Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Tässä katsauksessa tarkastellaan ennen muuta kulttuuripalvelujen ja kulttuuritarjonnan alueellista saatavuutta sekä kulttuurityön tekemistä ja koulutustarjontaa maan eri osissa. Katsauksen pääasiallisena lähdeaineistona on Tilastokeskuksen Kulttuuria alueittain -tilastokirja (Kulttuuri ja viestintä 2007). Katsauksen pääviesti on se, että kulttuuri vaikuttaa verrattain tasaisesti ja vahvasti kaikissa maakunnissa, vaikka taulukoissa erikseen käsitelty pääkaupunkiseutu muodostaakin eräin osin mm. kansallisen erityisasemansa takia oman lukunsa. Pääkaupunkiseutujen osalta kulttuuripalvelujen keskittyneisyys on kansainvälinen ilmiö. Muidenkin suurien kaupunkien vaikutus näkyy tarkastelussa. Juuri kaupungit kantavat huomattavan vastuun kulttuuripalvelujen rahoituksesta. Toisaalta on todettava, että kaikissa maakunnissa on valtakunnallisesti kiinnostavia ja kansallisesti merkittäviä ja ainutlaatuisia kulttuurilaitoksia ja -palveluja. Katsauksesta käy ilmi myös se, että kulttuuripalvelujen alueellinen tasaisuus ei koske vain valtionosuuksilla tai muulla julkisella rahoituksella tuettuja palveluita, vaan myös monia pääosin liiketaloudellisin perustein tuotettuja palveluita.

2 Maakunta Museoyksiköt Henkilötyövuodet Museokäynnit / 100 asukasta / asukas Uusimaa ,4 Pääkaupunkiseutu ,3 Muu Uusimaa ,0 Itä-Uusimaa ,3 Varsinais-Suomi ,3 Satakunta ,3 Kanta-Häme ,9 Pirkanmaa ,6 Päijät-Häme ,5 Kymenlaakso ,0 Etelä-Karjala ,3 Etelä-Savo ,1 Pohjois-Savo ,2 Pohjois-Karjala ,6 Keski-Suomi ,1 Etelä-Pohjanmaa ,5 Pohjanmaa ,4 Keski-Pohjanmaa ,0 Pohjois-Pohjanmaa ,9 Kainuu ,3 Lappi ,2 Ahvenanmaa 7 * 537 * Koko maa ,4 *) tieto ei käytettävissä. Museot, henkilöstö, museokäynnit ja museomenot maakunnittain 2005 Museot Tilastokeskuksen vuonna 2007 ilmestynyt Kulttuuria alueittain -tilastokirja (Kulttuuri ja viestintä 2007) antaa monipuolisen kuvan Suomen kulttuuripalveluista, kulttuuriharrastuksista ja kulttuurin tekemisestä maan eri alueilla vuonna Tähän suppeaan katsaukseen on poimittu vain osa aiheita tilastokirjan laajasta aineistosta. Valintaan on vaikuttanut myös se, mistä aiheista kirjasta saa maakuntakohtaisia tietoja. Katsauksessa on käytetty tilastokirjan taulukoissa esitettyjä perustietoja joko sellaisenaan tai niiden perusteella laskettuja tunnuslukuja. Tämän katsauksen taulukoissa esitetään myös Ahvenanmaata koskevat tunnusluvut, mutta tekstissä käsitellään kulttuurin tilaa vain Manner- Suomen maakunnissa. Lisäksi tässä katsauksessa käytetään maakuntien kulttuuriprofiilin luomiseksi kulttuurialan koulutusta koskevia tietoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen oppilaitos- ja koulutustilastoihin. Kaupunkien keskeistä roolia kulttuuripalvelujen järjestämisessä käsitellään myös vasta ilmestyneessä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja Suomen Kuntaliiton raportissa (Minna Ruusuvirta, Pasi Saukkonen, Johanna Selkee ja Ditte Winqvist, Kulttuuritoiminnan kustannukset 14 kaupungissa vuonna 2006, Helsinki 2008). Kulttuuriperintöä vaalivien päätoimisesti hoidettujen museoiden 335 yksiköstä muodostuva museoverkko kattaa varsin tasaisesti maan kaikki maakunnat. Väkilukuun suhteutettuna museoyksiköitä on eniten Keski-Suomessa, lähes kaksi kertaa maan keskiarvoa enemmän. Maakuntien väliset erot kasvavat tarkasteltaessa museohenkilöstön määrää henkilötyövuosien perusteella. Koko maan henkilötyövuodesta tehtiin 47 % Uudellamaalla ja siitä 92 % pääkaupunkiseudulla. Muutoin henkilötyövuodet maakunnittain suhteessa väkilukuun jakaantuivat melko tasaisesti. Muita maakuntia edellä olivat Varsinais-Suomi, Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Museokäyntejä oli koko maassa yli 4,5 miljoonaa eli 86 käyntiä sataa asukasta kohden. Suhteutettuna väkilukuun käyntejä oli eniten Kanta-Hämeessä ja Lapissa ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kanta-Hämeessä käyntejä oli lähes viisitoistakertainen määrä verrattuna Etelä-Pohjanmaahan. Museoiden menot olivat yhteensä lähes 160 miljoonaa euroa eli 30 euroa asukasta kohti. Eniten museoihin käytettiin varoja Uudellamaalla, 57 euroa asukasta kohti, ja vähiten, noin kuusi euroa, Etelä- Pohjanmaalla. Yli maan keskiarvon yllettiin Uudenmaan lisäksi vain Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

3 Maakunta Kirjastoja Henkilötyövuodet Lainat / asukas Kokoelmat / asukas Toimintamenot / asukas Uusimaa ,2 4,4 47,6 Pääkaupunkiseutu ,2 3,6 64,9 Muu Uusimaa ,7 6,3 41,4 Itä-Uusimaa ,8 8,7 46,3 Varsinais-Suomi ,9 7,8 44,8 Satakunta ,3 9,2 45,4 Kanta-Häme ,2 8,3 47,7 Pirkanmaa ,0 7,8 48,2 Päijät-Häme ,5 8,0 48,5 Kymenlaakso ,2 9,0 46,7 Etelä-Karjala ,0 7,7 40,2 Etelä-Savo ,2 8,8 46,1 Pohjois-Savo ,7 9,0 46,6 Pohjois-Karjala ,6 10,4 47,5 Keski-Suomi ,1 9,6 49,4 Etelä-Pohjanmaa ,5 10,4 43,6 Pohjanmaa ,0 10,9 51,8 Keski-Pohjanmaa ,0 12,1 53,6 Pohjois-Pohjanmaa ,9 8,8 46,4 Kainuu ,0 10,6 56,5 Lappi ,9 11,7 55,7 Ahvenanmaa 17 * 17,7 12,0 * Koko maa ,2 7,8 47,3 Yleiset kirjastot, henkilöstö, lainat, kokoelmat ja menot maakunnittain 2005 Kirjastot ja kirjakaupat Yleiset kirjastot edustavat kulttuurin tarjonnassa alueellista tasa-arvoa parhaimmillaan. Lähes tuhannen kirjaston verkko kattaa varsin tasaisesti koko maan. Väkilukuun suhteutettuna ääripäitä ovat Uusimaa, jossa kirjastojen lukumäärä on puolta pienempi kuin maan keskiarvo, ja Pohjanmaa, jossa kirjastoja on kaksi kertaa keskiarvoa enemmän. Muiden maakuntien väliset erot ovat tässä suhteessa pieniä. Kirjastohenkilöstön määrä suhteessa väkilukuun jakaantuu maakuntien kesken vieläkin tasaisemmin kuin kirjastojen lukumäärä. Henkilötyövuosien määrä koko maassa oli Suhteessa asukasmäärään se oli suurin Kainuussa, noin 20 % keskiarvoa suurempi, ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, vajaa 10 % keskiarvoa pienempi. Lainausten määrä oli koko maassa 106 miljoonaa eli 20 lainaa asukasta kohden. Erot maakuntien välillä olivat varsin pieniä. Suhteessa asukasmäärään eniten lainattiin Kainuussa (25 lainaa) ja vähiten Itä-Uudellamaalla (16 lainaa). Kirjastokokoelmien määrä oli 41 miljoonaa, kahdeksan kokoelmaa asukasta kohden. Kokoelmien määrä asukasta kohden oli pienin Uudellamaalla ja suurin Keski-Pohjanmaalla. Yleisten kirjastojen toimintamenot olivat yhteensä 248 miljoonaa euroa eli 47 euroa asukasta kohden. Menot jakaantuivat asukasmäärään suhteutettuna erittäin tasaisesti koko maassa. Eniten kirjastomenoihin käytettiin Kainuussa, 57 euroa asukasta kohden, ja vähiten eli 40 euroa Etelä-Karjalassa. Maan lähes 400 kirjakaupan verkko kattaa koko maan maakuntien asukasmäärään suhteutettuna melko tasaisesti. Eniten kirjakauppoja oli väkilukuun suhteutettuna Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Kymenlaaksossa ja Lapissa. Kirjakauppojen henkilöstömäärä oli koko maassa noin Siitä 42 % työskenteli Uudellamaalla ja tästä määrästä 92 % pääkaupunkiseudulla. Muissa maakunnissa kirjakauppahenkilöstön määrä suhteutettuna väkilukuun oli melko tasainen. Tätä kuvaa myös se, että koko maan keskiarvo ylittyy Uudenmaan lisäksi vain Varsinais-Suomessa. Vähiten henkilöstöä oli Lapissa ja Kymenlaaksossa. Lähes 250 miljoonan euron liikevaihdosta 42 % tehtiin Uudellamaalla ja siitä 91 % pääkaupunkiseudulla.

4 Maakunta Kirjakauppoja Kaupat / Henkilöstö as. Uusimaa 92 1,4 589 Pääkaupunkiseutu 70 1,4 542 Muu Uusimaa 22 1,2 47 Itä-Uusimaa 6 1,3 18 Varsinais-Suomi 33 1,4 124 Satakunta 15 1,3 37 Kanta-Häme 15 1,8 40 Pirkanmaa 40 1,7 124 Päijät-Häme 10 1,0 33 Kymenlaakso 7 0,8 25 Etelä-Karjala 8 1,2 23 Etelä-Savo 16 2,0 34 Pohjois-Savo 19 1,5 54 Pohjois- Karjala 11 1,3 27 Keski-Suomi 18 1,3 46 Etelä-Pohjanmaa 20 2,2 47 Pohjanmaa 14 1,6 31 Keski-Pohjanmaa 10 2,8 18 Pohjois-Pohjanmaa 24 1,3 73 Kainuu 10 2,2 18 Lappi 8 0,9 25 Ahvenanmaa 3 2,2 6 Koko maa 379 1, Kirjakaupat ja henkilöstö maakunnittain 2005 Teatteri ja elokuva Valtionosuutta saavia puhe- ja tanssiteattereita oli koko maassa yhteensä 58, joista 20 sijaitsi Uudellamaalla ja niistä kaikki pääkaupunkiseudulla. Teatteri puuttui vain Itä-Uudenmaan maakunnasta. Teattereissa on esityskertoja kaikkiaan noin Asukasmäärään suhteutettuna esityskertoja oli eniten Uudellamaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla ja selvästi vähiten, vain kolmannes koko maan keskiarvosta, Pohjois-Pohjanmaalla. Teatterilippuja myytiin koko maassa lähes 2,4 miljoonaa. Myytyjen lippujen määrä asukasmäärään suhteutettuna oli korkein Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ja selvästi alhaisin, alle neljännes koko maan keskiarvosta, Pohjois-Pohjanmaalla. Elokuvateatterisaleja oli koko maassa 332, ja ne jakaantuivat suhteessa väkilukuun erittäin tasaisesti eri alueilla paria maakuntaa lukuun ottamatta. Saleja oli asukasta kohden selvästi eniten Lapissa ja selvästi vähiten Etelä-Karjalassa. Elokuvissakäyntejä oli koko maassa noin 6,1 miljoonaa eli keskimäärin 1,2 käyntiä asukasta kohden. Suurten kaupunkiseutujen maakunnissa eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla käyntimäärä asukasta kohden oli noin kaksi kertaa maan keskiarvoa suurempi, kun taas Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla noin puolet keskiarvosta. Koko maan lipputulot olivat noin 45 miljoonaa euroa, joista noin 46 % kertyi Uudeltamaalta, ja siitä noin 93 % pääkaupunkiseudulta. Elokuvakulttuurin alueellista saatavuutta kokonaisuutena tarkasteltaessa olisi otettava huomioon myös elokuvafestivaalit ja alueelliset elokuvakeskukset, joita ei ole voitu kuitenkaan tähän tarkasteluun ottaa. Äänitetuotanto ja musiikkiliikkeet Äänitteiden kustantajia oli koko maassa 388, henkilöstöä 372 ja liikevaihto oli noin 65 miljoonaa euroa. Toiminta oli voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa kustantajista toimi 51 % ja henkilöstöstä 66 % ja jonka osuus liikevaihdosta oli 75 %. Toiminnan volyymi oli toiseksi suurinta Pohjanmaan maakunnassa, jossa liikevaihto asukasta kohden oli yli kaksi kertaa suurempi kuin Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Liikevaihdon volyymi asukasta kohden ylitti koko maan keskiarvon vain Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Alle kymmenesosaan maan keskiarvosta sijoittuivat Satakunta, Pohjois- Savo, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Musiikkiliikkeitä oli koko maassa yhteensä 259 ja ne jakaantuivat asukasmäärä huomioon ottaen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta varsin tasaisesti maakunnittain. Eniten liikkeitä oli asukasmäärää

5 Maakunta Teattereita Esityskertoja Esityskertoja / 1000 asukasta Myytyjä lippuja Myytyjä lippuja / asukas Uusimaa , ,7 Pääkaupunkiseutu , ,0 Muu Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi , ,4 Satakunta , ,3 Kanta-Häme , ,3 Pirkanmaa , ,7 Päijät-Häme , ,3 Kymenlaakso , ,3 Etelä- Karjala , ,4 Etelä-Savo , ,3 Pohjois-Savo , ,4 Pohjois-Karjala , ,2 Keski-Suomi , ,3 Etelä-Pohjanmaa , ,4 Pohjanmaa , ,4 Keski-Pohjanmaa , ,4 Pohjois-Pohjanmaa , ,1 Kainuu , ,3 Lappi , ,5 Ahvenanmaa Koko maa , ,5 Valtionosuusteatterit, esityskerrat ja myydyt liput maakunnittain 2005 Maakunta Teatterisaleja Salit / asukasta Elokuvissakäyntejä 1000 Käynnit / asukas Uusimaa 79 1, ,1 Pääkaupunkiseutu 60 1, ,5 Muu Uusimaa 19 1, ,7 Itä-Uusimaa 5 1,0 57 1,1 Varsinais-Suomi 33 1, ,0 Satakunta 13 1, ,3 Kanta-Häme 11 1, ,0 Pirkanmaa 32 1, ,9 Päijät-Häme 11 1, ,1 Kymenlaakso 13 1, ,0 Etelä-Karjala 4 0, ,2 Etelä-Savo 12 1,6 98 0,9 Pohjois-Savo 13 1, ,1 Pohjois-Karjala 12 1, ,1 Keski-Suomi 19 1, ,6 Etelä-Pohjanmaa 14 1,4 94 0,7 Pohjanmaa 11 1, ,2 Keski-Pohjanmaa 5 1,4 30 0,6 Pohjois-Pohjanmaa 20 1, ,1 Kainuu 6 1,4 65 1,1 Lappi 17 1,8 89 0,5 Ahvenanmaa 2 1,4 16 1,4 Koko maa 332 1, ,2 Elokuvateatterit ja elokuvissakäynti maakunnittain 2005

6 Maakunta Äänitteiden kustantajia Kustantajia / as. Henkilöstö Liikevaihto / asukas Uusimaa 219 3, ,1 Pääkaupunkiseutu 196 3, ,4 Muu Uusimaa 23 1,2 11 2,1 Itä-Uusimaa 4 0,9 2 3,4 Varsinais-Suomi 31 1,4 23 6,2 Satakunta 9 0,8 2 0,9 Kanta-Häme 7 0,8 3 2,2 Pirkanmaa 39 1,7 31 7,8 Päijät-Häme 8 0,8 14 7,2 Kymenlaakso 5 0,5 2 1,8 Etelä-Karjala 5 0,7 7 5,9 Etelä-Savo 2 0,3 * * Pohjois-Savo 4 0,3 2 1,1 Pohjois-Karjala 6 0,7 2 1,5 Keski-Suomi 7 0,5 2 0,6 Etelä-Pohjanmaa 8 0,8 5 5,2 Pohjanmaa 15 1,7 8 16,1 Keski-Pohjanmaa 3 0,9-0,9 Pohjois-Pohjanmaa 9 0,5 5 1,5 Kainuu 1 0,2 * * Lappi 4 0,4 2 1,4 Ahvenanmaa 2 1,5 * * Koko maa 388 1, ,3 Äänitetuotanto maakunnittain vuonna 2005 Maakunta Musiikkiliikkeitä Liikkeitä / Henkilöstö Liikevaihto / asukas as. Uusimaa 69 1, ,8 Pääkaupunkiseutu 59 1, ,0 Muu Uusimaa 10 0,5 9 4,4 Itä-Uusimaa 4 0,9 2 2,6 Varsinais-Suomi 25 1, ,7 Satakunta 10 0,9 9 14,3 Kanta-Häme 8 1,0 10 8,9 Pirkanmaa 30 1, ,2 Päijät-Häme 10 1, ,1 Kymenlaakso 1 0,1 * * Etelä-Karjala 5 0,7 5 7,3 Etelä-Savo 6 0,7 5 6,1 Pohjois-Savo 9 0, ,5 Pohjois-Karjala 7 0,8 9 8,2 Keski-Suomi 13 1, ,9 Etelä-Pohjanmaa 9 0, ,2 Pohjanmaa 17 2, ,0 Keski-Pohjanmaa 4 1,1 1 2,5 Pohjois-Pohjanmaa 16 0, ,2 Kainuu 2 0,5 * * Lappi 10 1,1 11 9,5 Ahvenanmaa 4 1,5 6 35,1 Koko maa 259 1, ,8 Musiikkiliikkeet maakunnittain 2005

7 Maakunta Valtion menot 1000 Valtion menot / asukas Taiteen tuki / asukas Kuntien nettokustannukset / asukas Uusimaa ,8 8,9 128 Pääkaupunkiseutu ,7 11,1 * Muu Uusimaa ,7 3,1 * Itä-Uusimaa ,2 4,6 103 Varsinais-Suomi ,8 2,2 122 Satakunta ,0 1,7 118 Kanta-Häme ,5 1,5 125 Pirkanmaa ,4 2,9 141 Päijät-Häme ,6 2,1 144 Kymenlaakso ,8 0,8 118 Etelä-Karjala ,0 0,6 116 Etelä-Savo ,0 1,0 113 Pohjois-Savo ,1 1,7 121 Pohjois-Karjala ,8 2,0 121 Keski-Suomi ,6 1,9 119 Etelä-Pohjanmaa ,9 0,4 103 Pohjanmaa ,6 1,2 142 Keski-Pohjanmaa ,7 0,9 128 Pohjois-Pohjanmaa ,0 1,4 123 Kainuu ,9 1,1 154 Lappi ,6 1,6 135 Ahvenanmaa 62 23,0 1,6 106 Koko maa ,3 3,7 126 Valtion menot kulttuuriin, taiteen valtion tuki (Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien tuki) ja kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2004 kohden Pohjanmaalla, kaksi kertaa maan keskiarvoa enemmän. Yli 83 miljoonan euron liikevaihto sen sijaan jakautui suhteessa asukasmäärään alueellisesti varsin epätasaisesti. Koko maan liikevaihdosta tehtiin 34 % pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto asukasta kohden oli korkein pääkaupunkiseudulla (28 ) ja alhaisin Keski-Pohjanmaalla (2,5 ) ja Itä-Uudellamaalla (2,6 ). Koko maan keskiarvon (15,8 ) yläpuolelle sijoittuivat Uudenmaan lisäksi Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja Pohjanmaa. Kulttuurin talous 2005 maakunnittain Valtion kulttuurimenot kohdistuvat erittäin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle mm. suurten kansallisten kulttuurilaitosten ylläpidon takia. Valtion lähes 340 miljoonan euron kulttuurimenoista pääkaupunki sai 58 %. Valtion menot olivat asukasta kohden pääkaupunkiseudulla olivat 222 euroa eli 3,5-kertaiset koko maan keskiarvoon verrattuna. Alhaisimmat valtion kulttuurimenot olivat muulla Uudellamaalla kuin pääkaupunkiseudulla, ainoastaan kuusi euroa asukasta kohden. Muissa maakunnissa menot asukasta kohden vaihtelivat Etelä-Pohjanmaan 18 euron ja Etelä-Savon 38 euron välillä. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien jakama taiteen tuki oli koko maassa runsaat 19 miljoonaa euroa, josta pääkaupunkiseudun osuus oli 59 % ja koko Uudenmaan yhteensä 63 %. Pirkanmaan osuus oli 7 % ja Varsinais-Suomen 6 %. Muiden maakuntien osuus vaihteli 0 3 %:n välillä. Tämä taiteen tuki oli koko maassa keskimäärin 3,7 euroa asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla tämä oli 11,1 euroa ja alimmillaan eli 0,4 eurossa Etelä-Pohjanmaalla. Erot selittyvät pääasiassa taiteilijakunnan kotipaikkakunnilla. Kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden jakaantuivat suhteellisen tasaisesti eri alueilla. Kustannukset olivat koko maassa keskimäärin 126 euroa asukasta kohden. Suurimmat eli 154 euroa ne olivat Kainuussa ja pienimmät eli 103 euroa Itä- Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kulttuurin toimialan työvoima ja kulttuurialan työpaikat Kulttuurin toimialan lähes hengen työvoimasta 38 % työskenteli pääkaupunkiseudulla, jossa kulttuurin osuus koko työllisestä työvoimasta oli lähes kaksinkertainen koko maan keskiarvoon (3,8 %) verrattuna. Muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla kulttuurin toimialan työllisten osuus kaikista työllisis-

8 Työllinen työvoima kulttuurin toimialoilla maakunnittain 2004 Kulttuurialan toimipaikat ja liikevaihto maakunnittain 2005 Maakunta Työllinen työvoima kulttuurialalla Osuus koko työllisestä työvoimasta % Uusimaa ,8 Pääkaupunkiseutu ,7 Muu Uusimaa ,4 Itä-Uusimaa ,7 Varsinais-Suomi ,8 Satakunta ,5 Kanta-Häme ,4 Pirkanmaa ,7 Päijät-Häme ,9 Kymenlaakso ,1 Etelä-Karjala ,2 Etelä-Savo ,3 Pohjois-Savo ,5 Pohjois-Karjala ,4 Keski-Suomi ,2 Etelä-Pohjanmaa ,9 Pohjanmaa ,8 Keski-Pohjanmaa 661 2,3 Pohjois-Pohjanmaa ,4 Kainuu 699 2,3 Lappi ,6 Ahvenanmaa 494 3,8 Koko maa ,8 Maakunta Toimipaikkoja Toimipaikat / 1000 as. Liikevaihto 1000 / asukas Uusimaa ,2 6,7 Pääkaupunkiseutu ,1 8,8 Muu Uusimaa 993 2,6 0,8 Itä-Uusimaa 290 3,1 0,9 Varsinais-Suomi ,8 2,1 Satakunta 494 2,1 1,0 Kanta-Häme 407 2,4 1,3 Pirkanmaa ,2 1,6 Päijät-Häme 544 2,7 1,0 Kymenlaakso 336 1,8 1,1 Etelä-Karjala 233 1,7 0,6 Etelä-Savo 326 2,0 1,4 Pohjois-Savo 426 1,7 1,0 Pohjois-Karjala 332 2,0 0,9 Keski-Suomi 627 2,3 1,1 Etelä-Pohjanmaa 403 2,1 0,7 Pohjanmaa 460 2,6 1,0 Keski-Pohjanmaa 154 2,2 0,8 Pohjois-Pohjanmaa 682 1,8 0,7 Kainuu 138 1,6 0,5 Lappi 449 2,4 0,7 Ahvenanmaa 98 3,6 4,5 Koko maa ,1 2,6 Kulttuurialan koulutus tä vaihteli 4,7 %:sta (Itä-Uusimaa) 1,9 %:iin (Etelä- Pohjanmaa). Kulttuurialan toimipaikkoja oli koko maassa kaikkiaan yli Niistä 37 % sijaitsi pääkaupunkiseudulla. Muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla toimipaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään jakaantui verrattain tasaisesti. Toimipaikkojen 13,7 miljardin euron liikevaihdosta 64 % tehtiin pääkaupunkiseudulla, jossa liikevaihto oli euroa asukasta kohden. Muissa maakunnissa liikevaihto asukasta kohden vaihteli 500 eurosta (Kainuu) euroon (Varsinais-Suomi). Koko maan keskiarvo oli euroa asukasta kohden. Kulttuurialan ammatillista ja korkea-asteen koulutusta järjestetään vuonna 2008 yhteensä 97 oppilaitosyksikössä. Näistä yksiköistä ammatillisiin oppilaitoksiin kuului 53, ammattikorkeakouluihin 28 ja yliopistoihin 16. Ammatillista koulutusta järjestäviä oppilaitosyksiköitä oli kaikissa maakunnissa, ammattikorkeakouluyksiköitä Itä-Uuttamaata ja Kainuuta lukuun ottamatta kaikissa muissa maakunnissa ja yliopistokoulutusta järjestäviä yksiköitä kymmenessä maakunnassa. Kulttuurialan koulutusta järjestetään lisäksi mm. kansanopistoissa. Kulttuurialan koulutustarjonta ns. nuorten koulutuksen uusien opiskelijoiden määrällä mitattuna oli vuonna 2006 yhteensä yli aloittajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajia oli noin 3 900, ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittajia noin ja yliopistokoulutuksen aloittajia Kulttuurialan koulutuksen painoarvo maakunnan koko koulutustarjonnassa oli suurin Pohjois- Karjalassa ja Päijät-Hämeessä, jossa se oli lähes kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Suppeinta tarjonta oli Itä-Uudellamaalla ja Satakunnassa.

9 Maakunta Ammatilliset oppilaitokset (peruskoulutus) Ammattikorkeakoulut Yliopistot Yhteensä Uusimaa Josta pääkaupunkiseutu Muu uusimaa 5 5 Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 1 1 Lappi Itä-Uusimaa 1 1 Yhteensä Kulttuurialan oppilaitosyksiköt maakunnittain Maakunta vuotias väestö alueella Uudet opiskelijat yhteensä Kulttuurialan uusien osuus v. väestöstä Uusimaa ,3 % Varsinais-Suomi ,2 % Satakunta ,0 % Kanta-Häme ,2 % Pirkanmaa ,8 % Päijät-Häme ,5 % Kymenlaakso ,0 % Etelä-Karjala ,3 % Etelä-Savo ,6 % Pohjois-Savo ,1 % Pohjois-Karjala ,4 % Keski-Suomi ,6 % Etelä-Pohjanmaa ,3 % Pohjanmaa ,5 % Keski-Pohjanmaa ,4 % Pohjois-Pohjanmaa ,8 % Kainuu ,2 % Lappi ,7 % Itä-Uusimaa ,4 % Ahvenanmaa ,8 % Koko maa ,2 % Kulttuurialan uudet opiskelijat maakunnittain 2006

10 1. Suurten kaupunkikeskusten maakunnat Uusimaa 4,7 Varsinais-Suomi 5,9 Pirkanmaa 4,5 Sijoituspisteiden keskiarvo 2. Muut maakunnat Sijoituspisteiden keskiarvo Itä-Uusimaa 9,7 Satakunta 10,6 Kanta-Häme 7,1 Päijät-Häme 7,4 Kymenlaakso 14,5 Etelä-Karjala 14,5 Etelä-Savo 10,8 Pohjois-Savo 11,2 Pohjois-Karjala 10,3 Keski-Suomi 9,5 Etelä-Pohjanmaa 14 Pohjanmaa 7,6 Keski-Pohjanmaa 9,3 Pohjois-Pohjanmaa 12,2 Kainuu 11,2 Lappi 8,3 Yhteenvetolaskelma. Maakuntien kulttuuriprofiili 2005 Analyysin eri indikaattorien pohjalta (museokäynnit / asukas, kirjastolainat / asukas, kirjakaupat / asukas, valtionosuusteatterien esityskertoja / asukas, elokuvakäynnit/asukas, äänitekustantajia/asukas, musiikkiliikkeitä/asukas, valtion kulttuurimenot / asukas, taiteen tuki / asukas, kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset / asukas, kulttuurin toimialojen osuus koko työllisestä työvoimasta ja kulttuurin toimipaikat / asukas) on laskettu tunnusluku, joiden perusteella on katsottu kunkin maakunnan sijoittuminen vertailussa. Sijoittumisten pohjalta on laskettu kunkin maakunnan sijoituspisteiden keskiarvo taulukkoon maakuntien kulttuuriprofiili Kaaviossa maakuntien kulttuuriprofiilin vaihtelu suhteessa keskiarvoon on kuvattu maakuntien sijoituspisteiden keskiarvon poikkeamaa kaikkien maakuntien keskiarvosta (9,7 sijoituspistettä). Johtopäätöksiä Edellä käsitellyn aineiston perusteella voidaan todeta, että kulttuuri vaikuttaa verrattain tasaisesti ja vahvasti maan kaikilla alueilla. Merkille pantavaa on, ettei tämä koske vain valtionosuuksilla tai muulla julkisella rahoituksella tuettuja kulttuuripalveluja, vaan myös eräitä pääosin liiketaloudellisin perustein tuotettuja palveluja kuten kirjakauppoja, elokuvateattereita ja musiikkiliikkeitä. Uudenmaan maakunta asettuu maakuntatarkastelussa pääkaupunkiseudun merkityksen takia monissa palveluissa omaan erityisasemaansa. Tämä näkyy erityisen vahvasti myös valtion rahoituksen kohdistumisessa kuten myös monissa liikevaihtoa asukasta kohti kuvaavissa tunnusluvuissa, äärimmillään äänitetuotannossa. Myös kulttuurin toimiala asettuu pääkaupunkiseudulla sekä työllisen työvoiman määrän että toimipaikkojen määrän suhteen selvästi maan keskiarvon yläpuolelle. Pääkaupunkiseudun asema ylikorostuu tarkastelussa siitäkin syystä, että erillisen seudun irrottaminen maakuntakokonaisuudesta myös hämärtää vertailua, mikä näkyy myös muun Uudenmaan monista hyvin alhaisista tunnusluvuista. Sama vaikutus olisi varmasti sillä, jos esimerkiksi Turun seutu irrotettaisiin Varsinais-Suomesta tai Tampereen seutu Pirkanmaasta. Pääkaupunkiseudun erityisasemaan vaikuttaa myös se, että palvelujen kuluttajia tulee myös ei vain muulta Uudeltamaalta ja lähimaakunnista vaan koko maasta. Tarkasteltaessa myös Uuttamaata muiden maakuntien tapaan yhtenä kokonaisuutena, keskimääräinen yleiskuva muuttuu. Monissa tunnusluvuissa tosin Uusimaa edelleen nousee kärkisijoille, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi asettuvat selvästi maan keskiarvon yläpuolelle. Suurten kaupunkikeskusten maakuntien vertailussa Pirkanmaa nousee jopa Uudenmaan edelle. Näitä maakuntia onkin syytä tarkastella omana ryhmänään kulttuuripalvelujen ja - työn suhteen.

11 Maakuntien kulttuuriprofiilin vaihtelu suhteessa keskiarvoon -6 Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa -6 Itä-Uusimaa Suurten kaupunkikeskusten maakunnat Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Muut maakunnat Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Myös muita maakuntia voidaan tarkastella kulttuuriprofiililtaan omana ryhmänään, mutta tällöinkin on otettava huomioon monia taustatekijöitä. Merkittävää kuitenkin on, että useat maakunnat ovat edukseen jossain tarkastelussa mukana olevassa asiassa. Eräissä palveluissa Lappi, Kainuu, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Pohjois-Karjala nousevat näyttävästi keskiarvoa paremmiksi. Valtion kulttuurimenot asukasta kohden ovat Uudenmaan jälkeen korkeimmat Etelä-Savossa. Erityisesti Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa taas näyttävät jäävän monissa tunnusluvuissa varsin alhaiselle tasolle. Vaikka katsauksessa esitettyihin taulukoihin ja indikaattoreihin liittyy niiden taustaselityksiin tai saatavilla olevan tiedon rajallisuuteen liittyen tulkinnanvaraisuutta, niiden muodostamaa kokonaiskuvaa voi pääpiirteissään arvioida sen perusteella, kuinka eri maakunnat keskimäärin sijoittuvat esitettyjen tunnuslukujen perusteella. Sijoittuminen on esitetty kulttuuriprofiilia käsittelevissä taulukoissa. Liikevaihtoa koskevat tunnusluvut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Jatkossa kuva maakuntien kulttuuriprofiileista täydentyneekin juuri alan liiketoiminnan osalta. Joillakin alueilla on jo selvitetty yksityiskohtaisemmin kulttuurialan yritystoimintaa, mutta kattava ja vertaileva kuva maakunnista vielä puuttuu.

12 Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-alyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. Aiemmin ilmestyneet 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin LISÄTIETOJA: neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää ( , heikki.maenpaa@minedu.fi), erikoissuunnittelija Esa Pirnes ( , esa.pirnes@minedu.fi) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen ( , tomi.halonen@minedu.fi) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)