KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009
|
|
- Tyyne Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio Matti Kyrö, OPH KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUTIETOA KOULUTUKSESTA EDUCATION AT A GLANCE 2009 OECD on julkaissut vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa Education at a Glance. Education at a Glance 2009:n tiedot koskevat pääosin vuotta 2007, mutta se sisältää myös runsaasti kehitystrendejä kuvaavaa tietoa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. 1 Koko väestön koulutus Suomi kuuluu niihin maihin, joissa koulutustaso on viime vuosikymmenen aikana kasvanut niin, että eri ikäryhmien väliset koulutustasoerot ovat muodostuneet sangen suuriksi. Yhdysvalloissa ei ole käytännössä lainkaan eroja yliopisto- ja ammattikorkeakoulutustamme vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuksissa iän mukaan, vuotiaista jokseenkin yhtä suuri osuus (30 %) kuin vuotiaistakin (31 %) on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Suomessa sen sijaan vastaavat luvut ovat 14 prosenttia ja 32 prosenttia. Esimerkiksi Etelä-Koreassa korkeakoulutukseen panostukset ovat viime vuosikymmeninä olleet mittavia niin, että sukupolvien väliset koulutuserot ovat kasvaneet erityisen suuriksi. Kun työikäisten vanhimmassa päässä korkeakoulukoulutuksen saaneita on vain joka kymmenes, niin vuotiaissa osuus on 34 prosenttia. Kuvio 1. Vähintään toisen asteen (lukio ja ammatillinen peruskoulutus) koulutuksen suorittaneiden osuus väestöstä ikäryhmissä ja vuotiaat eräissä OECD-maissa (2007).
2 2 Yhä harvemmat työikäiset ovat Suomessa enää vailla perusasteen jälkeistä koulutusta ja osuus pienenee edelleen suurten ikäluokkien siirtyessä enenevässä määrin eläkkeelle. Vuonna 1997 melkein kolmasosa vuotiaista oli vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, mutta vuonna 2007 osuus oli pudonnut alle 20 prosentin. OECD-maiden keskiarvo pieneni samana ajanjaksona 37 prosentista 30 prosenttiin. Koulutukseen osallistuminen Suomessa on 20 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä selvästi yleisempää kuin OECD-maissa keskimäärin vuotiaista 43 prosenttia on joko kokopäivä- tai osa-aikaopiskelijoita, kun OECD-maissa keskimäärin vain joka neljäs on opiskelemassa. Tanskassa on Suomen jälkeen toiseksi eniten opiskelijoita tässä ikäryhmässä, mutta sielläkin osuus on 5 prosenttiyksikköä alempi. Yhtäältä runsas koulutukseen osallistuminen on kansakunnan osaamisvarannon kannalta hyvä asia, mutta toisaalta se tarkoittaa työmarkkinoille siirtymisen hidastumista. Sveitsiä ja Turkkia lukuun ottamatta kaikissa OECD-maissa naiset suorittavat miehiä useammin toisen asteen tutkinnon. Suomessa ero naisten hyväksi on selvä, mutta varsinkin Islannissa miesten toiselle asteelle kouluttautuminen tuntuu jäävän todella pahasti naisista jälkeen. Kun verrataan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää tyypilliseen tutkinnon suorittajaikäluokkaan, niin miesten suhdeluku Islannissa on 69 ja naisten 104. Suomessa vastaavat luvut ovat 92 ja 102. Suomessa kaikenikäisten suorittamien tutkintojen määrää verrataan 19-vuotiaiden ikäluokkaan. Korkeakoulujen tutkinnon suorittamisasteessa on sukupuolten välillä vielä suurempia eroja naisten hyväksi. Suomessa sukupuolten välinen ero on yli 25 prosenttiyksikköä. Monesti alhaisten lukukausimaksujen tai maksuttoman opetuksen maissa keskustellaan siitä, motivoisivatko korkeammat maksut opiskelijoita saattamaan opintonsa päätökseen paremmin. Education at a Glancen tietojen pohjalta ei kuitenkaan voida osoittaa riippuvuutta maksujen ja opintojen loppuun suorittamisen välillä. 2 Tytöt eteviä monissa aineissa Education at a Glancessa on tehty syvempiä analyyseja vuoden 2006 PISA-tutkimuksesta. Siinä todetaan muun muassa, että hyvin luonnontieteissä menestyvät tytöt ovat huippusuoriutujia myös matematiikassa ja lukutaidossa selvästi poikia useammin. Kun parhaiten menestyvistä pojista 37 prosenttia oli parhaiten menestyvien joukossa kaikissa kolmessa aineessa, niin tytöistä vastaava osuus oli 50 prosenttia. Suomessa vastaavat osuudet olivat 36 prosenttia ja 56 prosenttia. Suomalaisessa koulutuksessa huiput eivät erotu samalla tavoin kuin muissa hyvien oppimistulosten maissa. Etelä-Koreassa 85 prosenttia parhaista tytöistä ja 68 prosenttia parhaista pojista kuuluu huippuihin kaikissa kolmessa oppiaineessa. Sellaisia 15-vuotiaita oppilaita, jotka eivät PISA-tutkimuksessa sijoittuneet huippusuoriutujien joukkoon missään tutkituissa oppiaineissa, oli OECD-maissa keskimäärin 82 prosenttia oppilaista. Suomessa osuus oli 67 prosenttia. Tytöistä hiukan pienempi osuus (67 %) kuin pojista (68 %) ei ollut luettavissa huippusuoriutujiksi. OECD:ssa osuudet olivat päinvastoin. Vain Etelä-Koreassa, Suomessa ja Taiwanissa sekä pojista että tytöistä vähintään 30 prosenttia kuului huippuihin ainakin jossakin aineessa.
3 3 Kuvio 2. Niiden luonnontieteissä huippusuoriutuvien osuus, jotka kuuluvat huippuihin myös matematiikassa ja lukutaidossa sukupuolen mukaan eräissä OECD-maissa (PISA-tutkimus 2006). 3 Koulutuksen kustannukset ovat pysyneet kohtuullisina Vuonna 2006 Suomessa koko koulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat OECD-maiden keskiarvon tasolla, runsaat euroa. Tämä on reilusti vähemmän kuin opiskelijakohtaisilta kustannuksiltaan kalleimmassa OECD-maassa, Yhdysvalloissa (yli euroa). Suhteellisesti ottaen suurimmat kustannukset Suomessa ovat korkeakoulutuksessa, sillä opiskelijakohtaiset kustannukset, euroa, olivat noin 350 euroa korkeammat kuin OECD-maissa keskimäärin. Korkeakoulutuksen kustannukset olivat meillä hiukan yli kaksinkertaiset verrattuna perusopetuksen kustannuksiin. Kehittyvissä maissa suhteelliset panostukset korkeakoulutukseen ovat merkittävästi suurempia. Esimerkiksi Brasiliassa korkeakoulutuksen kustannukset ovat yli kuusinkertaiset perusopetukseen verrattuna. Sen sijaan Islannissa korkeakoulutuksen kustannukset ovat pienemmät kuin perusopetuksen kustannukset. Tähän selitys on, että Islannissa korkeakoulutuksen tarjonta on rajattua ja monia kalliita koulutuksia hankitaan ulkomailta. Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna Suomen korkea-asteen koulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti ovat noin viidenneksen alemmat, kun mukaan lasketaan korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset. Ruotsissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat lähes kaksinkertaiset Suomeen verrattuna eli varsinaiset opetuksen kustannukset ovat Suomessa ja Ruotsissa lähes samansuuruiset. Keskimääräinen opiskeluaika yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on Suomessa Education at a Glancen mukaan 4,9 vuotta, kun se OECD:ssä keskimäärin on 4,1 vuotta. Näin koko koulutusajan kumulatiiviset kustannukset (noin euroa) korkeakouluissamme ovat yli 8000 euroa korkeammat kuin OECD:ssä keskimäärin. Suurimmillaan koko korkeakoulutuksen kustannukset yhtä opiskelijaa kohti ovat Sveitsissä,
4 4 Itävallassa ja Hollannissa, noin euroa. Tosin sellaisten korkeiden koulutuskustannusten maiden, kuten Yhdysvaltojen, Luxemburgin ja Norjan tiedot puuttuvat tämän indikaattorin osalta. Pisimmät koulutusajat taas ovat Saksassa, Itävallassa, Kreikassa ja Hollannissa, joissa kaikissa korkeakouluopiskelijan keskimääräinen opiskeluaika on yli 5 vuotta. Ruotsissa korkeakouluopiskelijan keskimääräinen opiskeluaika, 4,7 vuotta, ei paljoa eroa Suomen vastaavasta. Islannissa ja Tanskassa sen sijaan korkeakouluopiskelijat käyttävät aikaa opintoihinsa vain 3,7 vuotta. Osuutena bruttokansantuotteesta mitattuna Suomen koulutuskustannukset (5,8 %) olivat vuonna 2006 vain hiukan OECD:n keskitason (5,7 %) yläpuolella. Islannissa (8,0 %), Yhdysvalloissa (7,4 %), sekä Etelä-Koreassa ja Tanskassa (7,3 %) osuus bruttokansantuotteesta oli OECD:n korkeinta tasoa. Vaikka Norjassa opiskelijakohtaiset kustannukset ovat selvästi Suomen kustannuksia korkeammat, niin bruttokansantuoteosuus jäi kuitenkin 5,4 prosenttiin. Ruotsissa osuus oli 6,3 prosenttia. Taloudellisen taantuman vaikutus bruttokansantuoteosuuteen ei vuoden 2006 luvuissa vielä näy. Suhdannetilanteella on kuitenkin olennainen vaikutus koulutusmenojen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi Suomessa vastaava osuus oli vuonna 1995, laman vaiheessa, 6,3 prosenttia, mikä oli yksi OECD-maiden korkeimpia. Kuvio 3. Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta vuosina 2000 ja 2006 eräissä OECD-maissa, prosenttia. 4 Korkeakoulujen maksuissa maiden välillä suuria eroja Julkaisussa on vertailtu OECD-maiden korkeakouluopiskelijoiden maksamia maksuja opetuksesta. Vertailussa lukuvuodelta olivat mukana useimmista maista vain julkiset oppilaitokset. Korkeimmillaan lukukausimaksut olivat keskimäärin yli euroa Yhdysvalloissa (yksityisissä korkeakouluissa noin euroa). Japanissa, Koreassa ja Iso-Britanniassa julkisten korkeakoulujen lukukausimaksut olivat euron luokkaa, mutta näissä maissa yli kaksi kolmasosaa
5 5 korkeakouluopiskelijoista oli yksityisissä oppilaitoksissa. Suomen lisäksi eräissä Euroopan maissa ei ole lukukausimaksuja ainakaan julkisissa korkeakouluissa. Näitä maita olivat muun muassa Irlanti, Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. Ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään myös eri tavoin maksuja eri maissa. Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta käytäntönä on, että ulkomaalaisilta peritään samat maksut kuin kotimaisiltakin opiskelijoilta. Ulkomaalaisia kohdellaan maksujen suhteen samanarvoisesti myös eräissä maissa, joissa kaikilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja. Tällaisia maita ovat muun muassa Saksa, Ranska, Espanja, Japani. Enemmistössä maita kuitenkin ulkomaalaisilta peritään korkeampia lukumaksuja kuin oman maan kansalaisilta, Tanska näiden joukossa. 5 Palkkakustannuksiin neljä viidesosaa koulutuksen kustannuksista Opettajien ja muun henkilökunnan palkkauskustannukset ovat OECD-maissa keskimäärin noin 80 prosenttia oppilaitosten kustannuksista kaikilla koulutusasteilla korkeakouluja lukuun ottamatta. Korkeakouluissa osuus on keskimäärin 68 prosenttia. Erot maiden välillä ovat kuitenkin palkkakustannusten osuuksissa melko suuria. Portugalissa ja Meksikossa perusopetuksen kustannuksista oli vuonna 2006 yli 95 prosenttia opettajien ja muun henkilökunnan palkkakustannuksia, kun Iso-Britanniassa, Slovakiassa, Suomessa (67 %) ja Tšekin tasavallassa ne jäivät alle 70 prosentin. Suomessa palkkakustannusten kansainvälisesti vertaillen alhaiseen osuuteen vaikuttavat muun muassa koulukuljetusten kustannukset ja ehkä osittain myös kehittyneet oppimateriaalit ja välineet. Peruskoulun yläluokkien ja toisen asteen koulutuksen kustannuksista palkkojen osuus oli Suomessa OECD-maiden toiseksi alhaisin, 65 prosenttia oppilaitosten kustannuksista oli palkkauskustannuksia. Tšekin tasavallassa osuus oli 60 prosenttia ja näiden kahden maan lisäksi vain Ruotsissa ja Slovakiassa osuus jäi alle 70 prosentin tällä koulutusasteella. Korkeakouluissa OECD-maissa yleensä palkkakustannusten osuus oli selvästi alempi kuin muilla koulutusasteilla, mutta Suomessa korkeakoulutuksen osuus, 63 prosenttia, oli lähes samaa luokkaa kuin muillakin koulutusasteilla. Etelä-Koreassa, Slovakiassa ja Tšekin tasavallassa korkeakoulujen henkilöstön palkat muodostivat vain hiukan yli puolet korkeakoulujen kustannuksista. Enimmillään palkkojen osuus oli yli 80 prosenttia kustannuksista Islannissa, Espanjassa ja Ranskassa. 6 Koulutuksen määrällinen kasvu jatkuu Koulutukseen osallistumisaste vuotiaiden ikäluokassa on kasvanut 7 prosenttiyksikköä vuosina , Suomessa kasvu samana ajanjaksona oli 15 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 ikäryhmän osallistumisaste Suomessa oli 43 prosenttia, joka on OECD-maiden korkein. Vielä 1995 Suomi oli Tanskan jälkeen toisena osallistumisasteella mitattuna. Osallistumisasteen kasvu johtuu pitkälti korkeakoulutuksen määrän kasvusta ja sitä kautta pidentyneistä opiskeluajoista. OECD-maissa keskimäärin koulutukseen osallistui vuotiaista neljäsosa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tästä ikäryhmästä oli koulutuksessa OECD:n keskiarvoa pienempi määrä nuoria. Näissä maissa myös vuotiaiden
6 6 koulutukseen osallistumisaste jäi alle OECD:n keskiarvon. Luvut kertovat näiden maiden koulutusjärjestelmien valikoivuudesta. Vaikka Suomessa 20 vuotta täyttäneet olivat ikätovereitaan selvästi enemmän koulutuksessa, niin vuotiaat eivät kuitenkaan olleet osallistumisasteella mitattuna aivan OECD:n kärjessä. Belgiassa, Puolassa, Irlannissa ja Tšekin tasavallassa 90 prosenttia tai enemmän vuotiaista oli koulutuksessa. Näistä maista vain Puolassa osallistumisaste säilyi seuraavassakin kymmenvuotisikäryhmässä suhteellisen korkeana, yli 30 prosentissa. Suomessa 88 prosenttia vuotiaista oli koulutuksessa. Suomessa koulutukseen osallistuvien osuutta alentaa lähinnä varusmiespalvelus ja lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeinen viive jatko-opiskelupaikan hakemisessa tai saamisessa. Koulutukseen osallistumisaste Suomessa kertoo kahdesta erilaisesta koulutusjärjestelmän haasteesta. Yhtäältä meillä on alle 20-vuotiaita, joilla on riski syrjäytyä vaille koulutusta jäämisen takia. Toisaalta vuotiaat siirtyvät työelämään muiden maiden nuoria myöhemmin. Samaan aikaan, kun Suomessa ikäryhmässä vuotiaat koulutukseen osallistumisaste on korkea, on vuotiaista miehistä (8,3 %) OECD:n keskimääräistä (7,3 %) suurempi osuus koulutuksen ulkopuolella ja työttömänä. Tämä heijastelee sekä toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymisen viivettä että toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittumisen kitkaa. 7 Yhä useammat opiskelevat ulkomailla OECD:n ja Unescon tietojen pohjalta on arvioitu pitkän aikavälin kehitystä muualla kuin kotimaassaan opiskelevien määrissä. Vuonna 1975 koko maailmassa korkea-asteen opiskelijaa opiskeli kotimaansa ulkopuolella, kun vastaava määrä oli vuonna 2007 jo 3,0 miljoonaa opiskelijaa. Näistä valtaosa eli 2,5 miljoonaa opiskelijaa oli opiskelemassa jossakin OECD-maassa. Yhdysvallat otti vastaan lukumääräisesti suurimman joukon ulkomaalaisia opiskelijoita, viidesosan kaikista muissa maissa opiskelleista. Seuraavaksi eniten opiskelijoita sijoittui Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan. Kansainvälisen liikkuvuuden määrittely koulutuksessa ei ole aivan yksiselitteistä ja opiskelijoiden tilastoinnin kansalliset erot tekevät maiden välisen vertailun usein hankalaksi. Yksi näkökulma liikkuvuuteen on ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista. Tällä mittarilla Uusi-Seelanti ja Australia vastaanottivat vuonna 2007 suhteellisesti eniten ulkomaalaisia opiskelijoita. Reilusti yli 20 prosenttia näiden maiden korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoista oli ulkomaalaisia. Suomessa osuus oli 3 prosenttia, mutta toisaalta vuosina ulkomaalaisten korkea-asteen opiskelijoiden määrä oli lähes kaksinkertaistunut. Perinteisesti suosituissa korkeakouluopiskelijoiden kohdemaissa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Sveitsissä kasvu oli selvästi lievempää. Tutkijakoulutuksessa maiden suhteellinen suosituimmuus on hiukan erilainen. Iso-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Sveitsissä ulkomaalaisten tutkijakoulutuksessa olevien osuus vuonna 2007 oli yli 40 prosenttia. Suomessa tutkijakoulutuksessa olevista 8 prosenttia oli ulkomaalaisia. OECD-maissa ja OECD:n kuudessa partnerimaassa Brasiliassa, Chilessä, Virossa, Israelissa, Venäjällä ja Sloveniassa opiskelevien suomalaisten selvästi suosituin kohdemaa oli Ruotsi, melkein 40 prosenttia opiskeli siellä. Seuraavaksi suosituimpia olivat Iso-Britannia (18 %), Saksa (9 %), Yhdysvallat (6 %) ja Viro
7 7 (5 %). Muiden maiden opiskelijoiden kohdemaana Suomi puolestaan oli merkittävä virolaisilla opiskelijoilla. Ulkomailla opiskelleista virolaisista 14 prosenttia opiskeli Suomessa. Muita maita, joissa Suomi oli kohdemaana yli yhdellä prosentilla ulkomailla opiskelevista, olivat Ruotsi (4 %), Venäjä (2,3 %) ja Unkari (1,3 %). 8 Luokkaopetusta Suomessa toiseksi vähiten Suomalaisen peruskoululaisen tuntijaon mukainen vähimmäistuntimäärä ikävuosina 7-14 vuotta on alle opetustuntia, kun OECD:n keskimääräinen opetustuntien määrä oli vuonna 2007 melkein tuntia. Vain Virossa (joka ei vielä ole virallisesti OECD:n jäsen) vähimmäistuntimäärä oli vielä pienempi. OECD-maista Italiassa opetustuntien määrä oli korkein, hiukan yli tuntia. Oppiaineiden tuntimäärien vertailu kansainvälisesti on sangen vaikeaa, koska oppiaineiden nimet ja sisällöt vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Matematiikan ja vieraiden kielten osuuksia pakollisten oppituntien määrästä voi kuitenkin suuntaa-antavasti vertailla. Suomessa matematiikkaa opetetaan vuotiaille täsmälleen OECD-maiden keskimääräisen verran ja vieraita kieliä vain hiukan enemmän kuin keskimäärin. Matematiikan opetuksen suhteellisessa määrässä ei ole kuin vähäisiä eroja maiden välillä. Sen sijaan kielissä vaihtelua on enemmän. Kun Australiassa 4 prosenttia ja Irlannissa 7 prosenttia pakollisista oppitunneista on kielten opetusta, niin Luxemburgissa 20 prosenttia tunneista on suunnattu kieliin. Suomessa osuus on 14 prosenttia. Suomessa suhteellisesti pienempi oppituntimäärä annetaan keskimäärin OECD-maiden keskiarvoa pienemmissä luokissa. Perusopetuksen 1-6 luokkien keskimääräinen luokkakoko oli 19,8 oppilasta, kun OECD:n keskiarvo oli 21,4 oppilasta. OECD-maiden vaihteluväli oli Luxemburgin 15,8 oppilaasta Etelä-Korean 31 oppilaaseen. Perusopetuksen ylempien luokkien keskimääräinen luokkakoko 20,1 Suomessa sijoittui myös pienimpien luokkakokojen maiden joukkoon. Islannissa olivat pienimmät luokat, keskimäärin 19,8 oppilasta ja Etelä-Koreassa suurimmat, 35,6 oppilasta. Toisin sanoen PISA-tutkimuksen oppimistuloksiltaan kärkimaiden Suomen ja Etelä-Korean luokkakoot sijoittuvat ääripäihin maiden vertailussa. 9 Suomalaisten opettajien palkkakehitys uran aikana hidasta Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa maiden rankingissa keskivaiheille opettajien ostovoimalla tasoitettuja palkkoja vertailtaessa. Sen sijaan kokemuksen myötä palkkakehitys on suhteellisen hidasta. Esimerkiksi korealaisen luokanopettajan palkka 15 vuoden työkokemuksen jälkeen oli 72 prosenttia alkupalkkaa korkeampi ja huipussaan se oli noussut jo 177 prosenttia. Suomessa vastaavat nousuprosentit olivat 29 prosenttia ja 63 prosenttia. Perusopetuksen ylemmillä luokilla opettajan alkupalkka Yhdysvaltain dollareissa ja ostovoimalla tasoitettuna oli vuonna 2007 Suomessa $ (koska kyse ei ole reaalipalkoista, dollareita ei tässä ole muunnettu euroiksi), palkka 15 vuoden työkokemuksen jälkeen $ ja korkeimmillaan $. Luxemburgilaisella opettajalla vastaavat palkat olivat $, $ ja $, sveitsiläisellä $, $ ja $. Unkarilainen opettaja puolestaan oli paljon tiukemmilla. Hänen palkkakehityksensä
8 8 lähti $:sta, oli 15 vuoden työn jälkeen $:ssa ja huipussaan $ vuodessa. Virolainen opettaja joutuu tulemaan toimeen vielä vähemmällä. Korkein palkka perusopetuksen yläluokilla oli Education at a Glancen mukaan vain $ vuodessa. Suomalaisen opettajan opetusvelvollisuus on OECD-maiden pienimpiä. Suomalaisella luokanopettajalla on keskimäärin 677 tuntia opetusta, kun OECD:n keskiarvo on 798 tuntia ja yhdysvaltalaisella opettajalla tuntia. Kuvio 4. Opettajan opetustuntien määrä vuodessa koulutusasteittain eräissä OECD-maissa (2007). Education at a Glance 2009 sisältää tietoja TALIS-tutkimuksesta (opetuksen ja oppimisen tutkimus), jossa Suomi ei ole ollut mukana. Tutkimuksessa on yritetty muun muassa selvittää, mihin opettajan aika luokkahuoneessa kuluu. Brasilialainen opettaja käyttää noin 70 prosenttia ajastaan varsinaiseen opetustyöhön. Melkein 20 prosenttia ajasta hänellä menee järjestyksen pitämiseen luokassa ja hiukan yli 10 prosenttia hallinnollisiin tehtäviin. Sen sijaan bulgarialainen opettaja käyttää yli 85 prosenttia ajastaan opetukseen. Järjestyksenpitoon hänen tarvitsee käyttää vain noin 8 prosenttia ajastaan.
Education at a Glance 2010
Muistio Matti Kyrö, Opetushallitus Mika Tuononen, Tilastokeskus Education at a Glance 2010 Koulutustaso nousee nopeasti OECD-maissa Suomessa, kuten myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Islannissa ja Virossa
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotSuomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance 2011 -julkaisun indikaattoritietojen pohjalta
Matti Kyrö 8.9.2011 Suomen koulutus kansainvälisessä vertailussa Education at a Glance 2011 -julkaisun indikaattoritietojen pohjalta Korkeakoulututkintojen määrät kasvavat OECD-maissa Suomessa nuorissa
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotSuomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa
Muistio Education at a Glance 2014 Matti Kyrö Suomen koulutus kansainvälisten vertailuindikaattorien valossa 1. Johdanto Education at a Glance 2014:n (EAG) neljä osiota, koulutuksen tuotokset ja oppimisen
LisätiedotEducation at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition. Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu
Education at a Glance: OECD Indicators - 2006 Edition Summary in Finnish Education at a Glance: OECD-mittarit vuoden 2006 julkaisu Suomenkielinen tiivistelmä Education at a Glance tarjoaa kouluttajille,
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotEducation at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition. Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos
Education at a Glance: OECD Indicators - 2005 Edition Summary in Finnish Katsaus koulutukseen: OECD-indikaattorit - vuoden 2005 painos Tiivistelmä suomeksi Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat tärkeässä
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotOppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla
LisätiedotOECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi
OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotEducation at a Glance: OECD Indicators - 2004 Edition
Education at a Glance: OECD Indicators - 2004 Edition Summary in Finnish Käännetty otsikko: käännetty alaotsikko Yhteenveto suomeksi Koulutuksen merkitys yksilöiden ja valtioiden menestyksessä on noussut
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotKuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4
LisätiedotRaportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle Bryssel 4. lokakuuta 2011 Aloittelevien opettajien bruttoperuspalkat ovat lähes kaikissa Euroopan maissa
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotVipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!
3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotProsessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I.
Prosessin eteneminen Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001 Käynnistysseminaari 15. 16.11.2001 Väliraportti 2 12/2002 Lähiopetuspäivät 24. 25.10.2002 Delfoi
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu
Koulutus 2009 Aikuiskoulutustutkimus 2006. Eurooppalainen vertailu Aikuisten koulutukseen osallistuminen yleistä Pohjoismaissa Pohjoismaissa (Norja, Ruotsi, Suomi) asuvat 25 64-vuotiaat osallistuivat koulutukseen
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotOppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014
Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
Lisätiedotongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti
PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin. Suomi menestyi arvioinnissa hyvin. Suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotKielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa
Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007
Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen
LisätiedotKielten opetuksen haasteet korkeakouluissa
Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen
LisätiedotPerusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotKohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja
Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja 16.6.2011 Kirsi Kangaspunta Johtaja Koulutuksen vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen yhä tärkeämpää Koulutuksen tuloksellisuuden vaatimukset
LisätiedotLeonardo-ohjelman kesäpäivät 2014
Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.
LisätiedotVipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!
1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2016
Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotTyöelämä muuttuu monipuolisen
Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotEurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen
Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Korkeakoulutuksen Bolognan prosessin ministerikokouksen yhteydessä Jerevanissa julkaistava raportti tarkastelee monipuolisesti
LisätiedotAikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010
Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden
LisätiedotMatkailutilasto Tammikuu 2016
Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotSuomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014
Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö
LisätiedotSuomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa
Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotAPULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotMitä on jo tehty ja sovittu?
Mitä on jo tehty ja sovittu? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaari Säätytalo 27.10.2011 Lapsia pelaamassa
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
Lisätiedot15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD
KOULUTUS 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - Suomi
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotKoulut, opiskelijat ja opinnot
Koulut, opiskelijat ja opinnot 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
Lisätiedot