Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa

Transkriptio

1 Opetusministeriö Ministry of Education Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa Kulttuurialan kansainvälinen vertailu on hyvin haasteellinen tehtävä, vaikka toisaalta kulttuuri on ja on aina ollut institutionaalisesti mitä kansainvälisin ilmiö. Kulttuurin institutionaalinen rakenne, taiteen tuottamisen tavat ja taiteen tekemisen rahoittaminen, kulttuurin kulutus ja kansalaisten kulttuuripalvelujen tarjontajärjestelmät ovat eri maissa historiallisen kehityksen seurauksena erilaisia. Tässä katsauksessa pyritään vertailemaan kulttuurin tilaa ja merkitystä kolmessatoista Euroopan maassa ja tarkastelemaan erityisesti sitä, miten Suomi asettuu tässä vertailussa. Tarkastelun yhtenä päälähteenä on Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto 2007 (Kulttuuri ja viestintä 2009), johon sisältyy myös laaja kansainvälinen katsaus. Sitä on täydennetty erityisesti Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin ja Euroopan neuvoston tilastoaineistolla, minkä lisäksi on käytetty hyväksi myös eräiden maiden kansallisten tilastoviranomaisten tietoja. Kulttuurialan tilastoinnissa on sekä kansainvälisesti että myös kansallisesti vielä huomattavasti kehittämisen varaa ja kulttuurin kansainväliseen tilastolliseen tarkasteluun ja vertailuun liittyy siis edelleen epävarmuustekijöitä. Osin tarkastelussa on jouduttu käyttämään eri tilastovuosia eri maiden osalta. Epävarmuustekijöitä on pyritty karsimaan valitsemalla tarkasteluun ensisijaisesti maita, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia. Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan strategia asiakirjan (Opetusministeriön julkaisuja 2009:12) mukaan kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitteet ovat yhteiskunnan kulttuurisen perustan vahvistaminen, luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen, kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Tässä analyysissä tarkastelu on koottu tämän nelijaon pohjalle. Analyysi osoittaa, että kulttuurin asemassa ja kulttuuripalvelujen käytössä on tarkastelussa olevissa maissa eräin osin huomattaviakin eroja, joka viestinee muun muassa kansallisten kulttuuriperinteiden eroista ja tähän perustuvasta kulttuuripolitiikan mahdollisesta erilaisesta painopisteasettelusta. Analyysiin sisältyvässä vertailevassa yhteenvetolaskelmassa Suomi asettuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan maaryhmän keskitason alapuolelle muiden pohjoismaiden, Alankomaiden ja Iso-Britannian sekä Viron ja Ranskan jälkeen. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti kirjastopalvelujen käyttö, teatterissakäynti, kulttuurialan työvoiman osuus kaikista työllisistä, kulttuurialan osuus maan bruttokansantuotteesta ja kirjatuotannon määrä. Kulttuurin julkinen rahoitus on Suomessa selvästi muita pohjoismaita alemmalla tasolla.

2 Julkiset kulttuurimenot asukasta kohden Museot ja museokäynnit Kulttuurimenot / asukas 2005, 1) BKT / asukas ) Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari Venäjä ) Saksa 2007, Ranska 2002, Iso-Britannia 2004, Unkari ) Itävalta, Venäjä 2008 ennuste LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition, 2009 ja (Iso-Britannia), Eurostat, IMF World Economic Outlook Database Museoiden lukumäärä Käynnit 100 asukasta kohden Suomi (2005) Ruotsi (2005) Norja (2005) Tanska (2006) Viro (2008) Saksa (2006) Alankomaat (2005) Ranska (2005, 2004) Iso-Britannia 1) (2004, 2007) Espanja (2004) Itävalta (2007) Unkari (2008) Venäjä (2005) ) Tiedot koskevat Englantia ja käynnit 100 asukasta kohden koskevat vain Department for Culture, Media and Sport:n tukemia museoita. LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Digest of statistics 2006 (Museums Association (England)), Department of Culture, Media and Sport Kulttuurinen perusta Julkiset kulttuurimenot Valtion ja kuntien kulttuurimenot asukasta kohden olivat korkeimmat eli 380 euroa Norjassa, jossa ne olivat yli kymmenkertaiset Venäjään verrattuna ja yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Vertailussa on epävarmuustekijänä otettava huomioon eri maiden erilaiset keskus-, alue- ja paikallishallinnon rakenteet. Myös kansantalouden vauraus vaikuttaa asiaan. Museot ja museokäynnit Vilkkainta museossa käyminen oli tarkasteltavista maista Ruotsissa, jossa sataa asukasta kohden museoissa käytiin selvästi yli 200 kertaa. Suomi sijoittui Pohjoismaista selvästi alimmalle tasolle 83 käynnillä sataa asukasta kohden. Erityisen silmiinpistävää on kuitenkin Ranskan erittäin alhainen käyntitiheys asukasta kohden, lähes kymmenen kertaa pienempi kuin Ruotsin. Tilannetta arvioitaessa on varauksena otettava huomioon, että museokäsite saattaa jossain määrin vaihdella maittain. Paras vertailtavuus on Pohjoismaiden kesken. Maailmanperintökohteet Kulttuuriperintökohteet Unescon maailmanperintösopimukseen kuuluu 186 valtiota. Maailmanperintökohteita oli vuonna 2009 kaikkiaan 890, joista kulttuuriperintökohteita on 689, luontoperintökohteita 176 ja yhdistelmäkohteita 25. Näistä Euroopan unionin maissa sijaitsee 332 osin EU-maassa sijaitsevat kansainväliset kohteet mukaan lukien. Suomessa maailmanperintökohteita oli seitsemän, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Kirjastot ja lainat Suomi sijoittui yleisten kirjastojen lainojen määrässä 19 lainalla asukasta kohden selvästi tarkastelussa olevien maiden kärkeen. Lainamäärä oli kolminkertainen Ruotsiin ja kuusinkertainen Ranskaan verrattuna. Kirjastojen ja kokoelmien lukumäärä oli ylivertainen Venäjällä. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

3 Unescon maailmanperintökohteet eräissä maissa LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition), Unesco 2009 Yleiset kirjastot, kokoelmat ja lainat Suomen maailmanperintökohteet ja niiden kävijämäärät vuonna 2007 Kirjastoja Kokoelmat (1 000) Lainat / asukas Suomi (2009) Ruotsi (2006) Norja (2005) Tanska (2005) Viro (2008) Saksa (2006) Alankomaat (2005) Ranska (2004) Iso-Britannia 1) (2005) Espanja (2004) Itävalta (2006) Unkari (2007) Venäjä (2005) ) Tiedot koskevat Englantia. LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Digest of statistics 2006, Department of Culture, Media and Sport Kohde Käyntejä Suomenlinna Vanha Rauma Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmäen pronssi - kautiset hautaröykkiöt Struven kolmiomittausketju.. Merenkurkun saaristo.. LÄHDE: Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus

4 Teatterit, esitykset ja käynnit Internetin käyttö kulttuuritarkoituksiin 2006 (%) Teattereita Esityksiä Käyntejä (1 000) Käyntejä / asukasta Suomi (2006) Ruotsi (2005) Norja (2005) Tanska (2006) Viro (2004) Itävalta (2007) Unkari (2008) Venäjä (2005) LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria ja Hungarian Central Statistical Office Laajakaista- ja internetyhteydet kotitalouksissa Laajakaistayhteydet kotitalouksissa % Elokuvasalit ja elokuvissa käynnit 2008 Internetyhteydet kotitalouksissa % EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat Lukeminen / lehdet Pelaaminen ja musiikki Radio / TV Koulutus Muu (chat ym.) EU Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition), Eurostat, Community survey on ICT usage in households and by individuals, 2006 Kulttuuria tärkeänä pitävien kansalaisten osuus 2007 Suomi 65 % Ruotsi 76 % Tanska 77 % Viro 83 % Saksa 65 % Alankomaat 78 % Ranska 88 % Iso-Britannia 67 % Espanja 85 % Itävalta 53 % Unkari 77 % LÄHDE: European Cultural Values, Special Eurobarometer 278, European Comission, 2007 Elokuvasalien lukumäärä Käynnit / asukas Kotimaisen elokuvien markkinaosuus Suomi 324 1,3 23,2 Ruotsi 848 1,7 20,2 Norja 428 2,5 22,4 Tanska 397 2,4 33,0 Viro 67 1,2 7,3 Saksa ,6 26,6 Alankomaat 630* 1,4 17,9 Ranska ,1 45,4 Iso-Britannia ,7 31,0 Espanja ,4 13,3 Itävalta 577 1,9 6,0 Unkari 416 1,0 11,4 Venäjä ,9 25,5 LÄHDE: Focus: World Film Market Trends, Baltic Films: Facts and Figures * Tieto vuodelta 2007 Kulttuuri ja kansalaiset Kulttuurin tärkeys Euroopan unionin kulttuuribarometrissä vuodelta 2007 kysyttiin noin tuhannen henkilön otantaan perustuvassa kyselyssä jäsenmaiden kansalaisten mielipidettä kulttuurin henkilökohtaisesta tärkeydestä. Erittäin tai melko tärkeänä kulttuuria piti keskimäärin 77 % vastanneista unionin kaikista 27 jäsenmaasta. Tässä analyysissa tarkasteltavissa maissa kulttuuria tärkeänä pitävien osuus oli korkein eli 88 % Ranskassa ja alhaisin eli 53 % Itävallassa. Suomessa suhdeluku oli 65 %. Saksa, Suomi ja Itävalta sijoittuivat kolmelle alhaisimmalle sijalle kaikista jäsenmaista. Korkein suhdeluku, 92 %, oli Puolassa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

5 Kulttuuriosallistuminen vähintään kerran vuoden aikana (%) Ooppera, baletti tai tanssiesitys Elokuva Teatteri Urheilutapahtuma Konsertti Kirjastokäynti julkisessa kirjastossa Historialliset monumentit ja nähtävyydet Museot ja galleriat EU Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: European Cultural Values, European Commission 2007 Lukenut kirjan Kulttuuriosallistumisen tiheys EU:n kulttuuribarometrissä vuodelta 2007 kysyttiin kulttuuriosallistumista eri taiteenlajeihin ja kulttuurikohteisiin. Ooppera-, baletti- ja tanssiesityksiin osallistuttiin tarkastelun kohteena olevissa maissa vuosina vähintään kerran vuodessa eniten Ruotsissa ja Alankomaissa ja vähiten Espanjassa. Elokuvissakäynti oli yleisintä Ruotsissa ja vähäisintä Unkarissa ja teatterissakäynti yleisintä Alankomaissa ja vähäisintä Ranskassa. Konserteissa käytiin eniten Virossa ja vähiten Unkarissa. Yleisessä kirjastossa käynnissä Suomi oli kärjessä, kun taas Itävallassa käyntien määrä oli vain kolmannes Suomen osuudesta. Historiallisiin monumentteihin tutustuminen sekä museoissa ja gallerioissa käynti oli yleisintä Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Kirjan oli lukenut 87 % ruotsalaisista mutta vain 59 % espanjalaisista. Suomen 79 % riitti jaettuun kuudenteen sijaan yhdessä Viron ja Itävallan kanssa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavilla. Teatterit ja käynnit Käyntitilastojen mukaan teatterissakäynti asukasta kohden oli selvästi yleisintä Virossa ja selvästi toiseksi yleisintä Suomessa. Vähäisintä teatterissakäynti oli Venäjällä. Teattereista ja teatterissakäynnistä ei ole saatavilla muihin maihin vertailukelpoisia tietoja Saksasta, Alankomaista, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Espanjasta. Elokuvasalit ja elokuvissakäynnit Elokuvissakäynti oli yleisintä Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa, joissa käyntien määrä on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa elokuvissa käytiin Pohjoismaistakin vähiten, vain 1,3 kertaa asukasta kohden. Vielä Suomeakin vähemmän käyntejä oli Virossa, Unkarissa ja Venäjällä. Kotimaisen elokuvan markkinaosuus 23,2 % oli Suomessa vertailumaiden keskitasolla. Vertailumaista suurin kotimaisen elokuvan osuus, yli 45 % oli Ranskassa. Laajakaista- ja Internetyhteydet kotitalouksissa Tietoverkkoyhteydet ovat tärkeä kanava kulttuurin kulutuksessa. Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Tanska olivat kärjessä kotitalouksien laajakaista- ja Internetyhteyksien tiheydessä. Suomi seuraa näitä maita suhteellisen selvästi jäljessä, kun tarkastellaan vuoden 2008 tilannetta. Laajakaistayhteyksien tiheydessä Suomi oli kaksi prosenttiyksikköä Ruotsin edellä vuonna 2006 mutta vuonna 2008 jo viisi prosenttiyksikköä Ruotsin perässä. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Internetin käyttö kulttuuritarkoituksiin Internetin käyttö lehtien lukemiseen viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana oli yleisintä Virossa ja Norjassa, ja myös Suomessa se oli suosituin käyttötarkoitus. Pelit ja musiikki on suosituinta Alankomaissa ja Espanjassa, kun taas koulutus korkeimmalla sijalla Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tietoa Venäjältä ei ole saatavissa.

6 Kulttuurialan työvoima 2005 Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta ja koko työvoimasta 2005 Kulttuurin työvoima (1 000) Naisten osuus % Kulttuurin osuus koko työvoimasta % EU ,3 46,0 2,4 Suomi 79,3 53,0 3,3 Ruotsi 153,5 47,0 3,5 Norja 48,0 46,0 2,2 Tanska 82,4 46,0 3,3 Viro 19,2 66,0 3,2 Saksa 1 003,9 44,0 2,8 Alankomaat 305,8 43,0 3,8 Ranska 487,9 47,0 2,0 Iso-Britannia 870,0 48,0 3,1 Espanja 389,8 44,0 2,1 Itävalta 88,6 46,0 2,4 Unkari 79,8 54,0 2,1 Venäjä* 1,8 * Tieto vuodelta LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007 ja Osuus kulttuurialalla, % Osuus koko työvoimasta, % EU-27 5,5 5,8 Suomi 1,3 1,3 Ruotsi 4,1 4,5 Norja 5,2 3,9 Tanska 3,9 3,0 Viro 3,4 18,3 Saksa 7,7 8,7 Alankomaat 4,3 3,2 Ranska 4,7 4,9 Iso-Britannia 6,0 5,4 Espanja 8,5 10,8 Itävalta 10,2 10,2 Unkari 0,4 0,8 LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Luovan työn tekijät Kulttuurialan työvoima Kulttuurialan työvoiman osuus koko työvoimasta vaihteli tarkasteltavissa maissa 1,8 %:sta 3,8 %:iin. EU:n keskiarvo oli 2,4 %. Suomessa osuus oli Tanskan ohella Alankomaiden ja Ruotsin jälkeen korkein eli 3,3 %. Ranskassa osuus, 2,0 %, oli EU- maiden pienin, mitä voi pitää yllättävänä. Venäjällä osuus oli tätäkin pienempi. Naisten osuus kulttuurityövoimasta oli korkein Virossa, Unkarissa ja Suomessa. Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta ja ulkomaalaisten osuus koko työvoimasta Ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta oli Suomessa toiseksi pienin Unkarin jälkeen, vain 1,3 % eli sama kuin ulkomaalaisten osuus Suomen koko työvoimasta. Ruotsissa ja Tanskassa ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta oli yli kolminkertainen ja Norjassa nelinkertainen Suomeen verrattuna. Korkein osuus oli Itävallan 10,2 %. EU:n keskiarvo oli 5,5, %, jonka alapuolelle jäivät mm. Ranska ja Alankomaat. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kulttuurialan työvoimasta ja taidealojen korkeakouluopiskelijat kaikista korkeakouluopiskelijoista Kulttuurialan työvoima oli selvästi korkeammin koulutettua kuin työvoima yleensä. Koko EU:n tasolla tämä ero oli 22 prosenttiyksikköä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialalla oli korkein eli 64 % Virossa. Suomessa osuus, 45 %, oli alle unionin keskiarvon. Kuitenkin taidealojen opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista oli Suomessa selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. Tarkasteltavissa maissa osuus oli Suomea korkeampi vain Iso-Britanniassa. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Kulttuuri ja talous Kulttuurin osuus BKT:sta Kulttuurialan osuus bruttokansantuotteesta oli korkein Ranskassa, 3,4 %, mutta myös Suomi, Norja, Tanska ja Iso-Britannia sijoittuvat Ranskan tuntumaan. Pienin osuus oli Unkarissa. Kulttuurialan liikevaihto oli suurinta Iso-Britanniassa, jossa se oli yli kaksitoistakertainen Suomeen verrattuna, mikä on kylläkin vain hieman enemmän kuin maiden asukaslukujen suhde. Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

7 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialan työvoimasta ja koko työvoimasta ja taidealojen korkeakouluopiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista Osuus kulttuurityövoimasta 2005, % Osuus koko työvoimasta 2008, % Osuus korkeakouluopiskelijoista 2007, % EU ,0 Suomi ,5 Ruotsi ,5 Norja ,1 Tanska ,7 Viro ,5 Saksa ,6 Alankomaat ,4 Ranska ,2 Iso-Britannia ,8 Espanja ,7 Itävalta ,2 Unkari ,5 LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Kulttuurin tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti 2005 Vienti Tuonti Balanssi Milj. USD Milj. USD Milj. USD Vienti suhteessa tuontiin % Suomi ,0 Ruotsi ,7 Norja ,5 Tanska ,3 Viro ,4 Saksa ,4 Alankomaat ,2 Ranska ,6 Iso-Britannia ,5 Espanja ,6 Itävalta ,3 Unkari ,4 Venäjä ,5 LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition 2009, UNCTAD, Creative Economy Report Kauno- ja tietokirjallisuuden tuotanto Nimikkeitä asukasta kohden Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kulttuurin vienti ja tuonti Yhteensä Suomi (2004) 0,4 2,1 2,5 Ruotsi (2004) 0,5 1,5 2,0 Norja (2004) 0,5 0,7 1,2 Tanska (2004) 0,6 2,1 2,8 Viro (2008) 0,6.. 4,4 Saksa (2006) 0,3 0,6 1,0 Alankomaat (1993).... 2,1 Ranska (2004) 0,2 0,8 1,0 Iso-Britannia (2006) ,3 Espanja (2006) 0,4 1,1 1,5 Itävalta (2006) 0,2 0,7 0,9 Unkari (2008) 0,5 1,0 1,5 Venäjä (2005).... 0,7 LÄHDE: Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007, Statistics Estonia, Statistics Austria, Hungarian Central Statistical Office ja Wikipedia (Iso-Britannia 2006 ja Alankomaat 1993) Kulttuurialan vienti oli tuontia suurempi vain Tanskassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa. Viennin volyymi oli vain 13 % tuonnin volyymista Norjassa, Iso-Britanniassakin vain 67 % ja Suomessa 71 %. Ruotsissa oltiin 98 %:lla lähellä tasapainoa. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta ja liikevaihto 2003 Kirjatuotanto Osuus BKT:stä Liikevaihto % Milj. Suomi 3,2* Ruotsi 2, Norja 3, Tanska 3, Viro 2,4 612 Saksa 2, Alankomaat 2, Ranska 3, Iso-Britannia 3, Espanja 2, Itävalta 1, Unkari 1, * Suomen tieto vuodelta 2006, Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus; vuoden 2003 tieto on 3,1 % LÄHDE: Eurostat ja Amadeus (The Economy of Culture in Europe) Kirjatuotannon nimikkeiden määrä asukaslukuun nähden oli selkeästi korkein Virossa. Suomea korkeampi se oli myös Iso-Britanniassa ja Tanskassa. Suomen ja Tanskan asemaan vaikutti ratkaisevasti tietokirjallisuuden nimikkeiden kaikkein korkein määrä tarkasteltavissa maissa. Erittelyä kauno- ja tietokirjallisuuden kesken ei kuitenkaan ollut käytettävissä Virosta, Alankomaista, Iso-Britanniasta ja Venäjältä.

8 Kirjojen tuonti ja vienti 2006 Yhteensä Tuonti EU:sta % EU:n ulkopuolelta % Yhteensä Vienti EU:iin % EU:n ulkopuolelle % Vienti / asukasta Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Kirjojen tuonti ja vienti Kirjojen vienti oli suhteellisesti suurinta tuontiin verrattuna Saksassa, Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Itävallassa taas tuonti oli lähes kuusinkertainen vientiin verrattuna. Tuonnin osuus EU:n ulkopuolelta oli selvästi korkein Iso-Britanniassa ja selvästi pienin Itävallassa. Ruotsin viennistä suuntautui korkein osuus EU:n ulkopuolelle ja Virosta pienin. Suomen tuonnista valtaosa tuli EU-maista ja viennistäkin kaksi kolmasosaa suuntautui näihin maihin. Viennin arvo asukasta kohden oli selvästi suurin Iso-Britanniassa ja pienin Unkarissa. Suomessa vienti oli toiseksi pienin. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Äänitteiden myynti Äänitteiden myynnistä CD-levyt muodostivat ylivoimaisesti suurimman osan. DVD-levyt olivat erityisen vahvassa asemassa Alankomaissa. Kotimaisten äänitteiden osuus oli erityisen vahva Venäjällä ja Ranskassa, kun taas ulkomaalaisten osuus oli vahvin Itävallassa ja Alankomaissa. Klassinen musiikki oli vahvimmillaan Itävallassa mutta varsin vahva se oli myös Suomessa. Virosta tietoa ei ollut saatavissa. Äänitteiden tuonti ja vienti CD-levyjen vienti ylitti arvoltaan tuonnin vain Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa ja selvästi eniten Alankomaissa, jossa vienti oli lähes viisinkertainen tuontiin näh- den. Tuonnin osuus oli selvästi suurin Suomessa, lähes viisinkertainen verrattuna vientiin. Erityisesti tuonti mutta myös vienti oli keskimäärin selvästi EU-maiden välistä. Kuitenkin Ruotsin viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle. Viennin arvo asukasta kohden oli selvästi korkein Alankomaissa ja Itävallassa ja pienin Unkarissa, Espanjassa ja Suomessa. Norjasta ja Venäjältä tietoa ei ole saatavissa. Eräiden kulttuurituotteiden ja -palvelujen hintoja Kulttuurituotteiden hintataso oli erityisen alhainen Venäjällä ja pääosin myös Unkarissa. Muissa tarkasteltavissa maissa vaihtelu oli oopperanlipun hintaa lukuun ottamatta vähäisempää. Näissä maissa CD-levyn hinta oli korkein Suomessa ja halvin Iso-Britanniassa. Kirja oli kallein Tanskassa ja halvin Norjassa. Elokuvalippu oli selkeästi kallein Iso-Britanniassa, kun muiden maiden välinen vaihtelu oli varsin vähäistä. Museokäynnistä ei peritty pääsymaksua Norjassa. Muissa maissa maksu asettui 5 ja 15 euron välille. Musiikkitunnin hinta oli Itävallassa 10 ja Ruotsissa 28 euroa. Oopperalipun hinta oli Iso-Britanniassa viisitoistakertainen verrattuna hintaan Virossa. Suomessa kulttuurituotteiden hintataso oli keskimääräistä korkeampi museon pääsymaksua ja oopperalipun hintaa lukuun ottamatta. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

9 CD-levyjen tuonti ja vienti 2006 Tuonti Vienti Vienti / Yhteensä EU:sta % EU:n ulkopuolelta % Yhteensä EU:iin % EU:n ulkopuolelle % asukasta Suomi Ruotsi Tanska Viro Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari LÄHDE: Eurostat, Cultural statistics (2007 edition) Äänitteiden myynti 2006 Äänitetyyppi, % myynnin arvosta CD DVD Muut digitaaliset Muut Kotimainen Ulkomainen Klassiset Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa Alankomaat Ranska Iso-Britannia Espanja Itävalta Unkari Venäjä LÄHDE: Recording industry in Numbers London: IFPI, Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007 Yhteenvetolaskelma vertailusta Käsitellyn aineiston yhteenvetotarkastelun ulkopuolelle on jätettävä Venäjä, koska sitä koskevat tiedot puuttuvat niin monesta indikaattorista. Norja voidaan ottaa tarkasteluun 14 indikaattorin ja muut maat 18 indikaattorin pohjalta. Ne ovat: 1 julkiset kulttuurimenot asukasta kohden, 2 museokäynnit 100 asukasta kohden, 3 yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden, 4 kulttuuria tärkeänä pitävien kansalaisten osuus, 5 vähintään kerran vuodessa teatterissa kävijöiden osuus (Norjaa lukuun ottamatta), 6 elokuvissa käynnit asukasta kohden, 7 kotimaisten elokuvien markkinaosuus, 8 laajakaistayhteydet kotitalouksissa, 9 Internet-yhteydet kotitalouksissa, 10 kulttuurialan työvoiman osuus koko työvoimasta, 11 naisten osuus kulttuurialan työvoimasta, 12 ulkomaalaisten osuus kulttuurialan työvoimasta, 13 korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kulttuurialan työvoimasta, 14 kulttuurin toimialan osuus bruttokansantuotteesta (Suomi vuoden 2003 pohjalta), 15 kulttuurin tavaroiden ja palvelujen viennin suhde tuontiin 16 kauno- ja tietokirjallisuustuotannon uusien nimikkeiden määrä asukasta kohden, 17 kirjojen viennin arvo asukasta kohden (Norjaa lukuun ottamatta) ja 18 CD-levyjen viennin arvo asukasta kohden (Norjaa lukuun ottamatta).

10 CD-levyjen, kirjojen ja elokuvalippujen hinnat, museoiden pääsymaksu sekä musiikkitunnin ja oopperalipun hinnat 2008 CD-levy 1) Kirja 2) Elokuvalippu 3) Museon pääsymaksu 4) Musiikkitunti 5) Oopperalippu 6) Suomi 22,9 35,9 8,9 7,0 25,0 44,0 Ruotsi 14,7 24,5 9,9 9,9 28,0 53,0 Norja 16,9 11,3 8,5 Ei maksua 21,5 38,5 Tanska 20,2 44,3 8,7 10,8 20,3 63,2 Saksa 15,5 25,0 7,3 9,0 26,0 45,0 Viro 16,3 18,3 7,7 5,1 21,0 9,6 Alankomaat 20,0 28,0 9,5 12,5 16,5 55,0 Ranska* 17,0 25,2 5,6 9, ,0 Iso-Britannia 12,6 15,3 15,1 14,6 27,9 140,8 Espanja 18,5 29,9 6,9 6,0 13,3 68,0 Itävalta 17,0 25,7 8,0 9,0 12,0 65,6 Unkari 15,0 9,0 4,8 3,8 10,0 22,6 Venäjä 6,4.. 4,2 4,4 5,8 8,8 1) Coldplayn albumi Viva la Vida, 2) Ken Follet, Maailma vailla loppua (Suomen hinta kovakantisen kirjan; pehmeäkantinen 9,50 ), 3) Elokuva Mama Mia, 4) kansallismuseo tai modernin taiteen museo, 5) lasten pianotunti julkisessa musiikkikoulussa, 6) toisen parven lippu pääkaupungin oopperassa. * Ranskan tiedot vuodelta 2007 vastaavasta Euroopan neuvoston lähteestä (2008); levy, kirja ja elokuva, joiden hinnanmuodostusta tarkasteltiin, olivat toiset kuin vuoden 2008 aineistossa. LÄHDE: Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, 10th edition 2009 Yhteenvetolaskelma on tehty siten, että kullekin maalle on laskettu sijoituspiste kussakin indikaattorissa, jonka jälkeen pisteet on laskettu yhteen ja summa on jaettu kahdeksallatoista (Norjan osalta neljällätoista) keskimääräisen sijoituksen saamiseksi. Laskelma osoittaa, että maiden erot ovat ääripäiden osalta varsin huomattavat. Tanskan sijoituspisteiden keskiarvo on kaksi ja puoli kertaa parempi kuin Unkarin; niiden keskiarvojen erotus on lähes kuusi pistettä. Sen sijaan esimerkiksi Tanskaa kärjessä seuraavien viiden maan sijoituspisteen keskiarvo asettuu noin yhden pisteen sisään. Suomi sijoittuu kahdeksannelle sijalle, hivenen Ranskan jälkeen ja hivenen Saksan edelle. Muiden pohjoismaiden kuten myös Iso-Britannian ja Alankomaiden sijoitus on erinomainen ja selvästi Suomea parempi. Sijoituspistejärjestyksen rinnalla vähintään yhtä tärkeä havainto yhteenvetolaskelmassa on, että kaikilla tarkastelussa olevilla mailla on omat vahvuutensa - kuten myös omat heikkoutensa. Yhdeksän maata saa vähintään yhden ykkössijan jossakin indikaattorissa ja 11 maata vähintään yhden ykkös- tai kakkossijan. Heikoin sija on kymmenellä maalla 11 tai 12. Alankomailla lukumääräisesti yleisin sijoitus on ensimmäinen sija, joita on yhteensä viisi. Virolla ja Ranskalla yleisin sijoitus on ykkössija kolmessa indikaattorissa kuten myös yhdessä muussa indikaattorissa. Suomen yleisin sijoitus on kolmas sija ja yhdeksäs sija neljässä indikaattorissa. Yhteenvetolaskelma mukaista sijoittumisjärjestystä arvioitaessa on muistettava, että se pätee todennäköisesti vain näihin käytettyihin 18 indikaattoriin. Jos tarkas- teluun olisi lisättävissä kymmenkunta muuta indikaattoria, sijoittumisjärjestys todennäköisesti muuttuisi. Johtopäätöksiä Kulttuuri on monin osin erittäin haasteellinen tilastoinnin kohde. Kun esimerkiksi koulutuksen puolella voidaan nojautua henkilötietopohjaisiin tiedonkeruisiin, tämä ei ole kulttuurin puolella pääsääntöisesti lainkaan mahdollista. Luovan talouden voimakas kasvu viime vuosikymmeninä on saanut aikaan niin Suomessa kuin muuallakin sen, että kulttuuria koskevaa tilastointia on ryhdytty tehostamaan. Suomessa Tilastokeskus on laatinut ensimmäisen kulttuurin kansantaloudellisia vaikutuksia kuvaavan kansantalouden tilinpitojärjestelmään pohjautuvan kulttuurisatelliittitilinpidon (Kulttuurin satelliittitilinpito, Pilottiprojektin loppuraportti, Opetusministeriön julkaisuja 2008:20). Myös Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt ovat pitkään panostaneet kehittämistyöhön. Eri maiden tilastoinnissa on kuitenkin edelleen huomattavia eroja, eikä tässäkään analyysissä käytetyn aineiston osalta voida varmuudella sanoa, että se kaikin osin mittaa kaikissa maissa tarkalleen samaa ilmiötä. Kokonaiskuvan luomista eri maiden kulttuuriprofiileista vaikeuttaa myös se, että analyysissä käytetyt tietoaineistot ja indikaattorit ovat niin ikään suurelta osin jouduttu valitsemaan sillä perusteella, mistä asioista ja ilmiöistä ylipäänsä on tietoa saatavilla riittävän kokoisesta ja edustavasta maaryhmästä. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:5

11 Yhteenvetolaskelma maiden sijoittumisesta indikaattoreissa Sijoituspisteet Sijat Yhteensä Keskiarvo Paras sija Heikoin sija Yleisin sija Tanska 70 3,89 1 (2 kpl) 9 (1 kpl) 3 (5 kpl) Alankomaat 89 4,94 1 (5 kpl) 12 (1 kpl) 1 (5 kpl) Iso-Britannia 94 5,22 1 (1 kpl) 10 (1 kpl) 6 (5 kpl) Norja 73/14 5,21 1 (1kpl) 12 (1 kpl) 2 (3 kpl) Ruotsi 96 5,33 1 (1 kpl) 11 (1 kpl) 4,6 (3 kpl) Viro 106 5,89 1 (3 kpl) 11 (2 kpl) 1,9 (3 kpl) Ranska 115 6,39 1 (4 kpl) 12 (2 kpl) 1,4 (3 kpl) Suomi 117 6,50 1 (1 kpl) 11 (1 kpl) 3,9 (4 kpl) Saksa 120 6,67 3 (1 kpl) 11 (1 kpl) 4 (4 kpl) Espanja 136 7,56 2 (3 kpl) 12 (1 kpl) 10 (5 kpl) Itävalta 145 8,06 1 (1 kpl) 12 (3 kpl) 8 (4 kpl) Unkari 170 9,44 2 (1 kpl) 12 (6 kpl) 12 (6 kpl) Tässä analyysissä eri maita on tarkasteltu opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategian neljään osioon perustuvan tavoitekehikon pohjalta. Kulttuuriseen perustaan liittyvistä indikaattoreista sekä julkisten kulttuurimenojen että museokäyntien osalta Ruotsi, Norja ja Tanska nousevat kärkisijoille ja ovat selvästi Suomen edellä. Sen sijaan yleisten kirjastojen lainojen määrässä asukasta kohden Suomi on selvästi kärjessä ja Tanska selvästi toisena. Kansalaisten kulttuuriosallistumisen indikaattoreista Viro ja Suomi ovat teatterissakäynnissä edellä muita, kun taas elokuvissakäynnissä Ranska ja Iso-Britannia ovat vahvimpia, ja Suomi sijoittuu häntäpäähän. Kotimaisten elokuvien markkinaosuudessa Suomi on keskikastissa ja Ranska ylivoimainen kärkimaa. Vaikka Suomi sijoittuu kotitalouksien laajakaista- ja Internet-yhteyksien tiheydessä keskitasoa paremmin, Suomi on kuitenkin viime vuosina jäänyt jälkeen muiden pohjoismaiden kehityksestä. Luovan työn tekijöitä koskevista indikaattoreista kulttuurialan työvoiman osuudessa Suomi, Ruotsi ja Tanska sijoittuvat kärkiryhmään Alankomaiden jälkeen. Sen sijaan ulkomaalaisen kulttuurityövoiman osuus on useimmissa maissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Vain Unkari jää jälkeen Suomesta. Kulttuurin ja talouden indikaattoreissa Suomella on vahvuuksia ja heikkouksia. Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta kuten myös kirjatuotanto on korkealla tasolla, mutta kulttuuriviennin indikaattoreissa Suomen menestys on verrattain heikko. CD-levyjen viennin ja tuonnin epätasapaino oli Suomessa vuonna 2006 kaikkein suurin. Analyysissä tehdyn yhteenveto- ja vertailulaskelman mukaan Suomi sijoittuu tarkasteltavien maiden joukossa keskiviivan alapuolelle, kahdeksanneksi. Tanska, Norja ja Ruotsi sijoittuvat Iso-Britannian ja Alankomaiden ohella selvästi ja Viro ja Ranska jonkin verran Suomen edelle. Saksa tulee hivenen Suomen jälkeen. Tanska on ylivoimainen ykkönen ja Unkari peränpitäjä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kulttuuri vaikuttaa varsin vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa (mm. kulttuurin korkeat BKT- ja työvoimaosuudet). Toisin kuin joskus julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, julkinen sektori ei Suomessa käyttänyt ainakaan 2000-luvun puolivälissä varsinkaan pohjoismaisessa vertailussa erityisen paljon voimavaroja kulttuurin tukemiseen. Vahvistaisivatko lisäpanostukset, jotka nyt on aloitettu, enemmän kulttuurin sivistyksellistä ja taloudellista vaikuttavuutta? Suomen keskimääräisesti keskinkertainen kokonaissijoitus tarkastelevien maiden joukossa osoittaa, että kehittämisen varaa on vielä monella kulttuurin lohkolla Euroopan kärkeen ja muiden pohjoismaiden tasolle yltämisessä. Ponnistukset kulttuuriviennin edistämiseksi ovat tämänkin aineiston valossa perusteltuja. Jos toistaiseksi erittäin vähäinen ulkomaalaisten osuus Suomen kulttuurityövoimasta lähtee nousuun, sen voi olettaa vaikuttavan myönteisesti suomalaiseen kulttuurin kansainväliseen liikkuvuuteen. Suomalaisten kulttuuriosallistuminen voisi olla aktiivisempaa ja kulttuurin arvostus vahvempaa.

12 Aiemmin ilmestyneet: 2009:4 Suomi Kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish Education System in an International Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes, , esa.pirnes@minedu.fi Johtaja Paula Tuomikoski, , paula.tuomikoski@minedu.fi Neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää , heikki.maenpaa@minedu.fi Erikoissuunnittelija Tomi Halonen , tomi.halonen@minedu.fi ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)