yksin: Pekka syö banaaneja. Maija leipoo pullaa. Sivulause ei järkevänä esiinny yksin: kun hän tulee kotiin. koska hänelle tulee vieraita. Sivulause vaatii aina päälauseen joko eteen tai jälkeen. Pekka syö banaaneja kun hän tulee kotiin. Maija leipoo pullaa koska hänelle tulee vieraita. Kun Pekka tulee kotiin, hän syö banaaneja. Koska Maijalle tulee vieraita, hän leipoo pullaa.

2 Sanajärjestyksestä puhuttaessa meitä kiinnostavat eniten subjekti (S), predikaatti (P) ja liikkuva määre (KIE) sekä erityisesti niiden paikat. Subjekti on tekijä: Pekka syö Maija leipoo Lapset leikkivät Predikaatti on tekeminen Pekka syö Maija leipoo Lapset leikkivät Liikkuva määre on kieltosana tai aikaa /paikkaa/ tapaa ilmaiseva pikkusana: inte ei redan jo alltid aina kanske ehkä aldrig ei koskaan säkert varmasti ännu vielä också myös först ensin förstås tietenkin genast heti tyvärr valitettavasti ofta usein gärna mielellään sällan harvoin

3 1. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS 1.1. Päälauseessa voi olla suora sanajärjestys, jolloin ensin tulee subjekti, sitten predikaatti (S +P): Pekka äter bananer Pekka vill äta bananer Pekka har ätit tio bananer Pekka hade försökt äta tjugo bananer Pekka syö banaaneja Pekka haluaa syödä banaaneja Pekka on syönyt kymmenen banaania Pekka oli yrittänyt syödä kaksikymmentä banaania Jos tällaisiin suoran sanajärjestyksen päälauseisiin laitetaan jokin liikkuva määre, se tulee aina ensimmäisen predikaattiverbin jälkeen: Pekka äter inte bananer Pekka vill aldrig äta bananer Pekka har sällan ätit tio bananer Pekka hade förstås försökt äta tjugo bananer Pekka ei syö banaaneja Pekka ei halua koskaan syödä banaaneja Pekka on harvoin syönyt kymmenen banaania Pekka oli tietenkin yrittänyt syödä kaksikymmentä banaania Merkitse nuolella ( ) mihin sijoittaisit seuraaviin lauseisiin liikkuvan määreen förstås tietenkin Maija bakar bullar Maija ska baka bullar Maija har bakat trettio bullar Maija har velat äta så många bullar som möjligt Maija leipoo tietenkin pullaa Maija aikoo tietenkin leipoa pullaa Maija on leiponut tietenkin kolmekymmentä pullaa Maija on tietenkin halunnut syödä mahdollisimman monta pullaa

4 1.2. Päälauseessa voi olla myös käänteinen sanajärjestys, jolloin ensin tulee jotakin, sitten predikaatti ja sitten vasta subjekti (jotakin + P + S). Huomaa, että suomessa sanajärjestys EI aina käänny: jotakin voi olla: Nu äter Pekka bananer Nyt Pekka syö banaaneja. Här bor jag Täällä minä asun Dig älskar jag Sinua minä rakastan Om du frågar, svarar jag Jos kysyt, minä vastaan Var bor du? Missä sinä asut? Kommer du? Tuletko sinä? Ta det lugnt, sade han Ota rauhallisesti, hän sanoi Tyvärr är det så Valitettavasti asia on niin absolut ehdottomasti egentligen oikeastaan faktiskt todellakin förstås tietenkin kanske ehkä möjligen mahdollisesti nog kyllä säkert varmasti (aikaa ilmaiseva määre) (paikkaa ilmaiseva määre) (objekti, vrt suora: Jag älskar dig) (sivulause ennen päälausetta, vrt Jag svarar om du frågar) (kysymykset, joissa kysymyssana) (verbillä alkavat kysymykset) (suora esitys, vrt Han sade: Ta det lugnt. (muita määreitä) Jos päälauseisiin, joissa on käänteinen sanajärjestys, lisätään liikkuva määre, se tulee aina subjektin jälkeen (esim. kieltosana inte): Nu äter Pekka inte bananer. Där bor jag inte. Henne älskar jag inte. Om du frågar, svarar jag inte. Vad vet du inte? Kommer du inte? Jag gör det, sade han inte. Tyvärr är det inte så

5 Merkitse nuolella ( ) minne sijoittaisit suluissa olevat liikkuvat määreet I går åt Lisa fläsksås. (inte) Efter det mådde hon illa I morgon måste Lisa gå till läkaren (verkligen) (kanske) I Turkiet har han jobbat. (aldrig) På söndagar brukar de sova länge (ofta) Till lunch äter vi ris och sushi. (ibland) Kirjoita virkkeet/lauseet siten, että aloitat lihavoidulla fraasilla. Han tog färjan i går kväll. I går kväll färjan. Niko fortsatte med tåg på morgonen. På morgonen med tåg. Han väntar på sina kompisar nu. Nu på sina kompisar. Lars pratar som en kvarn hela vägen hem. Hela vägen hem som en kvarn. Han heter Pekka Töpöhäntä på finska. På finska Pekka Töpöhäntä. Jag klarar det nog. Det nog. Vi ska ta en fika nu. Nu en fika. Det är säkert fantastiskt på sommaren. På sommaren säkert fantastiskt Vi kan verkligen koppla av där. Där koppla av. Det gör ont i armarna om jag spelar badminton varje dag. Om jag spelar badminton varje dag ont i armarna. Jag var bara fem år när vi flyttade hit. När vi flyttade hit fem år.

6 SIVULAUSEEN SANAJÄRJESTYS (Magnet 1, s. 184) Sivulauseita ovat 1 alistuskonjunktiolla alkavat Hon sade att hon gör det Hän sanoi, että hän tekee sen (2. relatiivilauseet Jag känner en kvinna som vet allt) Tunnen erään naisen, joka tietää kaiken (3. epäsuorat kysymyslauseet Jag vet inte hur mycket den kostar) En tiedä, paljonko se maksaa Sivulauseen aloittavia konjunktioita ovat esimerkiksi ATT että Maija säger att bullarna är färdiga Maija sanoo, että pullat ovat valmiita DÄRFÖR ATT koska Jag köpte bananer därför att dom var billiga Ostin banaaneja, koska ne olivat halpoja EFTERSOM koska Jag köpte bananer eftersom dom var billiga Ostin banaaneja, koska ne olivat halpoja OM jos Jag beställer en pizza om jag är hungrig Tilaan pizzan, jos minulla on nälkä NÄR kun Hon flyger till Fuengirola när det blir vinter Hän lentää Fuengirolaan, kun tulee talvi FAST vaikka Jag tittade på TV fast jag var trött Katsoin tv:tä, vaikka olin väsynyt TILLS kunnes Jag väntar här tills han anländer Odotan täällä, kunnes hän saapuu Sivulauseiden rakenne tässä vaiheessa on konjunktio subjekti predikaatti (muut) därför att dom var (billiga) eftersom dom var (billiga) om jag är (hungrig) när det blir (vinter) fast jag var (trött) tills han anländer

7 Jos sivulauseisiin nyt laitetaan jokin liikkuva määre (lyhennetään KIE), eli se tulee aina subjektin perään: inte ei redan jo alltid aina kanske ehkä aldrig ei koskaan säkert varmasti ännu vielä också myös först ensin förstås tietenkin genast heti tyvärr valitettavasti ofta usein gärna mielellään sällan harvoin konjunktio subjekti kieltosana predikaatti (muut) därför att dom inte var (billiga) eftersom dom alltid var (billiga) om jag ännu är (hungrig) när det ofta blir (kallt) fast jag redan var (trött) tills han först anländer Tästä syystä ruotsin sivulauseen järjestys on KON SU KIE PRE Vertaa: päälause sivulause SU PRE KIE KON SU KIE PRE Jag äter inte så mycket godis Jag mår bättre om jag inte äter så mycket godis Jag glömmer aldrig nyckeln hemma Jag lovar att jag aldrig glömmer nyckeln hemma Jag läser alltid mina läxor Jag kan allt eftersom jag alltid läser mina läxor Huomaa että rinnastuskonjunktiot men mutta och ja för sillä utan vaan eller tai aloittavat päälauseen, joten niissä on tavallinen päälauseen järjestys: päälause Jag försökte men jag kunde inte Yritin, mutta en osannut. Jag kan allt för jag läser alltid Osaan kaiken, sillä luen aina. sivulause Jag försökte fast jag inte kunde Yritin, vaikka en osannut. Jag kan allt eftersom jag alltid läser Osaan kaiken, koska luen aina.

8 Magnet 1 sivu 70 Ta fram kursbrickan och ställ följande frågor till din kompis: 1. Vad läser du i den här perioden? Vad har du i den här perioden? Vilka ämnen har du i den här perioden? 2. Vad läser du i nästa period? Vad har du i nästa period? Vilka ämnen har du i nästa period? 3. Vilka ämnen tycker du om och varför? Vilket ämne tycker du om och varför? 4. Vika ämnen tycker du inte om och varför? Vilket ämne tycker du om och varför?

Samankaltaiset tiedostot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme