MATKARAPORTTI. InnoNauta Koulutus hankkeen opintomatka USA, Colorado Anna Sunio.
|
|
- Elsa Pesonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKARAPORTTI InnoNauta Koulutus hankkeen opintomatka USA, Colorado Anna Sunio
2 USA:n maatalous ja naudanlihantuotanto: Maatalouden suurimmat tuotokset: 1. Maissi 2. Pihvikarja/pihviliha 3. Maitotuotteet 4. Soija 5. Broilerinliha 6. Sianliha Suurimmat maatalousosavaltiot: 1. California 2. Iowa 3. Texas 4. Nebraska 5. Illinois Maatiloja 2,2 miljoonaa, joista emolehmiä tai pihvinautoja tilalla. Tilojen päätoimijoiden keski-ikä 57 vuotta (86 % miehiä). Tiloilla maata (sisältäen kaiken maan = viljellyt pellot, laitumet, metsät, tontit) keskimäärin reilut 160 hehtaaria - n. 55 %:lla tiloista maata alle 40 hehtaaria - n. 8 %:lla tiloista maata yli 400 hehtaaria - Nautoja yhteensä 90,8 miljoonaa kpl (v. 2012) - emolehmiä 29,9 milj. (vrt. lypsylehmiä 9,2 milj.) - hiehoja 5,2 milj. (vrt. maitorotuisia hiehoja 4,5 milj.) - muut hiehot (teuraskasvatus) 9,6 milj. - härkiä 16,1 milj. - sonneja 2,1 milj. - vasikat 14,1 milj. - Teurastetaan vuosittain (v. 2011) 34,2 miljoonaa nautaa (josta 79 % härkiä ja hiehoja) - Naudanlihantuotanto 12 miljardia kiloa Nautojen määrä USA:ssa, miljoonaa kpl 2
3 Coloradon yliopisto ( Coloradon yliopistolla pääsimme yksityisluennoille, eli yliopistolla oli suunniteltu päiväksi luentoja ryhmällemme. Naudanlihantuotannon professori Jason Ahola, joka vieraili Suomessa AtriaNaudan seminaarissa vuonna 2008, toimi vierailun isäntänä ja kertoi meille naudanlihantuotannosta USA:ssa. Naudanlihantuotanto on painottunut pääasiassa USA:n keskiosaan ja perustuu liharotuisiin nautoihin. Emolehmistä 60 %, loppukasvatetuista 85 %, teurastetuista 80 % ja naudanlihantuotannon kassavirrasta 70 % sijaitsevat maan keskiosassa. Emolehmätilojen keskikoko on 42 emoa/tila ja mukaan mahtuu paljon 5 10 emon harrastetiloja. USA:ssa naudanlihantuotantoketju on hyvin erilainen verrattuna Suomeen ja erilaisia kasvatusvaiheita (ja kasvatuspaikkoja) voi olla vieroittamisen jälkeen jopa 3. Vasikat kasvavat emojen alla laitumilla n. 6 kuukautta. Sen jälkeen, vasikan painosta ja halutusta kasvatustavasta riippuen, painavimmat menevät suoraan loppukasvatukseen feedlotteihin (pääsääntöisesti, kun painoa yli 315 kg) ja kevyemmät ns. välikasvatukseen. Välikasvatusvaihe on ns. ylläpitoruokintaa, jolloin naudat kasvavat n. 0,5 kg/päivä ja kasvatus kestää päivää (loppupainon ollessa n. 270 kg), alkupainosta ja loppukasvatustavoitteista riippuen. Välikasvatuksen jälkeen naudat siirretään joko feedlotteihin tai laidunkasvatukseen. Laidunkasvatuksessa rehustus on 100 % korsirehua, jolloin päiväkasvut ovat n. 1 kg/pv. Kasvatus on laidunnusta ja sijoittuu kasvukaudelle (toukokuu-syyskuu), kestää 2-5 kk. Laidunkasvatuksen päättyessä nautojen painot ovat kg, jonka 3
4 jälkeen ne siirretään feedlotteihin. Laidunkasvatus on kasvunopeuteen suhteutettuna edullisin kasvatustapa (kustannus 0,83 / 1kg kasvua), mutta se on hyvin marginaalinen kasvatusmuoto. Feedloteissa ruokinta perustuu 90 % maissiin, joka on nykyisillä maissinhinnoilla kallein kasvatustapa (kustannus yli 1,65 /1 kg kasvua). Feedloteissa nautoja kasvatetaan päivää, jolloin ne kasvavat 1,4 1,8 kg/päivä. Naudat teurastetaan kg:n painoisina (teuraspaino kg, lihaprosentti siis %). Noin 97 % USA:ssa tuotetusta naudanlihasta on tuotettu feedloteissa, loput 3 % korsirehuruokinnalla. Tällä hetkellä myös USA:ssa on haasteena naudanlihantuotannon kannattavuus. Emojen talviruokinnan kustannus on % kaikista muuttuvista kustannuksista. Kuivuuden ja etanolin valmistamisen myötä maissin hinta on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Kysyntää on, mutta kustannusten nousu ja tuottojen riittämätön kasvu ovat aiheuttaneet nautojen määrän laskemisen. Teurastamot haluavat kuitenkin vastata lihan kysyntään ja yrittävät kompensoida kohonneita kustannuksia nostamalla tuottajahintoja. Tammikuussa 2012 tuottajahinnat olivat korkeimmillaan aikoihin, n. 25 % korkeammat verrattuna edelliseen kevääseen. Jack C. Whittier (naudanlihantuotannon professori) kertoi meille emolehmien kuntoluokituksesta. Iloksemme saimme todeta, että aihe oli hyvinkin tuttu suomalaisille emolehmätuottajille ja samoja asioita on käsitelty mm. hankkeemme koulutuspäivissä. Jalostustieteen tutkija D. H. Crews, Jr. avarsi Suomessakin ajankohtaista asiaa, nautojen geneettistä valintaa. Genetiikkaakin on käsitelty Suomessa paljon, mutta siltikään meille ei tainnut avautua ero perinteisen ja geneettisen arvostelun välillä ao. laskentakaavan mukaan. 4
5 Lisäksi meillä oli suuri ilo ja kunnia päästä professori, etologi Temple Grandinin yksityisluennolle. Grandin on tunnettu eläinten käsittelyyn ja käsittelylaitteisiin erikoistumisesta, hän on mm. suunnitellut yli puolet USA:n teurastamoiden eläintenkäsittelyalueista sekä monien muiden teurastamoiden ympäri maailmaa. Lisäksi hän on tunnettu autismin puolestapuhujana ja sitä käsittelevästä kirjallisuudestaan (Grandinin ollessa 2-vuotias hänet todettiin autistiseksi). Time lehti valitsi Grandinin v maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon kategoriassa Sankarit. Grandinista on tehty mm. elokuva vuonna 2010 ja hän on kirjoittanut useita eläinten hyvinvointia ja autismia käsitteleviä kirjoja. Grandin piti meille luennon eläinten tulkitsemisesta ja lukemisesta. Hänen selkeä ja yksinkertainen, mutta erittäin havainnollistava esitystapansa tekivät suuren vaikutuksen. Asioita, joita hän esitti, olivat itse asiassa yksinkertaisia, mutta Grandinin esitystapa teki niistä uskottavia. Grandinin kyky ajatella asiat visuaalisesti, nähdä tilanteet kuvina, oli hämmästyttävää. Hänen esityksensä sisälsi paljon havainnollistavia kuvia ja vain muutamia sanoja; esitystapa oli todella uskottava, mutta samalla yksinkertainen. 5
6 Grandinin erityisen lahjakkuutensa avulla hänestä on tullut yksi maailman johtavimmista ja uskottavimmista eläinten tulkitsijoista, eikä suotta. Uskon, että kaikki paikallaolijat pystyivät aistimaan vahvan auktoriteetin ja johtajan. Dale R. Woerner (apulaisprofessori, Lihan laatu- ja turvallisuuskeskus) kertoi lihatilanteesta USA:ssa. Amerikkalaiset kuluttavat naudanlihaa 40 kg/hlö/vuosi (vrt. EU:ssa 17 kg/hlö/vuosi, Brasiliassa 37 kg/hlö/vuosi). Haasteena naudanlihantuotannolle tulee tulevaisuudessa olemaan väestönkasvu: miten pystytään vastaamaan kasvavaan väestöön ja tulotason nousuun ja siten ostovoiman paranemiseen. Esimerkiksi Kiinassa bruttokansantuote on 15-kertaistunut 30 vuodessa, naudanlihan kulutuksen ollessa tällä hetkellä n. 4 kg/hlö/vuosi. Jos kiinalaisten naudanlihankulutus kasvaisi 1 kilolla henkeä kohti, tietäisi se kokonaiskulutuksen kasvavan 1,34 mrd kiloa, joka olisi 11 % USA:n naudanlihantuotannosta (vrt. Suomessa naudanlihantuotannon tulisi 16-kertaistua, jotta kiinalaisten kasvanut naudanlihankulutus täytettäisiin). Suurin osa USA:ssa teuraaksi kasvatettavista naudoista teurastetaan kk:n ikäisinä (54 %), kk:n ikäisinä 18 % ja kk:n ikäisinä 20 %. Vain 8 % naudoista teurastetaan kk:n ikäisiä. USA:ssa ruhot luokittelee suomalaiseen tapaan teurastamon ulkopuolinen yritys, USDA (United States Department of Agriculture). Luokittelu tehdään sekä laadun (Quality Grade) että ruho-ominaisuuksien (Yield Grade) perusteella. Molemmat luokitusasteikot ovat käytössä siksi, että kuluttajille halutaan tarjota hyvää ja laadultaan tasaista lihaa. Samalla teurastamot pitävät luokituksilla huolta, että ruhot pysyvät optimaalisen kokoisina ja rasvaisina ja että lihasaanto suhteessa ruhoon pysyy riittävän korkeana. 6
7 Laatuluokittelu kuvastaa lihan mureutta, mehukkuutta ja makua ja sen avulla halutaan löytää syöntilaadultaan parhaat ruhot. Laatuluokitus perustuu 8-portaiseen asteikkoon, joista yleensä vain 3 ylimmän portaan lihaa on kaupoissa myynnissä: prime (paras), choice ja select. Luokituksessa tärkein vaikutus on syöntilaadulla, koska kuluttajat haluavat syödä hyvin marmoroitunutta lihaa, ja siten marmoroituminen vaikuttaa eniten laatuluokkaan. Marmoroituminen mitataan ulkofileen poikkileikkauksesta skannerilla, joka laskee marmoroitumispisteiden lukumäärän ja antaa sen avulla ruholle laatuarvosanan. Lisäksi laatuluokittumiseen vaikuttaa naudan fyysinen ikä, eli minkä ikäiseltä ruho näyttää teurastamossa lihaominaisuuksista arvioituna. Fyysinen ikä kertoo lihan laadusta todellista ikää enemmän ja yleensä todellinen ikä ei edes ole tiedossa. Ikää arvioidaan mm. luuston ja rustojen perusteella sekä lihan ja rasvan väriä sekä rakennetta tarkastelemalla. Mikäli ruho näyttää yli 30 kuukauden ikäiseltä, vaikuttaa se negatiivisesti laatuluokkaan. Ruho-ominaisuuksien luokittelun avulla halutaan löytää optimaalisen kokoiset ja rasvaiset ruhot, joista saadaan mahdollisimman paljon luutonta lihaa ja joista on helppo työstää mm. tasaisen kokoisia pihvejä. Ruho-ominaisuuksien luokittelussa käytetään asteikkoa 1-5, jossa 1:ssä luuttoman lihan osuus ruhosta on suurin (yli 52,3 % ruhopainosta) ja 5:ssa alhaisin (alle 45,4 %). Ruholuokka määräytyy ulkoisen rasvan (paksuus tuumina), ruhopainon, sisäisen rasvan (prosenttia ruhopainosta) sekä selkälihaksen pinta-alan perusteella. Jokaisesta osa-alueesta mitataan tulos ja lasketaan sen vaikutus ruhon kokonaisuuteen. Kaikille ominaisuuksille on omat laskentakaavat ja painokertoimet, jotka yhdessä muodostavat ruhoominaisuuksien luokan. Teurastamot vievät tiedot ruhojen luokittumisista alkukasvatustiloille asti, jotta tietoja voidaan hyödyntää jalostuksessa. Kaupassa kuluttajat voivat valita lihaa laatuluokan perusteella ja yleensä hinnoittelu kulkee laadun kanssa käsikkäin. Laadun vaalimisesta kertoo myös se, että USA:ssa on yli 80 lihabrändiä eli valvottua lihaohjelmaa. Brändien tarkoituksena on auttaa kuluttajaa löytämään haluamaansa lihaa, brändejä on esim. eri roduille ja kasvatustavoille (mm. laidun- ja hormonivapaakasvatus). Suurin osa brändilihoista on angusta, koska rotu tunnetaan hyvistä lihaominaisuuksistaan. Tunnetuin brändi on Certified Angus Beef (CAB). Päivän päätteeksi tutustuimme yliopiston karjaan, joka käsitti 400 hehtaaria peltoa, 200 emoa (100 ab ja 100 hf) ja 600 loppukasvatuspaikkaa. Tutkimusasemalla tehdään ruokinta- ja rehunkulutuskokeita, jonne jalostajilla on mahdollisuus tuoda omia sonnejaan testattaviksi. Tavoitteena sonneilla on 1,4 kg:n päiväkasvu. Tutkimusasemalla pidetään vuosittain huutokauppa, jossa myydään n. 70 sonnia siitokseen (ab ja hf). 7
8 Altenburg Super Baldy Ranch ( 200 emon tila, jossa kasvatetaan angus-simmental risteytyksiä. Vuosittain n. 100 sonnia myydään siitossonneiksi pääasiassa tuotantokarjoihin. Sonnit myydään 1-1,5 vuoden iässä huutokauppaamalla, tilalla toteutunut siitossonnin (puhtaat ja risteytykset) keskihinta n Risteytyssonneista saadaan keskimäärin parempi hinta. Isäntä perusteli ab-si -siitossonnivalintaa hyvillä emoominaisuuksilla, hyvällä lihakkuudella ja nopealla kasvulla. Taitaa tosin risteytyssonnin jälkeläisten ominaisuuksien ennustettavuus olla (edelleen) sattumanvaraista verrattuna puhdasrotuisiin sonneihin, liekö uusi bisnesidea taustalla... Emot kuljetaan talveksi Kalliovuorille, jossa vesipisteelle saattaa olla useita kilometrejä matkaa. Isäntä korosti jalkarakenteen merkitystä. Talvilaitumet ovat maissinsänkipeltoja, jossa emot syövät varisseita maissin jyviä ja olkisänkeä. Ennen poiki- 8
9 misia emot tuodaan takaisin tilan läheisyyteen. Lehmien poikimisia ei seurata öisin, hieholaumassa tehdään tarkistuskierroksia ratsastaen tai mönkijällä muutaman tunnin välein. Tilan tavoitteena on helppohoitoiset ja hyvillä emo-ominaisuuksilla olevat emot; sellaiset, mitä asiakkaatkin haluavat. Vasikkakuolleisuus on isännän mukaan alhainen, arviolta 3 4 % ja vain muutamaa poikimista tarvitsee avustaa. Poikimisten jälkeen emot siirretään paremmille laitumille. Kaikkien emojen kiimat synkronoidaan ja emot siemennetään, siemennykset hoitaa tilan väki itse. Synkronointeihin on päädytty, jotta saataisiin mahdollisimman lyhyt poikimakausi. Siemennyksistä tiinehtyy %. Mikäli lehmä ei tule siemennyksestä tiineeksi, se viedään sonnille. Vasikat vieroitetaan n. 6 kuukauden ikäisinä. Vieroituspainot n. 320 kg ilman lisäruokintaa. Vuodenpainot vaihtelevat sonneilla kg, osalla päiväkasvut 1,6 1,8 kg/pv. Emoista ei haluta kookkaita, runkokokotavoite tilalla on 5. National Western Stock Show ( Tutustuimme kolmena päivänä yhteen maailman suurimmista karjanäyttelyistä, jossa oli esillä mm. 20 lihakarjarotua, hevosia, lampaita ja muita kotieläimiä. Näyttelyssä pääsi tutustumaan mm. huippueläinten näyttely- ja kilpailumaailmaan, näyttelyihin valmistautumiseen, huutokauppoihin, erilaisiin hevosnäytöksiin ja satoihin erilaisiin myyntikojuihin näyttelyalueella. 9
10 10
11 JBS teurastamo JBS on USA:n toiseksi suurin (ja yksi maailman suurimmista) teurastamoalan yrityksistä. Pääsimme vierailemaan JBS Swift & Companyn teurastamossa Greeleyssä, Coloradossa. Iloksemme pääsimme tutustumaan teurastamon linjastoihin ja kylmäsäilytystiloihin, mutta valitettavasti emme saaneet pitää kameroita mukana kierroksella. Greeleyn teurastamossa teurastetaan ainoastaan nautoja. Päivittäin teurastetaan nautaa. Teurastamo toimii kahdessa 8 tunnin vuorossa, eli tunnissa teurastetaan n. 350 nautaa. Kyseisessä teurastamossa teurastetaan pääasiassa alle 30 kk:n ikäisiä nautoja, joista kaikki ovat härkiä tai hiehoja. Suurin osa teurastettavista on alle 18 kk:n ikäisiä, koska niistä maksetaan parhaiten. Iät tule pystyä todistamaan kirjallisin todistuksin. Yli 30 kk:n ikäisille naudoille on oma linja. JBS:llä on USA:ssa 4 teurastamoa, joissa teurastetaan lehmiä. Kaikki naudat tulevat Greeleyn teurastamolle feedlottien kautta, joista 99 % sijaitsee 320 km:n säteellä teurastamosta ja 1 % tulee Kanadasta. Teurastamon lähellä n. 25 km:n säteellä sijaitsee kaksi JBS:n suurta feedlottia, joissa on yhteensä n nautaa. Kyseisiltä feedloteilta tulee n. 60 % teurastetuista naudoista. Suurin osa naudoista luokittuu (laatuluokituksessa) choice luokkaan (65 %), vähän select luokkaan ja vain 3 % parhaimpaan eli prime luokkaan. Teurastamon mukaan ruhojen luokittumisissa ei ole eroja JBS:n feedlottien ja muiden feedlottien välillä. 11
12 Ruhojen laatuluokitukset (eli käytännössä marmoroitumispisteiden määrittäminen) tehdään skannerilla ulkofileiden poikkileikkauksista. Luokittelua valvoo ja seuraa jatkuvasti USDA:n virallinen luokittelija. Mikäli luokittelija mielestään havaitsee skannerin tehneen virheen eli luokituksen menneen väärin, ruho merkitään ja tarkastetaan uudestaan 24 tunnin kuluttua. Jos uusintatarkastelussa havaitaan marmoroinnin muuttuneen skannauksesta, luokkaa muutetaan. Teurastamon mukaan luokittelijoilla on päivittäin erimielisyyksiä skannerin kanssa. Teurastamossa ruho menee monen pesun ja desinfioinnin kautta. Kun nauta on lopetettu ja veret laskettu, se menee välittömästi desinfiointipesuun. Nahan poiston jälkeen ruho kuumapestään + 60 C:ssa ja linjaston lopussa ennen kylmiöön menoa ruho käy maitohappobakeeripesussa. Kylmiössä naudalle tehdään vielä kuumavesipesu ja leikkausvaiheessa bakteerientorjuntapesu. Ruhoja ei raakakypsytetä riiputtamalla, vaan niille annetaan teurastuslinjalla sähköshokki nylkemisen jälkeen. Sähköshokki toistetaan vielä kylmiössä. Hygieniaa valvotaan ottamalla näytteitä ruhoista säännöllisesti. Linjastolta otetaan 3 näytettä/tunti, joista seurataan salmonellaa, listeriaa ja e-colia. Lisäksi jokaisesta jauhelihaerästä otetaan näyte bakteeritutkintaa varten. Antibioottimääriä lihassa ei seurata tai tutkita mitenkään. Myöskään BSE-näytteitä ei oteta. Epäilyttävissä tapauksissa voidaan ottaa testejä yksittäisistä ruhoista. Kylmiöissä ruhoja on lajiteltu lihaluokkien mukaan, esim. prime luokan ruhot on sijoitettu eri kylmiöön. Linjastolla ruhot leikataan lihaluokittain, jolloin ne voidaan myydä ja hinnoitella laadun mukaan. Ruhosta % on kokolihaa, loput menee leikoksi. Kaikki ruhonosat pyritään käyttämään erittäin tarkasti hydyksi, esim. suurin osa erikoisemmista osista, kuten kielet, posket ja huulet, menee pääasiassa vientiin. Luita ja rasvoja jauhetaan, joista osa menee lemmikkieläinten ruoaksi ja osa kuivataan lannoitteiksi. Magness Land and Cattle ( Useamman tilan yrityksessä tuotetaan limousin-angus -risteytyksillä limflex -rotuisia jalostuseläimiä. Limflexiksi luokitellaan nauta, jonka perimästä limousinia on % ja angusta %. Vuosittain myydään siitossonnia tuotantokarjoihin ja jalostuskarjoihin. Naudat sijaitsivat usealla tilalla, Coloradon lisäksi mm. Oklahomassa ja yrityksessä työskenteli 15 henkilöä. Naudoista 80 % oli limflexejä ja 20 % puhtaita limousineja. Tilan puhtaisiin limousineihin oli päädytty angus- 12
13 tai herefordristeytysten kautta, joita oli takaisinristeytetty riittävän kauan (4. polven risteytys luokitellaan puhtaaksi; 93 % limousinia). Tilalla oli päädytty tuottamaan limousin-angus -risteytyksiä molempien rotujen hyvien ominaisuuksien takia: limousinilta hyvä lihakkuus ja angukselta hyvä marmoroituminen. Tilan mukaan ko. teuraista saa markkinoiden parasta hintaa (kun nauta on väriltään musta); hyvä marmoroituminen nostaa ruhon tilityshintaa jopa n Magness Land and Cattlen Coloradon tilalla oli 1100 lehmää. Tila kasvattaa kaikki sonnit itse, joista suurin osa myydään jalostukseen. Lisäksi tila osti muilta tiloilta sonnivasikoita, jotka myytiin myöhemmin jalostukseen. Kaikilta myytäviltä sonneilta mitattiin ultraäänimittauksella ulkofileen pinta-ala, pintarasvan paksuus ja marmorointipisteiden lukumäärä. Lisäksi sonneilta mitattiin kivesten ympärysmitta (minimi 32 cm vuotikkailla) ja otettiin siemennäyte tutkittavaksi. Siemennäytteen tutkimisella haluttiin karsia mahdollisesti huonosti tiineyttävät sonnit pois. Hiehojen vuodenpainot olivat kg. Kaikki hiehot poikivat ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Kaikki lehmät siemennetään kerran, jonka jälkeen ne laitetaan sonneille. Isännän mukaan joissakin poikkeustapauksissa siementäminen saatetaan uusia. Tilalla astutuskausi on 60 päivää. Nautojen runkokoko (sekä tavoite) on tilalla 6. Jalostuksessa on keskitytty luonteen kehittämiseen. Isännän mukaan luonne on yksi tärkein tekijä, koska asiakkaat eivät halua ostaa villejä ja huonoluonteisia eläimiä, joiden kanssa on hankala työskennellä. Luonteen lisäksi myös rakennetta pidettiin tärkeänä ominaisuutena. Veden saannin takia kävelymatkat ovat pitkiä, jolloin eläinten rakenteen tulee olla kunnossa. Tilalla tehdään myös alkionsiirtoja ja -huuhteluita. Alkioita myydään mm. Brasiliaan, Argentiinaan, Kanadaan ja Meksikoon. Coloradon tilalla oli peltoa n hehtaaria ja kaikki tilalla tarvittavat rehut kasvatettiin itse. 13
14 Aristocrat Angus Skyler Houston isännöi Aristocrat Angus Ranchia Plattevillessä. Tilan historia ja menestys pohjautuvat pitkälti yhden sonnin varaan. Black Watch Nobleman valittiin Grand Championiksi kansainvälisessä karjanäyttelyssä Chicagossa vuonna Siitä lähtien tila on järjestelmällisesti kehittänyt Angusrotua. Tilalla käytetään viimeisintä jalostusgenetiikkaa ja pyritään tuottamaan niin teollisuutta kuin kuluttajaa miellyttävää eläinainesta. Noin kymmenen vuotta sitten Houston myi koko karjansa lukuun ottamatta 10 parasta lehmää, joista alkioilla kasvatettiin uusi karja. Nyt tilalla on 350 emoa. Plattevillessä kuten muuallakin Coloradossa, veden saatavuus on tuotannon menestystä määrittävä tekijä. Maahan kuuluu vesioikeudet, jotka ovat yhtä kalliin kuin maa itsessään. Vesioikeusjärjestelmä on monimutkainen ja oikeuksien selvittelyyn käytetään valtavia summia rahaa. Tilalla keskitytään eläinaineksen ja ominaisuuksien parantamiseen. Alkionsiirtoa ja keinosiemennystä käytetään paljon. Tilalla on työskennellyt 15 vuotta eläingenetiikkaan perehtynyt eläinlääkäri Hamming. Eläimet myydään pääasiassa tuotantokarjoihin pitkäaikaiseen käyttöön. Tila ei osallistu paljoa näyttelyihin vaan eläimiä myydään suoraan tilalta asiakkaille sekä myös webmarkkinoinnin kautta. Eläimet jotka eivät mene jalostukseen myydään luomulihaksi tai JBS:lle. Tuotantokarjoihin meneviltä eläimiltä saadaan tietoja takaisin jalostajalle. Tämä on yksi tekijä ohjaamaan jalostuksen suuntaa. 14
15 Leachman Cattle of Colorado ( Tila, jossa toimintaa oli joka lähtöön. LCoC:lla on naudan feedlot, jossa kasvatetaan härkiä ja hiehoja teuraiksi, sonneja jalostukseen ja maitorotuisia hiehoja lypsykarjatiloille. Tilalla on omia emoja n. 250, rotuina angus (musta ja punainen) sekä stabilizer (LCoC:n kehittämä rotu, jossa oli alun perin 25 % punaista angusta, 25 % herefordia, 25 % simmentalia ja 25 % gelbviehiä). Tilalla on paljon muita tiloja yhteistyökumppaneina ympäri maata, joilla on mm emoa ja joiden jälkeläisiä tulee feedlottiin kasvamaan. LCoC:n feedlotissa naudoista 70 % on risteytyksiä (angus-simmental, angusgelbvieh, angus-south devon tai stabilizer), 20 % anguksia ja 10 % charolaisia. Teurasnaudat ovat feedloteissa päivää, riippuen iästä ja painosta. Teuraaksi kasvatettavien ape koostuu puhtaasta maissista (osuus n. 80 %), maissisäilörehusta ja heinästä. Siitokseen kasvatettavilla puhtaan maissin osuus on n. 20 %. Feedlotissa ongelmana ovat hengitystiesairaudet, joita vastaan naudat muun muassa rokotetaan. Lisäksi härille asennetaan kasvuhormoni-implantit. Koko karsinallinen laitetaan kerralla teuraiksi. Maitorotuiset hiehot tiineytetään feedloteissa ja lähetetään takaisin tiloille. LCoC myy vuodessa n sonnia siitokseen, joista suurin osa on risteytyksiä. Osa sonneista on omien emojen jälkeläisiä, osa yhteistyötilojen. Siitossonnien keskihinnat ovat olleet Lisäksi he myyvät siementä ja alkioita. Sonnien myyntiä varten järjestetään kolme myyntitilaisuutta (Californiassa, LCoC:n tiloissa Coloradossa ja Coloradon yliopistolla). Osalta jalostukseen myytävistä sonneista mitataan rehunkulutus ja rehuhyötysuhde Coloradon yliopistolla GrowSafen laitteistolla. Lisäksi feedloteissa kaikkea mitataan ja punnitaan, mm. rehuja, nautoja, rehunkulutusta ja rehujen kustannuksia. LCoC:n toimitusjohtaja Lee Leachman on kehittänyt voitto -indeksin kuvaamaan nautojen kokonaistaloudellisuutta. Hänen mielestään nykyinen indeksilaskenta ei ole riittävä, se suosii suuria eläimiä, jotka saavat hyvät (korkeat) indeksit. Sen sijaan hyvät indeksit eivät välttämättä takaa taloudellisesti parasta tulosta. Leachmanin mukaan nykyinen indeksilaskenta ja korkeiden indeksien tavoittelu on aiheuttanut sen, että emojen aikuiskoot ovat kasvaneet, mutta suhteelliset tulokset (mm. vasikoiden vieroituspainot, rehuhyötysuhde ja teurastulokset) eivät. Taloudellisuutta kuvastamaan Leachman kehitti oman voitto -indeksin. Indeksi ei kuitenkaan ole virallisessa indeksilaskennassa mukana, vaan se perustuu LCoC:n ja sen yhteistyötilojen nautapopulaan, joilta on 5 6 sukupolven ajan testattu rehunkulutusta ja rehuhyötysuhdetta Coloradon yliopistolla. 15
16 Ernst Herefords ( Perhetilalla on 75 hereford -rotuista emoa ja 48 hehtaaria peltoa. Tila myy siitossonneja tuotantokarjoihin, osa vasikoista lähetetään feedlotteihin teuraskasvatukseen ja osa sonneista kastroidaan ja lihaa myydään suoraan kuluttajille. Pelloista 36 hehtaaria on nurmella, josta suurin osa käytetään oman tilan rehuksi ja osa myydään. Vähäisen laidunalan takia emot laidunnetaan 400 km:n päässä, josta ne tuodaan tilalle poikimaan ja viedään takaisin laitumille poikimisten jälkeen. Tilan tavoitteena on jalostaa utarerakenteeltaan hyviä, lihaksikkaita ja tuotannoltaan tehokkaita herefordeja. Tilalla on sekä nupoja että sarvellisia herefordeja. 60 % emoista on sarvellista sukua, koska isännän mukaan sarvellisilla on parempi utarerakenne ja lihakkuus. Tilan emot olivat USA:n keskivertoa suurempia, runkokoot vaihtelivat 5 8, keskiarvon ollessa 6,5. Suurin osa emoista astutetaan, siemennystä käytetään vain vähän. Emoista vain osa tiineystarkastetaan, koska tilallisten mielestä rektaalitutkimuksella tehdyllä tarkastuksella on negatiivisia vaikutuksia tiineyksiin (isännän mielestä tarkastettaessa tyhjiä löytyy enemmän). Vasikkakuolleisuus oli tilalla n. 5 %. Vieroitettujen vasikoiden keskipainot olivat v kg. Siitossonnien keskihinta v oli
17 Tilan laajentaminen ja karjakoon kasvattaminen kyseisellä sijainnilla on hankalaa, koska peltoa on vaikea saada teiden runsaan määrän vuoksi. Tilalliset ovatkin miettineet muuttamista Nebraskaan, jossa karjakoon kasvattaminen olisi mahdollista ja herefordeille paremmat markkinat. Tilakohde oli suomalaisesta näkökulmasta mieluisa, kaiken ei tarvitse välttämättä olla suurta pärjätäkseen. SLW Ranch Historiallisella tilalla on ollut herefordeja v lähtien, jota ennen tilalla oli hevosia. Parhaillaan tila oli yksi USA:n suurimmista hevostiloista työhevosella ja hehtaarilla. Tuotantosuunnan muutoksen jälkeen tilalla oli jopa herefordia. Tällä hetkellä tilalla on 150 hereford -emoa ja hehtaaria peltoa. Tila on yksi USA:n vanhimmista tiloista, joilla on ollut yhtäjaksoisesti herefordeja. Tilalla aloitettiin eläinkirjanpidon pitäminen v Valitettavasti henkilöpulan takia rekisteröinti katkesi välillä, mutta nyt sitä on taas jatkettu. 17
18 Tilalla viljellään maissia, sinimailasta ja vehnää 180 hehtaarilla, suurin osa sadoista myydään. Ko. ala sadetetaan, koska ilman sadetusta pellot ovat kuivaa preeriaa. Sen sijaan laitumia (1 600 ha) ei sadeteta lainkaan. Eläimet laiduntavat hyvin kuivilla ja karuilla mailla, jossa tosin pinta-alasta ei ole pulaa. Vierailimme laidunlohkolla, jonka koko oli isännän mukaan 1 maili x 3 mailia (n. 770 hehtaaria). Viljelyn lisäksi tilan mailla on öljy- ja kaasubisnestä. Vasikoiden syntymäpainot ovat kg. Vasikat vieroitetaan liki vuodenikäisinä, jolloin hiehojen vieroituspainot ovat n. 310 kg ja sonnien n. 335 kg. 18
19 Ochsner Limousin Tilalla on 130 emoa, joista suurin osa on limousineja (osa emoista li-ab). Tila on perheyritys, jossa vanha isäntä ja nykyinen emäntä tekevät tilan työt, nykyinen isäntä tekee osittain muita töitä. Tila myy siitossonneja tuotantokarjoihin (n. 30 vuosi) sekä lihaa suoraan kuluttajille (n ruhoa/vuosi). Peltoa on n hehtaaria, josta n. 80 hehtaaria on laitumina. Tavoitteena tilalla on tuottaa helposti poikivia, hyväluonteisia ja lihaksikkaita limousineja. Vanhalla isännällä on ollut limousineja v lähtien, josta nykyinen isäntäpari on jatkanut. Kaikki lehmät siemennetään synkronoituihin kiimoihin. Vasikoiden syntymäpainot ovat olleet hiehojen jälkeläisillä n. 34 kg ja lehmien kg. Vieroituspainot ovat olleet kg. Kaikki vasikat jätetään tilalle kasvamaan. Sonneista n. puolet kastroidaan ja kasvatetaan teuraiksi, hiehoista myös puolet kasvatetaan teuraiksi ja puolet uudistuseläimiksi. Siitossonnien keskimyyntihinta on ollut n Suurin osa emoista on kevätpoikivia, mutta vanhempien sonnien kysynnän takia tilalla on myös syyspoikiva ryhmä. Tilalla on päädytty suoramyyntiin sen hyvän kannattavuuden takia. Suoramyyntikausi ajoittuu toukokuusta marraskuuhun. Naudat myydään teurastamisen jälkeen ruhoina, asiakas voi ostaa ruhosta ¼, ½ tai koko ruhon. Ruhot mureutetaan riiputtamalla niitä kokonaisina 21 päivää. Kokonainen ruho (luineen) maksaa n. 4,4 /kg. Oston jälkeen asiakas maksaa ja huolehtii paloittelusta ja pakkauksesta ja niiden 19
20 kustannuksista. Myyntivaltteina on lihan hyvä maku, mureus ja vähärasvaisuus sekä antibiootti- ja hormonivapaa tuotanto. Teurastamo ja leikkaamo sijaitsevat 25 km:n päässä tilasta, asiakkaat ovat 130 km:n säteeltä. Lasater Ranch ( Viimeisenä pääsimme tutustumaan Beef Master -rotuun ja hieman erilaiseen tuotantotapaan. Tilalla on ollut lähtökohtana, että eläinten ja ihmisten tulee elää luonnon ja Jumalan ehdoilla ja sopeutua niihin. Ihmisten tulisi puuttua luontoon mahdollisimman vähän, luonto on luotu sellaiseksi, kuin se on. Näistä lähtökohdista syntyi Beef Master -rotu 30-luvulla. Rotu julistettiin omaksi roduksi USA:ssa v Rotu on kehitetty risteyttämällä systemaattisesti herefordia, shorthornia ja brahmania. Rodun kehittäjän, Tom Lasaterin tavoitteena oli kehittää tuottoisa ja taloudellinen rotu, joka pärjäisi Texasin ankarissa olosuhteissa. Lasaterin tilalla on tänä päivänä 500 lehmän suljettu karja, johon ei oteta uusia eläimiä ulkopuolelta. Uudistushiehot ja siitossonnit valitaan ko. nautojen joukosta. Lisäksi tilalla on 300 lehmän erillään oleva karja, johon ostetaan uusia eläimiä. Aluetta, jossa tila sijaitsee, voidaan kutsua preeriaksi. Ympäristö oli todella karua, kuivaa ja kuumaa. Vieraillessamme (tammikuussa) lämpötila oli päivällä +20 C. Tila myy alkioita ja siementä (pääasiassa Meksikoon, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan), mutta ei käytä niitä itse lainkaan. Tilalla on lähtökohtana, että karjan pitää selviltä 20
21 ilman kemiallisia aineita. Tilan naudat eivät saa antibiootteja, hormoneja tai loishäätölääkkeitä; niiden käyttö lopetettiin 40 vuotta sitten. Tilan isännän mukaan naudoille on tullut luontainen vastustuskyky, joka huolehtii loisista. Kemiallisten aineiden käyttäminen muokkaa karjaa siten, että vahvimmat pärjäävät ja heikoimmat karsiutuvat. Alueella liikkuu jonkin verran petoeläimiä, kuten kojootteja ja susia, mutta tilalliset eivät halua tappaa tai pyydystää niitä. Heidän mukaansa karjan tulee sopeutua elämään niiden kanssa ja luontoa tulee kunnioittaa. Tilalla on peltoa hehtaaria. Laidunlohkoja on yhteensä 11 ja nautoja siirrellään usein lohkolta toiselle, jotta laidunnus kestää ja kunnioittaa luontoa. Tilallisten mukaan laidunnustapa jäljittelee biisonien tapaa laiduntaa. Tila myy vuosittain n. 200 siitossonnia ympäri Amerikkaa, pääasiassa tuotantokarjoihin. Hiehot astutetaan 15 kk:n iässä, astutuskausi on 50 päivää. Vasikoiden syntymäpainot ovat kg ja painot vuodenikäisinä n. 365 kg. Vasikat ovat pitkään emojen alla, n. 9 kk. Karuista ja kuivista olosuhteista huolimatta nautojen rehustus on pääasiassa laidunruohoa. Talviaikaan laitumille jaetaan päivittäin valkuaistäydennys (20 % valkuaista; 1,4 kg/nauta) siihen saakka, kunnes maa alkaa vihertää (yleensä huhti- /toukokuussa). Lisäksi maan ollessa lumen peitossa naudoille annetaan kuivaa heinää. Heinät ostetaan pääasiassa toiselta tilalta, jossa on sama ideologia ja viljelytapa. Valkuaistäydennyksen ja kuivan heinän lisäksi naudat eivät saa muita rehutäydennyksiä. Jalostustavoitteina tilalla ovat hyväluonteiset, hedelmälliset, ruho-ominaisuuksiltaan tuottoisat, riittävän painavat, maitoisat ja ennen kaikkea ko. olosuhteissa hyvin pärjäävät naudat. Tilallisten mukaan naudoilla on tiukat karsintakriteerit. Mikäli nauta ei tule tiineeksi 50 päivän sisällä, se poistetaan karjasta. Nauta laitetaan joko teuraaksi tai mikäli se todetaan tiineeksi (mutta ei ole tiinehtynyt 50 päivän sisällä), se myydään toiselle tilalle. Myös kyseisen emon jälkeläiset poistetaan karjasta. Huonoimmat naudat tila laittaa suoraan teuraiksi. Lihat myydään vähärasvaisina tilan omina brändilihoina kauppoihin. 21
22 Reissussa mukana: Auvinen Esa, Hokkanen Hannu, Hyvönen Merja, Hänninen Anssi, Junno Marja, Karjalainen Esa, Karsikas Tomi, Kaunikkila Saila, Kauppinen Merja, Kettunen Juhani, Kippola Toni, Kokkonen Pekka, Kukkola Jukka, Lunki Sirpa, Myllylä Mikael, Niskanen Antti, Orjala Ulla, Pakarinen Leena, Poikolainen Mervi, Pulkka Eeva- Kaisa, Räty Simo, Strohecker Katri, Sunio Anna, Sunio Sirpa, Sunio Vesa, Söderström Anne-Mari, Tuura Eemeli, Varila Juha, Väänänen Esko 22
23 Matkan ohjelma: Tiistai Lento: LH 853 Hki-Frankfurt LH JAN FRANKFURT-DENVER Saapuminen Denverin kansainväliselle lentokentälle kello Hotelli: La Quinta Inn Denver Westminster Mall 8701 Turnpike Dr Westminster, CO (303) Majoittuminen, yhteinen illallinen, lepoa. Vaihtoehto-ohjelmaa virkeille matkustajille: Kello Limousin huutokauppa Show-areenalla. Kello "the Bases Loaded Angus sale eli kalliiden angusjalostuseläinten huutokauppa Coors Field-areenalla (jossa kuuluisa Colorado Rockies pelaa pesäpalloa). Keskiviikko n Lähtö hotellilta. n COLORADO STATE UNIVERSITY ( 8:30-8:45 Introductions (Ahola) 8:45-9:30 Overview of the U.S. beef industry (Ahola) 9:30-10:15 Update on evaluation of meat quality and consumer attitudes toward beef (Woerner) 10:30-11:15 Beef cowherd management - nutrition and reproduction (Whittier) 11:15-12:00 Overview of animal handling and facility design (Grandin) 12:00 Lunch (catered by Meats Judging Team) 12:30-1:30 Use of genomics in selection of cattle (Crews) 2:00-3:00 Tour of ARDEC (Ahola) Altenburg Super Baldy Ranch, LLC,Willie Altenburg Tilalla kasvatetaan Angus * Simmental-risteytyssonneja. 23
24 Torstai National Western Stock Show Perjantai Lähtö hotellilta n JBS, Greeley ( National Western Stock Show Lauantai Lähtö hotellilta n Magness Land And Cattle Iltapäivällä vaihtoehtona: 1. National Western Stock Show TAI 2. Denverin kaupunkikierros oppaan kanssa. (14-16) Wild West Show Yhteinen illallinen. Sunnuntai Retkipäivä oppaan kanssa, Rocky Mountain luonnonpuistossa käynti. (mm. Lounas retken aikana. n. kello Saapuminen majoituspaikkaan: Hampton Inn Fort Collins 24
25 Maanantai, Lähtö hotellilta n Aristocrat Angus Ranch Lounas : Double Tree Resturant in Platteville 2.00 Leachman Cattle of Colorado Tila, joka keskittyy paljon rehuhyötysuhteen jalostamiseen. Horton Feedyards eläimen loppukasvatus. Tiistai, Lähtö hotellilta viimeistään Ernst Herefords SLW Ranch Budweiser Panimo tutustuminen, Fort Collins Yhteinen illallinen. Keskiviikko Oschner Limousin Ruokailu ennen hotellilla käyntiä Hotellilla noin kello Illalla Jääkiekko-ottelu Colorado Avalance FL Panthers Torstai Lähtö hotellilta n The Lasater Ranch Tilalla kehitetty mm. BeefMaster-rotu. Lentokentälle matkaa n.1,5 tuntia. LH JAN DEN-FRA LH JAN FRA-HEL
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotSikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009
SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,
LisätiedotMitä geenitestin tulos kertoo?
3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotAberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT
Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:
LisätiedotLihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotVisioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja
Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotLihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan
LisätiedotAloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle
Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotRehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotLiharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET
Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen
LisätiedotCase Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa
Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotMinustako emolehmätuottaja
Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotLIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN
LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotKanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon
Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotLimousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotOpintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014
Opintomatka Ruotsiin 17. 19.2.2014 Anna Sunio Maatalous Ruotsissa - 2,6 miljoonaa hehtaaria peltoa (6,5 % Ruotsin pinta-alasta); Suomen peltopinta-ala 2,4 miljoonaa hehtaaria - 17 000 aktiivitilaa (työaika
LisätiedotRanskan opintomatka 3.-7.10.2011
Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että
LisätiedotKS-Tuontisonnit Faban kumppani
KS-Tuontisonnit 2018 Faban kumppani Hereford Wirruna Katnook K74 (P) Wirruna Katnook on mielenkiintoinen australialainen ks-sonni, jonka siementä tullaan tarjoamaan suomalaisten hereford-kasvattajien käyttöön.
LisätiedotRUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta. Nostetta Naaraista! Loppuseminaari Turkka Rantanen
RUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta Nostetta Naaraista! Loppuseminaari 4.4.2013 Turkka Rantanen Lihan kulutus kg/hlö, +75% 40 vuodessa Ylituotannosta nettotuojaksi Emolehmätuotannon räjähdys
LisätiedotLIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU
LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotTeknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät
Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotNaudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä
Naudanlihan tuotannon näkymät Rakennetukikesäpäivät 6.6.2019 Jyväskylä Toimintaympäristö muutoksessa Naudanlihamarkkina Euroopassa 2030? Ilmastonmuutoskeskustelu kiihtyi suuremmaksi kuin koskaan. Syksyllä
LisätiedotLoppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla
2012 Loppukasvatuksen optimointi liharotuisilla naudoilla Juha Alatalo & Katri Strohecker 30.5.2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.0 NAUDANLIHAMARKKINAT, PIHVILIHAMARKKINAT JA PIHVILIHAN TARJONNAN TASAISUUS....
LisätiedotKotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017
Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona
LisätiedotTiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat
Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro
Lisätiedot21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.
Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi. Peurunka Päivi Anttila
Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi Peurunka 9.11.2016 Päivi Anttila Miksi alkioita Uutta hyvää eläinainesta Uutta genetiikkaa omaan karjaan Helppo tapa hankkia eläinainesta ulkomailta
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä
LisätiedotLuomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus
Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan
LisätiedotIgenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa
Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus,
LisätiedotSonnitkin soveltuvat laidunnukseen
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille
LisätiedotStrategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
LisätiedotMaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotSIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA
SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA UUSIVU HANKKEEN-SEMINAARI 6.3.2018 HÄMEENLINNASSA Kaustisen Turkisrehu Oy Simo Savander 1 TURKISTARHAUS SUOMESSA Suomessa on noin 800 turkistarhaa
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotLIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET
LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 22.5.2009. Reino Henttala OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotMaidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015
Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,
LisätiedotSYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA
SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotMaaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä
Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin
Lisätiedot23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT
23.6.2011 Tutkija Maiju Pesonen MTT Ominaisuuksia sekä emolehmätuottajalle että loppukasvattajalle Geenitestien taustalla voi olla löydetty SNP-paikka tai tilastollinen malli. Geenitestien SNPpanelit ja
LisätiedotVilli vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
LisätiedotLuonnonmukaisen tuotannon ohjeet
Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KANNATTAAKO LIHAROTURISTEYTYS LYPSYKARJASSA?
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KANNATTAAKO LIHAROTURISTEYTYS LYPSYKARJASSA? T E K I J Ä : Sonja Martikainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotMitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)
Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotLuomumarkkinat Ulla Maija Leskinen. Jos saadaan hukkavirrat talteen, niin ei tarvita uutta tuotantoa
Luomumarkkinat Ulla Maija Leskinen Jos saadaan hukkavirrat talteen, niin ei tarvita uutta tuotantoa Arvoketjutyöryhmät Liha 6.5.2013 maatila jalostaja Kauppa kuluttaja Luonn os 2 Marja-Riitta Kottila,
LisätiedotVIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN
VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 27.1.2010 Karoliina Kuisma OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotEmolehmätuotantomuodot
Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista
LisätiedotViljelijäkoulutus/ EU-avustajat
Viljelijäkoulutus/ EU-avustajat Nauta IsoValkeinen 28.03.2019 Arja Nuutinen Pohjois-Savon ELY-keskus, tukihallinto- ja valvontaryhmä Sisältö Tilastoja eläinvalvonnasta Muutokset 2019?????? Pohjois-Savon
LisätiedotSonnivalinnalla tehoa jalostukseen. Kaisa Sirkko Faba
Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen Kaisa Sirkko Faba Sonnin merkitys on valtava! - Sonnivalinta on tilan tärkeimpiä karjaan liittyviä töitä aina. Mieti huolella, mitä haet! - Rotu - Ks-sonni vai astujasonni?
LisätiedotSUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini
SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotAjankohtaiskatsaus - AtriaNauta
Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena
LisätiedotNaudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011
Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 9.-11.11.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 9.11.2011 Jukka Hytönen, Vesanto 20 hengen voimin lähdimme liikenteeseen kohti Itä-Suomea marraskuun
LisätiedotLiharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa
MTT:n selvityksiä 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Arto Huuskonen, Arto Rantakangas, Janne Kokkonen, Risto Kauppinen, Petri Kainulainen, Heli Lindeberg ja Pirjo Suhonen Kotieläintuotanto
LisätiedotMaito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotNaudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013. Matkaraportti
Naudanlihantuotannon opintomatka Keski ja Etelä-Pohjanmaalle 11.-12.12.2013 Matkaraportti Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinointi ja aktivointihanke MTK Pohjois-Suomi Hankevetäjä Anita
LisätiedotMiten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke
Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotLammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala
Lammastalous esitys Eemeli Piesala Tarvaala 8.5.2019 Taustani Petäjävedeltä Opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa (Agronomi) Aikaisemmin myös biotekniikkaa Piesalantila SPV 2016 v. alussa
LisätiedotCASE TENHON TILA. Maatalousyhtymä Peltoa reilu 700 ha Palkattuja työntekijöitä
CASE TENHON TILA Elintarvikkeiden valmistus tilalla Laura Tenho MMM 16.11.2017 Maatalousyhtymä Peltoa reilu 700 ha Palkattuja työntekijöitä 4-10 1 Lihakarjan rotuna limousin n. 160 emoa Lampaiden rotuna
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
Lisätiedot