LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/ Aika: klo 19:00-21:30 Paikka: Kaupunginvaltuuston istuntosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 85 Kokouksen järjestäytyminen 3 86 Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) 4 87 Kauniaisten kaksikielisyysohjelma Sivistyspoliittinen ohjelma Lausunto Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä Lausunto Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa Kiinteistö Oy Juus-Fastighets Ab:n yhtiökokousasiat Edustajan nimeäminen Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokoukseen Talouskatsaus maaliskuu Maankäytön ja asumisen kehityskuvan valmistelun tilannekatsaus 99 Vastaus valtuustoaloitteeseen (Pääkaupunkiseudulle vähäpäästöisten autojen edistämisohjelma) 100 Valtuustoaloite kustannustietojen lisäämisestä sosiaali- ja terveystoimen asiakaslaskuihin 101 Tontin (Palokunnankuja 4) luovuttaminen vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon Syyskuun 2015 ensimmäisen kokouksen ajankohta 38

2 PÖYTÄKIRJA 7/ Läsnä: Berg Finn puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Stenberg Stefan j Ant-Wuorinen Lauri j Hammarberg Johanna j Sederholm Camilla j Alapappila Annukka vj Rehn-Kivi Veronica KV:n pj Ala-Reinikka Tapani KV:n I vpj klo , Pesonen Juha KV:n II vpj Widén Torsten Kj Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Harju Marianna yhdyskunta.joht. Lassila Marko maan.pääll. 98, 101 Poissa: Kivelä Marianne j Allekirjoitukset Finn Berg Gun Söderlund puheenjohtaja sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kauniaisissa Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 7/ Kokouksen järjestäytyminen KH 85 KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - hyväksyy edellisen kokouksen pöytäkirjan (linkki). KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan.

4 PÖYTÄKIRJA 7/ Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) KH 86 Kaupunginhallitukselle on lähetetty edellisen kokouksen jäl keen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden päätöspöytäkirjoja pää töksistä, jotka voi daan kuntalain 51 :n mukaan ottaa kaupunginhallituk sen käsiteltävik si. Ot sik ko luet te lo on esi tyslistan oheismateriaalina. Päätöspöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. KJ: KH merkitsee tiedokseen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden pää tök set ja päättää olla käyt tämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 7/ Kauniaisten kaksikielisyysohjelma / /2014 KH Lisätiedot: kaupunginsihteeri Gun Söderlund, puh. (09) etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Elävä kaksikielisyys ja sen vahvistaminen on yksi Kauniaisten kaupungin ar vois ta ja strateginen painopistealue. Elävä kaksikielisyys on tavoite ja toi min ta ta pa hallinnossa, palveluissa ja kaikessa kaupungin toiminnassa. Kau pun gin kehittämisstrategian mukaisen kaksikielisyysohjelman laa ti misen tavoitteena on varmistaa molempien kansalliskielten läsnäolon kai kissa kuntapalveluissa, kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa ja rakenteita uu dis tet taes sa. Kaksikielisyysohjelmaan on koottu niiden toimenpiteiden kokonaisuus, jolla Kau niais ten kaupunki omalta osaltaan varmistaa vähintäänkin nykyisen kie lel li sen palvelutason säilyttämisen kaikissa kuntapalveluissa sekä kaikes sa tulevaisuuden suunnittelussa ja rakenteiden uudistustyössä ja, joilla kau pun ki edistää kaksikielistä kaupunkikuvaa. Ohjelma sisältää kunnan kie lel li sen toimintaympäristön kuvauksen, lainsäädännölliset velvoitteet kak si kie li sel le kunnalle ja siinä määritetään kaksikielisyyden toteutumiselle ase tet ta vat tavoitteet sekä niitä koskevat toimenpiteet. Kaupunginkansliassa laaditun ohjelman valmistelua ovat ohjanneet kaupun gin strategian lisäksi voimassa oleva lainsäädäntö, valtioneuvoston hyväk sy mä kansalliskielistrategia ja sen käytännön työvälineet, kaupungin hal lin to sään tö ja muu ohjeistus, kaupungin toimialoilta kerätty aineisto sekä muiden kaksikielisten kaupunkien hyvät käytännöt. Lisäksi val mis te lussa on hyödynnetty vuoden 2012 Kielibarometrin, Kielet Kauniaisten ka tuku vas sa -kuntalaiskyselyn sekä henkilökunnalle vuonna 2014 tehdyn kaksi kie li syysky se lyn tuloksia ja Kuntaliiton asiantuntemusta. Ohjelma on laadit tu yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa. Henkilökunnan asenneilmapiirillä on merkittävä vaikutus kaksikielisyyden to teu tu mi seen niin asiakkaita palveltaessa kuin työyhteisössäkin. Kau pungin henkilökunnan kaksikielisyyskyselyyn saadut vastaukset (218 kpl) osoit ta vat, että kielellistä palvelua pidetään myös henkilöstön nä kö kul masta tärkeänä. Ohjelmaan on sisällytetty kielellisten palveluiden edistämistä koskevia kunkin toimialan tehtäväkenttää huomioivia käytännön toimenpiteitä. Lisäksi oh jel mas sa esitetään päätöksentekoprosesseihin ja luot ta mus hen ki lötoimin taan liittyviä toimenpiteitä. Pääasiassa toimenpiteet liittyvät kie li lain säädän nön huomioimiseen viestinnässä, eli kaupungin viitoituksen, il moi tusten, tiedotteiden, lomakkeiden, kyselyiden, asiakirjojen ym. kak si kie li syyteen sekä henkilöstön kielitaidon ja kielikoulutuksen tukemiseen. Kielipalveluiden kartoittamisella, arvioinnilla ja säännöllisellä seurannalla

6 PÖYTÄKIRJA 7/ saa daan tietoa palvelujen kaksikielisyyden tasosta ja asukkaiden ko kemuk sis ta palveluiden käyttäjinä. Arviointi toteutetaan esimerkiksi osal lis tumal la kansalliseen kielibarometrikyselyyn ja sisällyttämällä kielellisten palve lu jen toteutumista koskeva kysymys jatkossa kaikkiin kuntalais- ja pal velu ky se lyi hin. Lisäksi kaikissa palveluprosessien muutoksissa tulee tehdä kielellisten vaiku tus ten arviointia. Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta (kielellisten vai ku tus ten arviointi) tarkoittaa sen tunnistamista, miten mahdollinen uudis tus vaikuttaa perustuslaissa ja kielilaissa säädettyihin oikeuksiin saada pal ve lua omalla kielellään joko suomeksi tai ruotsiksi. Osana kaupungin strategian toteutumisen arviointia esitetään myös, että tar kas tus lau ta kun ta sisällyttäisi kieliseurannan arviointikertomukseensa. Kauniaisten kaksikielisyysohjelma on laadittu vuosille ja se on tar koi tus päivittää kerran valtuustokaudessa. Sen toteutumista seurataan osa na talousarvion toteutumisen seurantaa ja tavoitteena on myös laatia val tuus to kau sit tain kieliseurantaraportti. Ohjelma saatetaan valtuuston hyväk syt tä väk si. Todettakoon tässä yhteydessä, että sivistystoimi laatii osana si vis tys po liittis ta ohjelmaansa kaksikielisyysohjelman, jonka on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Siinä määritellään yksityiskohtaiset kielelliset tavoitteet ope tuk sel le ja muille sivistystoimen palveluille. Esityslistan liitteenä olevaa ehdotusta kaupungin kaksikielisyysohjelmaksi on käsitelty kaupungin ja toimialojen johtoryhmissä. Luonnoksesta on pyydetty lautakuntien lausunnot vuoden 2014 loppuun mennessä. Luon nos on myös saatettu yhteistyökomitean pääluottamusmiehille kommen toi ta vak si. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnat ovat antaneet lausuntonsa 2.( 84) ja ( 79) ja yhdyskuntalautakunta 9.12.( 128) sekä sosiaali- ja terveys lau ta kun ta ( 96). Lausunnot ovat luettavissa em. pöy tä kir joissa. Sivistyslautakunta sekä nuoriso- ja liikuntalautakunnat kokoontuvat mar ras kuun lopulla pitämänsä yhteiskokouksen jälkeen vasta 10., 11. ja Näiden lautakuntien lausuntojen puuttumisesta huolimatta ohjel ma saatetaan KH:n käsiteltäväksi tavoitteena saada kaupungin en simmäi nen kaksikielisyysohjelma saatettua virallisesti käytäntöön ja siinä esi tet ty jen toimenpiteiden ja kielilainsäädännön konkretisoimiseksi luotujen työ vä li nei den ottamiseksi enemmittä viivytyksittä käyttöön. Lautakuntien myö hem min esittämät kannanotot ja toimenpiteet otetaan luonnollisesti huo mi oon kaksikielisyysohjelman toteutuksessa. Ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lisäys toimialansa kään nös pal ve lui den tarpeen arvioinnista on huomioitu toimenpiteissä. Lisäksi lautakunta perään kuuluttaa selkeämpiä visioita, konkreettisia tavoit tei ta ja prosessin käynnistämistä käytännön työvälineistä kielipalveluita tu ke vien tavoitteiden toteuttamiseksi.

7 PÖYTÄKIRJA 7/ Käsiteltävänä olevan kaksikielisyysohjelman laadinnassa on huomioitu Kun ta lii ton oppaassa (Kansallisstrategian käytännön työvälineet kunnille ja kun ta yh ty mil le 2014) annetut suositukset. Näitä työvälineitä, jotka pe rustu vat sekä kielilain säännöksiin että kielilain esitöihin, ylimpien lail li suus valvo jien ratkaisukäytäntöön ja oikeusministeriön kielilain seu ran ta teh tä vässään antamiin suosituksiin, tullaan jatkossa käyttämään soveltuvin osin. Oh jel man käytännön toimeenpanossa on kuitenkin syytä pyrkiä välttämään ras kai ta, hallinnon työtä lisääviä ja työllistäviä toimenpiteitä yhtään sen enem pää kuin on tarvetta. Kansalliskielistrategian suosituksen mukaisesti Kuntaliitto on pyytänyt kaikkia kaksikielisiä kuntia nimeämään kansalliskielistrategia-asioita hoitavan vas tuu hen ki lön. Kaupunginjohtaja on nimennyt tehtävän kau pun gin sih teeril le. Kaksikielisyysohjelman yhdeksi toimenpiteeksi on valtioneuvoston suo situk sen mukaisesti kirjattu kunkin toimialan kielivastaavan nimeäminen. Em. kielivastaavista luotavan verkoston tehtävänä on yhdessä kaupungin kan sal lis kie li vas tuu hen ki lön kanssa toimia mm. toimialajohdon apuna ja tuke na kansalliskieliä koskevan lainsäädännön asianmukaisessa huomioon ot ta mi ses sa kunkin toimialan toiminnassa ja seurannassa. Lisäksi ryhmän teh tä vä nä on opastaa muuta henkilökuntaa kielilainsäädännön nou dattami ses sa ja käyttämään lainsäädännön konkretisoimiseksi luotuja työ vä linei tä kielipalveluiden toteutumiseksi sekä edelleen kehittämään näitä. Ryh män vastuulla on myös puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja tekemään aloit tei ta niiden poistamiseksi ja esim. henkilöstön kielikoulutuksen jär jestä mi sek si. KJ: KH päättää esittää KV:lle, että se hyväksyy ehdotuksen Kauniaisten kak sikie li syys oh jel mak si Jäsen Stenbergin kannatettu (Rehn-Kivi) ehdotus ohjelman pa laut ta mi sesta sivistyslautakunnan sekä nuoriso- ja liikuntalautakuntien lausuntojen saa mi sek si ennen asian saattamista valtuustolle, hyväksyttiin yk si mie li sesti. Varajäsen Alapappila ehdotti muiden kannattamana, että em. lautakunnat liit täi si vät pohdintaansa lausuntoa antaessaan myös sen, miten tai millä kei noin kunnissa toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä voisi kannustaa edis tämään kaksikielisyyttä ja myötävaikuttamaan elävän kaksikielisyyden to teutu mi seen esim. lisäämällä lasten ja nuorten mahdollisuuksia puhua molem pia kieliä päivittäisissä harrastuksissaan. Ehdotus hyväksyttiin yk si mieli ses ti. Asia palautettiin sivistyslautakunnan sekä nuoriso- ja liikuntalautakuntien lau sun to jen saamiseksi ennen asian saattamista valtuustolle. Lisäksi KH esitti, että em. lautakunnat pohtisivat miten tai millä keinoin kun nas sa toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä voisi kannustaa edistämään

8 PÖYTÄKIRJA 7/ kak si kie li syyt tä ja myötävaikuttamaan elävän kaksikielisyyden to teu tu miseen esim. lasten ja nuorten päivittäisissä harrastuksissa. KH 87 Asian ollessa palautettuna kaupunginkanslia pyysi ohjelmasta lausuntoa tai kommentteja myös nuorisovaltuustolta sekä vammais- ja van hus neuvos toil ta. Sivistystoimen lautakunnat ovat kukin antaneet lausuntonsa kak si kie li syysoh jel mas ta ja ovat osaltaan hyväksyneet tämän ja todenneet lau sun noissaan käsittelevänsä vielä vuoden 2015 aikana sivistystoimen erillisen kaksi kie li syys oh jel man, missä tavoitteet liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kir jasto pal ve lui den sekä kansalaisopiston osalta tarkentuvat. Nuorisovaltuusto on todennut, että kaksikielisyysohjelma on hyvä, kun han siihen ei käytetä liian paljon resursseja. Vanhusneuvosto on il moit ta nut pitävänsä ohjelmassa esitettyjä ta voit tei ta ja toimenpiteitä konkreet ti si na ja toteutettavissa sekä korostanut vas tuu ta ho jen merkitystä ratkai se vi na toimenpiteiden toteuttamisessa. Van hus neu vos to on myös toden nut, että kyselyissä tulisi tuoda esille mo lem pien kieliryhmien ko ke mukset palveluista. Vammaisneuvosto on lau sun nos saan yhtynyt vanhus neu vos ton näkemyksiin. Lausunnot ovat oheismateriaalina. Kuten edellä useaan otteeseen on todettu sivistystoimi laatii vuoden 2015 ai ka na osana sivistyspoliittista ohjelmaansa erillisen opetuksen ja muiden si vis tys toi men palvelujen kielellisiä tavoitteita määrittelevän kak si kie li syysoh jel man. Sen valmistuessa tavoitteena on järjestää valtuustotason luot tamus hen ki lö kes kus te lu esimerkiksi toiminnallisen kaksikielisyyden mer kityk ses tä itse kullekin ja keinoista kieli-ilmapiirin edistämiseksi esim. lasten ja nuorten harrastustoiminnassa sekä kunnan kaksikielisyyden ke hit tä mises tä. Nyt käsiteltävänä olevalla ohjelmalla kaksikielisyyden yhtäläisestä huo mioimi ses ta kaupungin hallinnossa, palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa, jul ki sis sa tilaisuuksissa ja muissa yhteyksissä, joissa kaupunki on edus tettu na, halutaan tukea tulosalueiden ja palveluyksiköiden toimintatapojen ja tar peen vaatiessa ruotsinkielisten palveluprosessien ja toimintaohjeiden sel keyt tä mis tä. KJ: KH päättää esittää KV:lle, että se hyväksyy Kauniaisten kak si kie li syys ohjel man Päätösehdotus hyväksyttiin.

9 PÖYTÄKIRJA 7/ Sivistyspoliittinen ohjelma / /2014 KH 88 Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. (09) etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten kaupungin sivistyspoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2014 ja sen osoittamat toimenpiteet keskittyvät vuosille Si vis tys poliit tis ta ohjelmaa ohjaavat Kauniaisten kaupunginvaltuuston nykyiselle valtuus to kau del le laatimat sivistystoimea koskevat strategiset pai no pis te alueet: - koulujen ja päiväkotien edelläkävijyys metropolialueella - lasten ja nuorten hyvinvointi sekä kaupungissa toteutuva - elävä kaksikielisyys. Opetushallitus on laatinut yhteisen mallin kunnissa tapahtuvan strategisen suun nit te lun tueksi. Paikallinen koulutuksen järjestäjän ke hit tä mis suun nitel ma eli KuntaKesu yhdistää kunnan omat kehittämistarpeet val ta kun nal lisiin kehittämislinjauksiin, joista muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus. Kun nat voivat ottaa mallin käyttöön, jos ne haluavat käyttää uutta tapaa kou lu tuk sen strategisessa suunnittelussa. Malli voidaan ottaa käyttöön sellai se naan tai muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Päätöksen tekee pai kal linen koulutuksen järjestäjä. Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma toi mii myös paikallisen koulutuspoliittisen keskustelun tukena ja käyn nis täjä nä. Kauniaisten sivistystoimi on jo vuodesta 2013 osallistunut Ope tus hal li tuksen ruotsinkieliseen Toppkompetens -hankkeeseen ja suomenkieliseen Kun ta KesuKun toon -prosessiin. Molemmat hankkeet tukevat kuntia pai kallis ten kehittämissuunnitelmien laatimisessa. Sivistyspoliittinen ohjelma toimii koko Kauniaisten sivistystointa koskevana paikallisena ke hit tä mis suunni tel ma na ja antaa suuntaviivat tulevaisuuden toiminnalle ja toimenpiteille. Kau niais ten kaupungin suunnitelmaluonnokset ovat toimineet esi merk keinä kansallisessa prosessissa. Sivistyspoliittinen ohjelma on laadittu sivistystoimen vuodesta 2013 toi mivas sa uudessa organisaatiossa. Ohjelman laatimisprosessiin on osal lis tunut sivistystoimen johtoryhmä ja sivistystoimen laajennettu johtoryhmä. Oh jel maa on käsitelty kaikissa tulosyksiköissä, kaupungin johtoryhmässä ja esitelty sivistystoimen kaikille lautakunnille kesäkuussa Sivistystoimen lautakunnat (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnat, lii kunta lau ta kun ta, nuorisolautakunta ja sivistyslautakunta) ovat osaltaan hy väksy neet sivistyspoliittisen ohjelman. Vanhus- ja vammaisneuvostot ja nuorisovaltuusto ovat voineet antaa lausun ton sa sivistyspoliittisesta ohjelmasta. Nuorisovaltuustolla ei ollut huomau tet ta vaa ohjelmasta. Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lau sunnot löytyvät esityslistan oheismateriaalina. Vanhus- ja vam mais neu vos-

10 PÖYTÄKIRJA 7/ ton lausunnot on otettu huomioon ja palvelujen tarve ja saatavuus ikä ihmis ten ja vammaisten näkökulmasta selvitetään. Vuoden 2015 osalta toimen pi de oh jel ma sisältää jo useita toimenpidekokonaisuuksia, mutta oh jelman toimenpiteisiin vuodelle 2016 on lisätty, että ikäihmisten ja vam maisten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarve ja saatavuus selvitetään. Sivistyspoliittinen ohjelma ja ohjelman toimenpiteet ovat esi tyslis tan liitteenä. KJ: KH päättää esittää KV:lle, että se hyväksyy liitteenä olevan Kauniaisten sivis tys po liit ti sen ohjelman Varapj. Rintamäki-Ovaskan ja jäsen Ant-Wuorisen kannattama ehdotus, et tä koulujen kehittämistä koskevaan tavoitteeseen (s. 9) lisätään virke suo men kie li sen opetuksen verkostoitumisesta muiden kuntien koulujen kans sa, hyväksyttiin yksimielisesti. KH päätti esittää KV:lle, että se hyväksyy liitteenä olevan Kauniaisten si vistys po liit ti sen ohjelman edellä tehdyllä lisäyksellä.

11 PÖYTÄKIRJA 7/ Lausunto Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä 139/ /2015 KH 89 Lisätiedot: kaupunginsihteeri Gun Söderlund, puh. (09) Valtiovarainministeriö on pyytänyt Uudenmaan maakunnan alueen kunnilta lau sun toa Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien mah dol lis ta yhdistämistä koskevasta selvityksestä ja sää dös muu tos eh dotuk sis ta. Selvityksessä ehdotetaan kolmen uusmaalaisen maistraatin yhdis tä mis tä Uudenmaan maistraatiksi alkaen. Hallituksen esitys on mää rä antaa tulevalle eduskunnalle sen aloittaessa toimintansa. Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraattiin, jonka toimialue kä sittää seuraavat kunnat: Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirk konum mi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti. Länsi-Uudenmaan maistraatilla on kol me toimipistettä, eli Espoossa, Lohjalla ja Raaseporissa. Oheismateriaalina olevassa valtiovarainministeriön johdolla tehdyssä selvi tyk ses sä on toiminnan tehostamismahdollisuuksien lisäksi kuvattu Uuden maan kolmen maistraatin yhdistymisen vaikutuksia maistraatin ja sijain ti paik ko jen toimintaan, asiakkaisiin, talouteen, henkilöstöön ja kie lel lisiin palveluihin. Selvityksessä todetaan, että yhdistämisellä ei ole vaikutusta toimipisteisiin (si jain ti paik koi hin) vaan, että maistraattien toimipisteverkosto säilyisi en nallaan. Asiakkaat voisivat uudistuksen jälkeen asioida missä tahansa Uuden maan maistraatin toimipisteessä. Asiakkaat hyötyisivät myös siitä, että uu dis tus vapauttaisi henkilöstöä hallinnollisesta työstä maistraattien var sinai siin tehtäviin. Selvityksen mukaan yhdistäminen ei myöskään vaikuttaisi hen ki lös tö mää rään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Maistraattien yh dis tä mis tä puoltaa erityisesti se, että henkilöstöä voitaisiin käyttää nykyis tä joustavammin. Näin varmistettaisiin palvelujen saatavuus, vaikka ko ko nais hen ki lös tö mää rä tulevaisuudessa pienenee (taloudesta johtuvat vä hen nys tar peet, tehtävien siirto PRH:lle, eläköitymiset). Maistraattien yhdis tä mi sen arvioidaan tuovan noin euron vuotuiset säästöt. Sen si jaan tietojärjestelmien muutoskustannuksia ym. kertaluonteisia (opasteet, lomakkeet, tiedotus) kustannuksia on arvioitu aiheutuvan yhteensä noin euroa. Uudenmaan alueella toimivan kolmen maistraatin yhdistämisen ei myöskään katsota olevan ristiriidassa valtiovarainministeriössä käynnissä olevan keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hankkeen (VIRSU) tulevien lin jaus ten kanssa. Päinvastoin maistraattien yhdistäminen katsotaan maist raat tien toimintakyvyn kannalta tarpeelliseksi jo ennen näiden mahdol lis ten organisaatiomuutosten toteutumista aikaisintaan vuonna Hen ki lös tön näkökulmasta peräkkäiset organisaatiouudistukset ovat kuiten kin raskaita. VM valmistelee myös julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun to teu tu-

12 PÖYTÄKIRJA 7/ mi seen liittyen muun muassa Lohjan, Raaseporin, Porvoon ja Hyvinkään toi mi pis tei den lakkauttamista ja jatkossa siis maistraattipalvelujen tar joamis ta em. paikkakunnille perustettavissa kuntien ylläpitämissä julkisen hallin non yhteisissä asiointipisteissä, mahdollisesti Uudellamaalla vuoden 2018 alusta. Toimipisteiden lakkauttamisesta järjestetään vielä lau sun tokier ros. Sähköisten palveluiden laaja käyttöönotto kauppa- ja yh dis tys re kis te ri tehtä vis sä sekä näiden tehtävien siirto Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) alkaen vähentävät henkilöstöä kaikissa maistraateissa ja teh tävien siirron yhteydessä maistraateista siirtyvä henkilöstö tulee selvityksen mu kaan olemaan erityisesti Uudenmaan alueen maistraateissa työs ken tele vää henkilöstöä. Uudenmaan alueella toimivilla maistraateilla on joitakin yhdessä hoidettuja val ta kun nal li sia erikoistumistehtäviä (perukirjan osakasluettelon vah vis tamis ta, isyyden tunnustamisen hyväksymistä, nimenmuutoshakemusten käsit te ly ja muuttoilmoitusten käsittely), joissa toimivalta on tällä hetkellä siirret ty vain osasta Uudenmaan alueen maistraateista muille maistraateille. Yh dis ty mi sen jälkeen toimivalta siirtyy koko Uudenmaan maistraatin osalta yh te nä kokonaisuutena toiselle maistraatille. Käytännössä yhdistäminen mer kit see siis edellä mainittujen tehtävien osalta toimivallan siirtoa ny kyistä laajemmin Uudeltamaalta muille maistraateille. Lausunnoissa, jotka on pyydetty antamaan viimeistään pyy detään erittelemään selkeästi toisistaan selvitystä, hallituksen esi tys luon nosta ja asetusluonnoksia koskevat kommentit. Kaksi viimemainittua asia kirjaa ovat luettavissa esityslistan sähköisessä versiossa. KJ: KH päättää antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon Helsin gin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien mahdollista yh dis tä mistä koskevasta selvityksestä ja säädösmuutosehdotuksista: pitää selvitystä ja siinä esitettyjä perusteluja hyvinä ja kat soo, että Uudenmaan maakunnan alueella toimivien maistraattien yhdis tä mi nen ja tehtävien sekä erikoisosaamisen keskittäminen on tar koi tuksen mu kais ta resurssien entistä joustavamman käytön sekä toi min ta ta pojen ja käytäntöjen yhtenäistämisen ja kehittämisen kannalta. Maistraatin uudeksi nimeksi ehdotettavaa Uudenmaan maistraattia on pidet tä vä loogisena ja asiallisena. kiinnittää huomiota siihen, että esim. Patentti- ja re kis teri hal li tuk sel le maistraateista tehtävien henkilöstösiirtojen yh teydes sä tulee varmistaa maistraatin kaikkien toimipisteiden kielellisten pal velui den toteutuminen tehtyjen henkilöstösiirtojen jälkeenkin. Maistraattien yhdistymisen yhteydessä tehtävien erikoistumistehtävien siirros sa Uudeltamaalta muille maistraateille kaupunginhallitus pitää tärkeänä eh do tuk seen sisältyviä poikkeuksia, joilla pyritään varmistamaan palvelun to teu tu mi nen asiakkaan omalla kielellä, tehtävien siirrosta huolimatta (Valtio va rain mi nis te riön asetus toimivaltaisista maistraateista ja toi mi val tai ses-

13 PÖYTÄKIRJA 7/ ta aluehallintovirastosta (1351/2011). Selvityksessä todetaan, että lainsäädäntöön tehtävät muutokset tehdään pää osin teknisinä muutoksina niin, että esimerkiksi virat, joihin on säädetty kie li tai toa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, siirrettäisiin sellaisinaan muodos tu vaan uuteen maistraattiin. Tässä yhteydessä kaupunginhallitus haluaa kuitenkin kyseenalaistaa onko säännös, jolla vain kahdelta hen ki kirjoit ta jal ta edellytetään ruotsin kielen erinomaista suullista ja kirjallista kie litai toa, riittävä Uudenmaan maistraatin kokoisessa viranomaisessa, jonka pal ve lu alu een väestöpohja lähentelee 1,6 miljoonaa asukasta (Val tio neuvos ton asetus rekisterihallintoasetuksen 10a :n muuttamisesta). toteaa myös, että niissä maistraatin palveluissa, joissa edel ly te tään fyysistä asiointia on tärkeä että nämä palvelut sijoittuvat keskei ses ti sijaitseviin ja helposti esim. julkisella liikenteellä saavutettaviin asioin ti paik koi hin. Hallituksen esitysluonnoksesta ei ole huomautettavaa, mutta kau pun ginhal li tus haluaa vielä todeta, että pyrkimys yhdenmukaistaa ja selkeyttää maist raat te ja koskevaa toimivaltasääntelyä ja kokoamaan tehtävienjakoa kos ke via säännöksiä yhteen säädökseen on oikeansuuntainen uudistus. Päätösehdotus hyväksyttiin.

14 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntalautakunta Lausunto Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa 184/ /2014 YLK Lisätiedot: Yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh. (09) Kuntatekniikan projekti-insinööri Lennart Långström, puh. (09) etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) uudistaa seudun mat ka lippu jär jes tel män ja toteuttaa ajantasaisen mat kus ta ja in for maa tio jär jes telmän koko seudulle vuoden 2015 loppuun mennessä. Samalla on val mistel tu seudun tariffijärjestelmän uudistamista kuntarajoista riippumattomaksi vyö hy ke jär jes tel mäk si. Uusi vyöhykemalli voidaan kuitenkin ottaa käyttöön ai kai sin taan vuonna Uuden vyöhykemallin hinnoitteluperiaatteet on pää tet ty aiemmin lukuun ottamatta eräiden nykyisin alennus- ja va paa lippu ja saavien ryhmien matkalippuja ja oikeutta matkustaa ilman lippua. HSL:n hallitus käsitteli näitä ryhmiä koskevaa esittelijän (toimitusjohtajan) esi tys tä kokouksessaan ja päätti lähettää asian lausunnoille jäsen kun tiin. Hallitus ei sitoutunut nyt lausunnolla olevaan vir ka mies esi tykseen, vaan odottaa kuntien näkemyksiä ennen kuin muodostaa oman kantan sa. Lausunnot pyydetään mennessä. Lausunnoissa pyydetään kannanottoa seuraaviin asioihin: Voidaanko eräiden ryhmien alennus- ja vapaalipuista luopua ja tarkis taa oikeutta matkustaa ilman lippua toimitusjohtajan ehdotuksen mu kai ses ti? Haluaako kunta säilyttää poistettavaksi esitettyjä alennus- ja va paalip pu ja tai oikeutta matkustaa ilman lippua? Säilytetäänkö myön tämis pe rus teet, alennukset ja oikeudet nykyisinä? Haluaako kunta lisätä alennus- tai vapaalippujen piiriin uusia ryhmiä tai lisätä oikeutta matkustaa ilman lippua, miten? Onko kunta valmis hankkimaan jollekin ryhmälle alennus- tai va paalip pu ja erikseen esim. jonkin muun kuin joukkoliikennesektorin esim. sosiaalisektorin rahoittamana ostopalveluna, jos ao. ryhmän alen nus- tai vapaaliput eivät sisälly HSL:n tulevaan taksa- ja lip pu järjes tel mään? Edelleen kuntia pyydetään arvioimaan muutosten mahdollisia vai kutuk sia kokonaistalouden näkökulmasta. Esityslistan oheismateriaalina on HSL:n hallituksen lausuntopyyntö asian liit tee nä olleen yhteenvedon ohella. Aineisto on julkaistu myös HSL:n in ter-

15 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntalautakunta net-si vuil la Lisäksi laaja selvitys Lippujen hinnoit te lu pe ri aat teet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa on julkaistu osoit tees sa julkaisut. Lisäksi oheis mate ri aa li na on Näkövammaisten Keskusliitto ry:n lausunto: Nä kö vam maisjär jes tö jen esittämät perusteet erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen säi lyt tä mi sel le Ehdotus Kauniaisten kaupungin lausunnoksi: Tavoitteena on ollut tehdä uudesta kaarimalliin perustuvasta vyö hy ke järjes tel mäs tä ja siihen pohjautuvasta taksa- ja lippujärjestelmästä kun ta rajois ta riippumaton, selkeä ja yksinkertainen. Kaarimalliin siirtymisen myötä jouk ko lii ken ne mat kus ta mi nen erityisesti kausilipuilla halpenee mer kit tä västi, aivan lyhyitä matkoja lukuun ottamatta. Myös täysihintainen kausilippu uu des sa järjestelmässä on huomattavasti edullisempi kuin nykyisin matkus tus oi keu den merkittävän laajenemisen myötä. Yksinkertaistettuna nykyi sen sisäisen liikenteen lipun hinnalla saa uudessa järjestelmässä ny kyisen seutulipun matkustusoikeuden. Vastaavasti kaarimalliin siirtyminen lisää merkittävästi kuntien, varsinkin Kauniaisten, Espoon ja Vantaan ra hoitus osuut ta kun seutulipputulot alenevat nykytasoon verrattuna. Lippujen hintoihin myönnettäviä alennuksia harkittaessa onkin tärkeää ottaa huomioon, että nykyinen hinnoittelu ja uusi vyöhykemallin hinnoittelu pe rus tu vat täysin eri lähtökohtiin, jolloin ei ole tarkoituksenmukaista harkita uu den järjestelmän alennuksia nykyisen järjestelmän alennusprosentteihin ver ra ten. Joukkoliikennematkat tulevat jatkossa olemaan edullisia ilman ny ky ta soi sia alennuksiakin, kun tarkastellaan lippuihin kohdistettavia subven tio-osuuk sia. Uuden järjestelmän alennuksia tulisikin tarkastella lop putuot teen matkalipun hinnoittelun kautta, ei nykyisien alen nus pro senttien kautta. Esimerkkinä: jos nykyinen 30 vuorokauden seutulippu maksaa täy si hin tai se na 98,60 euroa, on uuden järjestelmän hinnoittelu esim. ABtai BC- vyöhykkeille hankittuna perustunut laskelmiin, joissa hinta on 50 eu roa. Tästä 50 % alennus tuottaisi 25 euron lipun nykyisen 49,30 euron si jaan. Omakustannushintainen seutulippu nykyisessä järjestelmässä mak saa n. 155 e. Uuden kaarimallin lipuille ei vielä ole mahdollista laskea oma kus tan nus hin taa, sillä laskentaa varten tarvittaisiin tieto siitä, miten ope roin ti-, infra- ja yleiskustannukset jaetaan uusille lippulajeille. Voidaan kui ten kin olettaa, että esim. uuden AB-lipun omakustannushinta olisi varsin lä hel lä nykyisen Helsingin sisäisen lipun hintaa n. 133 e. Subventioaste 50 % alennuslipulle olisi siis varsin huomattava. Esimerkki on yksinkertaistettu ja tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi. Lippuvyöhykkeet eri järjestelmissä eivät täysin vastaa toisiaan ja myöskään lopullisia uuden vyö hy ke jär jes telmän hintoja ei ole vahvistettu. Selvää kuitenkin on, että kaupunkien maksa ma osuus matkalipuista kasvaa, kun matkalippu käyttäjälle halpenee ja lip pu tu lot vähenevät. Vaikka osa uuden vyöhykejärjestelmän alennuslippuihin oikeutetuista ryhmis tä ja lipun hintojen alennusprosenteista sisältyy aiempaan HSL:n hal lituk sen päätökseen , ja niistä ei nyt pyydetä enää lausuntoa, on lip pu jen hinnoittelu uudessa järjestelmässä kokonaisuus, jolloin tätä ko konai suut ta tulisi tarkastella yhtenäisesti. Kauniainen ehdottaa harkittavaksi

16 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntalautakunta esi tet tyä kin yksinkertaisempaa järjestelmää, jossa täysihintaisen lipun rinnal la olisi vain yksi alennusryhmä, jonka kohtuullinen lipun hinta, huomioon ot taen myös kohtuullinen subventioaste, tarkasteltaisiin vielä uudelleen lippu jen hintojen kautta sopivalla alennuksella täysihintaisen lipun hinnasta. Läh tö koh tai ses ti kaikki 18 vuotta täyttäneet ostaisivat täysihintaisen lipun. Kol man te na ryhmänä lippujärjestelmässä olisivat ne erityisryhmät, joille myön net täi siin vapaalippu tai oikeus matkustaa kokonaan ilman lippua. Kauniainen kannattaa pääasiassa lausunnolla olevan virkamiesesityksen mu kais ta esitystä ryhmistä, joille myönnettäisiin alennus- ja vapaalippuja. Kun joukkoliikenteen matkaliput edellä todetusti ovat vahvasti sub ven toi tuja ja tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän, Kauniainen kannattaa lau sun to esi tyk sen näkemystä, jonka mukaan mahdolliset lisäalennukset, va paa li put tai oikeus matkustaa ilman lippua perustuisivat jatkossa vain liiken ne po liit ti siin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Huomattava on, että ny kyi set alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat syntyneet pää osin 1980-luvulla, jolloin joukkoliikenteen esteettömyyteen ei vielä ollut juu ri kaan panostettu. Sen sijaan nykyisin joukkoliikenteen ja muun ym päris tön esteettömyyden edistämiseen on käytetty erittäin paljon verovaroja, ja tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Alennuslippuun oikeutettuja olisivat HSL:n hallituksen päät tämän mukaisesti: 7-17 vuotiaat vuotiaat opiskelijat 70 vuotta täyttäneet seniorilipun osalta (aikavälillä 9-14) Vapaalippuun tai liputta matkustamiseen oikeutettuja olisivat nyt lau sunnol la olevan virkamiesesityksen mukaisesti: Alle 7-vuotiaat (HSL:n hallituksen päätös ) Pientä lasta lastenvaunuissa kuljettava henkilö tai pyörätuolilla liik kuva henkilö niissä busseissa, joissa matkakortin leimaaminen on mah dol lis ta vain edessä. Matkakortin leimausmahdollisuuden jär jestä mi nen myös näille asia kas ryh mil le kaikissa busseissa olisi yh denmu kai suu den kannalta toivottavaa. Pyörätuolia käyttävän tai sokean henkilön saattaja, kun saatettavalla on Oikeus saattajaan kantakortti ja voimassa oleva lippu Sotainvalidit ja veteraanit Virkapukuinen tai siviiliasuinen poliisi, joka esittää oikeuteen mää ritel lyn virkamerkin Virkapukuinen HSL liikenteen kuljettaja Virkapukuinen tai työtehtävissään liikkuva siviiliasuinen mat ka lip pujen tarkastaja tai heitä avustava järjestyksenvalvoja Lopuksi Kauniaisten kaupunki toteaa, että lippujen hinnoittelun perusteiden tu lee olla yhtenäiset koko seudulla. YTJ: Lautakunta päättää lähettää esitystekstin mukaisen lausuntoehdotuksen HSL kuntayhtymän alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa

17 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntalautakunta il man lippua uudessa joukkoliikenteen vyöhykemallissa lausunnoille vammais- ja vanhusneuvostoille sekä nuorisovaltuustolle mennessä lii tet tä väk si asian käsittelyyn KH:ssa Lisäksi lautakunta esittää KH:lle, että se antaisi HSL:n hallitukselle esi tyksen mukaisen lausunnon asiassa.... Jäsen Fellman ehdotti jäsen Antskog-Karstisen kannattamana, että pyörä tuo lia käyttävät matkustajat sekä sokeat hen ki löt olisivat oi keu tet tu ja mak sut to maan matkaan ilman ra joi tuk sia. Lisäksi jäsen Antskog-Karstinen ehdotti edelliseen lisättävän, että myös las ten vau nu jen kanssa liikkuvat henkilöt olisivat oikeutettuja liikkumaan mak sut ta HSL:n alueella (bussit, metrot, raitiovaunut sekä Suomenlinnan laut ta). Eh do tus raukesi kannatuksen puuttuessa. Puheenjohtaja totesi asiasta äänestettävän siten, että ne jotka ovat al kupe räi sen päätösesityksen kannalla äänestävät jaa ja jäsen Fellmanin vasta eh do tus ta kannattavat äänestävät ei. Fellmanin ehdotus voitti äänin 6-2 (Ek lund, Enckell) yhden jäsenen pidättäytyessä äänestämästä (Limnell). Päätösehdotus hyväksyttiin lisäyksellä että pyö rä tuo lia käyttävät mat kus tajat sekä sokeat hen ki löt olisivat oi keu tet tu ja mak sut to maan matkaan ilman ra joi tuk sia. Jäsen Atskog-Karstinen jätti eriävän mielipiteen (liite). KH 90 Vammais- ja vanhusneuvoston lausunnot ovat oheismateriaalina. Lausun nois sa kannatetaan yhdyskuntalautakunnan tekemää lisäystä mutta esi te tään, että vastaava oikeus olisi myös rollaattoria käyttävillä, lii kun ta rajoit teis ten saattajilla ja lastenvaunuja kuljettavilla. Lisäksi aikaväli 9-14 tulisi pois taa. Päätösehdotukseen onkin lisätty maininta rollaattoreista. Sen sijaan muiden ryhmien kohdalla ei ole katsottu aiheelliseksi poiketa HSL:n vir ka mies esi tyk ses tä, johon kyseiset asiakasryhmät sisältyvät mutta tie tyillä rajoituksilla. Aikavälin osalta todettakoon, ettei se sisälly tähän lau sun topyyn töön, vaan se perustuu HSL:n hallituksen jo aikaisemmin tekemään pää tök seen. Nuorisovaltuusto kokoontuu maanantaina ja sen mahdollinen lau sun to jaetaan KH:lle viimeistään kokouksessa. KJ: KH päättää antaa seuraavan lausunnon HSL:n hallitukselle:

18 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntalautakunta Tavoitteena on ollut tehdä uudesta kaarimalliin perustuvasta vyö hy ke järjes tel mäs tä ja siihen pohjautuvasta taksa- ja lippujärjestelmästä kun ta rajois ta riippumaton, selkeä ja yksinkertainen. Kaarimalliin siirtymisen myötä jouk ko lii ken ne mat kus ta mi nen erityisesti kausilipuilla halpenee mer kit tä västi, aivan lyhyitä matkoja lukuun ottamatta. Myös täysihintainen kausilippu uu des sa järjestelmässä on huomattavasti edullisempi kuin nykyisin matkus tus oi keu den merkittävän laajenemisen myötä. Yksinkertaistettuna nykyi sen sisäisen liikenteen lipun hinnalla saa uudessa järjestelmässä ny kyisen seutulipun matkustusoikeuden. Vastaavasti kaarimalliin siirtyminen lisää merkittävästi kuntien, varsinkin Kauniaisten, Espoon ja Vantaan ra hoitus osuut ta kun seutulipputulot alenevat nykytasoon verrattuna. Lippujen hintoihin myönnettäviä alennuksia harkittaessa onkin tärkeää ottaa huomioon, että nykyinen hinnoittelu ja uusi vyöhykemallin hinnoittelu pe rus tu vat täysin eri lähtökohtiin, jolloin ei ole tarkoituksenmukaista harkita uu den järjestelmän alennuksia nykyisen järjestelmän alennusprosentteihin ver ra ten. Joukkoliikennematkat tulevat jatkossa olemaan edullisia ilman ny ky ta soi sia alennuksiakin, kun tarkastellaan lippuihin kohdistettavia subven tio-osuuk sia. Uuden järjestelmän alennuksia tulisikin tarkastella lop putuot teen matkalipun hinnoittelun kautta, ei nykyisien alen nus pro senttien kautta. Esimerkkinä: jos nykyinen 30 vuorokauden seutulippu maksaa täy si hin tai se na 98,60 euroa, on uuden järjestelmän hinnoittelu esim. ABtai BC- vyöhykkeille hankittuna perustunut laskelmiin, joissa hinta on 50 eu roa. Tästä 50 % alennus tuottaisi 25 euron lipun nykyisen 49,30 euron si jaan. Omakustannushintainen seutulippu nykyisessä järjestelmässä mak saa n. 155 e. Uuden kaarimallin lipuille ei vielä ole mahdollista laskea oma kus tan nus hin taa, sillä laskentaa varten tarvittaisiin tieto siitä, miten ope roin ti-, infra- ja yleiskustannukset jaetaan uusille lippulajeille. Voidaan kui ten kin olettaa, että esim. uuden AB-lipun omakustannushinta olisi varsin lä hel lä nykyisen Helsingin sisäisen lipun hintaa n. 133 e. Subventioaste 50 % alennuslipulle olisi siis varsin huomattava. Esimerkki on yksinkertaistettu ja tarkoitettu vain suuntaa-antavaksi. Lippuvyöhykkeet eri järjestelmissä eivät täysin vastaa toisiaan ja myöskään lopullisia uuden vyö hy ke jär jes telmän hintoja ei ole vahvistettu. Selvää kuitenkin on, että kaupunkien maksa ma osuus matkalipuista kasvaa, kun matkalippu käyttäjälle halpenee ja lip pu tu lot vähenevät. Vaikka osa uuden vyöhykejärjestelmän alennuslippuihin oikeutetuista ryhmis tä ja lipun hintojen alennusprosenteista sisältyy aiempaan HSL:n hal lituk sen päätökseen , ja niistä ei nyt pyydetä enää lausuntoa, on lip pu jen hinnoittelu uudessa järjestelmässä kokonaisuus, jolloin tätä ko konai suut ta tulisi tarkastella yhtenäisesti. Kauniainen ehdottaa harkittavaksi esi tet tyä kin yksinkertaisempaa järjestelmää, jossa täysihintaisen lipun rinnal la olisi vain yksi alennusryhmä, jonka kohtuullinen lipun hinta, huomioon ot taen myös kohtuullinen subventioaste, tarkasteltaisiin vielä uudelleen lippu jen hintojen kautta sopivalla alennuksella täysihintaisen lipun hinnasta. Läh tö koh tai ses ti kaikki 18 vuotta täyttäneet ostaisivat täysihintaisen lipun. Kol man te na ryhmänä lippujärjestelmässä olisivat ne erityisryhmät, joille myön net täi siin vapaalippu tai oikeus matkustaa kokonaan ilman lippua. Kauniainen kannattaa pääasiassa lausunnolla olevan virkamiesesityksen mu kais ta esitystä ryhmistä, joille myönnettäisiin alennus- ja vapaalippuja.

19 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntalautakunta Kun joukkoliikenteen matkaliput edellä todetusti ovat vahvasti sub ven toi tuja ja tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän, Kauniainen kannattaa lau sun to esi tyk sen näkemystä, jonka mukaan mahdolliset lisäalennukset, va paa li put tai oikeus matkustaa ilman lippua perustuisivat jatkossa läh tökoh tai ses ti liikennepoliittisiin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Huo matta va on, että nykyiset alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat syn ty neet pääosin 1980-luvulla, jolloin joukkoliikenteen esteettömyyteen ei vie lä ollut juurikaan panostettu. Sen sijaan nykyisin joukkoliikenteen ja muun ympäristön esteettömyyden edistämiseen on käytetty erittäin paljon ve ro va ro ja, ja tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Alennuslippuun oikeutettuja olisivat HSL:n hallituksen päät tämän mukaisesti: vuotiaat vuotiaat opiskelijat - 70 vuotta täyttäneet seniorilipun osalta (aikavälillä 9-14) Vapaalippuun tai liputta matkustamiseen oikeutettuja olisivat nyt lau sunnol la olevan virkamiesesityksen mukaisesti: - Alle 7-vuotiaat (HSL:n hallituksen päätös ) - Pientä lasta lastenvaunuissa kuljettava henkilö tai pyörätuolilla liikkuva hen ki lö niissä busseissa, joissa matkakortin leimaaminen on mah dol lista vain edessä. Matkakortin leimausmahdollisuuden järjestäminen myös näille asiakasryhmille kaikissa busseissa olisi yh den mu kai suu den kan nal ta toivottavaa. - Pyörätuolia käyttävän tai sokean henkilön saattaja, kun saatettavalla on Oikeus saattajaan -kantakortti ja voimassa oleva lippu. - Sotainvalidit ja -veteraanit - Virkapukuinen tai siviiliasuinen poliisi, joka esittää oikeuteen mää ri tellyn virkamerkin. - Virkapukuinen HSL -liikenteen kuljettaja - Virkapukuinen tai työtehtävissään liikkuva siviiliasuinen matkalippujen tar kas ta ja tai heitä avustava järjestyksenvalvoja Kauniaisten kaupunki esittää kuitenkin virkamiesesitykseen lisäyksenä, että rollaattoria käyttäviä henkilöitä oikeutetaan liputta matkustamiseen niissä busseissa, joissa matkakortin leimaaminen on mahdollista vain edessä. Li säk si kaupunki esittää, että pyörätuolia käyttävät matkustajat ja sokeat hen ki löt oli si vat oikeutettuja maksuttomaan matkaan ilman rajoituksia. Lopuksi Kauniaisten kaupunki toteaa, että lippujen hinnoittelun perusteiden tu lee olla yhtenäiset koko seudulla.... Merkittiin, että nuorisovaltuusto oli antanut lausuntonsa, jossa se toteaa että ehdotus on hyvä edellyttäen, että nuorten ja opiskelijoiden alen nus lip pujär jes tel mä säilyy. Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 7/ Kiinteistö Oy Juus-Fastighets Ab:n yhtiökokousasiat / /2014 KH 91 Lisätiedot: kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. (09) Kiinteistö Oy Juus-Fastighets Ab:n varsinainen yhtiökokous, jossa kä si tellään yhtiöjärjestyksessä mainitut tavanomaiset tilinpäätösasiat, pidetään Yhtiön osakepääoma jakautuu siten, että 550 osakkeesta Kauniais ten kaupunki omistaa 280 (51 %) ja Helsingin seudun opis ke li ja-asunto sää tiö 270 (49 %). Tilikauden 2014 tilinpäätös osoittaa 9,47 euroa voittoa (v. 2013: 9,92 euroa voit toa), jonka yhtiön hallitus esittää kirjattavaksi yhtiön voitto- ja tap pio ti lille ja että osinkoa ei jaeta. Lokakuun 2014 alussa sisätöillä alkanut peruskorjaus etenee aikataulun mu kai ses ti ja ulkotyöt (julkisivut ja tietyt pihatyöt) tehdään nyt keväällä. Ura kan pitäisi olla kokonaisuudessaan valmis kesällä Korjausta varten on nostettu Kuntarahoitus Oy:ltä euron määräinen vuokra-asun to jen perusparantamiskorkotukilaina (vähemmän kuin alun perin oli suun ni tel tu). Kaupungin omarahoitusosuus katetaan kaupungin myön tämäl lä tertiäärilainalla ja HOASin vastaava osuus on katettu euron eri tys ryh mien asunto-olojen parantamiseksi jaettavalla in ves toin ti avus tuksel la. ARA maksaa myös käynnistysavustuksen kun kohde on kokonaan val mis. Lisäksi omistajat ovat myöntäneet yhtiölle maksuvalmiuslainaa, yhteen sä euron edestä, josta kaupungin osuus on enintään eu roa. Kaupunki on tähän mennessä maksanut tästä yhteensä eu roa. Maksuvalmiuslainaa on vielä nostettavissa yhteensä euroa. KV on päättänyt perusparannushankkeen edellyttämistä ra hoi tus järjes te lyis tä ( 97). Peruskorjauksen takia yhtiön asuntojen toteutunut käyttöaste oli viime vuon na keskimäärin 86,45 % (95,80 % vuonna 2013). Peruskorjauksen aika na käyttöaste on ollut tätä huomattavasti pienempi. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävänä KH:n kokouksessa ja ennen sitä kau pun gin kans lias sa. Yhtiön toimitusjohtaja on omasta pyynnöstään vapautettu tehtävistään ja yh tiön hallitus on päättänyt toistaiseksi olla valitsematta uutta toi mi tus johta jaa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu 3-5 varsinaista jä sen tä. Yhtiöön on usean vuoden ajan valittu 3 jäsentä ja ehdotuksena on, että näin tehdään edelleen. Vuonna 2014 yhtiön hallituksessa kau punkia edustivat kuten aikaisemmin Tapani Ala-Reinikka ja Veronica Rehn-Kivi. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on kaksi tilintarkastajaa ja heillä kaksi