DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen

Transkriptio

1 DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen

2 UPPLÄGG Presentation av projekten Presentation av det gemensamma arbetet

3 DELAKTIG I FINLAND K5 Projektledare Lilian Ivars K5: Malax, Kaskö, Kristinestad, Korsnäs, Närpes Arbetslöshet under 3% Arbetskraftsinvandring Utveckling av virtuell inlärningsmiljö för studier i svenska för dem som är i arbetslivet. Utveckling av integrationsplan för K5 området.

4 DELAKTIG I FINLAND VASA Projektledare Tina Ura Ett delprojekt Utveckling av språkbadsmetoder i svenska daghem.

5 DELAKTIG I FINLAND I RASEBORG Projektkoordinator Camilla Mäki- Hokkonen Språkinlärning i samarbete med arbetsplatser. Utveckling av en integrationsplan för Raseborg. Utveckling av en samservicepunkt för invandrare.

6 DELAKTIG I FINLAND I HUVUDSTADSREGIONEN Utveckling av integrationsvägar på svenska i huvudstadsregionen. Informationsutveckling Utveckla daghem och skolors beredskap att integrera invandrarbarn och elever.

7 DELAKTIG-SAMARBETET Svenska kulturfonden önskade ett samarbete Fyra möten per år Gemensam Facebook-sida Gemensam Internet-sida planeras Gemensamma seminarier Skriver gemensam slutrapport

8 INTEGRATION PÅ SVENSKA I FINLAND Sker främst i svenskspråkiga områden. Situationen varierar mellan de olika regionerna och nätverk mellan regionerna fattas risk för marginalisering? Bristande informatione om svenskspråkiga alternativ Samarbete mellan finlandssvenska aktörer i integrationsfrågor fattas. Vilken rätt har invandrare att välja integrationsspråk? Borde invandrare beredas möjlighet att lära sig både svenska och finska?

9 RAPPORTEN VIA SVENSKA Skriven av pol.dr. Mika Helander och pol.mag. Karin Creutz Finansierad av Tankesmedjan Magma och DiF i huvudstadsregionen Målgruppen består främst av personer som har integrerats i andra nordiska länder, personer med svenskspråkig partner, personer som har flyttat från Österbotten till huvudstadsregionen.

10 VIA SVENSKA I Fpa:s register har 6673 personer med annat modersmål än svenska eller finska och är utländska medborgare valt som expeditionsspråk svenska. (1225 av dessa bor i huvudstadsregionen) Baserade på enkätundersökningen uppnås som procent för invandrarnas kunskaper i svenska 10 % (tala och skriva) och 21 % (förstå). Som befolkningsmängd innebär detta en grupp på invandrare i huvudstadsregionen. Forskarna uppskattar mängden dock till c % var intresserade av att lära sig båda språken.

11 INTEGRATIONSUTBILDNING PÅ SVENSKA Ges av cirka 13 utbildningsanordnare i Finland. Flesta av dessa är folkhögskolor eller medborgarinstitut. Hur många av dessa finansieras via NTMcentralen? Samarbetsmöjligheter: gemensamma lösningar, spridning av goda erfarenheter, stöd, spridning av lärarkompetens, läromaterial, gemensamma upphandlingar, besök hos varandra osv. Har svenskspråkiga integrationsutbildningsanordnare gemensamma utmaningar?

12 GEMENSAMMA FRÅGOR? Svårigheter att klara sig i NTM-centralernas upphandlingar? Avsaknaden av integrationsutbildningar på tvåspråkiga områden Avsaknad av läromaterial Attityden att man inte klarar sig på svenska i Finland och att man gör invandrare en björntjänst med att integrera på svenska. På vilket sätt kunde man erbjuda invandrare möligheten att lära sig båda språken ifall denna vill det? Hur motiverar man nyttan av svenskan?

13 DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen

14 DELAKTIG I FINLAND K5 K5 alue: Kristiinankaupunki, Maalahti, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs Valtaosin työperäinen maahanmuutto (työttömyys alle 3% Närpiössä) Virtuaalisen oppimisympäristön kehitys Maahanmuutto-ohjelman kehitys

15 DELAKTIG I FINLAND VASA Osahanke Kehittää kielikylpymenetelmiä ruotsinkielisissä päiväkodeissa.

16 DELAKTIG I FINLAND I RASEBORG Kielenoppiminen työpaikoilla (Maahanmuutto - ohjelman kehitys) (Yhteispalvelupisteen kehitys maahanmuuttajille. )

17 DELAKTIG I FINLAND I HUVUDSTADSREGIONEN Ruotsinkielisen kotoutumispolun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Tiedon kehittäminen Päiväkotien ja koulujen valmiuksia kotouttaa maahanmuuttajia kehitetään.

18 RUOTSINKIELISET OSSU-HANKKEET Svenska kulturfonden toivoi yhteistyötä projektien välillä. Neljä kokousta per vuosi Yhteinen Facebook-sivu Yhteinen Internet-sivu Yhteisiä seminaareja Yhteinen loppuraportti

19 RUOTSINKIELINEN KOTOUTUMINEN SUOMESSA Ruotsinkielinen kotoutuminen mahdollista lähinnä ruotsinkielisillä alueilla. Alueilla erilaiset olosuhteet, kotoutujien liikkuminen alueiden välillä haastavaa. Tiedon löytäminen ruotsinkielisistä vaihtoehdoista on haastavaa. Kotoutumiskoulutuksesta puuttuu visio monikielisyydestä. Miksi suomi tai ruotsi?

20 RAPORTTI VIA SVENSKA Tutkimus maahanmuuttajista pk-seudulla, jotka ovat kotoutuneet ruotsinkielellä (tai ovat yrittäneet tehdä näin) Tutkijat VTT Mika Helander ja VTM Karin Creutz Rahoittajat: Magma ja Delaktig i Finland i huvudstadsregionen Löydettävissä Kohderyhmä koostuu lähinnä henkilöistä, joilla on ruotsinkielinen partneri, kotoutuneet toisessa pohjoismaan maassa tai pohjanmaalla.

21 VIA SVENSKA Tilastotietoa maahanmuuttajista, jotka osaavat ruotsia ei ole saatavilla ja eri tilastoista saadut tiedot eivät anna luotettavaa kuvaa tilanteesta henkilöä, joilla on äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi ja ovat ulkomaalaisia kansalaisia ovat valinneet asiointikieleksi ruotsin Kelassa. Heistä 1225 asuu pk-seudulla Kyselyn (tuhannen ulkomaalaisen kansalaisen satunnainen poiminta pk-seudulla seudulla.) perusteella 10 % maahanmuuttajista osaa ruotsia (puhua ja kirjoittaa) ja 21% ymmärtää.tämä merktisisi noin maahanmuuttajaa pk-seudulla. 54 % vastanneista olivat kiinnostuneita oppimaan molempia kieliä.

22 RUOTSINKIELISET KOTO-KOULUTUKSET SUOMESSA Noin 13 oppilaitosta tarjoaa ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta tai omaehtoiseen opiskeluun soveltuvaa ruotsinkielen opetusta. Suurin osa näistä ovat kansalaisopistoja tai työväenopistoja. Kuinka monien koulutukset ovat ELY-keskuksen rahoittamia? Yhteistyömahdollisuuksia: yhteisiä ratkaisuja, hyvien käytäntöjen jakaminen, oppimateriaalien kehittäminen ja vertaistukea. Onko ruotsinkielisillä kotoutumiskoulutuksen tarjoajilla yhteisiä huolia?

23 MAHDOLLISET YHTEISET ASIAT Vaikeuksia pärjätä ELY-keskuksen kilpailutuksissa. Kotoutumiskoulutuksien puuttuminen kaksikielisillä alueilla. Yhtenäiset kielenoppimisen testauksen valmiudet puuttuvat. Oppimateriaalin vähyys. Näkemys siitä, että ruotsinkielellä ei pärjää Suomessa ja ruotsinkielen oppiminen on karhunpalvelus maahanmuuttajalle. Miten ruotsinkielisen vähemmistön kokemus ylläpitää äidinkieltään valtaväen keskuudessa hyödynnetään? Millä tavalla maahanmuuttajia voisi tukea molempien kielten oppimisessa, jos halukkuutta on? Mitä hyötyä on ruotsinkielen oppimisesta ja kotoutumispolusta?

24 TACK KIITOS!