Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh

Transkriptio

1 Viranomaislautakunta Lausunnon antaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikan ympäristöluvan muutoshakemuksesta ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta 1556/ /2014 Viromltk 51 Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan ympäristölupahakemuksesta, joka koskee toimipaikan nykyisiä toimintoja (lupamääräysten tarkistaminen) osittain lisätyillä tuotantomäärillä sekä toiminnan muutoksia. Hakemuksen sisältöä Toimipaikan toiminta jakaantuu kaivostoimintaan ja tehdastoimintoihin, jotka koostuvat rikki-, typpi- ja fosforihappo- sekä energia- ja lannoitetuotannosta. Lisäksi laitoskokonaisuuteen kuuluvat voimalaitos, kemiallinen jätevedenpuhdistamo, satama sekä kipsin, pasutteen, rikastehiekan ja sivukivien läjitysalueet. Uudet toiminnat koskevat kaivoksen Mustin rikastushiekka-altaan viereen suunniteltua pastalaitosta, uutta kemiallista puhdistamoa, polttoaineen jakelupistettä ja siirrettäviä murskaamoita. Hakemuksen mukaiset tuotantomäärät (t/a) ovat seuraavat (suluissa muutos nykyiseen): Kokonaislouhinta (+132 %) Apatiittirikaste (+22 %) Kalsiitti (0%) Biotiitti (0%) Rikkihappo (+6 %) Typpihappo (+10 %) Fosforihappo (+17 %) Ruoripiihappo (0%) Lannoitteet (0%) AN-liuos (0 %) Ammoniakkivesi (0%) Kiilletuotteet (+ 50 %) (LKAB Minerais Oy:n toimintaa) Toiminnan muutoksista merkittävin on pastalaitos, jossa rikastehiekka sakeutetaan noin 70 %.n kiintoainepitoisuuteen (nykyisin noin 45 %). Sakeutettu rikastehiekka mahdollistaa suuremman kasakulman ja pidentää rikastushiekka-alueen käyttöikää. Pastalaitos on suunniteltu rakennettavan vuonna 2016 ja otettavan käyttöön vuonna Toiminnanharjoittaja hakee lupaa pastalaitoksen toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Tehdasyksiköillä on suljetut vesikierrot. Vesistöihin johdetaan kemiallisesti puhdistettuja vesiä, jäähdytysvesiä sekä puhtaita piha-alueiden vesiä, rikastushiekka-alueen suotovesiä ja louhosvesiä. Toimipaikan vedenotto sekä jäähdytys-, valuma- ja jätevesien johtaminen ovat säilyneet louhosveden joustavampaa johtamistarvetta ja tehtaan jäähdytysvesien johtamiskapasiteetin lisäystä lukuun ottamatta muuttumattomina.

2 Sikopuron altaasta Sikopuroon johdettavan puhdistetun jäteveden enimmäismääräksi esitetään m 3 /d (nykyisin m 3 /d). Jäteveden laadun arvioidaan pysyvän ennallaan. Lisäksi päälouhoksen puhtaita louhosvesiä tulisi voida johtaa suoraan Sikopuroon tarvittaessa. Vuosina Kuuslahteen johdettavien vesien fosforipäästö [luparaja] on vaihdellut 1,3-1,8 kg/d [3 kg/d], ammoniumtyppipäästö kg/d [tavoitearvo 30 kg/d] sekä fosforipäästö Sulkavanjärveen 0,3-1,2 kg/d [2 kg/d]. Pasutealueelta Kuuslahteen tuleva kuormitus on ollut vuosittain keskimäärin kg sulfaattia, 435 kg sinkkiä ja 0,7 kg rautaa. Vuosien pitoisuus- ja virtaamatietojen perusteella arvioitiin rikastushiekka-altaiden suotovesien kuormittavan Syrjälampea ja Kolmisoppea yhteensä seuraavasti: fosforia 21 kg/a, sulfaattia kg/a, fluoria 710 kg/a ja kiintoainetta kg/a. Suotovesien pitoisuuksissa tai virtaamissa ei ole tapahtunut viime vuosien aikana merkittäviä muutoksia. Sulfaattikuormitusta pyritään vähentämään reaktiivisella kentällä, jossa vesi kulkee hapettomissa oloissa ja sulfaatti pelkistyy. Sulkavanjärven ekologinen tila vuonna 2013 on arvioitu olevan välttävä, Juurusveden ekologinen hyvä sekä Siilijärven tyydyttävä. Laitokselta vesistöön johdettava vesi ei ole myrkyllistä vesikirpputestien mukaan. Kaloissa ei ole havaittu raskasmetallien kertymistä. Koekalastuksen tulokset kertovat Sulkavanjärven rehevyydestä. Kalatalousmaksuun ei esitetä muutoksia. Vuosina rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöt olivat alle t/a ja ominaispäästö [luparaja] 1,0-1,1 kg S0 2 /t 100 % H 2 S0 4 [2,2 kg S0 2 /t 100 % H 2 S0 4 ] sekä hiukkaspäästöt t/a [50 t/a]. Typpihappotehtaan typpidioksidipäästö on ollut noin 120 t/a [200 t/a] ja pitoisuutena 180 ppm [200 ppm]. Lisäksi typpioksiduulipäästö N 2 0 on vähentynyt tasolta ppm alle 100 ppm [selvitystavoite 100 ppm]. Fosforihappotehtaan fluorivetypäästö on ollut 1-4 mg/m 3 [10 mg/m 3 ]. Lannoitetehtaan ammoniumtyppipäästö on ylittänyt luparajan 200 t/a vuosina 2009 ja 2014 sekä nitraattitypen luparajan 50 t/a ja fluorin 1 t/a neljänä vuotena. Kuivalla ja tuulisella säällä (5-7 kertaa vuodessa) voi rikastushiekan läjitysalueelta levitä pölyä tuulen suunnasta riippuen toiminnanharjoittajan omistamien kiinteistöjen ulkopuolelle. Pölyä syntyy myös muista kaivostoiminnoista. Mittausten ja mallinnusten mukaan toiminnasta aiheutuvan pölypitoisuuden vuosikeskiarvo lähimmillä kiinteistöillä on arvioitu olevan 10 pg/m3 (raja-arvo 40 pg/m 3 ). Väestön altistuminen rikastushiekkapölylle ei voida olettaa aiheuttavan terveydellistä haittaa. Toiminnasta on arvioitu aiheutuvan päästöjä pohjaveteen ja maaperään pasutteen, kipsin ja rikastushiekan läjitysalueilla, joka ilmenee kohonneina sulfaatti-, rauta-, sinkki- ja fluoripitoisuuksina. Toiminnasta aiheutuvasta melusta, erityisesti Saarisen kaivosalueen ympäristössä on tehty useita valituksia vuosina Selvitysten mukaan mittaustulokset ovat alle melun luparajojen, vaikka toiminnan äänet selvästi tunnistettavissa ja vaikuttavat mittauskohteiden äänimaisemaan. Myös tärinästä on valitettu. Selvitysten mukaan louhintatärinä on vähäistä eikä

3 aiheuta vahinkoa. Sen sijaan ilman ylipaine on havaittuudeltaan merkittävämpi ja voidaan tuntea rakennusten sisällä tärinänä. Sivukivelle, rikastushiekalle, pasutteelle ja kipsille on läjitysalueet. Toimipaikalla syntyvien sivutuotteiden/jätteiden määrät vuonna 2014 olivat seuraavat (hyötykäyttö): sivukivi t ( t), rikastushiekka t ( t), pasute t ( t), kipsi t (8 100 t). Kaivannaisjätteiden jätealueiden vakuudeksi esitetään euroa, mikä perustuu alueiden jälkihoidon ja jälkitarkkailun kustannuksiin. Lisäksi hakemukseen sisältyvät tiedot jätteistä, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta, liikenteestä, laitosten toiminnan ja vaikutusten tarkkailusta sekä poikkeuksellisista tilanteista ja niihin varautumisesta. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Siilinjärven viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan ympäristöluvan muutoshakemuksesta ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta: Yleistä Yara Suomi Oy:n hakemuksessa on kyse toiminnan muutosten lisäksi toimipaikan nykyisesten ympäristölupien lupamääräysten tarkistamisesta. Hakemuksessa merkittävimmäksi muutokseksi kuvataan rikastushiekan sakeuttamiseen tarkoitettua pastalaitosta. Muutos on ympäristön kannalta merkittävä, koska rikastushiekan sakeuttamisella ja läjityksen suuremmalla kasakulmalla pystytään vähentämään rikastushiekan käsittelyyn tarvittavaa lisäallastarveta. Lautakunta kuitenkin toteaa, että toimipaikan toiminnasta aiheutuvien päästöjen kannalta merkittävimmät muutokset liittyvät tuotantomäärien, erityisesti kokonaislouhintamäärän ja myös mm. apatiittirikasteen tuotantomäärän kasvuun. Kokonaislouhintamäärä vaikuttaa lisäävästi toiminnasta (mm. räjäytykset, malmin ja sivukiven lastaus, kuljetukset ja käsittely) aiheutuviin melu- ja pölypäästöihin. Apatiittirikasteen tuotantokapasiteetin kasvu ja louhosalueiden pinta-alan kasvaminen vaikuttavat kaivoksen vesitaseeseen ja voivat lisätä vesipäästöjä, mitä osoittaa myös hakemuksessa todettu esitys Sikopuroon johdettavan puhdistetun jäteveden määrän kasvattamisesta yli kaksinkertaiseksi nykyiseen lupaan verrattuna. Toiminnan muutokset Pastalaitos Lautakunta katsoo, että rikastehiekan sakeutus on ympäristön kannalta parempaa tekniikkaa kuin nykyinen rikastehiekan käsittely. Rikastehiekan käsittelyssä ympäristöhaittaa on ajoittain aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen rikastehiekka-alueen pölyäminen. Pastalaitoksen käyttöönoton yhteydessä on huolehdittava, ettei rikastushiekan uusi läjitystekniikka lisää rikastehiekka-alueen pölyämistä. Laitoksen aiheuttama melutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä ei saa aiheuttaa yhdessä rikastushiekka-alueen muiden toimintojen ja Saarisen louhosalueen toimintojen kanssa ympäristöluvan meluraja-arvoja ylittävää melua. Pastalaitoksen yliteveden purku on suunnitelman mukaan rikastehiekka-alueen pohjoisosaan. Tämän osalta tulee selvittää, aiheuttaako yliteveden purku rikastehiekka-alueen suotovesien purkautumiseen muutoksia. Edellä mainittu

4 huomioiden lautakunta ei näe estettä hyväksyä pastalaitoksen toiminnanaloittamislupahakemusta. Kemiallinen puhdistamo Kemiallisen puhdistamon uusiminen on jätevesien ja päästöjen hallinnan kannalta tarpeellinen toimenpide. Kemiallisen puhdistamon uusimisen yhteydessä tulisi huomioida tarve vähentää Kuuslahteen laskettavien jätevesien ammoniumtyppikuormitusta. Ammoniumtypen osalta ympäristöluvassa todettu tavoitearvo 30 kg/d puolivuotisjaksona ei ole toteutunut. Ammoniumtyppireduktion nostamisen, mikä on pelkästään kemiallisella käsittelyllä vaikeaa toteuttaa, lisäksi huomiota on kiinnitettävä kemialliselle puhdistamolle johdettavien typpipitoisten jätevesien määrään. Erityisesti lannoitetehtaan vesikierron ongelmat ovat aiheuttanut useina vuosina merkittävää typpikuormitusta kemialliselle puhdistamolle ja edelleen Kuuslahteen. Hyvin typpipitoisia vesiä on jouduttu tämän lisäsi toimittamaan lannoitetehtaan vesikierrosta poikkeustoimiana mm. kaivoksen vesikiertoon (ainakin vuonna 2014 ja liitteen 14.1 mukaan myös vuonna 2011). Uusi polttonesteen jakeluasema Lautakunnalla ei ole huomautettavaa jakeluaseman rakentamista koskeviin suunnitelmiin. Siirrettävät murskausasemat Syntyvää sivukiveä tulee hyödyntää mahdollisimman suuri osa. Tällä hetkellä kaivoksella syntyvästä sivukivestä hyödynnetään merkittäviä määriä ainoastaan kaivosalueen sisäisessä käytössä, mikä vaatii mm. tiestön rakentamiseen ja kunnosapitoon liittyvässä käytössä kiven murskaamista. Murskauksen merkittävimmät päästöt liittyvät meluun ja pölyyn. Melun etenemisen tehokkain torjuntakeino ovat riittävän korkeat ja leveät meluvallit häiriintyvien kohteiden suuntaan. Pölypäästöjä voidaan estää mm. murskattavan aineksen kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Sivukiven murskaamista on käsitelty valvonta-asiana mm. neuvottelussa (Diaarinumero POSELY/47/07.00/2010). Lautakunta katsoo, että murskaamisessa tulee noudattaa neuvottelusta laaditussa muistiossa todettuja toiminta-aikoja (arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7-22) ja järjestelyjä (ennen toiminnan aloittamista on häirintyvien kohteiden suuntaan tehtävä riittävän korkea meluvalli). Lisäksi uusilla murskaamon sijaintipaikoilla tulee tiedottaa alueen asukkaita uudesta toiminnasta. Esitys lupaehdon muuttamisesta Sikopuroon johdettavan jäteveden määrän osalta ja puhtaan louhosveden johtamisesta suoraan Sikopuroon Sikopuron altaasta Sikopuroon johdettavan puhdistetun jäteveden määrä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana m 3 /d vuotuisena keskiarvona. Määrä oli suurin poikkeuksellisten sateiden vuoksi vuosina 2012 ja 2013, jolloin poikkeuksellinen johtaminen käsiteltiin ympäristönsuojelulain mukaisina poikkeustilanneilmoituksina. Huomioituna, että tuolloinkaan jätevesien johtaminen ei ollut vuosikeskiarvona korkeimmillaan kuin m 3 /d vuonna 2012, on hakemuksessa esitetty enimmäismäärä m 3 /d huomattavan korkea. Lautakunta katsoo, että esitetyn suuruinen jäteveden johtamisen lisäys vaatii nykyisen ympäristöluvan lupaehdon 5. mukaisten päästöraja-arvojen tiukentamista, koska muutoin lisäys johtaisi lupaehdon 4 mukaisen Kuuslahteen johdettavan fosforipäästön ylittymiseen. Jos lupaehdon 5 mukaiset päästöraja-arvot pidetään nykyisellään, voidaan Sikopuroon johdettavan

5 jäteveden määrää kasvattaa siten, ettei Kuuslahteen johdettavan fosforin kokonaispäästön raja-arvo 3kg/d ylity. Lautakunta katsoo, että ns. puhtaita louhosvesiä voidaan johtaa Sikopuroon tarvittaessa suoraan siten, että johdettavien vesien laatu täyttää nykyisen ympäristöluvan lupaehdon 5 tai uudessa luvassa määritettävän tiukemman lupaehdon. Jätteenkäsittely Hakemuksessa esitetään, että toimipaikalla rakennustöiden yhteydessä syntyviä puhtaita betoni-, tiili- ja asfalttijäteittä voidaan väliaikaisesti varastoida Kaivostien varrella olevalle maa-aineksen läjitysalueelle, josta jätejakeet joko toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai vaihtoehtoisesti murskataan hyötykäytettäväksi MARA-asetuksen mukaisesti omalla toimipaikalla. Lautakunta katsoo, että betonijätteen ja tiilijätteen osalta voidaan toimia hakemuksessa esitetyn mukaisesti, kun toiminnassa noudatetaan MARA-asetuksen vaatimuksia (mm. laadunvarmistus). Asfalttijäte ei ole MARA-asetuksen mukaista jätettä, joten sen varastoinnin, esikäsittelyn ja hyötykäytön osalta määräykset tulee sisällyttää suoraan ympäristölupaan. Lautakunta ei näe estettä esimerkiksi asfalttimurskan käyttöön toimipaikan kaivosalueen tiestön kunnossapidossa. Kannanotot nykyiseen toimintaan ja lupaehtoihin Vesipäästöt ja vesistöjen tila Lautakunta katsoo, että ympäristöluvassa tulee antaa tarkemmat määräykset aikatauluineen rikastushiekka-alueiden suotovesien käsittelyyn (sulfaatinpoisto) liittyen. Hakemuksessa esitetty sulfaatinpoiston koemenetelmän testaus ei sellaisenaan ole riittävä täyttämään Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä todettua määräystä suotovesien sulfaatinpoistosta. Hakemuksestakin ilmenevästi Sulkavanjärven tila on heikentynyt ekologiselta luokaltaan heikosta välttäväksi edellisen lupakauden aikana. Lautakunta pitää todennäköisenä, että kaivos- ja tehdastoimintojen päästöt ovat vaikuttaneet Sulkavanjärven tilaan. Sulkavanjärven osalta hakijan tulisi selvittää ekologisen tilan heikkenemiseen johtaneet syyt ja tehdä esitys järven tilan parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Lannoitetehtaan vesikierto ja ilmapäästöt Lannoitetehtaan vesikierron ongelmat ovat olleet aiheuttamassa mm. voimakkaasti typpipitoisten vesien pääsyä maaperään ja pohjavesiin lannoitetehtaan vanhan kiertovesialtaan ympäristössä sekä Kuuslahteen johdettavien jätevesien ammoniumtyppikuormituksen tavoitearvon ylittymistä sekä poikkeuksellisia voimakkaasti typpipitoisten (nitraatti- ja ammoniumtyppi) vesien käsittelyjä (mm. siirtäminen kaivoksen vesikiertoon). Poikkeukselliset käsittelyt ovat lautakunnan käsityksen mukaan yhteydessä mm. latvaesiraporteissa todettuihin latvavesien typpitasojen nousuun. Vesikierron ongelmat ovat lisäksi yhteydessä lannoitetehtaan ilmapäästöjen ongelmiin (päästöraja-arvojen ylitykset useina vuosina, vuonna 2014 sekä myös kuluvana vuonna 2015 kaikkien raja-arvojen (NH4-N-, NO3-N- ja F) osalta). Yara on esittänyt valvontaviranomaiselle toimenpiteet lannoitetehtaan vesikierron korjaamiseksi sekä ilmapäästöjen hallitsemiseksi. Lautakunta katsoo edellä mainittu huomioiden, että Yara Suomi Oy:n maaperän ja pohjaveden perustilaselvitykseen tulee

6 sisällyttää selvitys lannoitetehtaan kiertovesialtaan vuodoista aiheutuneesta maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta lannoitetehtaan vesikierron toimivuudesta tulee esittää selvitys Pohjois-Savon ELY-keskukselle uusien kiertovesialtaiden käyttöönoton jälkeen lannoitetehtaan ilmapäästöjen vähentämisestä tule esittää toimenpiteet Pohjois-Savon ELY-keskukselle, jos suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta ilmapäästöjä ei saada hyväksyttävälle tasolle vuonna Ilmapäästöt ja ilmanlaadun seuranta Yleisövalituksia ilmapäästöjen osalta on aiheuttaneet rikastehiekka- ja kaivosalueen (varsinkin tiestö) pölyepisodit. Nykyisessä (ei lainvoimaisessa) ympäristölupamääräyksessä 7. todetaan, että kaivoksen toiminnasta muodostuvia hajapäästöjä, kuten tiestön, lastauksen, varasto- ja läjitysalueiden pölyämistä on rajoitettava pölynsidonnalla ja kehittämällä toimintaa. Lautakunta katsoo, että ympäristölupamääräyksen toteuttamiseksi hakijan tulee esittää Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi erillinen pölyntorjuntasuunnitelma rikastehiekka-alueen (mukaan lukien pastalaitoksen toiminta) ja kaivosalueen (erityisesti tiestö) pölyämisen torjumiseksi. Yara Suomi Oy on osallistunut Siilinjärven kunnan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Nykyinen tarkkailusuunnitelma ulottuu vuoteen 2019 ja kattaa hiukkasten ja rikkidioksidin tarkkailun. Lautakunta katsoo, että hakija on velvoitettava osallistumaan jatkossakin Siilinjärven kunnan ilmanlaadun yhteistarkkailuun tai järjestämään vaihtoehtoisesti tarkkailun itse. Lisäksi lautakunta toteaa, että Yara Suomi Oy:n toimipaikan ilmapäästöjen tarkkailemiseksi laitoksella tulee olla vuoden 2019 jälkeen jatkuva ilmanlaadun tarkkailupiste, jossa mitataan ainakin hiukkasia ja rikkidioksidia. Tarkkailupisteen sijainti määritellään aikaisempien tarkkailutulosten ja tarvittaessa ilmapäästöjen mallinnuksen perusteella. Toimipaikan aiheuttama fluorilaskeuma on selvitettävä jatkossakin määrävälein. Melu ja tärinä Yaran toimipaikan toiminnasta eniten yleisöyhteydenottoja aiheuttaa kaivoksella suoritettujen räjäytysten melu- ja tärinävaikutukset (ilmanpaineiskut) sekä etenkin Saarisen alueen louhostoiminnan muut meluvaikutukset. Lautakunta toteaa, että räjäytysten ympäristövaikutusten rajoittamisesta on annettu lupamääräys 5 Saarisen louhoksen ympäristöluvassa. Lupamääräys ei ole kuitenkaan ollut riittävä estämään mm. säikähdysvaikutusta. Räjäytyksistä tiedottamista on kehitettävä nykyaikaisilla tiedotusjärjestelmillä, joilla yleisön on mahdollista saada tieto yksittäisten räjäytysten tarkasta ajankohdasta. Lautakunta uusii sivukivialueiden laajennuksen ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa esittämänsä huolen läjitystoiminnan vaikutuksesta Itäläjityksen läheisyydessä olevan loma-asutuksen melutilanteeseen. Lautakunta pitää todennäköisenä, että läjitystoiminta aiheuttaa loma-asumisen meluraja-arvojen ylittymisen. Lautakunta katsoo, että hakijan on esitettävä tarvittaessa, jos alueen jatkuvatoiminen melumittaus osoittaa raja-arvojen ylityksen, suunnitelma Pohjois-Savon ELY-keskukselle uusista meluntorjuntatoimista. Lautakunta katsoo, että toimipaikan melutilanne tulee selvittää kokonaisuudessaan uudestaan viimeistään viiden vuoden kuluttua

7 ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja määrävälein myös jatkossa. Selvitykseen tulee sisältyä melumallinnus ja mallinnuksen tueksi riittävät melumittaukset. Vakuuden määrä Lupahakemuksessa vakuuden määrän laskelma pohjautuu nykyisten rikastehiekka- ja sivukivialueiden pinta-aloihin. Laskelmassa ei ole huomioitu uusia sivukivialueita. Vakuuden määrää tulee tarkistaa sitä mukaa, kun uusia sivukivialueita otetaan käyttöön ympäristönsuojelulain 60.2 :n mukaisesti. Vakuuden määrälaskelmassa ei ole huomioitu kipsi- eikä pasuteläjitysten mahdollista jälkihoitoa ja tarkkailua. Kipsin ja pasutteen läjitysalueet ovat tavanmukaisen jätteen kaatopaikkoja, vaikkakin sekä kipsin että pasutteen osalta jäteluokitus on poistettu hyötykäytettävän aineksen osalta. Mahdollisessa tilanteessa, jossa vakuutta tarvitaan, ainesten hyötykäyttö ei kuitenkaan ole itsestään selvää, joten alueiden jälkihoidon ja tarkkailun varmistaminen vaatii vakuuden. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmari Hartikainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo