Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Samankaltaiset tiedostot
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

Metsänhoidon koneellistaminen

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen,

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Taimikonhoito kitkemällä

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Lämpöyrittäjyyspäivät Kontiolahti

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Korjuri ainespuun korjuussa

Koneellinen metsänistutus Suomessa vuonna 2013

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta

Taimikonhoidon perusteet.

Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO messuilla

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa

MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa

Transkriptio:

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos 15/2011

Tausta ja tavoite Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kustannuskilpailukyky ja työvoiman tarve metsurityöhön verrattuna Työ on tehty osana Metsäklusteri Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmaa ohjelman tavoitteena on kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta ja parantaa puuntuotannon kustannustehokkuutta sekä klusterin kilpailukykyä osana ohjelmaa selvitetään tehostetun puuntuotannon vaatimia teknologisia ja logistisia ratkaisuja puunkorjuussa ja metsänhoidossa Tuloskalvosarja perustuu Metsätehon raporttiin 218. Strandström, M., Saarinen, V-M., Hallongren, H., Hämäläinen, J., Poikela, A. & Rantala, J. 2011. Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky. Metsätehon raportti 218. 15/2011 12.9.2011 2

Tarkastellut koneet ja laitteet Nykyisin yleisimmin käytössä olevat istutus- ja taimikonhoitolaitteet, joiden työn tuottavuudesta ja työn laadusta oli aiempaa tutkimustietoa Koneistutus Bracke P.11 + keskiraskas telakaivinkone M-Planter + keskiraskas telakaivinkone Taimikon varhaisperkaus Kitkevä Naarva-perkaaja + keskiraskas hakkuukone Taimikonharvennus UW40-risuraivain + Tehojätkä-pienmetsäkone MenSe-raivauspää + keskiraskas hakkuukone Vertailuketjut Istutuksessa: kaivinkoneella tehty laikkumätästys + pottiputki-istutus Taimikonhoidossa: raivaussahalla tehty varhaisperkaus ja taimikonharvennus 15/2011 12.9.2011 3

Istutuslaitteet Bracke P.11-istutuslaite (Bracke Forest Ab) M-Planter (M-Planter Oy) 15/2011 12.9.2011 4

Taimikonhoitolaitteet Kitkevä Naarva-perkaaja (Pentin Paja Oy) Mense RP40 raivauspää (Mense Oy) UW40-risuraivain (Usewood Oy) 15/2011 12.9.2011 5

Laskentaoletukset - työmaiden työvaikeustekijät Istutus Istutustiheys 1 800 kpl/ha Taimikonhoito Poistuman tiheys 12 000 kpl/ha Poistuman kantoläpimitta varhaisperkauksessa 1 tai 1,5 cm Poistuman kantoläpimitta taimikonharvennuksessa 2 tai 3 cm 15/2011 12.9.2011 6

Metsänhoitokoneiden työkaudet Koneistutuksessa oletettu seuraavaa: työkausi 5 kk, tehdään 2 vuorossa, kaudella 3 viikkoa lomaa / seisokkia muuta työtä 6 kk, tehdään yhdessä vuorossa, talvella 1 kk seisokkia Koneellisessa taimikonhoidossa oletettu seuraavaa: työkausi 6 kk, tehdään 2 vuorossa, kaudella 3 viikkoa lomaa / seisokkia muuta työtä 5 kk, tehdään yhdessä vuorossa, talvella 1 kk seisokkia UW40:lla talvella 3 kk seisokkia Maanmuokkauksessa työkaudet kuten koneellisessa taimikonhoidossa Metsurin oletettu työllistyvän ympärivuotisesti (työn tekeminen painottuu kesäkuukausille ja tasataan vuositasolla) 15/2011 12.9.2011 7

Kustannuslaskelmat ja -laskentaperusteet Koneiden kustannuslaskelmat tehtiin Metsätehon kustannuslaskentamalleilla Laskelmat tehtiin uusien peruskoneiden ja metsänhoitolaitteiden hinnoin Koneiden käyttöaste oli 85 % Työmaan keskikoko 2,5 ha Työmaiden välimatka keskimäärin 15 km Työntekijän työmatka keskimäärin 25 km / suunta 15/2011 12.9.2011 8

Laskennassa käytettyjen koneyksiköiden käyttöajanmenekit Työlaji ja metsänhoitolaite Peruskone h/ha Lähde Laikkumätästys: Levy tai kauha Telakaivinkone 15 tn 6,00 Saarinen 2006, Saksa ym. 2002 Bracke M.26 Kuormatraktori 14 tn 1,11 Saarinen 2006 Istutus: Bracke P.11 Telakaivinkone 15 tn 12,00 Arnkil & Hämäläinen 1995 M-Planter Telakaivinkone 15 tn 11,92 Rantala & Laine 2010 Varhaisperkaus: Naarva Hakkuukone 16 tn 7,46 Rantala & Kautto 2011 Taimikon harvennus : UW40 Pienmetsäkone 0,18 tn 10,00 Strandström & Poikela 2010 Mense RP 40 tai 80 Hakkuukone 16 tn 8,47 2011 15/2011 12.9.2011 9

Laskennassa käytetyt metsuritöiden ajanmenekit Työlaji Menetelmä h/ha Istutus, 1800 paakkutainta/ha laikkumättääseen Pottiputki 10,93 Istutus, 1800 paakkutainta/ha laikkumättääseen* Pottiputki 11,39 Varhaisperkaus, poistuma 12000 r/ha, keskiläpimitta 1 cm Raivaussaha 8,56 Varhaisperkaus, poistuma 12000 r/ha, keskiläpimitta 1,5 cm Raivaussaha 10,18 Taimikonhoito, poistuma 12000 r/ha, keskiläpimitta 2 cm Raivaussaha 11,86 Taimikonhoito, poistuma 12000 r/ha, keskiläpimitta 3 cm Raivaussaha 15,86 *) laikkumätäs tehty jatkuvatoimisella mätästäjällä Työehtosopimuksen ajanmenekkiluvut on korjattu raivaussahatöissä käytännön seurantatuloksia vastaaviksi kertoimella 1,31 15/2011 12.9.2011 10

Metsähoitokoneiden käyttötuntikustannusten laskentaperusteet Laikkumätästys Istutus Taimikonhoito Peruskone Telakaivin- Kuorma- Telakaivinkone Telakaivin- Hakkuu- Pienmetsä- Hakkuukone 15 tn 15 tn traktori 14tn kone 15 tn kone 16 tn kone 0,18 tn kone 16 tn Lisälaite Naarva-levy Bracke M.26 Bracke P.11 M-Planter Naarva UW40 MenSe Peruskone, 125 000 200 000 125 000 125 000 250 000 58 000 250 000 Pitoaika, h 12 000 12 000 12 000 12 000 15 000 10 000 15 000 Lisälaite, 4 500 100 000 44 000 49 000 19 500 7 000 16 000 Pitoaika, h 7 500 7 500 7 500 7 500 6 000 6 000 6 000 Vuotuiset käyttötunnit, h Yhteensä 2 196 1 838 2 126 2 126 2 217 1 934 2 228 Metsänhoito 1 448 1 090 1 242 1 242 1 469 1 492 1 480 Muu työ 748 748 884 884 748 442 748 Metsänhoidon vuosisuorite päätyölajissa, ha 241 982 104 104 197 149 175 Pitoaika vuosina Peruskone 5,5 6,5 5,6 5,6 6,8 5,2 6,7 Lisälaite 5,2 6,9 6,0 6,0 4,1 4,0 4,1 Pääomakustannukset: Arvon alenema Peruskone %/vuosi Lisälaite %/vuosi Pääoman korko, % 25 40 5,0 15/2011 12.9.2011 11

Metsähoitokoneiden käyttötuntikustannusten laskentaperusteet Laikkumätästys Istutus Taimikonhoito Peruskone Telakaivin- Kuorma- Telakaivinkone Telakaivin- Hakkuu- Pienmetsä- Hakkuukone 15 tn 15 tn traktori 14tn kone 15 tn kone 16 tn kone 0,18 tn kone 16 tn Lisälaite Naarva-levy Bracke M.26 Bracke P.11 M-Planter Naarva UW40 MenSe Kuljettajan palkka /h Välilliset palkkakustannukset /h (55%) Palkkakustannukset /h yhteensä Polttoaine: 12,43 6,84 19,27 Litraa käyttötunnissa 10,0 17,5 10,0 10,0 10,0 1,5 9,0 /l 0,85 Siirrot ja siirtymiset: Kone, /km 10,00 4,50 10,00 10,00 10,00 0,60 10,00 Kuljettaja /km Huolto ja korjaus: /käyttötunti 5,00 8,00 5,00 5,00 8,00 3,10 8,00 Kiinteät vuosikustannukset /v: Vakuutukset 800 1750 800 800 2100 300 2100 Hallinto ja ylläpito 6800 0,46 15/2011 12.9.2011 12

Koneellisen istutuksen kustannukset 23 % vertailuketjua korkeammat 140 120 Suhteellinen kustannus 100 80 60 40 20 0 Laikkumätästys + istutus Bracke M-Planter 15/2011 12.9.2011 13

Koneistutuksen tuottavuuden tulisi nousta vähintään 25 % käyttötuntituotos 150 taimesta 190 taimeen 0,16 Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus Minimitavoite Bracke Minimitavoite M-Planter Bracke M-Planter Mätästys ja istutus Jt. mätästys ja istutus Minimivaatimus vastaa kaivinkonemätästyksen ja käsin istutuksen kustannuksia. Konekohtaisissa minimitavoitteissa on otettu huomioon tuottavuuden muutoksen vaikutus koneen siirtoihin kuluvaan työaikaan ja siirtokustannuksiin sekä näiden vaikutukset koneen käyttötuntikustannuksiin. 15/2011 12.9.2011 14

Jatkuvatoimiseen mätästykseen pohjautuvissa ratkaisuissa potentiaalia 500 Suhteellinen tuottavuus 400 300 200 100 Bracke M-Planter Laikkumätästys Jatkuvatoiminen mätästys 0 0 1 2 3 4 5 6 Työmaan keskikoko, ha Suhdeluku 100 vastaa kaivinkonemätästyksen tuottavuutta 2,5 ha työmaalla. 15/2011 12.9.2011 15

Työn tuottavuus ja työmaan pinta-ala vaikuttavat huomattavasti siirtojen osuuteen työajasta 40 35 Siirtojen osuus työajasta 30 25 20 15 10 5 Bracke M-Planter Laikkumätästys Jatkuvatoiminen mätästys 0 0 1 2 3 4 5 6 Työmaan keskikoko, ha 15/2011 12.9.2011 16

Koneistutus vaatii 22 % vähemmän henkilöresursseja kuin erillinen laikkumätästys ja pottiputki-istutus 120 Suhteellinen ajanmenekki 100 80 60 40 20 0 Laikkumätästys + istutus Jatkuvatoiminen mätästys + istutus Bracke M-Planter 15/2011 12.9.2011 17

Kitkevän Naarva-perkaajan kustannukset pelkästään varhaisperkauksessa noin 2,1 2,5 -kertaiset suhteessa metsurityöhön Suhteellinen kustannus 300 250 200 150 100 50 0 1 cm 1,5 cm Kantoläpimitta varhaisperkauksessa Metsurin tekemä varhaisperkaus (suhteellinen kustannus 100) 15/2011 12.9.2011 18

Kitkevä Naarva-perkaaja kustannuksiltaan kilpailukykyinen koko taimikonhoitoketjua tarkasteltaessa 120 Suhteellinen kustannus 100 80 60 40 20 0 2 cm 3 cm 2 cm 3 cm 1 cm 1,5 cm Kantoläpimitta varhaisperkauksessa (1 cm tai 1,5 cm) ja taimikonharvennuksessa Metsurin tekemä varhaisperkaus ja taimikonharvennus (suhteellinen kustannus 100). Koneellisessa ketjussa kitkemällä tehdyn varhaisperkauksen on oletettu poistavan taimikonharvennuksen tarpeen. 15/2011 12.9.2011 19

Kitkevän Naarva-Perkaajan tuottavuuden tulisi 2,5 3,1 -kertaistua varhaisperkauksessa 0,45 Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100110 Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus, kantolpm 1 cm Minivaatimus, kantolpm 1,5 cm Minimitavoite Naarva Naarva Metsuri Minimivaatimus vastaa metsurityönä tehdyn varhaisperkauksen kustannuksia. Konekohtaisessa minitavoitteessa on otettu huomioon tuottavuuden muutoksen vaikutus koneen siirtoihin kuluvaan työaikaan ja siirtokustannuksiin sekä näiden vaikutukset koneen käyttötuntikustannuksiin. 15/2011 12.9.2011 20

Kitkevän Naarva-Perkaajan tuottavuus ja tuottavuuden minimivaatimus taimikonhoitoketjussa kantoläpimitta taimikonharvennuksessa 2 cm Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus, kantolpm 1 cm Minimivaatimus, kantolpm 1,5 cm Minimitavoite Naarva Naarva Metsuri Minimivaatimus vastaa metsurityönä tehdyn varhaisperkauksen ja perkaus-harvennuksen yhteenlaskettuja kustannuksia. Konekohtaisessa minitavoitteessa on otettu huomioon tuottavuuden muutoksen vaikutus koneen siirtoihin kuluvaan työaikaan ja siirtokustannuksiin sekä näiden vaikutukset koneen käyttötuntikustannuksiin. 15/2011 12.9.2011 21

Kitkevän Naarva-Perkaajan tuottavuus ja tuottavuuden minimivaatimus taimikonhoitoketjussa kantoläpimitta taimikonharvennuksessa 3 cm Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus, kantolpm 1 cm Minimivaatimus, kantolpm 1,5 cm Minimitavoite Naarva Naarva Metsuri Minimivaatimus vastaa metsurityönä tehdyn varhaisperkauksen ja perkaus-harvennuksen yhteenlaskettuja kustannuksia. Konekohtaisessa minitavoitteessa on otettu huomioon tuottavuuden muutoksen vaikutus koneen siirtoihin kuluvaan työaikaan ja siirtokustannuksiin sekä näiden vaikutukset koneen käyttötuntikustannuksiin. 15/2011 12.9.2011 22

Kitkevä Naarva-perkaaja sitoo työvoimaa varhaisperkauksessa saman verran tai jopa vähemmän kuin metsurin tekemänä Suhteellinen ajanmenekki 120 100 80 60 40 20 0 1 cm 1,5 cm Kantoläpimitta varhaisperkauksessa Metsurin tekemä varhaisperkaus (suhteellinen ajanmenekki 100) 15/2011 12.9.2011 23

Kitkevä Naarva-perkaaja sitoo työvoimaa koko taimikonhoitoketjussa noin 60 % vähemmän kuin metsurin tekemänä 120 Suhteellinen ajanmenekki 100 80 60 40 20 0 2 cm 3 cm 2 cm 3 cm 1 cm 1,5 cm Kantoläpimitta varhaisperkauksessa (1 cm tai 1,5 cm) ja taimikonharvennuksessa Metsurin tekemä varhaisperkaus ja taimikonharvennus (suhteellinen ajanmenekki 100). Koneellisessa ketjussa kitkemällä tehdyn varhaisperkauksen on oletettu poistavan taimikonharvennuksen tarpeen. 15/2011 12.9.2011 24

Taimikon harvennuksessa peruskoneratkaisultaan erilaisten laitteiden kustannuskilpailukyky eroaa toisistaan huomattavasti 250 Suhteellinen kustannus 200 150 100 50 MenSe UW40 0 2 cm 3 cm Kantoläpimitta taimikonharvennuksessa Metsurin tekemä taimikonharvennus (suhteellinen kustannus 100) 15/2011 12.9.2011 25

MenSen tuottavuuden tulisi 1,5 2,2 -kertaistua ja UW40:n nousta 35 % (2 cm kantoläpimittaluokassa), jotta päästäisiin metsurityön tasolle Tuottavuus, ha/käyttötunti 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Käyttötuntikustannus, /h Minimivaatimus, kantolpm 2 cm Minimivaatimus, kantolpm 3 cm Minimitavoite MenSe Minimitavoite UW40 MenSe UW40 Metsuri Minimivaatimus vastaa metsurityönä tehdyn taimikonharvennuksen kustannuksia. Konekohtaisissa minitavoitteissa on otettu huomioon tuottavuuden muutoksen vaikutus koneen siirtoihin kuluvaan työaikaan ja siirtokustannuksiin sekä näiden vaikutukset koneen käyttötuntikustannuksiin. 15/2011 12.9.2011 26

Koneellinen taimikonharvennus sitoo henkilöresursseja metsurityötä vähemmän 120 Suhteellinen ajanmenekki 100 80 60 40 20 MenSe UW40 0 2 cm 3 cm Kantoläpimitta taimikonharvennuksessa Metsurin tekemä taimikonharvennus (suhteellinen ajanmenekki 100) 15/2011 12.9.2011 27

Johtopäätökset I Työvoiman riittävyyden ja resurssien käytön tehokkuuden näkökulmasta koneellinen metsänhoito tuo jo nykyisellä tuottavuustasolla etua suhteessa vertailuketjuihin Koneellinen istutus ja taimikonhoito eivät yleisesti ottaen tuo vielä kustannussäästöjä metsurityöhön verrattuna Nykyisilläkin istutuskoneilla mahdollista saavuttaa vaadittu tuottavuustaso Kuljettajalla ja työolosuhteilla suuri vaikutus tuottavuuteen M-Planterilla potentiaalia suurempaan tuottavuuteen Istutuskoneiden tuottavuuden parantaminen edellyttää taimikasettien täytön automatisointia ja taimilogistiikan kehittämistä Todelliseen kehityshyppäykseen tarvitaan jatkuvatoiminen istutuskone Haasteena saada mahdollisimman suuria työmaita 15/2011 12.9.2011 28

Johtopäätökset II Kitkevä Naarva-perkaaja jo nyt kilpailukykyinen metsurityöhön verrattuna jopa 20 prosentin kustannussäästö taimikonhoitoketjussa Taimikonharvennuksessa vain UW40+pienmetsäkone kilpailukykyinen metsurin kanssa (vaikeampi 3 cm läpimittaluokka) Etuna pienet pääomakustannukset, siirrettävyys ja matala polttoaineen kulutus MenSen kustannukset taimikonharvennuksessa 40 90 % metsurityötä suuremmat Peruskoneen hinta (saman kokoluokan uusi/vanha) ei herkkyystarkastelun mukaan muuta ratkaisevasti istutus- tai taimikonhoitokoneen kilpailukykyä suhteessa metsurityöketjuun 15/2011 12.9.2011 29

Johtopäätökset III Riittävien työmäärien varmistaminen koneyksiköille tarkoituksenmukaisilla kohteilla tärkeä tekijä metsänhoitotöiden koneellistamisessa Aistin- ja automaatioteknologian hyödyntämiseen metsänhoidon koneellistamisessa kohdistuu odotuksia ja mahdollisuuksia Työn tuottavuus, laatu ja kuormittavuuden vähentäminen 15/2011 12.9.2011 30

KILPAILUASEMA JA TUOTTAVUUDEN MINITAVOITE, KUVAN TULKINTA 15/2011 12.9.2011 31