P.Kemppi-Virtanen KAUPUNKISUUNNITTELUN MAHDOLLISUUDET TULEVAISUUDESSA NÄKÖKULMA 2009-seminaari Kalastajatorppa 16.9.2009 Genpro Solutions Oy DI Pirjo Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Pirjo Kemppi-Virtanen P.Kemppi-Virtanen DI (TKK R77), RAPS Genpro Solutions Oy (2006 -), projektinjohtaja, hall. pj. Aikaisempi työkokemus: Terasto/ Pöyry CM 1989-2006 YIT 1984-1989 Perusyhtymä Kaupunginvaltuutettu, Espoo 2005 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen 2005 Maakuntavaltuutettu 2005 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian hall. pj.(2009 -) jäsen ja rakennustoimikunnan pj. 2005 FISE ry:n hall. jäsen RIL: Kiinteistönhallinta ja rakennuttaminen -tekniikkaryhmän jory:n jäsen RAKLI ry: Yhdyskuntasuunnittelutoimikunta, jäsen 16.9.2009
Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue
Maakunnan kehittämisen malli
Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy
Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä Sovittaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- ja asemakaavoja Kaavaratkaisua valmistellaan yhteistyössä kuntien, sidosryhmien ja muiden osallisten kanssa
Uudenmaan maakuntakaavan alue 7 21 kuntaa n. 1,3 milj. asukasta
Uudenmaan maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006 Saanut lainvoiman 15.8.2007 1. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2009 Vahvistettavana ympäristöministeriössä Maakuntakaavan uudistaminen eli 2. vaihemaakuntakaava Valmisteilla
Maakuntakaavan uudistaminen on alkanut 10 Uudenmaan maakuntakaava: Alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisu - joukkoliikenteeseen tukeutuva hajakeskitetty malli Uudistamisen (2.vaihemaakuntakaavan) tärkeimpinä lähtökohtina: Voimassa oleva Uudenmaan maakuntakaava ja hyväksytty 1.vaihemaakuntakaava Maakuntasuunnitelma 2033 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Selvitykset Kaupan palvelurakenne Energiavarat ja verkot Logistiikka Lentomelu ja Malmin korvaava kenttä Tulvavaara-alueet ja tulvariskit Asumisen hajautuminen Luontoselvitys Kulttuuriympäristöt, maisema- sekä peltoalueet (UPEAT)
Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen: Keskeisiä tavoitteita: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Ilmastonmuutoksen hillintä Maankäytön ja liikennejärjestelmän samanaikainen suunnittelu ja yhteensovittaminen Maankäytön yhteisen tahtotilan määrittely Kaavan ohjaavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten luominen Vetovoimaisuuden vahvistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Aikataulu 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksytty Rakennemallit ja selvitykset käynnissä Rakennemallit lausunnoille Luonnos nähtävillä lausunnot ja mielipiteet Ehdotus nähtävillä lausunnot ja muistutukset Valtuuston päätös
Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 14 Maakuntakaava ohjaa seudun rakennetta ja suuria linjoja, kuten: Liikenneverkko Taajamien sijainti ja laajuus Kaupan suuret keskittymät Näillä kaikilla on vaikutusta liikkumiseen.
Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt
Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Tuulivoima-alueet
Liikennejärjestelmä 2020 Liikenneyhteydet
18 Liikkuminen on erilaista pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla (lähde: YTV 2008) PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUKKAIDEN KULKUTAPAJAKAUMA 2007, KAIKKI MATKAT (LAAJENNETTU, EI TASOKORJ.) muu; 1,5 MUUN UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN ASUKKAIDEN KULKUTAPAJAKAUMA 2007, KAIKKI MATKAT (LAAJENNETTU, EI TASOKORJ.) muu; 3,6 henkilöauto; 39,3 kevyt liikenne; 32,1 henkilöauto; 60,4 kevyt liikenne; 30,1 JL; 8,9 joukkoliikenne; 5,9 joukkoliikenne; 27,2 HA; 91,1 Lähde: Laaja liikennetutkimus, alustavat tulokset
Liikennejärjestelmän suurimmat haasteet Tavoitteena sujuva liikenne: Asukasmäärä kasvaa Liikennemäärät kasvavat Yhdyskuntarakenne uhkaa hajautua entisestään Elinkeinoelämä kärsii ruuhkautuvasta liikenteestä Joukkoliikenteen kilpailukyky heikentynyt Liikenteen päästöt ja meluongelma kasvavat
Liikennemäärät pääväylillä syksy 2007(ajoneuvoa/vuorokausi) Lähde: Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys)
Joukkoliikenteen tarjonta arkisin Uudellamaalla (ei PKS)
Tieverkon tavarankuljetukset Lähde: Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys)
Oikeusvaikutteiset yleiskaavat
Kaupunginjohtajien yhteinen esitys valtuustojen seutuyhteistyökokouksessa 20.1.2009 Helsingissä Ydinalueiden yhteinen kehittämislinjaus: Painopiste 2: Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen Kehittämislinjauksia Espoo kehittää Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi -kokonaisuutta kulttuurin, työn ja opiskelun sekä aktiivisen vapaa-ajan monipuolisena keskittymänä ja puutarhakaupunkimaisena ympäristönä Vantaa rakentaa Marja-Vantaasta kansallisen ekologisen rakentamisen mallialueen Helsinki kehittää Jätkäsaarta, Kalasatamaa, Kruunuvuorenrantaa ja Östersundomia maailmanluokan rantarakentamisen alueina Helsinki toteuttaa kävelykeskustan laajentamisen ja osittaisen kattamisen sekä panostaa Finlandia-puiston ja Eteläsataman alueen kehittämiseen Kaupungit käynnistävät yhteistyön kulttuuri- ja muiden tapahtumien järjestämisessä, tarjonnassa, markkinoinnissa sekä kulttuuripalvelujen kehittämisessä ja matkailussa
Kuntien yhteistyö asemakaavoituksessa Päämääränä on jäsenkuntien tarpeesta lähtevä kumppanuus Tavoitteena on oikea-aikainen vaikuttaminen valtion päätöksiin
KAIVOKSELA 3B Kuninkaan kolmio: kaavaluonnos talvi 2007 50 000 k-m² kaavoitusta kolmen kunnan yhteistyönä KILTERINMÄKI rakenteilla, hyv. 2005 105 000 k-m² 60 000 k-m² keskustatoim. 45 000 k-m² asuminen UUSMÄKI POHJOINEN asemakaavaehdotukset 2007-2009 200 000 k-m² KAIVOKSELA 3B kaavaluonnos talvi 2007 50 000 k-m² PAINIITTY hyv. kevät 2007 asemakaavasta valitettu (HHO) 90 000 k-m² KUNINKAANTAMMI osayleiskaavaehd. kslk kevät 2007 osayleiskaava voimaan talvi 2007 200 000 230 000 k-m² HONKASUO suunnitteluperiaatteet kevät 2006 asemakaavaluonnos syksy 2007 50 000 60 000 k-m²
Espoon Hista vs. Helsingin Itäsalmi (=Sipoo) Hki 28 km 19 000 as Hista Hki 24 km 30 000 as Itäsalmi Espoon keskus 9 km Lähin raideasema 8 km ER 8.1.08 Itäkeskus 10 km Lähin raideasema 7 km
Kaavoituksen ohjaava vaikutus P.Kemppi-Virtanen Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä Ohjauksen ja suunnittelun ero havaittava Sitovat tavoitteet - joustavat ratkaisut Asemakaava ja kaavamääräykset (=juridiset asiakirjat) Suunnittelumääräykset (=sopimuksiin liitettäviä ehtoja) Suunnitteluohjeet (=sopimuksiin liitettäviä ehtoja) Kaupunkikuvan elävyys edellyttäisi, että kaupunkirakenteessa olisi mahdollisuus myös ennalta määrittelemättömille toteutusvaihtoehdoille Ongelmat: prosessin pitkä kesto liian tarkka suunnitteluohjeistus (korttelisuunnitelmat ym.) 16.9.2009
Elämänlaatu on lähellä P.Kemppi-Virtanen Tulevien käyttäjien rooli kaavoituksessa (PPPP = Public Private Partnership + People) Kaupunki kasvaa paikoista ja paikalla on merkitystä: keskus, omaleimainen seutukeskus vai erilaisten kaupunginosien paikallisverkko? Kokemus laadusta tukee hyvinvointia ja terveyttä Hyvinvoinnin kannalta olennaista, että asukas voisi valita elinympäristön, jossa hänelle tärkeät laatutekijät toteutuvat mahdollisimman hyvin ja ekologisesti kestävästi 16.9.2009
Erilaiset tavoitteet P.Kemppi-Virtanen Asukkaat haluavat: hyvää sujuvaa arkea tavallista, turvallista elämää ja ympäristöä tilaa ympärilleen laadukkaita ratkaisuja, joihin mahdollisuus vaikuttaa sujuvan joukkoliikenteen kohtuullisen hintatason Ristiriita: Pyrkimys tiiviiseen ja tehokkaaseen rakenteeseen ei vastaa asukkaiden enemmistön toiveita Ikääntyvä väestö >? < hissitön tiivis- ja matala rakentaminen 16.9.2009
Muuttuva toimintaympäristö P.Kemppi-Virtanen Maailma muuttuu: pysyvin olotila on muutos! Kaavoittajan on osattava nähdä riittävän pitkälle tulevaisuuteen Joustava kaava isossa raamissa pysyen tuottaa parempaa tulosta Visio muuttuu elinkeinot, arvot, ideologiat, poliittinen tavoiteasettelu kilpailukyky, terve talous, taloudellisuus taloudellinen kasvu, kestävä kehitys, elämänlaadun turvaaminen ilmiöt ajassa: liito-orava, meriuposkuoriainen, lepakot, ilmastonmuutos, ja seuraavaksi? Olemmeko kaikki yhteisellä päätöksellä menossa jonnekin, minne kukaan ei halua mennä? ilmastonmuutos, kuntaliitokset 16.9.2009
Kaavoituksen prosessi & kesto P.Kemppi-Virtanen Kaavoituksella luodaan pysyviä arvoja jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin Tavoitteena alueen käyttäjien tyytyväisyys ja laadukas elinympäristö Kaavoituksen prosessin hitaus ei välttämättä takaa tyytyväisyyttä tai laatua. Valitusoikeutta rajoitettava: Kuka voi olla asianosainen? Kaavat vanhenevat tai eivät toteudu? Kaavaprosessia voidaan lyhentää, kunhan vain varataan riittävät resurssit kaavan laadintaan? Hankkeeseen ryhtyvän on saatava ennalta luotettava tieto kaavaprosessin kestosta (vrt. hoitotakuu). Prosessin läpimenoaikaa lyhennettävä. 16.9.2009
Kaavoituksella kilpailukykyä P.Kemppi-Virtanen Muutokset kaavoitusprosessiin on tehtävä siten, että kaupunki ohjaa ja valvoo laatua, toimii osaavana ja aktiivisena tilaajana ja luo edellytyksiä kolmannen sektorin, yritysten ja kuntalaisten aktiiviselle toiminnalle sekä palvelujen tuottamiselle. Tuottavuuden parantaminen kehittää sekä ihmisten työtä että elinympäristöä. Tuottavuutta on parannettava harppauksin - ei juustohöylällä Omaleimaiset kaupungit ovat alueen kilpailukyvyn olennainen osatekijä 16.9.2009
Kaavoituksella kilpailukykyä P.Kemppi-Virtanen It is not the strongest of the species that will survive, nor the most intelligent, but the one most responsive to change. (Charles Darwin) 16.9.2009
OTANIEMI-VISIO 2006 Otaniemi on Euroopan johtava innovaatioympäristö Otaniemi-visio: työ jatkuu ja konkretisoituu T3 Tiede Taide - Talous
Otaniemi: T3 - tiede, taide, talous
Länsimetro, asemat, Espoo P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Keilaniemi, metroasema P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Keilaniemi - Otaniemi P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Otaniemi - Keilaniemi P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Keilaniemi, osana T3-aluetta P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
T3: tiede, taide, talous P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Hanasaari, havainnekuva P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Arabianranta, rantarakentamista P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Uutela, Helsinki, rantarakentamista P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Helsinki, Kruunuvuorenranta P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Helsinki, Kruunuvuorenranta P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Marja-Vantaa, Kehärata P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Nupurinkartano, Espoo P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Suurpelto, Espoo P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009
Suomenoja,Espoo, Euroopan nuorten arkkitehtien kilpailukohde P.Kemppi-Virtanen 16.9.2009