Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä

Transkriptio

1 Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä Yrittäjän energia- ja ilmastoseminaari Päivi Laitila, Motiva Oy Sisältö Motiva Lähtökohtia energiatehokkuuden kehittämiseen Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset Työkaluja ja lisätietoja 1

2 Motiva edistää Energiansäästöä ja energiatehokkuutta Uusiutuvan energian käyttöä Materiaalitehokkuutta Pienistä koululaisista suuryrityksiin Yhteistyössä monien verkostojen kanssa Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama Suurin asiakas on TEM:n energiaosasto Liikevaihto 5,1 milj. euroa (2008) Henkilömäärä 37 Motivan palvelut Energiatehokkuussopimusten valmistelu, koordinointi ja seuranta Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kehittäminen Energiaa säästävän tekniikan käyttöönoton vauhdittaminen Materiaalitehokkuuden edistäminen Uusiutuvan energian käytön lisääminen Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian viestintä Asenteisiin ja käyttötottumuksiin vaikuttaminen Seuranta ja vaikutusten arviointi 2

3 Toiminta käytännössä menetelmien teknologioiden informaatiotoiminnan nitominen tehokkaaksi kokonaisuudeksi Lähtökohtia energiatehokkuuden parantamiseen 3

4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi koko maailmassa Energian loppukulutus vuosina sekä perus- ja tavoiteurassa vuosina , TWh 400 TWh Tilasto 100 Perusura Tavoite Visio

5 Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain TWh Häviöt Muut Liikenne Rakennusten lämmitys Teollisuus Sähkönkulutus sektoreittain TWh Siirto- ja jakeluhäviöt Palvelut, julkinen ja muu kulutus Koti- ja maatalous Muu teollisuus ja rakentaminen Kemianteollisuus Metallien jalostus Puu- ja paperiteollisuus 5

6 Energiankäytön tehostaminen toimintaympäristö, työkalut Rakentaminen, korjausrakentaminen uushankinnat Käyttöönotto Käyttö Elinkaarikustannusten huomioon otto suunnittelussa, valinnoissa hankinnoissa Toimintaympäristö, joka johtaa energiaketjun taloudellisimpien ratkaisujen toteutumiseen Energiakatselmukset, tehostamismahdollisuudet ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuudet Energiapalveluyhtiöt (ESCO-toimintamalli) Energian kulutuksen ja energiatehokkuuden arvioinnin ja seurannan organisointi, ohjelma ja välineet Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna milj. m2 milj. m Uudistuotanto milj. m2 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot 10 Rivitalot 0 Ennen luku luku luku luku luku luku luku luku luku luku Omakotitalot

7 Yrityksen toiminnan kannalta tehokas energianhallinta edellyttää Oman energiankäytön tuntemista ja seurantaa Tietoa omista energiansäästömahdollisuuksista Teknistaloudellisesti kannattavien energiatehokkuustoimien määrittämistä ja toteuttamista Energiatehokkuuden huomioonottamista toimintatavoissa, investoinneissa ja hankinnoissa Energian hankinnan eri mahdollisuuksien tuntemista Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta Plan > Do > Check > Act -periaate 5. Johdon katselmus - Arvioidaan energiatehokkuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus riittävyys ja tehokkuus 1. Energiapolitiikka - Energia sisällytetään yrityksen politiikkaan - Sitoutuminen energiatehokkuuteen 4. Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet - Energian mittaus ja raportointi - Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet - Sisäinen auditointi 2. Suunnittelu - Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen - Lakisääteiset ja muut vastuut - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - Energia otetaan huomioon investoinneissa 3. Toteuttaminen - Organisaatio ja energia-asioiden vastuuhenkilöt - Henkilöstön koulutus ja energia-asioiden pätevyydet - Energiatehokkuusjärjestelmän ylläpito - Energiatehokkuus laitehankinnoissa 7

8 Energiatehokkuussopimukset Mikä energiatehokkuussopimus? Vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Tavoitteena kytkeä luontevana osana ympäristö- ja johtamisjärjestelmiin jatkuva parantaminen Mahdollisuus energiapalveludirektiivin velvoitteiden toimeenpanoon ja tulosten seurantaan päästökauppasektorin ulkopuolella 8

9 Sopimuksessa mukana olemisen etuja yritykselle Energiatehokkuus paranee Energiakustannukset pienenevät / kompensoidaan energian hinnan aiheuttamat kustannukset Ympäristöhaitat pienenevät Katselmustuki Investointituki Ympäristöluvan energiatehokkuusvaatimuksen täyttyminen Yrityskuva paranee Kilpailukyky paranee TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU SUUNNITTEILLA KIINTEISTÖMANAGERIT JA -SIJOITTAJAT 9

10 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Energiavaltainen teollisuus EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Kaupan ala Matkailu- ja ravintolapalvelut Yleinen (EK) Toimialaliitto N Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti ENERGIA- PALVELUT Yritys liittyy sopimusjärjestelmään Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Toimiala liittyy puitesopimukseen Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI Energiatehokkuussopimukset muilla sektoreilla Liikenne (vastuuministeriö LVM) tavarankuljetukset ja logistiikka joukkoliikenne Maatalous (vastuuministeriö MMM) käynnistyy 2009 Kiinteistöala (vastuuministeriö YM) asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus 10

11 Energiansäästösopimustoiminnalla aikaansaadut tulokset teollisuudessa, energia- ja kunta-alalla sekä kiinteistö- ja rakennusalalla Energiansäästö, TWh/a Säästö lämpö+polttoaineet, kumulatiivinen Säästö sähkö, kumulatiivinen Säästö lämpö+polttoaineet+sähkö, kumulatiivinen 0,5 1,3 2,4 3,2 4, Toimenpiteiden raportointivuosi 5,1 6,2 7,1 7,7 7,2 9,0 1,8 Energiakatselmukset 11

12 Energiakatselmus Energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen (palvelurakennukset, teollisuus, energia-ala) energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista Energiakatselmuksen toteuttavat Motiva-auktorisoidut energiakatselmoijat yhteistyössä kohteen kanssa. TEM/ Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (säästösopimuskunnat 50 %). Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmuksilla havaitaan keskimäärin säästömahdollisuuksia: lämmössä 16 % sähkössä 7 % veden käytössä 6 % Kolmannes säästöstä voidaan saada aikaan ilman investointeja eli ns. käyttöteknisillä toimenpiteillä Selvitysten mukaan yli kaksi kolmasosaa säästömahdollisuuksista realisoituu käytännössä 12

13 Yhteenveto yksityisen palvelusektorin 500:stä raportoidusta katselmuskohteesta (25 milj. rm 3 ): Kokonaiskulutukset, -kustannukset, säästöpotentiaalit ja investoinnit Nykyinen kulutus YKSITYINEN PALVELU 500 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 16,4 % /a /a 15,6 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 6,3 % /a /a 6,7 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 5,5 % /a /a 5,1 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 9,4 % Säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaalin jakautuminen eri takaisinmaksuluokkiin ja toimenpiteiden toteutumatiedot Yksityinen palvelusektori: 386 kohdetta, toimenpidettä 2,0 Toteutettu Päätetty Harkitaan Ei toteuteta Ei tietoa 1,6 Säästö milj. 1,2 0,8 0,4 0, Takaisinmaksuaika 13

14 TEM energiakatselmus- ja energia-analyysituki 2008 Kaikille pääsääntöisesti tuki enintään 40 % hyväksyttävistä kokonaistyökustannuksista poikkeukset: energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneet kunnat sekä mikro- ja pk yritykset (2003/361/EY) voivat saada tukea enintään 50 % energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneet kunnat voivat saada uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin tukea enintään 60 % Tuki koskee myös uusiutuvien energioiden kuntakatselmuksia ja kuljetusketjujen energiakatselmuksia Tukea ei myönnetä pelkkien asuinrakennusten katselmuksiin eikä maatiloille hankkeessa voi olla max. 10% asuintilavuutta palvelusektorin rakennukseksi voidaan tulkita rakennus, jossa liiketiloja yli 50% TEM investointituet energiansäästöhankkeille (2) Energiatuki on aina haettava ennen hankkeen aloittamista aloittamiseksi katsotaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen Uusi teknologia tuki enintään 40 % kaikki hankkeet käsitellään TEM:ssä Päästökauppaan liittyvät hankkeet vain uuden teknologian hankkeita poikkeuksena energiatehokkuussopimuksiin liittyvät katselmukset ja energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyvät päästöihin ei suoranaisesti vaikuttavat hankkeet ESCO-palveluna toteutettavat hankkeet hankkeet käsitellään paikallisissa TE-keskuksissa energiatehokkuussopimuksiin liittyneille tuki enintään % muille tuki enintään 15 % hakijana voi olla myös ESCO-yritys 14

15 TEM investointituet energiansäästöhankkeille (2) Tavanomaiset energiansäästötoimenpiteet max % myönnetään vain energiantehokkuussopimuksiin liittyneille tapauskohtainen harkinta energiakatselmuksessa ehdotettu toimenpide minimikoko vähintään (pieniä hankkeita voi yhdistää) maksimituki pääsääntöisesti /yritys,a koroton takaisinmaksuaika yli 3 vuotta sähköä säästävät hankkeet etusijalla. Tehonsäästöhankkeille tukea vain, jos myös merkittävää energiansäästöä tai huomattava ympäristöpäästöjen väheneminen. ei asuinrakennuksiin tai maatilojen energiansäästöinvestointeihin kunnossapitotoimenpiteitä ei tueta lämmitystapojen muutosinvestointeja ei tueta, ellei ei ole kyse siirtymisestä uusiutuvien energialähteiden käyttöön omassa energiantuotannossa Työkaluja ja lisätietoja 15

16 Valtakunnallinen Energiansäästöviikko Teemaviikko (vko 41) vuodesta 1997 Vietetään tänä vuonna Tavoitteena nostaa energian tehokas käyttö esiin yrityksissä ja yhteisöissä. Kuluttajien informointi median välityksellä. Toteutustapa vapaa vietetään oman yrityksen sisällä, tai yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa 16

17 Säästöviikolla on teema jokaiselle päivälle Maanantai lämmitys Tiistai liikenne Keskiviikko veden käyttö Torstai laitehankinnat Perjantai sähkön käyttö Viikonloppu materiaalitehokkuus Lisätietoja Energiatehokkuussopimuksista Energiakatselmuksista Energiansäästöviikosta Rakennusten energiatodistuksista, valaistuksesta ww.motiva.fi/energiatodistus, Energiatehokkuustoimikunnan (TEM) työn tuloksista 17

18 18