Nykykriisi ja 1930-luvun lama
|
|
- Pauliina Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nykykriisi ja 1930-luvun lama miten kapitalismi Yhdysvalloissa on muuttunut? Nykyinen talouskriisi alkoi Yhdysvalloista, ja sitä on verrattu 1930-luvun suureen lamaan. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niillä on? Pekka Sauramo Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos Nykyistä talouskriisiä alettiin Yhdysvalloissa pitää jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa pahimpana 1930-luvun suuren laman jälkeen. Vaikka kriisin pituus ei olekaan vielä selvillä, sen rinnastaminen suureen lamaan on luontevaa jo pelkästään sen vakavuuden takia. Tässä kirjoituksessa lähden siitä, että kriisin vakavuuteen ovat molemmissa tapauksessa vaikuttaneet samantapaiset perussyyt. Yhtäläisyyksien esillä pitämisen ohella korostan kuitenkin myös sitä, ettei maailma ole enää samanlainen kuin se oli lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten. Kapitalismi Yhdysvalloissa ja myös muualla on 30 TALOUS & YHTEISKUNTA
2 muuttunut. Muutos näkyy myös tämänhetkisen kriisin tietyissä piirteissä. Käytänkin nykyisen kriisin ja 1930-luvun suuren laman välisten erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua yhtenä yhdysvaltalaisen kapitalismin muuttumisen kuvaamistapana. Jotkut muutospiirteet ovat luonnollisesti yhteisiä lähes kaikille keskeisille kapitalistisille maille, vaikka ne ovatkin selvimmin esillä Yhdysvalloissa. Tulevaisuuden analysointi ei ole kirjoituksen keskeinen tavoite, mutta pohdin lopuksi myös tulevaisuuden näkymiä. Yhdysvalloissa 1930-luvun suuri lama oli pitkä. Jos kriisit ovat samankaltaisia, voiko nykyinenkin kriisi pitkittyä vielä oleellisesti? Mikä kriisejä yhdistää? Sekä nykykriisi että 1930-luvun suuri lama ovat vakavia kapitalistisen talouden kriisejä, koska ne ulottuvat talouden ytimeen eli rahoitusjärjestelmään. Ne ovat rahoitusjärjestelmäkriisejä, koska niissä yksityisen sektorin paha velkaongelma liittyy varallisuusesineiden arvojen voimakkaaseen laskuun tai jopa romahdukseen. Kriisit ovat varallisuusesineiden arvojen putoamisen vaikeuttamia yksityisen sektorin velkakriisejä, koska molempia edelsi velkavetoinen nousukausi, johon liittyi varallisuusesineiden arvojen raju nousu, muun muassa osakkeiden hintakupla. Nousua vauhditti erityisesti säätelyn vähäisyys rahoitusmarkkinoilla, mikä teki sekä velan että riskin oton helpoksi. Vaikka nykykriisin pituus onkin vielä hämärän peitossa, on mahdollista, että molemmat ovat paitsi tavallista syvempiä myös keskimääräistä selvästi pidempiä kriisejä. Taloushistorian perusteella rahoitusjärjestelmäkriisin yhdistyminen yksityisen sektorin velkakriisin pidentää taantumia, koska yksityisen sektorin velkaantuneisuuden vähen- Pekka Sauramon mielestä viimeaikaisista myönteisistä talousuutisista ei pidä innostua liikaa. TALOUS & YHTEISKUNTA
3 Nykykriisi ja luvun suuri lama ovat tasetaantumia, joissa yksityisen sektorin velkaongelmaan yhdistyy varallisuusarvojen voimakas lasku. täminen eli taseiden parantaminen vie aikaa. Kriisejä, joissa yksityisen sektorin paha velkaantuminen yhdistyy varallisuusarvojen voimakkaaseen laskuun, on kutsuttu tasetaantumiksi (engl. balance sheet recession), koska tarve parantaa yksityisellä sektorilla toimivien talousyksikköjen rahoituslaitosten, muiden yritysten, kotitalouksien taseita eli rahoitusasemaa hallitsee koko talouden kehitystä (Koo 2008). Se voi esimerkiksi johtaa yritysten tekemien investointien rajuun laskuun ja myös kulutuksen voimakkaaseen supistumiseen. Sekä 1930-luvun suurta lamaa että nykykriisiä voidaan pitää esimerkkeinä tasetaantumasta. Myös Suomen 1990-luvun alun lama on hyvä esimerkki tasetaantumasta. Suomen lama oli poikkeuksellisen syvä ja pitkä, koska yksityisen sektorin pahan velkaongelman yhdistyminen varallisuusesineiden arvojen laskemiseen heikensi sekä pankkien, muiden yritysten että myös kotitalouksien taloudellista asemaa. Myös Japanin vaisua talouskehitystä 1990-luvulla, jota on pidetty Japanin talouden menetettynä vuosikymmenenä, on luonnehdittu tasetaantumaksi (Koo 2008). Suomen lamasta Japanin talouden suuri taantuma poikkesi kuitenkin muun muassa sillä tavalla, että Japanissa kotitalouksien velkaantuneisuus ei muodostunut keskeiseksi ongelmaksi. Hitaan talouskasvun keskeinen syy oli japanilaisten yritysten tarve parantaa taseitaan velkaantuneisuutta vähentämällä, mikä johti lähes koko 1990-luvun ajan jatkuneeseen hyvin laimeaan investointitoimintaan (Koo 2008). Yksi oleellinen ero Vaikka molempien kriisien keskeiset peruspiirteet ovat samoja, kriiseissä on myös oleellisia eroja. Vielä ei tiedetä, kuinka pitkä nykykriisistä tulee Yhdysvalloissa verrattuna 1930-luvun lamaan, mutta jo nyt tiedetään velkaongelman olevan joiltakin osin pahempi kuin 1930-luvulla. Suuren laman aikana velkaongelma oli kaikkien sektoreiden yhteenlaskettuja velkoja mittarina käytettäessä pahimmillaan 1930-luvun alkuvuosina, jolloin velkojen suhde kokonaistuotannon arvoon saavutti noin 300 prosentin tason (kuvio 1). Velkaantumisastetta kasvatti kokonaistuotannon raju supistuminen. Vuonna 2008 vastaava luku oli yli 350 prosenttia eli selvästi suurempi. Vaikka ero velkaantumisasteissa onkin huomionarvoinen, vielä oleellisempi on Kuvio 1. Sektorikohtaiset velat Yhdysvalloissa (% BKT:sta) Julkinen sektori Muut yritykset Kotitaloudet Rahoituslaitokset ero velkojen jakaantumisessa. Molempia kriisejä edelsi velkavetoinen nousukausi, mutta velkaantuneisuus kasvoi eri sektoreilla nousukausien aikana eri tavalla. Nykykriisiä edeltäneen nousukauden aikana velkaan tukeutuivat erityisesti rahoituslaitokset ja kotitaloudet. Suurta lamaa edeltäneen nousukauden aikana velkaantuivat ennen kaikkea yritykset. Vaikka kotitalouksien velkaantuminen oli yrityksiä vähäisempää, nekin kasvattivat kulutusta velkarahalla. Kasvua vauhditti 1920-luvulla erityisesti yksi uusi innovaatio, osamaksukauppa, joka helpotti esimerkiksi autojen hankkimista (Persons 1930). Erot velkaantuneisuuden kasvussa eri sektoreilla kuvastavat myös eroja velan käytössä eri sijoitus- ja investointikohteisiin. Onhan ilmeistä, että esimerkiksi teollisuudessa toimivat yritykset ottavat tavallisesti velkaa ensisijaisesti koneiden ja laitteiden hankkimiseen sekä tuotantolaitosten rakentamiseen eivätkä niinkään arvopapereihin sijoittamiseen. Toisaalta rahoituslaitokset sijoittavat varansa lähinnä arvopapereihin. Ero velan käytössä ei kuitenkaan ole hyvin jyrkkä. Myös teollisuudessa toimivat yhdysvaltalaiset yritykset ovat sijoit Lähde: Wolf (2009). Sektorikohtaiset tiedot ovat olemassa vuodesta 1929 lähtien. 32 TALOUS & YHTEISKUNTA
4 Suuren laman alla velkaantuivat yritykset, 2000-luvulla sen sijaan kotitaloudet ja rahoituslaitokset. taneet huomattavasti varoja muuhun kuin pelkästään tuotannolliseen toimintaan. Tämänkaltainen sijoitustoiminnan painopisteen muuttuminen on voimistunut viimeisten vuosikymmenten aikana (ks. esim. Orhangazi 2008). Oleellinen ero nykykriisiä ja suurta lamaa edeltäneitten nousukausien välillä oli se, että 1920-luvun nousukaudella velkarahaa käytettiin enemmän sijoituksiin reaalipääomaan kuin ennen nykyistä kriisiä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö 1920-luvun pörssihuumassakin olisi käytetty huomattavasti velkarahaa esimerkiksi arvopaperisijoituksiin. Talous-historiasta löytyy yllin kyllin esimerkkejä velkarahaan tukeutuneista sijoittajista, jotka menettivät omaisuutensa vuoden 1929 pörssiromahduksessa. Nykykriisiä edeltäneeseen nousukauteen verrattuna velkarahaan tukeutuminen oli kuitenkin vähäisempää. Se kuvastaa sitä, kuinka valtavia erityisesti velan käytöstä johtuvia riskejä yhdysvaltalaisissa rahoituslaitoksissa otettiin ennen nykykriisin puhkeamista. Velkojen kasvu ei ole uusi ilmiö Rahoituslaitosten velkaantuneisuuden vauhdittuminen ei kuitenkaan ole tuore ilmiö. Se alkoi jo 1980-luvulla (kuvio 2). Velkaantuneisuus kasvoi erittäin voimakkaasti 1990-luvulla, mutta siitä huolimatta kasvu vielä kiihtyi selvästi uudelle vuosituhannelle siirryttäessä. Vaikka velkaantuneisuuden kasvu vauhdittui 2000-luvulla erityisesti rahoituslaitoksissa, myös kotitalouksien velat, erityisesti asuntovelat, lisääntyivät oleellisesti. Velkaantuneisuus alkoi kuitenkin kasvaa jo paljon ennen 2000-lukua. Yhdysvalloissa kotitalouksien ostovoiman kasvu on ollut jo 1970-luvulta lähtien varsin vaatimatonta. Siksi kotitalouksien on täytynyt turvautua velanottoon tietyn kulutustason saavuttamiseksi. Nykykriisiä edeltäneen nousukauden aikana jo ennestään velkaantuneet kotitaloudet lisäsivät velkataakkaansa oleellisesti. Taantuman alkaessa yhdysvaltalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus oli huippukorkealla (kuvio 2). Rahoituslaitosten oleellisesti kasvanut rooli velan ottajana kuvastaa paitsi rahoituslaitosten velkaantuneisuuden rajua kasvua myös niiden kasvanutta merkitystä Yhdysvaltojen kansantaloudessa. Vielä 1970-luvun alussa rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistöpalvelujen osuus Yhdysvaltojen kokonaistuotannosta oli noin 15 prosenttia; vuonna 2005 se oli kasvanut noin 20 prosenttiin (Palley 2008, Table 4). Rahoituslaitosten merkityksen kasvu sekä velan että riskin ottajana on oleellinen tekijä, jonka takia nykyriisi ei ole samankaltaisista piirteistä huolimatta samanlainen kuin 1930-luvun suuri lama. Siihen myös tiivistyy keskeinen yhdysvaltalaisen kapitalismin muutoksen piirre. Kapitalismi on rahallistunut Rahoitussektorin ja rahoituslaitosten merkitys on Yhdysvalloissa ja muuallakin nykyään niin suuri, että on alettu puhua kapitalismin rahallistumisesta (engl. financialization). Tällä erityisesti keynesiläisten ja marxilaisten tutkijoiden luvun alkupuolella käyttöön ottamalla luonnehdinnalla tarkoitetaan yleisesti taloudellisen toiminnan painopisteen siirtymistä tuotannollisesta toiminnasta rahakeskeiseen taloudelliseen toimintaan. Kun aiemmin rahoituslaitokset toimivat tuotantotoimintaa helpottavina ja vauhdittavina rahoituksen välittäjinä, niistä on tullut vähintäänkin toinen ja aika ajoin jopa ensisijainen talouskasvun veturi. Muutos on näkynyt muun muassa siten, että verrattuna investointeihin tuotannolliseen pääomaan koneisiin, laitteisiin, tuotantorakennuksiin sijoitukset erilaisiin uusia rahoitusinnovaa- Kuvio 2. Yksityisen sektorin velkojen suhde kokonaistuotantoon (%) Yhdysvalloissa % Rahoituslaitokset Kotitaloudet Muut yritykset Lähde: Federal Reserve, Flow of Funds Accounts; Economic Report of the President 2009, Table B-1. TALOUS & YHTEISKUNTA
5 Sijoituksille on odotettu parempaa tuottoa uudenlaisista arvopapereista kuin kiinteästä pääomasta. tiota kuvastaviin arvopapereihin ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tästä nykykriisiä edeltänyt nousukausi on ehkä paras esimerkki. Muutosta voidaan tulkita siten, että rahallistuneen kapitalismin hallitsemassa maailmassa huomattava osa pääomaa omistavista ja käyttävistä sijoittajista odottaa saavansa paremman tuoton rahoilleen sijoittamalla ne aiempaa suuremmassa määrin muihin kohteisiin kuin kiinteään tuotannolliseen pääomaan. Kapitalismin rahallistumista analysoineet tutkijat ovat selittäneet muutosta monin eri tavoin. 1 Yhdysvalloissa uusmarxilaiset, erityisesti Paul Baranin ja Paul Sweezyn (1966) sekä Harry Magdoffin jalanjälkien seuraajat, lähtevät siitä, että rahallistumisen yksi perussyy on Yhdysvaltojen talouden keskeinen piirre eli sen alttius vaisuun talouskasvuun, stagnaatioon (Foster ja Magdoff 2008). Ongelmat alkoivat kärjistyä 1970-luvulla, jolloin talouskasvun hidastumisen takia myös tuotannolliseen pääomaan tehtyjen investointien tuotot laskivat selvästi. Sen tähden pääomaa alkoi hakeutua tuotannollisesta toiminnasta muualle ja rahoitussektorilla saatujen voittojen osuus kaikista voitoista alkoi kasvaa. Eri vaiheiden jälkeen kehitys huipentui nykyistä kriisiä edeltäneen nousukauden aikana. Rahoitussektorilla saa- 1 Orhangazi (2008) luo katsauksen kapitalismin rahallistumista käsittelevään tutkimukseen. tujen voittojen määrä kasvoi rajusti muussa yritystoiminnassa saatuihin voittoihin verrattuna (kuvio 3). Vielä 1970-luvun alkupuoliskolla rahoitussektorilla saatujen voittojen suhde muussa yritystoiminnassa saatuihin voittoihin oli noin 25 prosenttia; vuoteen 2005 mennessä suhde oli noussut 43 prosenttiin (Palley 2008, Table 10). Rahallistuneessa kapitalismissa keskeiseksi taloudellisen toiminnan muodoksi tulee rahan tekeminen rahalla. Vaikka kapitalismin rahallistumisen voimakas kasvu on kapitalismin historiassa nuori ilmiö, jo Marx kuvasi Pääomassa niitä kapitalismin piirteitä, joita alettiin myöhemmin luonnehtia rahallistumiseksi. Marxin mukaan taloudellista toimintaa kapitalismissa luonnehtii kiertokulku, jossa kapitalisti sijoittaa rahaa (R) tavaroita (T) tuottavaan tuotannolliseen toimintaan ja saa tavarat myytyään enemmän rahaa (R ), koska hän saa itselleen työläisten riistoon perustuvan lisäarvon. Marx kuitenkin ottaa esille myös mahdollisuuden tehdä rahaa (R ) rahalla (R). Kapitalismin rahallistumista voidaan kuvata siten, että kiertokulun R T R ohella tai sijasta kiertokululla R R on Lähde: Economic Report of the President 2009, Table B-1 ja Table B-91. merkittävä rooli. On ilmeistä, että kiertokulun R R hallitsemassa taloudessa spekulaatiolla on keskeinen merkitys tulojen tai tappioiden lähteenä. Voi myös odottaa, että sellaisessa taloudessa sijoittaminen velkarahalla hallitsee taloudellista toimintaa enemmän kuin kiertokulkuun R T R perustuvassa taloudessa (Foster ja Magdoff 2008). Nykykriisissä velkaongelmaa kärjistää se, että velkaantuneisuus oli korkealla tasolla jo ennen kriisiä edeltänyttä ja velkaantuneisuutta valtavasti kasvattanutta, erityisesti asuntomarkkinoille painottunutta nousukautta. Nousun aikana velkojen kasvua vauhdittivat alhaisen korkotason lisäksi rahoitusmarkkinoiden löysän sääntelyn ja valvonnan mahdollistamat uudet rahoitusinstituutiot ja -innovaatiot sekä niihin liittyneet velan ja riskin ottoa lisänneet kannustimet (esim. Rajan 2005). Lopulta riskit toteutuivat, ja rahoitussektorilta alkanut kriisi muuttui koko talouden toimintaa halvaannuttavaksi muun muassa tuotannon supistumisena ja työttömyyden voimakkaana nousuna kuvastuvaksi syväksi taantumaksi. Sitä voi luonnehtia myös toistaiseksi pahimmaksi rahallistuneen kapitalismin kriisiksi. Kuvio 3. Rahoituslaitosten ja muiden yritysten voittojen kasvu kokonaistuotannon kasvuun verrattuna Yhdysvalloissa (1970=100) BKT Rahoituslaitokset Muut yitykset TALOUS & YHTEISKUNTA
6 Pitkittyykö kriisi? Suuren laman aikana talouskehitystä hallitsi yritysten ja kotitalouksien tarve vähentää velkaantuneisuutta, mikä johti investointien ja kulutuksen romahtamisen takia kokonaistuotannonkin romahtamiseen. Se johti myös yleisen hintatason laskuun, deflaatioon, joka aiheutti 1930-luvun alkupuolella velkojen vähentämisestä huolimatta tosiasiallisen velkataakan kasvun (ks. Fisher 1932, 1933). Suureen lamaan liittynyt velka-deflaatio -kierre on yksi mahdollinen kehitysura, joka on ominainen tasetaantumille. Se ei kuitenkaan ole väistämätön kehityssuunta. Laskukauden syvyyteen ja pituuteen voidaan vaikuttaa oleellisesti talouspolitiikalla. Nykytietämyksen valossa suuren laman aikana harjoitettu talouspolitiikka ei ollut parasta mahdollista. Keynesiläinen ajattelu ei ollut vielä tehnyt läpimurtoa, mikä kuvastui erityisesti 1930-luvun alkupuolella harjoitetussa finanssipolitiikassa. Presidentti Hoover piti tasapainoista budjettia keskeisenä talouspoliittisena tavoitteena. Vaikka presidentti Rooseveltin New Deal -politiikkaa voi jo pitää keynesiläisenä elvytyspolitiikkana, laman syvyys olisi edellyttänyt mittavampia elvytystoimia. Roosevelt myös antoi 1930-luvun jälkipuoliskolla periksi valtiontalouden alijäämästä huolestuneille avustajilleen ja alkoi leikata menoja. Työttömyys pysyikin vaikeana yhteiskunnallisena ongelmana Yhdysvalloissa koko 1930-luvun ajan. Vasta toisen maailmansodan syttymisen aiheuttama julkisten menojen kasvu synnytti talouteen riittävän suuren elvytyssysäyksen. 2 Suuren laman pitkittymiseen rahapolitiikka vaikutti finanssipolitiikkaa vähemmän. Jos yritysten ja kotitalouksien on ylivelkaantuneisuuden takia pakko vä- 2 Taloustieteilijät ovat luonnollisesti erimielisiä New Deal -politiikan hyvyydestä. Ks. esim. Field (2009). Tästäkin taloustieteilijät ovat tietysti erimielisiä. Ks. esim. Koo (2008, ). hentää velkaantuneisuuttaan, kevytkään rahapolitiikka ei voi vaikuttaa pakkoon oleellisesti ainakaan pysyväisluonteisesti. Tasetaantumissa rahapolitiikka saattaakin usein olla pitkälti narulla työntämistä (Koo 2008). Vaikka nykykriisi on velkaongelman vakavuudella mitattuna joiltakin osin jopa pahempi kuin suuri lama, ajautuminen 1930-luvulla toteutuneeseen pitkään velka-deflaatio kierteeseen ei ole todennäköistä. Nyt tiedetään, miten se voidaan välttää. Päätöksentekijöillä on myös aiempaa paremmat välineet käytössään, koska sekä keskuspankin että hallituksen talouspoliittiset välineet ovat kehittyneet. Yhdysvalloissakin julkisen talouden merkitys on nykyään paljon suurempi kuin 1930-luvulla, mikä lisää oleellisesti hallitusten mahdollisuuksia vaikuttaa talouskehitykseen. Toisaalta keskuspankin merkitys rahoitusjärjestelmää ylläpitävänä viimekätisenä lainanantajana tiedostetaan paremmin kuin suuren laman aikana. Tällä hetkellä monet indikaattorit osoittavat, että Yhdysvalloissa ja myös muualla pahin on ohitse. Viime syksynä luottamus rahoitusmarkkinoilla romahti, mikä johti koko maailmantalouden kriisiytymiseen. Keskeisin yksittäinen romahduksen vauhdittaja oli Lehman Brothers-investointipankin päästäminen konkurssiin. Sen jälkeen uhka uusista rahoituslaitoksia kohtaavista konkursseista kasvoi rajusti paitsi Yhdysvalloissa myös muualla. Yhdysvalloissa keskuspankin ja presidentti Obaman hallituksen toimet ovat kuitenkin saaneet luottamuksen parantumaan. Nyt yleisesti ennustetaan kokonaistuotannonkin kääntyvän lähitulevaisuudessa nousuun. Jos nykyinen kriisi olisi pelkästään luottamuksen romahtamisesta johtuva taantuma, luottamuksen palautuminen riittäisi lopettamaan taantuman ja vauhdittamaan talouskasvua pysyväisluonteisesti paitsi Yhdysvalloissa myös koko maailmantaloudessa. Kriisi ei kuitenkaan ole pelkästään luottamuksen romahtamisesta johtuva taantuma vaan tasetaantuma, johon liittyy yksityisen sektorin, Yhdysvalloissa erityisesti rahoituslaitosten ja kotitalouksien, vakava velkaongelma. Luottamuksen parantuminen ei vielä johda velkaongelman ratkeamiseen. Vaikka luottamuksen kohentuminen onkin taantuman voittamisen välttämätön ehto, pelkästään sen vahvistuminen ei riitä ratkaisemaan talouskriisiä lopullisesti. Yhdysvaltojen taloushistoriasta löytyy vakavia mutta suhteellisen lyhytkestoisia taantumia, koska ne ovat olleet lähinnä luottamuksen romahtamisesta johtuvia kriisejä. Esimerkki tällaisesta on vuoden 1907 kriisi, ns. pankkiirien paniikki. Luottamuksen romahtamisen ja siihen johtaneiden syiden osalta vuoden 1907 kriisillä on yhtymäkohtia nykyiseen kriisiin. Pekka Korpinen vertaa toisaalla tässä lehdessä nykykriisiä vuoden 1907 paniikkiin (ks. myös Bruner ja Carr 2007, s ja Krugman 2009 luku 8). Vuoden 1907 kriisi loppui, kun luottamus rahoitusmarkkinoilla palautui. Teollisuustuotannon supistuminen jäi lyhytaikaiseksi. Tuotanto väheni selvästi vuonna 1908 mutta palautui aiemmalle tasolle jo seuraavan vuoden aikana (ks. Bruner ja Carr 2007 s. 144). Vuoden 1907 paniikkiin ei liittynyt samanlaista velkaongelmaa kuin 1930-luvun suureen lamaan tai nykyiseen kriisiin (ks. kuvio 1). Se ei ollut tasetaantuma. Pakko vähentää yksityisen sektorin velkaantuneisuutta pitkittää kriisiä vääjäämättä, vaikka luottamuksen vahvistuminen ja elvytyspolitiikka kohentaisivatkin esimerkiksi tuotantolukuja pohjalukemista. Kuten 1930-luvulla myös nykykriisissä hallituksen harjoittama finanssipolitiikka on ratkaisevan tärkeässä asemassa. Vaikka Obaman hallituksen elvytyspanostuksilla voidaan välttää 1930-luvulla toteutunut tuotannon supistumiskierre, pelkästään toistaiseksi päätetyt satsaukset saattavat johtaa vain tilapäiseen kas- TALOUS & YHTEISKUNTA
7 vun vauhdittumiseen. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Paul Krugmanin kaltaiset keynesiläiset toivovat Obaman hallitukselta uutta elvytyssatsausta. Japanissa talouden suistumisen 1930-luvun kaltaiseen velka-deflaatio kierteeseen esti viime kädessä juuri finanssipolitiikka, joka muodosti vastapainon yritysten velkaantumisen vähentämisestä syntyneelle voimakkaalle kokonaiskysynnän ja -tuotannon supistumispaineelle (Koo 2008). Julkisen talouden alijäämä oli Japanissa 1990-luvulla usean vuoden ajan 10 prosentin tuntumassa eli samaa suuruusluokkaa kuin se on Yhdysvalloissa lähitulevaisuudessa. Japanin1990-luvun menetetty vuosikymmen on talouspoliittisessa keskustelussa ollut ehkä tärkein tuoreen taloushistorian antama perustelu sille, että Yhdysvalloissakin voi olla edessä hitaan talouskasvun ajanjakso. Koska molemmat taantumat ovat tasetaantumia, rinnastamiselle on olemassa hyvät perustelut. Toisin kuin Japanissa Yhdysvalloissa kotitalouksien velkaongelma saattaa muodostaa keskeisen talouden pysyväisluonteisen piristymisen esteen. Tasetaantumien erilaisuuden takia Japanin kokemuksia ei voi suoraan siirtää Yhdysvaltojen talouskehitystä koskeviksi ennusteiksi. Jos kuitenkin Yhdysvalloissa velkavetoinen kasvu jatkuu keskeytyksettä myös tulevaisuudessa, siitä tulee hämmentävä esimerkki rahallistuneen kapitalistisen talouden velansietokyvystä. Kirjallisuus Baran, P. & Sweezy, P. (1966), Monopoly Capital: An Essay on the American Economic and Social Order, New York: Monthly Review Press. Julkaistu suomeksi nimellä Monopolipääoma: Tutkielma Yhdysvaltain talous- ja yhteiskuntajärjestelmästä, Helsinki: Tammi, Bruner, R.F. & Carr, S.D. (2007), The Panic of 1907: Lessons Learned from the Market s Perfect Storm, New Jersey: Wiley. Field, A. (2009), The Great Depression, the New Deal, and the Current Crisis, Challenge, 52, Fisher, I. (1932), Booms and Depressions, New York: Adelphi. Fisher, I. (1933), The Debt-deflation Theory of Great Depressions, Econometrica, 1, Foster, J.B. & Magdoff, F. (2008), The Great Financial Crisis: Causes and Consequences, New York: Monthly Review Press. Koo, R.C. (2008), The Holy Grail of Macroeconomics: Lessons from Japan s Great Recession, Singapore: Wiley. Krugman, P. (2009), The Return of Depression Economics and the Crisis of 2008, New York: W.W. Norton & Company. Julkaistu suomeksi nimellä Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot, Helsingin Sanomat. Orhangazi, Ö. (2008), Financialization and the US Economy, Cornwall: Edgar Elgar. Palley, T.I. (2008), Financialisation: What It Is and Why It Matters, teoksessa Hein, E. & Niechoj, T. & Spahn, O. & Truger, A. (Eds.): Finance-led Capitalism? Macroeconomic Effects of Changes in the Financial Sector, Marburg: Metropolis Verlag. Persons, C.E. (1930), Credit Expansion, 1920 to 1929, and Its Lessons, Quarterly Journal of Economics, 45, Rajan, R.G. (2005), Has Financial Development Made the World Riskier? NBER Working Paper No Wolf, M. (2009), Why Dealing with the Huge Debt Overhang is So Hard, Financial Times TALOUS & YHTEISKUNTA
Säästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
ENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
Suomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?
Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US
Kuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
Maailmantalouden vauhti kiihtyy?
Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä
TALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 12.1.2001 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Pekka Sauramo puh. (09) 2535 7357 e-mail: Pekka.Sauramo@labour.fi Tiedottaja Seija Parviainen puh. (09) 2535 7349 e-mail: Seija.Parviainen@labour.fi
Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
Talouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1
Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
Suomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
Talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa
Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011
Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Luennon sisältö 1. Vakaudesta epävakauteen 2. Minsky ja euforinen talous 3. Finanssikriisin
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?
Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
FINANSSIKRIISI 2007 2009: OMINAISPIIRTEET, SYYT JA RAKENTEELLISET ONGELMAT FINANCIAL CRISIS 2007 2009: CHARACTERISTICS, CAUSES AND STRUCTURAL PROBLEMS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Rahoitus FINANSSIKRIISI 2007 2009: OMINAISPIIRTEET, SYYT JA RAKENTEELLISET ONGELMAT FINANCIAL CRISIS 2007 2009: CHARACTERISTICS, CAUSES
Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
JOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
Keskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
TALOUSENNUSTE 12.10.1998
TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto
Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla
Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?
Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut
Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:
Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
Markkina romuna milloin tämä loppuu?
FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina
Toistuuko 1990-luvun lama?
Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,
Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?
Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus
BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013
BOFIT Kiina-ennuste 22.9.2011 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi
Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008
Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu
Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS
Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon
Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden
Rahan kriisit III: EMU ja velkamarkkinoiden valta. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto
Rahan kriisit III: EMU ja velkamarkkinoiden valta Lauri Holappa Helsingin työväenopisto 1.11.2011 1 Luennon sisältö 1. Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjefalijäämät 2. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot
Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet
Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Osuuspankkiviikon pääjuhla 4.10.2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Talouden näkymät 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä
Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010
Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska
Kansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala
Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2017 Tiedotustilaisuus 21.6.2017 Talousnäkymät Video: Valtiovarainministeriö ennustaa riippumattomasti ja harhattomasti 2 Reaalitalouden ennuste 21.6.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos
Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki
Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää
BOFIT Venäjä-ennuste 2010 2012
BOFIT Venäjä-ennuste 25.3.2010 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi
Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):
Talouden näkymät? Jari Järvinen Toukokuu 215 Twitter: @jarvinen_jari YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja Keskeiset kysymykset: Globaali toimintaympäristö? Kansainvälisen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
Kansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
Ennuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?
Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013
Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
Aasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
Talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki
Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
Ennuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012
Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen
Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI