Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat
Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin tartuntojen takana Maailmanlaajuisesti kymmeniätuhansia kuolemia vuodessa, pääosin Aasiassa ja Afrikassa 40 % vesikauhuisen eläimenpuremista alle 15 vuotiaille lapsille 15 miljoonaa ihmistä saa vuosittain altistuksen jälkeista profylaksiaa
Ensimmäinen rokote jo 1800 luvulla 100% kuolleisuus hoitamattomana. Täysin hoidettavissa oleva sairaus jos hoito aloitetaan riittävän ajoissa
Rabieksen aiheuttaa Koiranpurema tavallisin (yli 90%) lepakot, pikkujyrsijät Ihmisestä toiseen teoriassa mahdollinen, ei ole kuitenkaan raportoitu missään. Infektiivinen materiaali sylki Syvä purema -raapaisu
Kun oireet kehittyvät lähes aina tauti johtaa kuolemaan Vähemmän kuin 10 dokumentoitua tapausta, joissa potilas selvinnyt Vain kaksi joilla ei pre - tai post exposure profylaksiaa
Epäile rabiesaltistusta Rabiesoireinen nisäkäs tai endeemisellä alueella oireetonkin nisäkäs Puree tai näykkäisee henkilöä Nuolee henkilön limakalvoa tai rikkinäistä ihoa
Rabiesaltistusta ei yleensä epäillä Tuntemattoman koti eläimen purema Suomessa (eläimen alkuperä jää auki) Eläinlääkäri ei epäile Suomeen tuodun eläimen kohdalla rabiesta Eläin nuolaissut vain ehjää ihoa, kontakti vain turkkiin, jätöksiin tai vereen Muu eläin kuin nisäkäs
Rabiesaltistus epätodennäköinen Jos kyseessä pieni jyrsijä esim rotta, hiiri, hamsteri, orava Ulkomailla altistunut: hoitoa harkittava jos laji vähänkin epäselvä
Suomessa rabiesaltistus tulee kyseeseen Jos matkailija palannut Suomeen altistuttuaan ulkomailla Lemmikki- tai kotieläin tuotu Suomeen taudin esiintymisalueelta alle 6 kk ja eläinlääkäri epäilee rabiesta Villieläinaltistus itärajalla (erityisesti kaakkoisrajalla) Lepakkoaltistus
Rabieksen oireet Inkubaatioaika vaihtelee < viikko ja >1 vuosi Yleensä 1-3 kuukautta Alkuun flunssan kaltaiset: kuume, yleinen heikkous, päänsärky Pureman kohdalla turruus ja kutina Lihasten paralyysi puremakohdalta alkaen Oireet kehittyvät keskushermosto-oireiksi (sekavuus, levottomuus, delirium, hallusinaatiot) Paralyyttinen (30%): vähemmän dramaattinen, pitempi taudinkulku,
Diagnostiikka Ennen oireiden alkua ei testiä Kliininen diagnoosi Kun potilas oireinen tai post mortem viruksen viljely, antigeeninosoitus tai PCR Jos hydrophobia tai aerophobia puuttuvat voi kliininen diagnoosi olla vaikea
Riskiä lisäävät Sellaisen nisäkkään purema, joka tunnettu rabieksen reservuaari Eläin sairaannäköinen tai poikkeava käytös Haava kontaminoituu syljellä Purema ilman syytä Rokottamaton eläin
Altistus Lievä altistus: Näykkäys intaktille iholle, pieni nirhauma raapaisu tai hankauma, jossa ei verenvuotoa. Vakava altistus Yksittäinen tai multippeli ihon läpäisevä vamma, syljen joutuminen rikkinäiselle iholle tai limakalvolle, Lepakkokontakti ( purema, näykkäisy tai raapaisu
Hoito Rabies rokote Puremahaavan hoito Huuhtelu vesi+ saippua Sitten 70 % alkoholi Tarvittaessa tetanustehoste Huolellinen haavan hoito vähentää myös rabieksen kehittymisen riskiä
Hoito Rabies immuuniglobuliini ja neljä rokoteannosta (0, 3, 7 ja 14 vrk) Rokote annetaan mielellään lihakseen (yläraajaan) Jos ei ole aiemmin rokotettu sekä immunoglobuliini että rokotesarja on tarpeen
Toimenpiteet altistuksen jälkeen Lievä altístus Rokotussarja päivinä 0, 3, 7 ja 14 altistuksesta Jos immuunipuutteinen potilas tai haava alkuvaiheessa jäänyt puhdistamatta viides rokotusannos päivänä 28 Vakava altistus Rokotussarja kuten lievä altistus Jos immuunipuutteinen potilas tai haava alkuvaiheessa jäänyt puhdistamatta tai immunoglobuliinipistos antamatta viides rokotusannos päivänä 28 Immunoglobuliini pistos ensimmäisen rokotuksen yhteydessä
Immunoglobuliini Annetaan vain kerran Immunoglobuliini annetaan eri ruiskussa kun rokote Annos 20 IU/kg Ei isompaa annosta koska se huonontaa rokotusvastetta Mahdollisemman suuri määrä infiltroidaan suoraan haavaan tai haavojen ympäristöön loput injisoidaan proksimaaliseen puremaraajaan i.m. Jos rokotussarja aloitettu ja immunoglobuliini katsottu jälkikäteen kuitenkin tarpeelliseksi se annettava ennen kolmatta rokotuskertaa
Hoito altistuksen jälkeen Rabies immuuniglobuliini ja neljä rokoteannosta (0, 3, 7 ja 14 vrk) Ensimmäinen rokotusannos eri raajaan kuin immunoglobuliini Rokote annetaan mielellään lihakseen (yläraajaan) Jos ei ole aiemmin rokotettu sekä immunoglobuliini että rokotesarja on tarpeen Kevennetty rokotussarja päivinä 0 ja 3 altistuksesta potilaalle joka saanut täyden rokotussarjan ennaltaehkäisevästi
Profylaksia erityisryhmille Rabies (Rabies-Imovax) 3 pistosta päivinä 0, 7 ja 21 tai 28. Tehosterokotus vuoden kuluttua ja seuraavia tehosterokotuksia joka 5. vuosi Ennakkosuojaukseen vain maihin, joissa esiintyy vesikauhua ja pitkään oleskeluun, jossa altistutaan erityisesti koti- ja villieläimille (esimerkiksi eläinlääkärit, eläinten hoitajat, pikkulapset?) Suoja alkaa 2 viikkoa toisen rokotusannoksen jälkeen ja vasta-ainetaso on syytä tarkistaa vuoden välein suojan keston toteamiseksi.