Edunvalvontavaltuutus

Transkriptio

1 Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala

2 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen. Holhousoikeudellisiin toimenpiteisiin ryhdytään vain, jos se on välttämätöntä henkilön etujen turvaamiseksi. Tavoitteena, että edunvalvontaan tulee vain sellaisia henkilöitä, joiden etua ei voida turvata muiden palvelujen avulla. Laki edunvalvontavaltuutuksesta (EVVL) Kysymys on asioiden hoidon järjestämisestä etukäteen eli henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä. Edunvalvontavaltuutus ei poista omaa oikeustoimikelpoisuutta.

3 Mitä asioita edunvalvontavaltuutus koskee ja mitä valtakirjan nojalla saa tehdä? Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita, esim. pankkiasioiden hoitaminen tai henkilöä koskevia asioita, esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat Valtuutus voi olla yleisluonteinen valtakirja tai vain johonkin tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava valtakirja (esim. asunnon myyminen). Yleisen valtuutuksen nojalla voidaan hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita paitsi kiinteistöjä ei voi myydä tai pantata (huom. asunto-osake ei ole kiinteistö) omaisuutta ei voi lahjoittaa ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä em. oikeustoimista. Esim: Valtakirjassa voidaan oikeuttaa antamaan lahjoja, esim. kullekin lapselle ja lapsenlapselle heidän syntymäpäivänään enintään 300 euron suuruinen rahalahja.

4 Valtuutettu Henkilö valitsee itse valtuutetun, jonka tulee olla luonnollinen henkilö (eli ei esim. yleinen edunvalvoja) puoliso lapsi tai lapsenlapsi muu sukulainen ystävä asianajaja Varavaltuutettu, jos varsinainen valtuutettu tulee sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estyneeksi hoitamaan valtuutetun tehtävää Toissijainen valtuutettu, jos varsinainen valtuutettu ei ota valtuutetun tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi toimimaan valtuutettuna. Vara- ja toissijaisen valtuutetun nimeäminen on suositeltavaa, koska valtakirjaa tarvitaan yleensä vasta useiden vuosien kuluttua ja olosuhteet voivat tänä aikana muuttua. Valtuutetun tulee valtuuttajan puolesta toimiessaan tunnollisesti pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan.

5 Toimintaohjeet Kaikkea ei kannata kirjoittaa valtakirjaan, vaan valtuutetulle voidaan laatia erilliset toimintaohjeet. Toimiohjeiden antamiseen ei sovelleta valtakirjan muotovaatimuksia. Esim. tietyn omaisuuden alimman hyväksyttävän myyntihinnan määrittely, omaisuuden myyntijärjestyksen määrittely (viimeisenä myytävä se omaisuus, josta on määrätty testamentilla), valtuutetun palkkion määritteleminen. Kukaan ei valvo toimintaohjeiden noudattamista vaan toimintaohjeet jäävät valtuuttajan ja valtuutetun keskinäiseksi asiaksi perustuen heidän välillään olevaan luottamukseen. Oikeustoimi on pätevä, jos valtuutettu toimii toimintaohjeen vastaisesti, mutta sopimuskumppani on vilpittömässä mielessä eli ei tiennyt toimintaohjeesta ja sen määräyksestä.

6 Palkkio ja kulujen korvaaminen Osapuolilla on sopimusvapaus palkkion ja kulujen määräytymisen suhteen. Mikäli valtakirjassa ei ole määräyksiä palkkiosta ja/tai kuluista, suoritetaan lain mukaan korvaus kuluista ja kohtuullinen palkkio. Palkkiomääräys voidaan laittaa erilliseen toimintaohjeeseen.

7 Valtuutuksen antaminen Valtuutusta laadittaessa valtuuttajan täytyy olla oikeustoimikelpoinen. Valtakirja laaditaan kirjallisesti kahden esteettömän (ei lähisukulaisia) todistajan läsnä ollessa. Hyvä käytäntö, mutta ei valtakirjan vahvistamisen edellytys: todistuslausuman laatimisen lisäksi valtakirjaan tarvittaessa liitetään lääkärinlausunto valtuuttajan terveydentilasta valtakirjan tekohetkellä -> myöhempien riitaisuuksien ja todisteluvaikeuksien välttäminen -> valtakirjan tekovaiheessa pyydetty lääkärinlausunto valtuuttajan taudinkuvasta ja kyvystä itsenäiseen tahdonmuodostukseen saattaa nousta ratkaisevaan asemaan, kun myöhemmin arvioidaan valtuuttajan kelpoisuutta valtakirjan tekemiseen. Valtakirjan laatimiselle on laissa asetettu tiukat muotovaatimukset, jotka rinnastuvat testamentin laadintaan. Valtuutetun ei tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä, mutta häneltä pitää olla suostumus (myös suullinen suostumus riittää). Allekirjoitettu valtakirja annetaan valtuutetun säilytettäväksi.

8 Valtuutuksen vahvistaminen Valtakirja voidaan vahvistaa vasta sitten, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan eli valtuuttaja on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan niistä asioista, joita valtuutus koskee. Edunvalvontavaltuutusta ei voida käyttää ennen sen vahvistamista. Maistraatti vahvistaa valtuutuksen. Hakemuksen valtuutuksen vahvistamiseksi tekee valtuutettu. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen valtakirja sekä lääkärintodistus valtuuttajasta. EVVL:ssa ei ole velvoittavaa säännöstä, jonka mukaan valtuuttajan tulee alistua lääkärin tutkimuksiin edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen edellytysten selvittämiseksi -> Jos valtuuttaja kieltäytyy menemästä lääkärintarkastukseen, voidaan lääkärinlausunnon sijasta käyttää muuta siihen rinnastettavaa luotettavaa selvitystä, esim. valtuuttajan kotikunnan sosiaalityöntekijöiden lausuntoa.

9 Valtuutetun valvonta Maistraatille ei pääsäännön mukaan tarvitse antaa vuositiliä, mutta valtakirjassa voidaan päättää viranomaisvalvonnan tasosta. Esim. valtuutetun tulee enintään vuosittain antaa tili holhousviranomaiselle. Yksityisluontoinen valvonta esim. perheenjäsenen toimesta on mahdollinen.

10 Valtuutuksen päättyminen Vahvistettu valtuutus päättyy, kun valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen valtuutettu luopuu tehtävästä valtuuttajalle määrätään edunvalvoja valtuuttaja kuolee Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu tehdään uusi valtakirja otetaan valtakirja pois valtuutetulta ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta

11 Esimerkki edunvalvontavaltakirjasta Valtuuttaja: Kalle Korhonen (010150), osoite Valtuutettu: Ville Virtanen (311260), osoite Valtuutus: Valtuutan Ville Virtasen edustamaan minua 1) omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä 2) sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani. Oulussa Kalle Korhonen Kalle Korhonen, insinööri, Oulu

12 Todistuslauselma: Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että Kalle Korhonen, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän edunvalvontavaltakirjan. Toteamme, että Kalle Korhonen on tehnyt valtakirjan vapaasta tahdostaan ja että hän on kyennyt ymmärtämään sen merkityksen. Oulussa Matti Mikkonen Heikki Heikkinen Matti Mikkonen Heikki Heikkinen asianajaja, Oulu oik.yo, Oulu ( ) ( ) osoite osoite

13 Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Maistraatin yksiköt sijaitsevat Oulussa, Raahessa, Haapavedellä ja Pudasjärvellä Maistraatin toimialue: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Kempele, Kiiminki, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Vihanti, Yli-Ii, Ylivieska Keskus puh: Sähköposti: Lisätietoa edunvalvonnasta ja lomakkeita: