MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kunnat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 7.10.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) POHJOIS-POHJANMAAN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Pohjois-Pohjanmaan kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(4) Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Pohjois-Pohjanmaan kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Pohjois-Pohjanmaalta inventointiin otetut uudet kohteet (32), rajaustarkistukset (49) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (12). Pohjois-Pohjanmaan kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 300 km². Kaksikerroksiset, punamullatut pohjalaistalot ovat yksi maamme talonpoikaisrakentamisen tunnuskuvista. Niistä edustavia on esimerkiksi jokivarressa Limingalla, kyläraitin varrella Ylivieskassa sekä Kankaanpääntien varrella Lumijoella. Pohjanmaan viljelyslakeuksille ominaista latomaisemaa on säilynyt Kalajokilaaksossa Nivalassa. Jokien suualueilla on historiallisia markkinapaikkoja, kuten Kalajoen Plassi ja Iin Hamina, sekä tiiviitä venerantoja ja vaja-alueita. Perämeren merikalastukselle tyypillisiä kalastustukikohtia on esimerkiksi Hailuodossa ja ulkosaaristossa Kallankareilla. Pohjanlahden rannikon historiallisiin, laivanvarustuksella, merenkululla ja tervakaupalla vaurastuneisiin kauppakaupunkeihin lukeutuvat Oulu ja Raahe, joissa porvaristalojen rakentamistapa näkyy mm. Oulun rantakortteleissa ja Raahen Pekkatorin ympäristössä. Läänien pääkaupungeissa on niiden hallinnollista asemaa kuvastavia kulttuuriympäristöjä, jotka Oulussa keskittyvät tuomiokirkon ja Franzénin puiston ympäristöön. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan tuloksena syntyneet ympäristöt kuten kasarmi-, vankila-, seminaari- ja maatalousoppilaitosalueet ilmentävät rakentamisen tavoitteita ja kehitystä eri vuosisatoina. Suomen höyrysahateollisuuden parhaiten säilyneitä esimerkkejä on Martinniemen saha, pohjalaissahojen yhdyskuntia on säilynyt Haukiputaan lisäksi mm. Oulussa ja Oulunsalossa. Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Ne on inventoinnissa samaa ilmiötä edustavina kohteina yhdistetty teemaksi. Inventoinnissa teemakohteet voivat ulottua usean kunnan tai maakunnan alueelle. Liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen historiasta kertoo mm. Pohjanmaan rantatie, joka on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Saariston majakka- ja luotsisaaret havainnollistavat erinomaisesti merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystä. Tiehallinnon museotie- ja museosiltavalikoimaan kuuluvat mm. Pyhäjoen silta ja Savisilta Ylivieskassa. Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat esimerkiksi Raahen, Oulaisten ja Oulun rautatieasemat. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista edustavia esimerkkejä ovat esimerkiksi Kempeleen 1600-luvun tukipilarikirkko, Haukiputaan puukirkko, jossa on 1700-luvun tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen laaja kuvakoristelu, Kiimingin ristikirkko tapuleineen sekä Intendentinkonttorissa suunnitellut Limingan ja Kärsämäen kirkot. Jälleenrakennuskauden rakentamisesta mainittakoon vielä Toppilan laaja asuinalue Oulussa. 1960-luvun suunnitteluihanteita valottavat Oulun kaupunginteatteri ja -kirjasto toriaukion edustalla, suorakaiteisella saarella sekä Oulun yliopiston kokonaisvaltaisen suunnittelun ja mittavan rakennusohjelman toteutus. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.
4(4) Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Pohjois- Pohjanmaan tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. POHJOIS-POHJANMAA Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Haukipudas Ii Mattilanperän kylä Haapajärven kirkkoranta R+ Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema Haapaveden Vanhatien raitti R+ Hailuoto Halosenniemen sahayhdyskunta Haukiputaan kirkko ympäristöineen R+ Martinniemen saha R+ Mietunperäntie U/la Akolan tila R- Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka R- Iin Röytän luotsiasema Iin tieosuus U/la Pohjanmaan teollisuuden kartanot T Nyby p U/la Pyramidikattoiset kesänavetat T Halttu Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta
Kalajoki Kempele Kiiminki Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Jylkän talonpoikaistila Kalajoen pappila Kallankarien kalastajatukikohta R+ Plassin vanha markkinapaikka R+ Kalajoen tieosuus U/la Kempeleen kirkonmäki Kiimingin kirkko ympäristöineen Pyramidikattoiset kesänavetat T R+ Jokela U/la Ronkainen U/la Salmela Salpalinja T R+ Vanttaja Vuotungin kylä Kärsämäen kirkko Saviselkä-Piippola -maantie Ala-Temmeksen jokivarsitalot R- Limingan kirkko ympäristöineen R+ Limingan Ranta R- Kankaanpääntien kylämaisema p Lapinkylän tuulimyllyt Lumijoen tieosuus U/la Kalaputaan kylä R+ Keisarin tie T Muhoksen kirkko p Museosilta T Ponkilan silta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T Montta R+ Pyhäkoski R+ Pälli R+ Päivärinteen parantola p Kyösti ja Kalervo Kallion talot R- Köyhänperän latoalue U/la
Oulainen Oulu Oulunsalo Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Oulaisten rautatieasema Hietasaaren huvila-alue R- Intiön hautausmaa Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue R- Kaupunginojan varren puistovyöhyke R+ Maikkulan reservikomppania R- Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T Merikoski R+ Pikkarala U/la Oulujoen kirkko p Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus R+ Oulun rantakorttelien julkinen kaupunkitila R+ Oulun rautatieasema Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus Oulun tarkka-ampujakasarmit R- Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzéninpuisto R+ Oulun vankila R+ Oulun yliopisto Pateniemen sahayhdyskunta R- Raksilan puutaloalue R+ Toppilan satama ja teollisuusalue R+ Turkansaaren ulkomuseo p Ylikiimingin kirkko Varjakan sahayhdyskunta p Naamangan kylä p Pudasjärven kirkkomaisema R+ Pyramidikattoiset kesänavetat T Mannila Museosilta T Etelänkylän Isosilta Pyhäjoen tieosuudet U/la Pyhäjoen kalarannat Jokipuojin kalaranta R- Kaukon kalalanssi Parhalahti R- Rajaniemen kylä R+ ei kohteita ei kohteita
Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vihanti Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat R+ Museosilta T Pattijoen silta R+ Saloinen Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit R- Raahen rautatieasema ja tullikamari R+ Raahen seminaari p Saloisten kellotapuli ei kohteita Korhoskylä p Nikolan umpipiha RKy93 Paavolan kirkonraitti p Siikajoen tieosuudet U/la Ruukin maatalousoppilaitos p Sahanseudun Katinhännän asuinalue p Siikajoen kirkko ympäristöineen R+ Kärsämän kylä U/la Lamujokivarsi Piippolan kirkonkylässä R+ Rantsilan kirkko ja vanha raitti R- Saviselkä-Piippola -maantie Vareksen tila R+ Kalle Päätalon Kallioniemi U/la R- Haapasepän tila ja Temmeksen kirkko R+ Honkakosken tila Tyrnävän Meijeritie R+ Keisarin tie T Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset T Utanen R+ Pälli Lampinsaaren kaivosyhdyskunta
Yli-Ii Ylivieska Pyramidikattoiset kesänavetat T R+ Haapaniemi ja Hirvela U/la Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta R+ Vähäkankaan kyläraitti U/la Yhteensä 100 68 32 49 68 p 12 U/la 12 20 R+ 34 R- 15
LIITE 2 OULUNSALO KEMPELE SIIKALATVA UTAJÄRVI MERIJÄRVI ALAVIESKA YLI-II II OULU PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO SIEVI HAILUOTO OULUNSALO KEMPELE SIIKALATVA UTAJÄRVI MERIJÄRVI ALAVIESKA YLI-II II OULU PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO SIEVI Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : 1 750 000 Museovirasto