66 LEMMINKÄINEN INFRA OY/ MAA-AINESLUPAHAKEMUS JA ALOITUS- LUPAHAKEMUS, KALLION LOUHINTA, TUUSULA, RUOTSINKYLÄ

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:607 / LEMMINKÄINEN INFRA OY/ MAA-AINESLUPAHAKEMUS JA ALOITUS- LUPAHAKEMUS, KALLION LOUHINTA, TUUSULA, RUOTSINKYLÄ KU-YK 66/ Maa-ainesten ottopäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottolupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy PL 169, HELSINKI y-tunnus: puh SIJAINTI JA MAANOMISTUS Lupahakemus koskee Tuusulan Ruotsinkylän tilaa Huhtariihi II Kiinteistön omistaa Leo Sigurd Silfver (kauppa/valtakirjalla). Lupahakemusalue käy ilmi liitekartalta. Liite nro 66 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Hakemus on tullut vireille Vireilletulon jälkeen hakemusta on täydennetty YVA-selostuksella ja edelleen lisäselvityksillä (YVA-vaiheen jälkeiset selvitykset). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oikeusvaikutteiset kaavat Louhinta-alue sijaitsee vahvistetussa Ruotsinkylä Myllykylä oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa MT-3 alueella (maa- ja metsätalousalue). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja hajarakentaminen. Louhinta-alue sijaitsee osayleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä (L DEN = 55 db). Ottoalueen itäpuoli sijoittuu Maantiekylän oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan M -alueelle (kaavamääräyksen mukaan nykyinen käyttö maa- ja metsätalous, asuminen) ja lentomeluvyöhykkeelle 55L DEN 2005.

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaavoissa lupahakemusalue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja lentomelualueeksi (L DEN dba / L DEN yli 60 dba). Maakuntakaavassa on louhinta-alueen eteläpuolelle merkitty tielinjaus. Vireillä oleva osayleiskaavatyö Maa-aineslupahakemusta koskevalla alueella on Tuusulan kunnanvaltuuston asettama maankäyttö- ja rakennuslain 38 ja 128 :n mukainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Focus-alue). Toimenpiderajoitus on asetettu saakka. Tuusulan kunta on käynnistänyt vuonna 2007 Focus-alueen osayleiskaavan laatimisen, joka osaltaan korvaa Ruotsinkylä Myllykylä- ja Maantiekyläosayleiskaavat. Focus-alueen osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä välisenä aikana. Ehdotus on ollut kaavoituslautakunnan käsittelyssä 29.4., ja , mutta palautettu uudelleen valmisteluun. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Ottoalueen pinta-ala: 11 ha Kokonaismäärä: m 3 ktr Vuotuinen ottomäärä: noin m 3 ktr Haettu ottamisaika: 10 vuotta Tiivistelmä Suunniteltu louhinta-alue sijoittuu alueelle, joka on suunniteltu noin 10 km 2 :n työpaikka- ja logistiikka-alueeksi (ns. Focus -hanke). Tämän suunnitelman mukaisen louhinta-alueen eteläpuolelle sijoittuu myös kehä IV:n tielinjaus, josta on vuonna 1996 tehty yleissuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointi. Suunniteltu louhinta ei hakemuksen mukaan estä tai vaikeuta kehä IV:n mahdollista toteuttamista. Focus-alueen toteuttaminen tulee vaatimaan laajamittaista louhintaa myös tämän suunnitelman mukaisen alueen lähiympäristössä, jotta alueesta saadaan mahdollisimman tasainen. Kokonaisuutena katsottuna tulevan Focus-alueen maasto on nykytilassa kallioista ja maaston korkeussuhteet hyvin vaihtelevia. Koska alueen kaavoitus on vastikään aloitettu, alueen tulevia korkeustasoja ei ole määritetty tai suunniteltu aiemmin. Tässä maa-ainesten ottosuunnitelmassa on ottotasot suunniteltu siten, että lähialueen tulevia louhintoja voidaan yhdistää tämän suunnitelman mukaisen alueen kanssa, ja alueesta saadaan mahdollisimman tasainen. Suunnitellulle louhinta-alueelle on kesällä 2007 laadittu luontoselvitys (KV Ympäristökonsultointi Tmi), jonka mukaan alueen luonto on suhteellisen tavanomainen, vaikkakin kallioalue kokonaisuudessa on huomionarvoinen. Louhinta-alue ei kuitenkaan sijaitse luonnonsuojelualueella, eikä erityisen

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta arvokkaalla alueella maiseman kannalta. Louhintatoiminnalle ei ole hakemuksen mukaan maa-aineslain 3 :ssä esitettyjä esteitä. Alue sijoittuu myös kehä IV:n osayleiskaava-alueen luontoja maisemaselvitys -alueeseen (Suunnittelukeskus ). Tuusulan kunta on vuonna 1992 teettänyt kallioselvityksen. Tutkimusten mukaan alueen kalliokiviaines on hyödyntämiskelpoista. Myös ympäristöhallinnon POSKI -projektiin liittyvässä raportissa "Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti" alue on luokiteltu laadultaan rakentamiseen soveltuvaksi kalliokiviainesalueeksi. Louhinta-alue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Suunnitelmassa on huomioitu pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden virtaussuunnat sekä alueelle kerääntyvien sade- ja sulamisvesien hallinta ja poisjohtaminen sekä toiminnan aikana että lopputilanteessa. Aluetta ei ole tässä vaiheessa suunniteltu jälkihoidettavaksi, sillä alueen jälkikäytöstä ei vielä ole tietoa. Kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnalle haetaan tähän maaainesten ottosuunnitelmaan perustuva erillinen ympäristölupa. Alueelle suunnitelluista louhinnoista on valmistunut ympäristövaikutusten (YVA) arviointiselostus syyskuussa YVA-menettelyn mukainen hankealue on pinta-alaltaan 93 ha ja louhittavien alueiden pinta-ala hankealueella yhteensä 78,5 ha. YVA:n hankealueeseen kuuluu Lemminkäinen Infra Oy:n lisäksi Morenia Oy:n sekä Finavian ottoalueita. Tämä maa-ainesten ottosuunnitelma käsittää ainoastaan Lemminkäinen Oy:n ottotoiminnan Focus -alueen mukaisella hankealueella. Alueen maastosuhteet, luonnonolot ja maisema Ottoalueen pintamaapeite on pääosin hyvin ohut. Avokalliota esiintyy yleisesti koko alueella, mutta luoteis-/pohjoisosassa kallion päällä olevia pääasiassa moreenimaisia maakerroksia on enemmän. Länsiosassa maa on lisäksi jonkin verran soistunutta. Aivan ottoalueen itäosassa maakerros koostuu maaperäkartan mukaan hiekasta. Ottoalueen pohjoispuolella on tiheästi ojitettu peltoalue, jossa maaperä koostuu savesta. Muutoin ympäröivät alueet koostuvat lähinnä kallioisista alueista, joiden välissä esiintyy savikerroksia. Etelämpänä on myös soistuvia alueita (mm. Ruohosuo), joilla esiintyy turvetta. Soistuvat alueet on yleisesti ojitettu. Varsinaisella ottoalueella nykyinen maanpinta vaihtelee tasovälillä siten, että alavimmillaan maasto on luoteisosassa ja korkeimmillaan kaakkois-/eteläreunalla. Jyrkkiä korkeusvaihteluita alueella ei esiinny, vaan kokonaisuutena alue on suhteellisen tasainen. Ottoaluetta ympäröivillä alueilla maanpinta vaihtelee pohjoisenpuoleisen peltoalueen noin +40 etelänpuoleisten kallioalueiden +70. Ottoalueen itäpuolella Sammonmäen alueella on kalliota louhittu tasoon noin +48,5. Lupahakemuksessa esitetty ottotason on

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Alueelle tehdyn luontoselvityksen (KV Ympäristökonsultointi Tmi, ) mukaan alueen metsätyyppi on mäkisillä alueilla puolukka- tai kanervatyyppiä. Tuoreet kankaat ja lehtomaiset kangaslaikut ovat yleisiä alavimmilla osilla. Puusto koostuu lähinnä havupuista, lehtipuita esiintyy paikoitellen. Pohjoisosissa puusto on pääasiassa raivattu, mutta eteläosissa kasvaa tiheämpää vanhaa metsää. Korkeimmilla kallioisilla kohdilla puustoa ja kasvillisuutta on hyvin niukasti. Alue on kasvillisuudeltaan tavanomainen. Suunnittelualue ei sijaitse luonnonsuojelualueella eikä sellaisen läheisyydessä. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on muutamia rauhoitettuja hautaröykkiöitä. Yksi hautaröykkiö sijoittuu peruskartan mukaan ottoalueen eteläosaan, mutta museoviraston lausunnon mukaan alueella vuosina 1992 ja 2006 tehdyissä tutkimuksissa hautaröykkiötä ei ole pystytty paikallistamaan. Ottotoiminnalle ei siten ole muinaismuistolain asettamaa estettä. Asutus Lähin asuintalo sijaitsee hakemuksen mukaan ottoalueen koillispuolella noin 200 m etäisyydellä lähimmästä louhintakohteesta. Lisäksi asutusta on ottoalueen ja viereisen teollisuusalueen välissä sekä pohjoisessa peltoalueen toisella puolella noin 400 m etäisyydellä ottoalueesta. Asutusta on myös Mäkiniitussa noin 500 m ottoalueesta etelään. Lännessä lähimmät asuintalot ovat noin 800 m ottoalueesta. Pohjavesiolosuhteet Louhinta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta alueen koillispuolella, lähimmillään noin 100 m etäisyydellä ottoalueen rajasta, sijaitsee Mätäkiven 1-luokan pohjavesialue ( B). Muita pohjavesialueita läheisyydessä ovat: Lentoasema ( , 1lk.), Lavanko ( , 1 lk.) ja Ruotsinkylä ( , II-lk.), jotka kaikki sijaitsevat yli 1 km etäisyydellä. Mätäkiven pohjavesialueen eteläosassa on kaksi vedenottamoa: Kuninkaanlähteen vedenottamo ja Lemminkäinen Oyj:n vedenottamo, jotka sijaitsevat noin 1 km etäisyydellä louhinta-alueesta koilliseen. Mätäkiven pohjavesialueen eteläosassa pohjaveden virtaus suuntautuu koilliseen kohti vedenottamoita. Pohjaveden pinta on havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella Mätäkiven pohjavesialueen eteläosassa tasolla +48, ,39. Korkeimmillaan pohjavesi on alueen eteläosassa ja alimmillaan Lemminkäisen vedenottamon läheisyydessä. Lentokentän pohjavesialueen pohjoisosasta virtaus suuntautuu etelään kohti lentokentän vedenottamoa. Mätäkiven ja lentoaseman välisellä alueella, lentoaseman pohjavesialueen koillisrajalla, pohjaveden pinta on havaintoputkessa tasolla noin +36. Vedenottamoalueella pohjaveden pinta on tasolla noin +34,80. Varsinaisilla louhinta-alueilla ei ole pohjaveden havaintoputkia, mutta viereisellä Sammonmäen alueella on viisi havaintoputkea, joista osa on kallio-

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pohjavesiputkia. Pohjaveden pinta oli ottoalueen koillispuolella olevassa putkessa P1 tasolla +45,62 elokuussa Ottoalueen kaakkoispuolella olevassa putkessa P5 kalliopohjaveden pinta oli samana aikana tasolla +50,99. Louhinta-alueen pohjoispuolella olevalla peltoalueella maanpinta on tasolla noin ja pohjavedenpinnan voidaan arvioida olevan noin 0...l metrin syvyydellä maanpinnasta. Ottoalueen eteläpuolella kalliopohjaveden korkeustasosta ei ole tietoa. Varsinaisella louhinta-alueella pohjaveden virtaussuunnan voidaan topografiaolosuhteiden perusteella arvioida olevan pääasiassa pohjoiseen. Louhintaalueella oletettavasti esiintyy vain pieniä paikallisia pohjavesiesiintymiä johtuen ohuista maapeitteistä. Louhintaa ei suoriteta ympäröivän alueen maaperän pohjavedenpinnan alapuolelta. Sammonmäen vesitarkkailun yhteydessä on analysoitu 1 pintavesinäyte (avo-oja tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen koillisosassa) ja 5 pohjavesinäytettä elokuussa Pintavesinäytteessä ja pohjavesinäytteessä P4 sähkönjohtavuus on lievästi koholla >50 ms/m, mikä viittaa mahdolliseen ihmisen toiminnasta aiheutuvaan kuormitukseen. Lisäksi näytteessä P4 typen eri yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet ovat koholla ja poikkeavat muista analysoiduista näytteistä. Kohonneet typpipitoisuudet viittaavat usein jätevesikuormitukseen tai maatalouden vaikutukseen. Pisteessä P4 myös kemiallinen hapenkulutus (KHT) ja kokonaisorgaanisen hiilen kokonaispitoisuus ovat muita näytteitä korkeampia. Pitoisuudet ovat kuitenkin normaaleja. Myös muissa analysoiduissa vesinäytteissä on mitattujen pitoisuuksien suhteen keskinäistä vaihtelua, mutta pitoisuudet ovat pohjavesille tyypillisiä. Esim. sulfaatin pitoisuus vaihtelee välillä 6, mg/l ja sähkönjohtavuus välillä 6, ms/m. Tutkimuspisteessä P2 havaittiin öljyä 0,3 mg/l. Pintavesiolosuhteet Louhinta-alueelle satavan veden määrän arvioinnissa on käytetty Ilmatieteen laitoksen ilmoittamaa keskimääräistä vuosisadantamäärää. Keskimääräisen valunnan lisäksi on arvioitu maksimikuukausivaluma sekä maksimivuorokausisadannan aiheuttama valunta. Suunnittelualueen valumavedet ohjautuvat pohjoisenpuoleiselle peltoalueelle pintavaluntana, josta vedet ohjautuvat ojia pitkin Tuusulanjokeen ja edelleen Vantaanjokeen noin 3 km etäisyydellä ottoalueesta. Suunniteltu louhintatoiminta ei muuta alueelle kerääntyvien pintavesien virtaussuuntia tai valuma-aluetta. Alueelta poisjohtuvien pintavesien määrä kasvaa lopputilanteessa arviolta noin m 3 :lla vuodessa kun vettä sitovaa kasvillisuutta ei enää ole, olettaen, että lopputilanteessa 70 % pintavesistä muodostuu valumavedeksi nykytilanteen 40 % sijasta. Louhokseen kerääntyvän veden määrä vaihtelee louhoksen koon mukaan. Louhos pidetään työnaikaisesti kuivana pumppaamalla. Vedet ohjataan pohjoisen puoleisiin ojiin. Lopputilanteessa louhokseen ei keräänny vesiä, sillä luoteisosassa ottoalue yhtyy ympäröivään maastoon ja vesi valuu vapaasti pois.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Louhintasuunnitelma, louhintatasot ja vaiheistus Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on 10,6 ha. Ottoalueen rajaus seuraa kiinteistörajoja alueen etelä-, länsi- ja itäosissa. Suojavyöhykettä kiinteistörajoilla ei jätetä, sillä naapurikiinteistöillä vaaditaan louhintaa myöhemmässä vaiheessa Focus-alueen rakentamista varten. Ottoalueen pohjoisraja seuraa sähkövoimalinjoja siten, että voimalinjojen ja ottoalueen väliin jää 10 m leveä suojavyöhyke. Ottoalueen koillisosassa on todennäköisesti hiekkakerroksia eikä louhinta tältä osin ulotu ottoalueen rajalle saakka. Louhittavalla alueella oleva vähäinen pintamaakerros poistetaan tarvittavassa laajuudessa ja puusto poistetaan. Pintamaat varastoidaan louhinta-alueen reunoille sopiviin kohtiin tai aiemmin louhitulle alueelle. Paksumpia pintamaakerroksia esiintynee vain ottoalueen länsiosassa. Poistettavia pintamaita on alueella arviolta noin m 3. Pohjoisosan alavammalle osalle rakennetaan pintamaista suojavalli, joka vähentää melun kantautumista pohjoiseen. Ennen ottotoiminnan aloittamista merkitään ottoalue maastoon paalukepeillä ja merkkinauhalla. Tukitoimintojen tarpeille rakennetaan alueen itäosaan varikkoalue, jossa mm. säilytetään ja tankataan työkoneita. Kallion poraus suoritetaan luonnollisen maanpinnan päältä, usein ympäröivää maastoa korkeammalta, jolloin porausmelua leviää hetkellisesti ympäristöön. Porauksesta aiheutuva korkeataajuuksinen melu vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Räjäytysten aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, vaan syntyvä melu on lyhytkestoista ja kertaluonteista. Louhintatoimintaa ei vaiheisteta alueen kapean muodon vuoksi, eikä vaiheistuksella ole maisemoinnin kannalta merkitystä, sillä alueen jälkikäyttö ei ole vielä päätetty. Louhinta aloitetaan ottoalueen kaakkoisosasta Sammonmäen louhinta-alueen rajasta ja otto etenee systemaattisesti kohti luodetta. Alueen pohjoispuolen aluetta pyritään louhimaan viimeiseksi, jolloin toiminta-alueen ympärillä on aina mahdollisimman korkea kallioseinämä koillispuolen asutusta päin. Suunniteltu louhintataso on siten, että kallistus on kaakkoisosasta kohti ottoalueen luoteisosaa. Kallistus on noin 0,75 %. Idässä, jossa ottoalue yhtyy Sammonmäen louhinta-alueeseen (taso on +48,5), jätetään loiva luiska, kaltevuudeltaan noin 1:10. Alueen eteläreunalla jää lopputilanteessa miltei pystysuora (kaltevuudeltaan noin 7:l) kallioseinämä, joka on m korkea. Länsi- ja pohjoisosaan jäävä kallioseinämä on m korkea. Reunaluiskien loiventaminen ei ole suunniteltu, sillä naapurikiinteistöillä oleva kallio tullaan todennäköisesti louhimaan myöhemmässä vaiheessa. Louhittu kiviaines murskataan murskauslaitoksessa. Alkuvaiheessa murskauslaitos sijoitetaan varikkoalueen yhteyteen alueen itäosaan. Kun toiminta

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on edennyt kallion sisään ja tilaa on riittävästi, siirretään murskauslaitos louhinta-alueen sisään lähelle louhosreunoja. Massamäärät ja louhinnan arvioitu aikataulu Ottotoiminnan kohteena olevalta kiinteistöltä louhitaan kalliota m 3 ktr, eli noin 3,5 milj. tonnia. Toiminnalle haetaan 10 vuoden lupa, jolloin vuotuinen ottomäärä on keskimäärin noin m 3 ktr. Vuotuinen ottomäärä vaihtelee huomattavasti riippuen kiviaineksen kysynnästä ja Focusalueen rakentamisaikataulusta. Liikennejärjestelyt ja kuljetusmäärät Uusia työmaateitä kiviaineksen kuljettamiselle ei ole tarpeen rakentaa. Kuljetukset ohjautuvat Sammonmäen asfalttiaseman ja Lemminkäisen tehdasalueiden kautta pois ottoalueelta, eikä kuljetuksia ole Ruohosuontiellä tai Puusepäntiellä. Osa kiviaineksesta hyödynnetään alueella olevilla Lemminkäisen tehtailla, ja osa kuljetuksista ohjautuu Tuusulanväylälle. Ruohosuontien linjausta muutetaan mahdollisesti toiminnan edistyessä. Asia tarkentuu myöhemmin. Kuljetuksia arvioidaan olevan keskimäärin noin 70 tulo-meno käyntiä yhdistelmä-ajoneuvoilla (kasettirekka) vuorokaudessa. Käytännössä murskeen kuljetusmäärät vaihtelevat mm. kiviaineksen kysynnän mukaan. Jalostustoiminta ja varastointi Louhittu kiviaines murskataan siirrettävässä murskauslaitoksessa. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta iskuvasaralla. Murskauslaitos sijoitetaan siten, että siitä kantautuu melua mahdollisimman vähän ympäröivään maastoon ja häiriintyviin kohteisiin. Koska alueella toimitaan ympäröivää maanpintaa alemmalla tasolla, vaimentuu murskauksesta aiheutuva meluhaitta hyvin. Merkittävämpää meluhaittaa on lähinnä toiminnan alkupuolella jolloin laitosta ei vielä ole mahdollista sijoittaa louhinta-alueen sisään, sekä osittain toiminnan loppupuolella kun luoteisosan kallioseinä puhkaistaan. Murskaustoiminta ei ole jatkuvaa, vaan murskausta tehdään jaksoittain. Varastokasat pyritään sijoittelemaan alueelle siten, että ne samalla toimivat melua vaimentavina valleina. Varotoimenpiteet Varikkoalueen rakentamisella minimoidaan riskit öljy- ja muiden haittaaineiden pääsemiseen ympäristöön. Varikkoalueella säilytetään työkoneet sekä niille tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet. Varikkoalue rakennetaan ottoalueen itäosaan, osittain aiemmin louhitulle alueelle. Varikkoalueen pohjalle asennetaan tiivis kalvo, jonka päälle levitetään vähintään noin 30 cm paksuinen hiekkakerros. Varikkoalueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljytai polttoainevahinkojen varalta. Varikkoalueelle varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Poltto-

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ainesäiliöt on varustettu ylitäytön estimillä. Varikkoalueelle välivarastoidaan ongelmajätteitä siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Louhinta-alueen ympärille, johon muodostuu jyrkkiä luiskia, rakennetaan kaiteet putoamisvaaran estämiseksi. Lisäksi vaarasta varoitetaan varoituskylteillä. Asiattomien ajoneuvojen pääsy toiminta-alueelle estetään puomeilla ja muilla järjestelyillä. Ottoalueen pohjoispuolella kulkee voimalinja, joka huomioidaan toiminnassa siten, että sähkölinja ja sen rakenteet eivät vaurioidu louhinnan myötä ja alueella liikuttaessa. Louhinnasta lähellä sähkölinjaa neuvotellaan tarpeen mukaan paikallisen sähköyhtiön kanssa. Alueella suoritettavien räjäytysten aikataulut ja räjäytyssuunnitelmat annetaan lennonjohdon tietoon. Tarvittaessa neuvotellaan räjäytyksistä yksityiskohtaisemmin lentokenttäviranomaisten kanssa. Jälkihoitotoimenpiteet Tämän hetken tiedon mukaan ottoaluetta ei maisemoida ottotoiminnan loputtua, sillä alueen jälkikäytöstä ei ole vielä tietoa. Toiminnan loputtua varikkoalue puretaan ja alue siistitään. Kaikki toimintaan liittyvät laitteet poistetaan. Alueelle varastoidut pintamaat kuljetetaan pois tai loppusijoitetaan sopivaan kohtaan. Alueen jälkikäyttö tarkentuu osayleiskaavoituksen ja Focus-alueen suunnitelmien edistyttyä. Niiden perusteella on myöhemmin jälkihoitotoimenpiteet mahdollista tarkentaa. Mikäli alue maisemoidaan, tulisi kyseeseen lähinnä pohjatason verhoilu pintamaakerroksella. Alueelle istutettaisiin tämän jälkeen esimerkiksi noin puuntainta/ha siten, että vallitseva puulaji olisi mänty kuten louhinta-alueen ympäröivässä maastossa. Pioneerilajeina istutettaisiin lehtipuita, pääasiassa koivua. Arvio ympäristövaikutuksista ja toimenpiteet vaikutusten lieventämiseksi Pinta- ja pohjavesi Louhintaa suoritetaan pohjoispuolen alueiden pohjavedenpinnan yläpuolella, eikä louhinnalla siten ole vaikutusta ympäröivän alueen pohjaveteen. Sen sijaan louhinnalla saattaa olla jonkin verran vaikutusta kallioalueen kalliopohjaveteen paikallisesti. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä vapautuu louhinnan yhteydessä ympäristöön aina jonkin verran. Aineet johtuvat pintavesien mukana pohjoisenpuoleiselle peltoalueelle. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Louhinta saattaa näkyä pohjavedessä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Muita vaikutuksia pintavesiin alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu. Melu, pöly ja tärinä Melu syntyy pääasiassa kiviaineksen murskauksesta, louhimisesta, kuormauksesta sekä työmaa- ja kuljetusliikenteestä. Seulonnasta syntyvä meluhaitta on yleensä vähäistä. Louhintatoiminta tapahtuu pääasiassa kallion sisällä,

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta jolloin ympäröivät kallioseinämät vaimentavat melun kantautumisen ympäristöön. Pintamailla rakennetaan ottoalueen pohjoisrajalle suojavallit niihin kohtiin, joihin ei jää korkeita kallioseinämiä. Toiminnassa pyritään siihen, ettei melutaso lähimmissä häiriintyvässä kohteessa ylitä valtioneuvoston asettamaa 55 db raja-arvoa. Louhinta-alueen taustamelu on merkittävä, sillä alue sijaitsee lähellä lentokenttää ja osittain alueella, jossa lentokentän taustamelu on yli L DEN 60 dba. Louhintatoiminnan aiheuttama melu ja tärinä eivät ole jatkuvia. Tärinähaittoja voidaan vähentää optimaalisella ominaispanostuksella. Lähimpiin taloihin asennetaan tärinämittarit. Yli yhden kilometrin etäisyydellä alueen länsipuolella sijaitsee Päijännetunneli. Tunneli on kyseisellä kohdalla tasolla noin +0. Koska tunneli ei sijaitse louhinta-alueen välittömässä läheisyydessä, louhinta-toiminnasta ei aiheudu vaaraa tunnelille. Ennen louhinnan aloittamista kohteessa tehdään riskikartoitus, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet räjäytysten turvallisen suorittamisen varmistamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu mm. kiinteistöjen katselmustarpeen selvittäminen, räjäytyksissä syntyvien tärinöiden johtuvuuden selvittämistarpeen kartoitus sekä sopivien räjähdysainemäärien käytön varmistaminen. Riskikartoituksen perusteella voidaan louhintoja suunnitella siten, että ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Pölyn leviämistä voidaan vähentää mm. kastelulla. Työmaateiden pölyntorjunnassa ei käytetä suolaa. Luonto ja maisema Ottotoiminnan myötä alueen paikallinen maisema muuttuu merkittävästi. Aiempien selvitysten mukaan (mm. Tuusulan kallioselvitys, 1992) alue on todettu suurmaiseman kannalta merkittäväksi, mutta alue on kuitenkin suhteellisen tavanomainen. Alueella ei esimerkiksi esiinny arvokkaita jääkauden jäljiltä olevia muodostumia kuten muinaisrantoja. Kesällä 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei esiinny kiviainestenoton kannalta erityisen merkittäviä luontokohteita, vaikkakin luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvioista elinympäristöä alueella esiintyy. Rauhoitettuja luontotyyppejä tai kasvillisuutta ei kuitenkaan alueella esiinny. Selvityksen mukaan kiviainesten ottoa voidaan toteuttaa alueen itäosasta lähtien muuttamatta luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoisia elinympäristöjä tai vähentämättä uhanalaisten tai suojeltujen lajien luontaista levinneisyyttä. Ottoalueen läheisyydessä oleviin hautaröykkiöille toiminnalla ei ole vaikutuksia. Pinta- ja pohjaveden seuranta Ottoalueen itäpuolella olevalla Sammonmäen alueella seurataan pinta- ja pohjavesiä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesinäyte otetaan kaksi kertaa vuodessa ottoalueen pohjoispuolella sijaitsevasta ojasta. Lisäksi otetaan näytteet ja mitataan pohjaveden korkeus 2 kertaa vuodessa alueelle asennetuista viidestä pohjavesiputkesta. Ennen toiminnan käynnistämistä alueella tullaan laatimaan erillinen pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma. Tarpeen mukaan alueen etelä- ja pohjoispuolelle asennetaan uusia pohjavesiputkia, jotta ottotoiminnan mahdollisia vaikutuksia vesiin voidaan seurata.

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Pintavesien ehdotettu tarkkailupiste on ottoalueen luoteispuolella olevassa ojassa, sillä ko. ojaan ohjautuu suurin osa ottoalueen pintavesistä. Lähialueen asutuksen vedenhankinnan kannalta ottotoiminnalla ei ole vaikutusta, sillä ottotoimintaa suoritetaan maaperän pohjavedenpinnan yläpuolella. Aloituslupahakemus Toiminnalle haetaan maa-aineslain 21 :n mukaista aloituslupaa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. ALUEEN LUPATILANNE Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole lainvoimaisia maa-aineslupia. Lemminkäinen Infra Oy:llä on vireillä ko. louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemus Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa. Morenia Oy:llä on vireillä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa lupahakemusalueen eteläpuolelle sijoittuva maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus (kalliokiviaineksen otto ja murskaus). Lupahakemusalueen itäpuolella kiinteistöllä sijaitsee ympäristöluvalla toimiva Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVOINTIMENETTELY Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia ovat saattaneet vireille Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Focusalueen maa-ainestenottohanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hankkeen YVA -menettelyn tarve määräytyy YVA -asetuksen hankeluettelon kohdan 2 b perusteella (kiven, soran tai hiekan otto louhintatai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa). YVA -selvityksen mukaan Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia suunnittelevat louhintoja Helsinki-Vantaa lentokenttäalueelle ja sen pohjoispuolelle, Tuusulan kunnassa vireillä olevan Focus-alueen osayleiskaavaalueelle. Osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjen toimintojen toteuttaminen vaatii hankealueen tasaamista louhimalla. YVA:n hankealueen pinta-ala on 93 ha, josta kalliota louhitaan 78,5 ha:n kokoiselta alueelta. Hankealueelta on suunniteltu louhittavan kalliota yhteensä noin 9.3 milj. m 3 ktr. YVA -menettelyssä on tutkittu seuraavaa kolmea hankevaihtoehtoa: Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1: Hanke toteutetaan laadittujen ottosuunnitelmien mukaisesti. Vaihtoehto ei sisällä alavaihtoehtoja, vaan vaihtoehdossa vaikutukset arvioidaan sen perusteella, että suunniteltu kallioaineksen ottaminen ja murskaus sekä kiviaineksen ja asfaltin kierrätys tullaan toteuttamaan.

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Vaihtoehto VE1a: Kuten VE 1, mutta Kehä IV:n tasausviivaa ja louhintatasoa on nostettu siten, että lentoasema-alueelle Kehä IV:ltä suunnitellut eritasoliittymät voidaan tehdä alikulkuina. Louhintamäärä on n m 3 ktr pienempi kuin VE 1:ssä. Uudenmaan ELY-keskus on YVA-lain tarkoittaman yhteysviranomaisena antanut lausunnon arviointiselostuksesta (UUDELY/3/07.04/2010). Lausunnon mukaan arviointiselostus on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla ja se kattaa riittävästi YVA-asetuksen 10 :ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset. Yhteysviranomaisen lausunnossa on esitetty joitakin lisäselvitys- ja tarkennustarpeita, jotka lausunnon mukaan tulee esittää viimeistään tulevissa lupaprosesseissa. Lausunnon mukaan YVA-selostuksessa esitettyjä tietoja tulee täydentää joiltain osin ainakin pohja- ja pintavesivaikutusten, melu- ja tärinävaikutusten sekä vaikutusten seurannan osalta. Täydennystarpeita on esitetty lisäksi seuraavien vaikutusten osalta: vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kulttuuriympäristöön, ilmanlaatuun, asutukseen, maankäyttöön ja elinoloihin sekä yhteysvaikutuksiin muiden hankkeiden kanssa. Lisäselvitykset YVA vaiheen jälkeen Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia Oyj ovat toimittaneet Keski- Uudenmaan ympäristölautakunnalle lisäselvityksiä YVA-vaiheen jälkeen (Ramboll Oy ). Lisäselvitykset ovat ELY-keskuksen lausunnon mukaiset. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen kunnan ilmoitustaululla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa ja Vartissa Ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksen vireilläolosta mahdollisille asianosaisille kirjeellä, joka on annettu postin kannettavaksi Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksen johdosta lausunnot Uudenmaan ELYkeskukselta, Uudenmaan liitolta, Vantaan kaupungilta, Vantaan ympäristökeskukselta, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä, Finavia Oyj:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Nurmijärven Sähköverkko Oy:ltä, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Museovirastolta, Liikennevirastolta sekä Tuusulan kunnan kaavoitukselta ja kunnanhallitukselta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta jätettiin yhdeksän muistutusta. S.P. vastustaa muistutuksessaan hanketta. Muistutuksessa viitataan toimenpiteen aiheuttamiin pöly- ja melupäästöihin sekä muihin ympäristövaikutuksiin.

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Kylmäoja-Ilola asukasyhdistyksen muistutuksen mukaan asiassa tulee hyväksyä YVA -selvityksen mukainen 0-vaihtoehto. Muistutuksessa viitataan hankkeen aiheuttamiin melu- ja pölypäästöihin. Muistutuksen mukaan aloituslupaa ei tule myöntää. J.S vastustaa muistutuksessa hanketta. Muistutuksessa viitataan Finavia Oy:n (ei lainvoimaiseen) ympäristölupaan ja siihen, että lupahakemuksen mukainen hanke tulisi lisäämään lentomelupäästöjä Lahelan alueelle. Muistutuksessa viitataan lisäksi alueen keskeneräiseen kaavatilanteeseen sekä siihen seikkaan, että lentoasemalle ja Focus-alueen louhinta-alueelle pitäisi laatia yhteinen YVA. K.E.P. kp:n muistutuksessa vastustetaan hanketta. T.M:n muistutuksessa viitataan alueella oleviin toimintoihin, joista aiheutuu hiukkas- ja hajupäästöjä sekä tärinää. Muistutuksen mukaan lupaa ei tulisi myöntää. T.K. et al. muistutuksessa vaaditaan luvanhakijoille velvoitetta ympäristövaikutusten jatkuvan tarkkailun toteuttamiseksi sekä suunnitelmaa viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. Mikäli haittoja ihmisille, kotieläimille, kiinteistöille tai luonnolle esiintyy, tulee lupahakijoiden tehdä tarvittavat muutokset toimintaan tai korvata aiheutuneet pysyvät haitat. Muistuttajat viittaavat maa-aineslain 9 pykälän otto- ja korvausvelvollisuuteen. Muistuttajat haluavat varata itselleen mahdollisuuden täydentää muistutusta, mikäli lupahakijat täydentävät hakemuksiaan. T.H:n muistutuksessa todetaan louhintojen poistavan meluvalleina toimivat mäet asutuksen ja lentokentän väliltä, jolloin meluvaikutukset asuinalueella lisääntyvät. Muistutuksen mukaan lupahakemuksella ei ole maa-aineslain 3 4 momentin mukaisia myöntämisedellytyksiä. P.E:n muistutuksessa todetaan hankeen aiheuttamiin meluhaittoihin viitaten, että maa-aineslupaa ei tule myöntää. A.K. ja T.K. vastustavat hanketta muistutuksessaan Muistutuksessa viitataan alueella jo oleviin ympäristöhaittoihin (melu-, pöly ja tärinä), jotka tulisivat lisääntymään uuden toiminnan myötä. Lausunnot Nurmijärven Sähköverkko Oy on lausunnossaan todennut, että yhtiöllä ei ole johtoja lupahakemusalueella. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen lausunnossa esitetään, että toiminnalle annettavissa lupamääräyksissä on huolehdittava melusuojauksista länteen päin ja toiminta-ajoissa on noudettava kivenlouhimojen,

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) toiminta-aikoja. Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen pitää tärkeänä myös laitosalueen hulevesien viivyttämistä ja laskeuttamista. Tuusulan kunnanhallitus toteaa lausuntonaan , että Focusalueen osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu useita selvityksiä, mm. Kehä IV:n aluevaraussuunnitelma (päivätty ), vesihuollon yleissuunnitelma (päivätty ) ja kaava-alueen katuverkon alustava yleissuunnitelma (päivätty ). Osayleiskaavan maankäyttöratkaisu ja yleissuunnitelmat on sovitettu yhteen siten, että alueen toteuttaminen on mahdollista. Osayleiskaavatyössä on ollut tavoitteena, että maa-ainesten alimmat louhintatasot merkitään kaavakarttaan ja maa-ainesten ottoluvat myönnetään kaavassa osoitettuihin tasoihin ja maankäyttöratkaisuihin perustuen. Kunnanhallituksen lausunnossa todetaan, että Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottosuunnitelmapiirustukset on päivätty ja niissä on käytetty Kehä IV:n osalta vuoden 1996 yleissuunnitelmaa, joka poikkeaa liittymäjärjestelyjen ja korkeusaseman osalta oleellisesti Focus-osayleiskaavan yhteydessä laaditusta kehä IV:n aluevaraussuunnitelmasta. Nykytilannetta kuvaavat ottosuunnitelmakartat ovat muutoinkin virheelliset ja edellyttävät päivittämistä. Ruohosuontie on rakennettu eri paikkaan kuin suunnitelmat osoittavat ja Lemminkäisen alue Sammonmäessä on louhittu ja uusi asfalttiasema rakennettu louhitulle alueelle. Lausunnossa todetaan edelleen, että maa-aineslain 6 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, mikäli ottaminen ei tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle. Focus-alueella on voimassa MRL 38 :n mukainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus saakka yleiskaavan laatimista varten. Maa-aineslupien myöntäminen esitettyjen suunnitelmien mukaisesti tuottaisi huomattavaa haittaa meneillään olevalle yleiskaavoitukselle ja tulevalle asemakaavoitukselle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ollaan muuttamassa toiminta-alueen tulevan ja halutun maankäytön turvaamiseksi. Koska kaavatyö on vielä kesken ja alueen käyttöä ohjaavat määräykset vielä vahvistusta vaille, ei haettua maaaineisten ottamislupaa eikä ympäristölupaa voida nyt myöntää. Hakemusten mukaiset luvat voidaan myöntää vasta sitten, kun Kehä IV paikka ja tarpeelliset korkeustasot on määritetty ja asianmukaisella päätöksellä hyväksytty sekä, että ko. hakemuksissa esitetyt suunnitelmat ovat näiden päätösten mukaiset. Finavia Oyj:n lausunnossa todetaan, että suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitava alueen läheisyys Helsinki-Vantaan lentoasema-alueesta. Räjäytysten, louhinnan ja murskauksen aikana on tarkkailtava pölyämistä ja huolehdittava tarvittavasta pölynsidonnasta. Ennen louhinnan aloittamista tehtävässä riskianalyysissä on otettava huomioon myös lennonvarmistuslaitteistot.

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Liikennevirasto on antanut lausunnon koskien rautatieliikennettä eikä virastolla ole ollut sitä osin huomautettavaa hakemukseen. Museovirasto toteaa lausunnossaan , että alueella jota kallion louhinta ja murskaaminen koskee, on tehty viimeksi kiinteiden muinaisjäännösten arkeologinen inventointi vuonna Vuoden 1965 inventoinnin mukaan Huhtarinmäen kalliolla on sijainnut muinaismuistolain (295/63) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, mahdollinen hautaröykkiö. Kohdetta ei kuitenkaan ole löydetty paikalle tehdyissä tarkastuksissa vuosina 1992 ja Museovirasto katsoo, ettei luvalle ole estettä. Fingrid Oyj on lausunnossaan todennut, että maa-ainesta voidaan louhia voimajohtojen läheisyydessä ottamalla huomioon lausunnossa esitetyt toimintaohjeet (ml. katselmukset, suojaetäisyydet, työmenetelmät, mittaukset jne.). Vantaan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan , että Vantaan kaupungilla ei ole maankäytöllisessä mielessä huomauttamista maa-aineslupahakemuksesta. Lausunnossa todetaan, että hankkeen vastaavan on huolehdittava siitä, että hankkeen valumavedet eivät aiheuta haittaa Vantaan puolella. Hakijan vastine Lemminkäinen Infra Oy on antanut vastineen annettujen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Vastineessa todetaan mm. seuraavaa: Tuusulan kunnanhallituksen lausunnosta Laajamittainen louhinta alueella on välttämätöntä, jotta alue voidaan ottaa laadittavana olevan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön. Louhintatasot on määritelty kaavaehdotusluonnoksen mukaisesti. Mikäli katsotaan, että haetuille louhintatasoille ei nyt voida myöntää lupaa kaavoitusprosessin ollessa kesken, on ympäristölautakunnalla mahdollisuus myöntää tässä vaiheessa lupa vain osalle aluetta ja siinäkin vain johonkin tiettyyn tasoon, joka voidaan pitää turvallisena kaavoitusta ajatellen. Hakijan käsityksen mukaan lopulliseen kaavaan määritettävät ottotasot eivät kuitenkaan merkittävästi tule muuttumaan siitä mitä hakija on hakemuksessaan esittänyt ottotasoksi. Hakijan ottosuunnitelmakartoissa käytetty pohjakartta on osittain vanhentunut, kuten kunnanhallitus lausunnossaan toteaa. Se ei vaikuta ottosuunnitelman asianmukaisuuteen, luvanmyöntämisedellytyksiin eikä lupamääräyksiin. Ottosuunnitelman valmistumisen jälkeen Ruohosuontie on siirretty uuteen linjaukseen Sammonmäen alueella tehdyn louhinnan ja rakentamisen takia, mutta se ei vaikuta hakijan ottotoimintaan. Sammonmäen alueelle valmistunut uusi asfalttiasema ei myöskään liity hakijan nyt suunniteltuun ottotoimintaan.

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Vastineen mukaan louhinta ei ole nykyisen lainvoimaisen Ruotsinkylän osayleiskaavamerkinnän (MT-3 hakijan ottoalueen kohdalla) vastaista. Alue ei ole eikä tule olemaan vanhentuneen yleiskaavan mukaisessa käytössä. Ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ottaminen ei tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä ole se ole ristiriidassa maa-aineslain rajoitusten kanssa. Ottotoiminnalla ei vaikeuteta kaavan laatimista. Muista lausunnoista Hakija huolehtii alueen hulevesien keraamisesta ja selkeytymisestä siten, ettei ottotoiminta vaikuta haitallisesti lähialueen pintavesiin. Hakija tulee toimimaan alueella vastuullisesti siten, että louhintahankkeesta aiheutuva ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Hakija tulee seuraamaan Finavian ohjeita räjäytyksissä ja muussa toiminnassaan. Voimajohtoja kulkee hakijan ottoalueen pohjoispuolella kaksi kappaletta (Fingrid ja Fortum). Fingridin voimajohdon keskilinjaan jää noin 30 m etäisyys, eikä lausunnon mukainen 43 m leveä suojavyöhyke Fingridin linjasta täyty. Fortumin voimajohto (ei lausuntoa) kulkee lähimmillään noin 10 m etäisyydellä. Ottosuunnitelmassa etenemissuunnat on esitetty siten, että otto etenee vasta myöhemmin kohti voimajohtoaluetta, eli pitkään voidaan toimia yli 43 m etäisyydellä Fingridin linjasta. Kun otto myöhemmin lähenee voimalinjoja, neuvotellaan asiasta erikseen asianosaisten kanssa. Hakija pystyy toimimaan alueella siten, ettei voimalinjoille muodostu vaaraa. Asiasta on kokemusta myös muilta ottokohteilta, jossa louhintaa on tehty huomattavasti lähempänä voimalinjoja. Pintamaiden mahdollisesta varastoinnista johtoaukealle pyydetään erillinen lausunto myöhemmin. Pintamaiden varastointi johtoaukealla ei ole välttämätöntä toiminnan kannalta. Muistutuksista Muistutuksissa on tuotu esiin ottotoiminnan ja siihen liittyvän murskaustoiminnan meluun ja pölyämiseen liittyviä seikkoja. Ottotoiminnan melupäästöjä selvitettiin YVA-menettelyn yhteydessä jolloin todettiin, että meluarvot saadaan hallintaan erilaisilla meluntorjuntatoimenpiteillä. Ottotoiminnan aiheuttama melutaso voidaan todentaa melumittauksilla häiriintyvissä kohteissa. Mittauksia tehdään siinä tapauksessa myös ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta saadaan lähtötilanne selvitettyä. Ennen toiminnan aloittamista tehdään tarvittavat riskiselvitykset ja katselmukset lähialueen kiinteistöissä. Louhinnan myötä kalliomäet poistuvat ja sen myötä luonnollinen melueste Huhtariihen ja kiitoteiden välissä myös poistuu. Tilannetta mallinnettiin myös YVA-menettelyn yhteydessä ja todettiin, että ko. kallioalueen vaimentava vaikutus on hyvin vähäinen. Lentomelu tulee pääosin muualta kuin maanpinnan tasolta. Ottotoiminnan vaikutukset ilman laatuun selvitettiin myös YVA-menettelyn yhteydessä. Selvityksessä todettiin, että tehokkailla pölyhaittojen lieventämistoimenpiteillä, kuten kastelulla, voidaan vaikuttaa merkittävästi lähimpien asuinalueiden ilmanlaatuun. Mikäli pölyhaittojen lieventämistoimenpiteitä käytetään tehokkaasti ja aktiivisesti, voidaan välttää hengitettävien hiuk-

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kasten vuosi- ja vuorokausiraja-arvojen ylittyminen. Murskauslaitokset sijoitetaan siten, että valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (ns. Murausasetus) ilmoitetut suojaetäisyydet asutukseen täyttyvät. Ottotoiminnan vaikutukset pintavesiin ja esim. vuollejokisimpukkaan jäävät vähäisiksi. Alueen vedet johdetaan ojaan laskeutusaltaan kautta. Hankkeen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin jäävät myös vähäisiksi, koska louhintaa ei suoriteta ympäröivää maanpintaa alempaa. Pohjaveden tarkkailua tehdään lisäselvityksessä ( ) esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun piiriin liitetään myös ohjelman mukaisesti kahden erikseen valittavan kaivon pinnankorkeustarkkailu. Ottotoiminnasta ei aiheudu liikennettä lähialueen kyläteille. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää hylätä Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslain mukaisen ottolupahakemuksen Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Huhtariihi II maa-aineslain 6.2 :n perusteella. Hankkeen katsotaan tuottavan huomattavaa haittaa toimenpiderajoitusalueella yleiskaavoitukselle ja tulevalle asemakaavoitukselle. Ratkaisussa on otettu huomioon Tuusulan kunnanhallituksen lupahakemuksesta antama lausunto. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon.

17 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa- aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tosiseikat ja johtopäätökset Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslupahakemusta koskevalla alueella on Tuusulan kunnanvaltuuston asettama maankäyttö- ja rakennuslain 38 ja 128 :n mukainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Focus-alue). Toimenpiderajoitus on asetettu saakka. Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon mukaan maa-aineslupien myöntäminen esitettyjen suunnitelmien mukaisesti tuottaisi huomattavaa haittaa meneillään olevalle yleiskaavoitukselle ja tulevalle asemakaavoitukselle. Lausunnon mukaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ollaan muuttamassa toiminta-alueen tulevan ja halutun maankäytön turvaamiseksi. Kaavatyö on vielä kesken ja esimerkiksi Kehä IV paikka ja tarpeelliset korkotasot ovat vielä lopullisesti määrittämättä. Lemminkäinen Infra Oy:n lupahakemuksessa esitetty louhintataso on yhtenevä Morenia Oy:n vastaavan lupahakemuksen kanssa, joka sijoittuu Lemminkäinen Infra Oy:n hakemusalueen eteläpuolelle (kiinteistöt Lentoasema , Österskog ja Jeppas ). Morenia Oy:n lupahakemus kiinteistön Huhtariihi II eteläpuolella, ko. kiinteistön välittömässä läheisyydessä, koskee pääosin tulevan Kehä IV esirakentamista. Tulevan Kehä IV:n sijainti ja korkotaso vaikuttavat siten myös Lemminkäinen Infra Oy:n lupahakemuksessa esitetyn alueen kaavalliseen toteutukseen.

18 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Koska ko. tielinjaus tulee lopullisen suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon osalta kuulumaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuualueelle on Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyytänyt lupahakemuksen johdosta myös ELY-keskuksen lausuntoa. ELY:n liikenne ja infrastruktuuri ei ole kuitenkaan jättänyt hakemuksen johdosta lausuntoa. ELY on perustellut asiaa (so. lausumatta jättämistä) sillä seikalla, että alueen kaavoitus/suunnittelu on keskeneräinen ja siihen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Edellä esitetyn perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemusta koskeva toimenpide aiheuttaa maa-aineslain 6.2 :n tarkoittamaa haittaa yleiskaavan laatimiselle tai muuttamiselle, jolloin lupahakemuksella ei ole myöntämisedellytyksiä. Maa-ainesluparatkaisu perustuu aina toiminnanharjoittajan esittämiin hakemus- ja suunnitelma-asiakirjoihin. Maa-ainesluvan kaavallisten myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen lausua muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. LUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan maa-ainestaksan maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta ja ottotoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä. Maaainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymän maa-ainestaksan 2 ja 4 :n mukaan 7 080,00 maksun määräytyessä seuraavasti: perusmaksu 260 pinta-alaperustemaksu 11 ha*340 /ha=3740 otettavien maa-ainesten mukainen maksu m 3 *0,008 /m m 3 *0,004 /m 3 = hakemuksesta kuuluttaminen/lehti-ilmoitus (2 kpl)=600 jos lupahakemus hylätään, peritään taksan mukaisesta maksusta 60 % ( *0,6=7 080,00 ) Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981): 1, 2 5, 5a, 6 7, 13, 19 20, 23 ; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1 4 ;

19 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ) Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Lemminkäinen Infra Oy Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki Tuusulan kunnanhallitus Muistutuksen jättäneet tai lausunnon antaneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Päätöksestä kuulutetaan Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Vartti ja Vantaan Sanomat lehdissä. MUUTOKSENHAKU Muutosta tähän päätökseen voi hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle eli Helsingin hallinto-oikeudelle ennen viraston aukioloajan päättymistä viimeistään 30 päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Asianosaisen ja kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi yllä mainittuna päätöksen antopäivänä. Omalla vastuulla valituksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän oheen on liitettävä pöytäkirjanote. Valituksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, Helsinki

20 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta puhelin: , kirjaamo telekopio: Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.