Palveluhakemisto-esiselvitys

Transkriptio

1 1 Palveluhakemisto-esiselvitys Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelukokonaisuus SADe-SOTE Virve Jokiranta 12/2011

2 2 Taustaa Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Nykytilan kuvaus Internetin käyttö Lait, asetukset ja suositukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden löydettävyys ja palveluhaun problematiikka Sidoshankkeiden n analysointi ja nykytilan arkkitehtuuri Esiselvitysaineiston tulokset Markkinakartoitus Eri aiheittain ja alueittain toteutettuja ratkaisuja Suomi.fi Helsingin palvelukartta Palveluvaaka.fi Kansainvälisiä SOTE-portaaleja joissa palveluhakemisto Suunnitteilla olevia hakemistohankkeita TEM/HoivaSuomi-hanke Palvelusetelihanke Valvira ja julkinen verkkopalvelu kansalaisille Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluhakemistopilotti SUBI-hanke ja palveluhakemisto Kelan hintavertailu Tavoitetilan kuvaus Palveluiden vaatimukset THL:n SOTE-organisaatiorekisteri Valviran Ysteri/Valveri rekisteri Sanastot ja luokitukset... 29

3 JHS Tavoitetilan arkkitehtuuri Asiakas- ja sidosryhmäanalyysi Palveluhakemiston yhteys muihin SADe-SOTE-palvelukokonaisuuksiin Alustava toteutussuunnitelma Aikatauluarvio Kustannusarvio Laadullinen hyöty Rahallinen hyöty Riskit Palveluhakemiston alustavat toiminnalliset ja sisällölliset vaatimukset Toiminnalliset vaatimukset Sisällölliset vaatimukset Organisaatioiden hierarkiaa ja asemaa kuvaavat tiedot Yksikön tuottamaan asiakaspalvelua kuvaavat tiedot Organisaation yhteystiedot Internet-sivut Aukioloaika Hintatiedot Palvelun kokoa kuvaavat tiedot Ammattihenkilöstön määrää kuvaavat tiedot Palvelutapahtumaa kuvaavat tiedot Muu sähköinen asiointimahdollisuus Lisätietoja 5. Alustava pilotointisuunnitelma Kehitysvaiheen organisoiminen Lähteet ja materiaalit Liitteet: 1. Haastattelurunko 2. Taulukko SOTE-organisaatiorekisterin ja Valverin tietosisällöstä 3. Taulukko palveluhakemiston lisätietoattribuuteista

4 4 Taustaa SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Alkuperäiseksi ohjelmakaudeksi on määritelty , mutta lokakuussa 2011 Valtionvarainministeriö pyysi valmistelmaan esitystä siten, että ohjelmakautta jatkettaisiin vuodelle Oheisen esiselvityksen aikataulu- ja kustannusarviot on pyritty päivittämään tämään vastaamaan uutta ohjelmakautta. SADe-ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenä palvelukokonaisuutena on palveluhakemistot. Palveluhakemistoselvitystyö käynnistyi helmikuussa 2011 ja aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen esiselvitysvaihetta jatkettiin 2011 loppuun asti. Selvitystyötä on ollut tekemässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kehittämispäällikkö Virve Jokiranta (60% työaika). Lisäksi helmi-maaliskuussa maaliskuussa työn toteuttamiseen osallistui Marketvisiosta Senior Consultant Saku Airosmaa. Tässä raportissa esittettyjen hyötylaskelmien sekä kustannusarvioiden tekoon on osallistunut lisäksi Marketvisiosta Senior Consultant Merja Tiira. Esiselvitysvaiheessa haastateltiin tai tavattiin palavereissa useita tahoja, jotka olivat tavalla tai toisella tekemisissä palveluhakemistojen kanssa. Verkostuminen ja yhteistyötahojen löytyminen oli hanketta rikastuttavaa ja poiki useita uusia lähestymistapoja hankkeen toteuttamiseksi. Maaliskuun loppupuolella SADe-SOTE-palveluhakemiston tiimoilta järjestettiin myös yhteenveto- ja keskustelutilaisuus. Tämä raportti kartoittaa nykyisiä palveluhakemistoja, kansallisen SOTE-palveluhakemiston tarvetta sekä valottaa mihin rekistereihin ja tietokantaratkaisuihin palveluhakemison tietosisältö voisi tulevaisuudessa pääosin tukeutua. Raportti sisältää paljon ehdotuksia ja olettamuksia, mutta on syytä muistaa, että varsinaista rahoituspäätöstä ei SADe-SOTE-palveluhakemisto ole saanut. Lopulliset päätökset siitä, mitkä hankekokonaisuudet etenevät toteutusvaiheeseen tehtäneen 2011 lopussa. Kaikki tässä raportissa esitetyt asiat on täysin sitoumuksettomia ja perustuvat eri yhteistyöhenkilöiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Raportti sisältää kirjoittajan subjektiivista tulkintaa asiasta.

5 5 Tiivistelmä Tarvetta ja tilausta a keskitetylle sosiaali- ja terveysalan palveluhakemistolle on. Monet alueelliset sekä eri aihepiireihin keskittyneet palveluhakemistoratkaisut ovat jo toteutuneet ja uusia ollaan jatkuvasti suunnittelemassa kansallisella rahoituksella. Riskinä on, että SOTE- palveluhakemistoratkaisuja, jotka tarjoavat vain tietyn sektorin palveuntarjoajatietoja, syntyy eikä kansalainen tunne eri ratkaisuja tai tiedä mitä palveluhakemistoa missäkin tilanteessa tulisi käyttää. Samansuuntaiset, ja osin jopa päällekkäiset, tavoitteet meneillään tai suunnitteilla olevissa hankkeissa ovat nousseet kansallisen palveluhakemiston jatkosuunnittelutyön keskiöön. Omistajaja toteuttajatahoa etsitään ja valtionhallinnon osallisuutta tässä asiassa peräänkuulutetaan. Yhtäaikaisten hankkeiden koordinoinnin puute nähdään voimavarojen tuhlauksena. Neuvotteluja yhteistyömuodoista on käyty. SOTE-portaaleita syntyy ja palveluhakemistot ovat useiden portaaleiden perusrakennetta. Palveluhakemistojen toteuttamisen hidasteena ei niinkään ole tekniset t haasteet vaan palveluhakemiston tietosisällön kartuttaminen. Nykyiset palveluhakemistoratkaisut on toteutettu mitä erinäisin keinoin; hallinnon organisoimalla tiedokeruulla, mahdollistamalla palveluntuottajien rekisteröitymisen portaaliin tietojaan päivittämään tai esimerkisi pyytämällä hakukonepalveluasiaan erikoistuneita firmoja toimittamaan tarvittavat palveluntuottajatiedot. Vaikkakin kansalaishakemistojen tarpeet on melko hyvin rekistereiden tiedonkeruussa tunnistettu, rajapintoja ja integraatioalustoja rekistereihin ei olla toistaiseksi toteutettu. Rekisterien (SOTEorganisaatiorekisteri ja Valveri) tietosisällöt eivät nykyisellään vastaa palveluhakemison tarpeita, vaan kohdennettua sisällönmäärittämistyötä, luokittelua ja tiedonkeruuta tarvitaan. Mikäli kansallinen SOTE-palveluhakemisto päätetään toteuttaa, on rekisterien tiedokeruuseen mahdollista jossain määrin vaikuttaa. Olemassa olevien rekisteritietojen lisäksi on syntynyt suunnitelma luoda uusi tietokanta, johon palveluhakemiston kannalta oleelliset tiedot koottaisiin. Lopullista arkktehtuuria, tietokantamäärittelyä ja käyttöliittymäratkaisua ei olla tässä vaiheessa tehty. Hakemiston kehitys on osin riippuvainen rekisterien ja mahdollisen käyttöliittymän sisällön ja toteutuksen aikatauluista. Toteutusehdotuksena on, että pääosin hakemiston perustiedot saataisiin useammasta rekisteristä ja tietolähteestä ja nämä tiedot koottaisiin uuteen tietokantaan. Rekistereihin pohjautuva palveluhakemisto tarvitsee kuitenkin tuekseen toimivan käyttöliittymäratkaisun ja käyttöliittymän totutus onkin yksi ensimmäisistä toteutushaasteista. Avoimet rajapinnat ja monipuolinen tiedon käytettävyys on palveluhakemiston tavoitteena. Palvelujen vertailtavuuden edistämiseksi tulee palvelut myös luokitella hyödyntäen kansallisesti hyväksyttyjä olemassa olevia luokitteluja. SOTE-palveluhakemiston toiminnallinen määrittelytyö on kesken, joskin jo nyt on ilmeistä, että palveluhakemistoa ei ole järkevää toteuttaa irrallisena kokonaisuutena tai omana portaaliratkaisunaan. Yhdeksi rinnalla kehitettäväksi kohteeksi on myös noussut ammattilaisille suunnatun palveluhakemiston kehitystyö. Palveluhakemiston tulee olla kiinteässä yhteydessä kokonaispalveluprosessiin. Kansalaisen tulee voida etsiä palveluntarjoajaa palveluhakemistosta eri kriteerein. Esiselvityksessä esitetään, että palveluhakemisto olisi osa yhtä (tai useampaa) kansallista julkisin varoin ylläpidettyä portaalia. Luontevin kohde on THL:n ylläpitämä Palveluvaaka.fi sivusto, jonka laatu- ja palautetoimintojen yhteyteen palveluhakemisto sijoitettaisiin. Lisäksi julkiset palveluntuottajatiedot voidaan julkaista Suomi.fi verkkosivuilla.

6 6 1. Nykytilan kuvaus Kansalaisilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tarve löytää tietoja sosiaali- ja terveyspalveluista ja Internet on yhä merkittävämpi kanava näiden palveluiden etsimisessä. Palveluiden löytymistä Internetistä voidaan tukea ainakin seuraavin keinoin: a) kehitetään Internetissä toimiva palveluhakemisto, johon kerätään tietoa sosiaali- ja terveyspalvelun tarjoajista ja organisoidaan tieto siten, että palveluiden löytyminen hakemistosta on mahdollisimman helppoa tai b) tuetaan sähköisten palveluiden löytymistä Internetissä olemassa olevien tiedonhakumenetelmien kautta tekemällä ns. hakukoneoptimointia. Molempia menetelmiä on sovellettu useissa olemassa olevissa sosiaali- ja terveysalan portaalihankkeissa, joskin systemaattinen hakukoneoptimointi on harvinaisempaa. Palveluita haetaan useilla eri kriteereillä esim. palvelun nimen tai palveluluokan mukaan, kohderyhmän mukaan, sanahaulla tai ennakoivan sanahaun syötteillä, palveluntarjoajan tai organisaation mukaan tai maantieteellisen sijainnin mukaan. Lisäksi palveluita voidaan hakea myös esimerkiksi hakemistoista aakkosellisella akkosellisella haulla tai muilla hakemistoon määritellyillä kriteereillä. Palveluiden hakutapa poikkeaa paljolti riippuen siitä hakeeko tietoa jostakin tietystä aihepiiristä vai onko haku enemmänkin tutkiskelevaa. Sivustoja joissa on SOTE-palveluhaku-toimintoja on maassamme lukuisia. Valtionhallinto, kunnat ja kaupungit, yksityiset ja 3.sektori sekä erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto, tarjoavat kukin oman ratkaisunsa. Yhtä keskitettyä ratkaisua ei toistaiseksi ole. Kokonaiskuvaa siitä, kuinka paljon julkisia, yksityisiä ja muita palveluntarjoajia maassamme on, ei edes viranomaisilla ole Internetin käyttö Internetin käyttö tiedon ja palveluiden etsimiseen on yleistynyt ja nuorten kasvaessa tietoyhteiskunnan käyttäjiksi jo varhain kasvattaa se edelleen internetin ja sähköisten palveluiden vaatimuksia. Tilastokeskuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen (2010) mukaan 86% tutkituista käytti Internettiä. Nuorissa ikäluokissa jo lähes kaikki käyttävät Internettiä ja vanhemmatkin ikäluokat ovat lisänneet jatkuvasti Internetin käyttöä. Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus on otostutkimus, joka toteutetaan vuosittain puhelinhaastatteluna. Tutkimuksen mukaan 73% käyttäjistä on etsinyt tietoa tavaroista tai palveluista Internetistä viimeisen kolmen kuukauden aikana; miehistä 76% ja naisista 73%. Tavaroita tai palveluita koskevaa tiedonetsintää tutkittaessa selvisi, että alueellisia eroja oli jonkin verran. Ahkerammin tavaroita tai palveluita etsivät pääkaupunkiseudulla asuvat (85%). Suurissa kaupungeissa tavaroita tai palveluita etsi 75%, muissa kaupunkimaisissa kunnissa 74% ja taajamaseuduilla/maaseutukunnissa 65%. Opiskelijoista 81% ja työllisistä 83% etsi tietoa palveluista tai tavaroista, kun vastaa osuus oli vain 37% eläkeläisten keskuudessa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukseen osallistuneista vastaajista 12% kertoi käyttäneensä Internettiä yksityistarkoituksessa viimeisen 12kk aikana tiedonhakuun viranomaisten Internetsivuilta. Opiskelijoista 18%, työllisistä 13% ja eläkeläisistä 6% oli etsinyt tietoa viimeisen 12kk

7 7 aikana viranomais-sivuilta. sivuilta. Täytettyjä lomakkeita viranomaisille oli Internetissä viimeisen 12kk aikana lähettänyt joka kymmenes Lait, asetukset ja suositukset Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan palveluntuottajien palveluiden keskinäinen vertailu on vaikeaa palvelun sisällön, laadun ja hintojen osalta (TEM 70/2010). TEM:in 19/2011 julkaisun mukaan Suomessa ei sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän asiakkaan valinnan vapaus toteudu yhtä hyvin kuin muissa pohjoismaissa. Vaikka asiakkaan valinnanvapautta tukevia malleja on jo käytössä, olisivat kansalaiset yhä halukkaampia itse valitsemaan palveluntuottajansa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarjoajien löydettävyyden vaatimusten lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä on useita, joista keskeisimpinä mainittakoon a) terveydenhuoltolaki 1326/2010 sekä b) palvelusetelin (L 569/2009) käyttöönotto. a) Uuden terveydenhuoltolain myötä asiakkaiden akkaiden valinnanmahdollisuudet kasvavat. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain. Laki tulee voimaan Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan. Toinen vaihe tulee voimaan , jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. (STM tiedote ) b) Palvelusetelien käyttöönotto 2009 on edistänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Kunta pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. (STM tiedote 12/2009). Lisäksi palveluun hakeutumista sääteleviä toimia on kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutos joka astui voimaan Myös erinäiset suositukset mm. ikääntyneiden palvelusuositus sekä hoitotakuun käyttöönotto, asettavat odotuksia sille, että kansalainen voi etsiä ja verrata palveluita ja palveluntuottajia helpolla tavalla. Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ( /603) sekä Laki yksityisestä terveydenhuollosta ( /152) määrittelee tietojen julkisuudesta, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto asto voi lisäksi julkistaa ja luovuttaa julkisen tietoverkon välityksellä yksityisten palvelujen antajien rekisteristä yksityisten sosiaalipalvelujen antajan nimen tai toiminimen,

8 8 palvelualan sekä kaikkien toimintayksiköiden ja toimipisteiden osoitteet ja yhteystiedot. Muista kuin itsenäisistä ammatinharjoittajista saa julkisessa tietoverkossa olla myös muita yritystoimintaa koskevia julkisia tietoja. Itsenäinen ammatinharjoittaja voi kuitenkin kieltää itseään koskevien osoitteiden ja yhteystietojen julkaisemisen. emisen Sosiaali- ja terveyspalveluiden löydettävyys ja palveluhaun problematiikkaa Selvityksen osana testasimme peruspalveluiden, kuten hammashoidon, neuvolan ja mielenterveyspalveluiden etsimistä erikokoisista kunnista mm. seuraavin menetelmin: a) yksinkertaisilla Google-hauilla, b) hakemalla kuntien Internet-sivuilta, siellä olevaa hakemistorakennetta käyttäen ja c) hakemalla kuntien Internet-sivuilta, sivuston omaa hakukonetta käyttäen. Tuloksena oli, että peruspalvelut löytyvät varsin helposti. Google löytää peruspalvelut erittäin hyvin, usein ensimmäinen osuma on oikea. Pienempien kuntien Internet-sivuilta palvelut löytyvät helposti, suuremmissa kunnissa vaaditaan hieman enemmän työtä. Kuntien omat hakukoneet eivät usein toimi kovinkaan hyvin. Määrittelemättömien tietotarpeiden kohdalla tilanne on vaikeampi. Google-haut palauttavat linkkejä hyvin erilaisiin lähteisiin, kuten sekalaisiin Internetin keskustelufoorumeihin. Kuva 1. Kuvassa mallinnetaan mahdollinen tiedonhakupolku Internetissä

9 9 Tiedon löytymisen ongelmaa voidaan lievittää liittämällä hakujoukon yksilöihin metatietoa käsitteiden muodossa ja kuvaamalla käsitteiden liittymistä toisiin käsitteisiin mahdollisimman monipuolisella ja mielekkäällä tavalla tiedonhaun kannalta (Salonoja, 2009). Palveluita voi etsiä ainakin kahdella tavalla: yksinkertaisella halulla ja tutkivalla tiedonhaulla. Yksinkertaista tiedonhakua voi tehostaa a) laajentamalla hakua käsin kirjoittamalla, interaktiivisesti tai automaattisesti, b) etsimällä hakusanojen osilla, c) hyödyntäen maantieteellistä sijaintia tai d) visualisoimalla ongelmalliset kohteet. Tutkivan tiedonhaun tehostamisen keinoja ovat a) yhdistävät polut tulosten yhteydessä, b) haun tarkentaminen valmiiden vaihtoehtojen välillä, c) moninäkymähaku tai d) hakutermien monisuuntaisten termien visualisointi. (Salonoja, 2009). Tämän raportin myöhemmässä vaiheessa (tavoitetilan arkkitehtuuri) käsitellään vielä hieman semanttisen webin tarjoamia ratkaisuja palvelujen löydettävyyden tehostamiseen. Ohisessa taulukossa 1. on esitetty Yritysten palveluhakemisto ja Aarre-palvelun palveluhakemistojen ongelmia ja ratkaisuehdotuksia niihin. Taulukko1. Palveluhakemistojen ongelmat ja niiden ratkaisuehdotukset Yritysten palveluhakemisto ja Aarre-palvelussa (Salonoja, 2009) Ongelma: Tietotulva valmiita valintoja käytettäessä 1) valintavaihtojen järjestäminen mielekkäisiin näkymiin 2) olennaisten valintavaihtoehtojen tarjoaminen ja tuominen esille 3) käyttäjälle sopimattomien ja hämmentävien valintavaihtoehtojen piilotus Ongelma: Tietotulva tuloksissa: 1) palveluiden maantieteellisten käyttörajoitusten määrittely ja hyödyntäminen haussa 2) sisällöllisten duplikaattien poisto hakujoukosta [Yrityksen palveluhakemiston kohdalla] Ongelma: Selailun vaikeus: 1) valintavaihtojen järjestäminen mielekkäisiin näkymiin 2) toisiinsa liittyvien valintavaihtoehtojen sijoittaminen lähekkäin 3) palveluiden annotointi oikein ja kattavasti 4) annotointi käyttäjän kannalta olennaisten valintavaihtoehtojen avulla 5) käyttäjälle sopimattomien ja hämmentävien valintavaihtoehtojen piilotus Ongelma: Palvelupaikan sijainnin selvittämisen hitaus 1) palveluiden sijaintien jakauman näyttäminen kartalla 2) palvelupaikkojen visualisointi piirroksissa palvelukeskittymien kohdalla 3) esitäytettyjen reittihakulinkkien tarjoaminen tulosten yhteydessä Ongelma: Tekstihaun huonot tulokset: 1) mielekkäiden tekstikuvausten liittäminen palveluihin 2) [franchisingyritysten kohdalla] kuluttajan kannalta havainnollisen hakunimen liittäminen palveluiden kuvauksiin [Aarrepalvelussa]

10 10 2. Sidoshankkeiden analysointi ja nykytilan arkkitehtuuri Kesällä ja syksyllä 2010 toteutettiin SADe-SOTE-ohjelman piirissä lumipallomenetelmällä kysely siitä, minkälaisia sähköiseen asiointiin tähtääviä hankkeita on päättynyt tai meneillä eillään ja missä vaiheessa hankkeet ovat nyt teknologian elinkaarella. Kyselyyn vastanneiden tahojen vastaukset ovat nähtävissä SADe-SOTE-Wiki-sivustoilla Excel-taulukon muodossa Esiselvitysaineiston tulokset SADe-ojelman esiselvitysaineiston perusteella 32 tahoa ilmoitti tekevänsä palveluhakemistoa osana muuta sähköisen asioinnin projektia. Sama kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri oli ilmoittanut useamman hankkeen, joista osa koski palveluhakemistoa. Osassa hankkeista toimi sama vastaava projektipäällikkö, toisissa ssa eri projektipäällikköjä (ts. meneillään oli useampia vastaavia kehityshankkeita). Osallistujatahojen määrä (hankkeen laajuus) vaihteli; joissakin hankkeissa oli ilmoitettu vain yksi osallistuva kaupunki, toisissa esim. monta kaupunkia + toinen sairaanhoitopiiri. Hankkeissa oli osallisena lukuisia yhteistyötahoja ja järjestelmätoimittajia. Hankkeet, joiden tiimoilta oli ilmoitettu palveluhakemiston kehittämistyöhön keskittyvät eri aihepiireihin; esim. mielenterveys vs. kroonisten sairauksien ennaltaehkäisy vs. päivähoitoon ilmoittautuminen. Hankkeista 29 ilmoitti että tuotosten pääasialliset käyttäjät ovat kuntalaiset ja 2 sosiaali/terveydenhuollon ammattilaiset (1 muu ).Hankkeista 6 ei ollut saanut kansallista rahoitusta, 25 oli (1 eos). Rahoittajina toimi: 11 Tekes 11 STM 2 Sitra 4 ei ole saanut valtakunnallista rahoitusta 4 muu Ilmoitetuista hankkeista 19 oli päättynyt ja 13 oli meneillään. Hankkeet olivat teknologian elämänkaarivaiheissa seuraavasti: 7 määrittelyvaiheessa 6 suunnittelu- ja rakennusvaiheessa 5 testaus- ja pilotointivaiheessa 5 käyttöönottovaiheessa 9 leviämis- ja vakiintumisvaiheessa Päättyneistä hankkeista: 1 määrittelyvaiheessa 2 suunnittelu- ja rakennusvaiheessa 3 testaus ja pilotointivaiheessa 4 käyttöönottovaiheessa

11 11 Meneillään olevista hankkeista: 9 leviämis- ja vakiintumisvaiheessa 5 määrittelyvaiheessa 4 suunnittelu- ja rakennusvaiheessa 2 testaus ja pilotointivaiheessa 1 käyttöönottovaiheessa 0 leviämis- ja vakiintumisvaiheessa Tarkempaan jatkoselvittelyyn päätettiin ottaa sellaiset palveluhakemistoa koskevat hankkeet, jotka olivat käyttöönotto tai leviämis- ja vakiintumisvaiheessa. Hankkeiksi valikoitui täten seuraavat hankkeet, joilla jo on SOTE-portaali ja palveluhaku Hyvis.fi > Etelä-Savon sairaanhoitopiirin portaali Hyvinvointipolku.fi > Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien portaali. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiiri Kelnet > HUS mielenterveystalo Espoon omahoito Oulun omahoito Tässä raportissa ei käsitellä kyseisten portaalejen omistaja- eikä toteuttajatahoja samoin kuin ei tarkemmin eritellä hankkeiden sisältöjä. Kyseisten hankkeiden yksityiskohtaisempi tarkastelu on löydettävissä mm. SADe-esiselvitysmateriaalistaesiselvitysmateriaalista (Kansalaisen Omaterveyspalvelut) ut). Sen sijaan tässä raportissa käsitellään kyseisten hankkeiden keskeisten sidoshenkilöiden haastatteluista esiinnnousseita seikkoja, jotka vaikuttanevat myös kansallisen SOTE-palveluhakemiston suunnittelutyöhön. Sidosryhmäpuhelinhaastatteluita tehtiin viisi (Grigori Joffe, HUS, Kelnet; Heimo Lajunen, Hyvinvointipolku; Minna Angeria, Oulun Omahoito; Tuomo Lehtovuori, Espoon Omahoito; Virva Hartonen, Hyvis). Haastateltavien kanssa oli etukäteen sovittu haastatteluaika ja heille oli lähetetty haastattelun runko, jotta he pystyivät varautumaan kysymyksiin ja aihepiireihin. Haastattelijat (Virve Jokiranta sekä Saku Airosmaa) kävivät haastattelurungon (liite 1) mukaan kaikkien kanssa samat kysymykset soveltuvin osin läpi. Kukin haastattelu kesti noin tunnin ja siitä kirjattiin oleellisimmat asiat ylös. Oheisessa kuvassa (kuva 2.) on esitetty horisontaalisina hankkeina esimerkkejä alueellisista ratkaisuista. Vertikaalliset hankkeet kuvaavat, että vaikkakin paikallisia, niin hankkeet saattoivat koskea jotakin tiettyä ttyä rajattua aihepiiriä. Eri hankkeilla oli hieman erilaisia tavoitteita, kuten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tai kroonisten sairauksien hoito. Hankkeet olivat hyvin eri vaiheessa teknologian elinkaarella.

12 12 Kuva 2. Nykytilan arkkitehtuuri: monia paikallisia ja eri aihepiireihin keskittyviä portaaliratkaisuja, joissa palveluhakemisto Lisäksi esiselvitysvaiheessa selvitettiin hankkeita, jotka eivät kaikki olleet varsinaisesti esiselvityshankelistalla, mutta joiden tiedettiin tavalla tai toisella koskevan kevan palveluhakemistoa: Suomi.fi, Valtiokonttori Helsinki.fi, Palvelukartta Espoo, Sitran palvelusetelihanke Palveluvaaka.fi, THL SUBI-hanke, Aalto-yliopisto HoivaSuomi, TEM Kaikkien yllä mainitujen tahojen kanssa on pidetty esiselvitysvaiheessa (puhelin)palaveri palaveri tai oltu muuten yhteydessä. Samalla on selvitelty pääpiirteet kunkin hankkeen keskeisistä tavoitteista, toteutustavoista sekä aikatauluista. Selvitystyön edetessä kävi ilmeiseksi, että palveluhakemistohankkeita tai hakemistoportaaleja suunnittelevia ia tahoja joilla oli osin samansuuntaiset tai päällekkäiset tavoitteet on käynnissä. Erityisesti yhtymäkohtia nähtiin olevan TEM:in rahoittamassa HoivaSuomi-hankesstoteuttamiseen tamiseen suuret kaupungit ovat sitoutuneet. Näiden hankkeiden yhtäläisyyksiin ja mahdollisiin yhteistyömuotoihin palataan hieman tarkemmin myöhemmässä vaiheessa tätä sekä Sitran palvelusetelihankessa, minkä raporttia.

13 13 Esiselvityksen tuloksista voitaneen todeta, että joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (esim. Helsingin palvelukartta) palveluhakemiston kehittäminen on tehty laajemman hankkeen rinnalla, eikä päähuomio ole ollut hakemiston kehittämisessä. Monet hankkeet kokivat haasteeksi arvioida palveluhakemiston osuutta erillisenä ja etenkin kustannusten eritteleminen tuotti hankaluutta. Arviomme mukaan palveluhakemiston kehitykseen on tässä joukossa kulunut rahaa 10 40k ja aikaa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tyypillisesti yksi henkilö on tehnyt koko työn. Hakemiston ylläpito hoidetaan usein oman toimen ohessa, joten myös ylläpitokustannukset ovat haastateltavien kertoman mukaan varsin pieniä. Arviomme mukaan vuosittaisen ylläpidon määrä vastaa henkilötyövuotta jokaisessa palveluhakemistossa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä hakemiston tiedon ylläpitoon, sillä tiedon laatu ja ajantasaisuus olivat tyypillisiä ongelmia. Rajallinen panostus tiedon ylläpitoon on syntynyt lähinnä käytännön pakosta: ylläpitotyölle ei useinkaan ole erillistä budjettia. Tyypillisesti hakemisto on tehty arkijärkeen ja intuitioon nojaten eikä luokitteluissa juurikaan oltu huomioitu kansallisia luokittelukäytäntöjä. Vain yhdessä tapauksessa oli käytetty olemassa olevaa luokittelustandardia (diagnoosit Mielenterveystalossa). Yhdessä tapauksessa oli integroiduttu ulkoiseen tietolähteeseen (Fonecta, Hyvinvointipolku), muissa tapauksissa palveluhakemiston osoite- ja yhteystiedot oli kunnat tuottaneet itse. [Helsingin kapungin palvelunkartan kehitys- ja ylläpitotyö on omassa kokoluokassaan eikä sitä ole siksi mielekästä vertailla muihin. Helsingin palvelukartta sisältää myös kehittyneempiä toiminnallisia ominaisuuksia kuten kartta- ja palautepalveluja. Myös Suomi.fi-sivustot tarjoavat omanlaisensa lähestymistavan palveluhakemistoon. Molemmista aiheista myöhemmin hieman lisää.] Lisäsoittokierros eri kokoisiin kuntiin täsmensi, että kunnissa/kaupungeissa oli osoite- ja yhteistietojen ylläpito ja päivitystyö organisoitu hyvin vaihtelevasti. Pienissä kunnissa esim. toimistosihteeri päivitti palveluntarjoajien tiedot suoraan Internettiin palveluhakemistoon kun taas suuremmissa kunnissa päivittäjiä saattoi olla yhtä monta kuin oli eri toimialaakin. Sosiaalipalveluiden palaveluntarjoajatiedot päivitti oma henkilönsä, vanhustenhuollon oma, vastaanottopalveluiden oma jne. Henkilöt, joiden kanssa hakemistopäivityksestä keskusteltiin arvioivat, että palveluntarjoaja tietojen päivittämiseen kului heitä aikaa noin 1-3 tuntia kuukaudessa kun huomioitiin, että toisinaan myös palvelunkuvauksia joutui hieman muokkaamaan. Kaikki henkilöt joiden kanssa keskusteltiin kertoivat, että heidän tietääkseen varsinaista kokoavaa palveluntarjoajarekisteriä ei heillä ole, vaan tiedot päivitetään suoraan Internettiin. Tyypillisesti hakemistotyö on tehty sivuston konseptointityön yhteydessä ja sen pohjaksi on lähinnä katsottu mitä palveluita esim. kunnilla on tarjolla omilla sivuillaan. Hakemiston sisältö on selvitetyissä tapauksissa yleensä lähinnä linkkejä palveluntarjoajien sivuistoille tai muita yhteystietoja. Monet sivustot tarjoavat mahdollisuuden palveluntarjoajille tuottaa enemmänkin tietoa, mutta kaikki eivät käytä tätä mahdollisuutta. Selvitettyihin palveluhakemistoihin ei yleensä oltu yhdistetty mitään kehittyneempiä toiminnallisuuksia, kuten palvelujen arviointia, palautetta tms. Vain yhdessä tapauksessa Kelnet - käytössä oli karttahaku ja lisäksi palveluntarjoajat valikoituivat sen mukaan mitä kansalainen oli oire- tia diagnoosimäärittelyyn itse täyttänyt. Kelnetmielenterveystalon palveluhakemiston toiminnalliset ominaisuudet olivatkin siten melko pitkälle pohdittuja ja käyttäjää palvelevia. Keskeisiä ongelmia palveluhakemistoissa oli tiedon laatu ja ylläpito. Rikkinäiset linkit olivat perusongelma: tiedetään että tä niitä on jatkuvasti, mutta harvalla oli resursseja pitää linkkejä ja muita yhteystietoja yllä riittävän hyvin. Myöskään kaikki yhteisöt ja palveluntarjoajat eivät ole

14 14 aktivoituneet omien tietojen ylläpitämisessä ja siksi tiedot saattoivat olla virheellisiä. Koska ylläpitoon ei oltu keskitetty riittävästi voimavaroja, mainittiin, että ongelma saattaa johtaa nopeasti tarjottavan tiedon minimoimiseen. Yhdeksi keskeiseksi haaasteeksi mainittiin se, että portaalien markkinointi vaatii erittäin paljon työtä. Monet olivat kokeilleet markkinointia ja saaneetkin kohtalaisen hyviä, mutta lyhytaikaisia tuloksia. Todettiin, että kestää varsin pitkään, ennen kuin laajempi yleisö omaksuu portaalien käytön. Yhteydestä paikallisiin verkostoihin ja tahoihin, kuten paikallislehtiin voi olla paljon hyötyä. Suurin osa haastatelluista kertoi mittaavansa sivujen kävijämääriä. Käyttäjämäärät ovat toistaiseksi pysyneet pienehköinä, satoja kävijöitä päivässä (pl. Helsingin palvelukartta ja Suomi.fi). Haasteena mainittiin myös, että syvällisen ja toimivan sisällön tuottaminen vaatii paljon työtä. Tähän ei useinkaan ole mahdollisuutta paikallisilla resursseilla ja monet totesivatkin, että sisällön tuottamista paikallisesti ei nähty järkevänä. Usein viitataankin verkossa oleviin terveyskirjastoihin. Monet kokivat, että paikallisuudesta on hyötyä, mutta myös kansalliselle lle koordinaatiolla on tarvetta. Esiinnousseita asioita oli esim. roolijako: kuka tekee mitä, mitä tehdään kansallisesti, mitä paikallisesti? Epäselvyyttä ohjeiden ja luokitusten käytöstä ja tunnettuudesta ilmeni. Lisäksi peräänkuulutettiin tukea markkinointiin ja palvelun tunnettuuden kehittämiseen. Paikallisesti ei useinkaan ollut resursseja ja osaamista tähän ja lisäksi ei myöskään koettu järkeväksi käyttää suuria määriä rahaa mainostamiseen. Toivomuksena oli, että yleinen terveystieto tulisi tuottaa keskitetysti, sillä terveystiedon järkevä organisointi ja ohjaaminen oikeille kohdeyleisöille nähtiin keskeiseksi haasteeksi Markkinakartoitus Osna esiselvitystä tä tehtiin erinäisistä tietolähteistä teistä koottu kokoama muutamista keskeisistä verkkosivustoista, joissa sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto on toteutettu. Ohessa esitetty lista verkkosivuista ei siis ole kattava, vaan toimii esimerkkinä siitä miten monenlaisia sivustoja on olemassa. Kansallisia palveluhakemistohankkeita on toteutettu ja suunnitteilla lukuisia, mutta tässä yhteydessä paneudumme vielä muutamaan hankkeeseen, joiden kehitystyö on sidoksissa - tai voisi olla yhteydessä toistaiseksi määrittelemättömällä tavalla - SADe-ohjelman palveluhakemisto- hankkeen kanssa Eri aiheittain ja alueittain toteutettuja ratkaisuja Sosiaali- ja terveyalan portaaleita on lukuisia, monissa näistä on myös jonkinlainen palveluhakemisto mistä palveluntarjoajien tietoja voi etsiä. Ohessa linkki sekä lyhyt katsanto muutamaan keskeiseen SOTE-palveluhakemisto portaaliin. Kuten ilmeistä, kukin portaali on keskittynyt tietyn sektorin julkisen, yksityisen, järjestöjen - palveluntarjoajatietojen tuottamiseen. Palveluntarjoajien tiedot on koottu eri menetelmin ja eri lähteistä.

15 15 Suomi.fi - Kun tarvitset tietoa julkisista palveluista tai haluat hoitaa asioitasi verkossa, aloita Suomi.fistä! Suomi.fi on julkishallinnon yhteinen palvelu kansalaisille. Portaalista löydät asiointipalvelut ja lomakkeet, tietoa palveluista, lait sekä julkishallinnon uutiset. Hyvinvointipalvelut.fi - Yksityiset hyvinvointipalvelut yhdestä osoitteesta. Voit hakea hyvinvointipalveluja esim. yrityksen nimellä, kuvauksella tai paikkakunnallasi. Voit myös hakea useammalla hakusanalla. Sivustoja hallinnoi Uudenmaan osaamiskeskus Culminatum Ltd Oy. ESR rahoittaa Hoivapalvelut.fi - Tähän valtakunnalliseen verkkopalveluun on koottu kattava hakemisto yksityisistä hoivapalveluista. Hakemisto toimii ajankohtaisena yhteistyövälineenä palveluntuottajille, asiakkaille, kunnille ja muille yhteistyötahoille. Suomen Hoivayrittäjät Oy ToimintaSuomi.fi - ToimintaSuomi on uusi kansallinen viestintäkanava, joka auttaa löytämään kootusti, vaikka paikkakunnittain, järjestöjen tapahtumat ja toiminnat, jotka edistävät terveyttä eri tavoin fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti. Tukinet.net - Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voit maksutta saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoja Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta. Tukinetin toiminta toteutetaan järjestöjen yhteistyönä. RAY rahoittaa Lisäksi on löydettävissä lukuisia paikallisia sosiaali- ja terveysalan internetsivustoja, joissa on palveluhakemisto. Paikalliset sivustot ovat usein hieman eri aihepiireihin keskittyneitä ratkaisuja. Ohessa muutama esimerkki kyseisistä sivustoista: Palvelusantra.info - Tervetuloa tutustumaan kotona asumista tukeviin palveluihin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella! PalveluSantran toimintaa toteuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhteistyössä toiminta-alueen kuntien kanssa. Toiminnan on suunnitellut Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Toiminnan rahoittavat Päijät-Hämeen alueen kunnat, RAY ja PalveluSantran rekisterissä olevat palveluntuottajat. Kotitori.fi - Kotitori auttaa Tamperelaisia ikäihmisiä ja heidän läheisiään arjen pienissä ja suuremmissakin askareissa tarjoamalla monipuolisia palveluita, jotka tukevat kotona selviytymistä. Pidähuolta.com - Pidahuolta.com portaali on palveluhakemisto, josta löydät Kymenlaakson hyvinvointialan yritykset, niiden palvelut ja yhteystiedot. Voit selata yrityksiä toimialoittain tai käyttää hakua, jossa voit rajata etsimääsi tehokkaammin. Yritykset voivat ilmoittaa tietonsa palveluun veloituksetta. Palvelun toteuttaa Hyvinvointialan yrityskiihdytin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto (TE-keskus), Cursor Oy ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy.

16 16 Klemmari.fi - Klemmarista hankit hyvinvointi- ja kotipalvelut turvallisesti ja luotettavasti. Klemmari on kehittymishaluisten hyvinvointialan yritysten verkosto, jonka taustalla toimivat paikalliset kehittämisyhtiöt. Klemmari-yritykset tuovat hyvinvointia niin kotitalouksien, yritysten kuin kuntienkin tarpeisiin. Klemmari- yrityksiä löydät tällä hetkellä Jyväskylästä ja Mikkelistä. Verkkosivustoja, joista löytyy sosiaali- ja terveysalan yleistietoja ja tietopankkeja on lukuisia, mutta tässä yhteydessä ei näitä lähdetä erikseen listaamaan. Tietoa kyseisitä sivustoista löytyy SADe- SOTe-ohjelman Yleinen Terveys- ja Hoitotieto-esiselvitysraportista Suomi.fi Muihin yllä esitettyihin portaaleihin ei tässä yhteydessä perehdytty sen perusteellisemmin, mutta Suomi.fi sivuoston toimittajien (Auli Sarvikivi ja Marko Latvanen) kanssa pidettiin palaveri. Ohessa todettakoon Suomi.fi sivustojen keskeisimmät, palveluhakemiston kannalta oleelliset tekijät. Sivustoa ylläpitää Valtiokonttori Palvelut aiheittain luokiteltu JHS 145 luokitusta soveltaen. SOTE-luokiteluita ovat Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja ravinto Liikunta ja ulkoilu Ikääntyville Näkövammaisille Linkkikokoelma joko suosituimmat ensin tai aakkosjärjestyksessä Suosituksia, tilastotietoa, artikkeleita ja muuta tietoa Palveluntarjoajatietoa lähinnä karttasovelluksessa mutta myös linkkeinä (esim. valtakunnallinen linen kriisipuhelin, Tukinet) n käyntiä/kk, n kävijää/kk Karttasovellus otettu käyttöön 3/2011 Sisältää tietoa julkisista palveluista mm. Kela, Maistraatti, Poliisi Tiedot valikoituneet sen mukaan kenellä valmiit rekisterit ja halukkaita toimittamaan tiedot Portaalin ylläpitäjät päivittävät pienet muutokset (6-10) yhteystiedoissa, jos paljon muutoksia pyydetään toimittamaan uusi tieto (useimmiten Excel) Karttasovellus Maanmittauslaitokselta 2011 aikana myös reittiopas Koetaan puutteena, että tä ei sosiaali- ja terveysalan tietoa saatavilla Halukkuutta yhteistyöhön ja laajentamiseen on, kunhan resurssitarpeet huomioidaan Suomi.fi ja sen palvelukartta on toteutettu avoimen lähdekoodin teknologialla; Palvelukartan rajapintakuvaus - Työhuone Suomi.fi uusi 4.versio otettaneen käyttöön

17 Helsingin palvelukartta Helsingin palveluhakemiston tekoa, ylläpitoa ja suunnitelmia selviteltiin puhelinpalaverin (Mirjam Heikkinen) merkeissä. Todettakoon, että palvelukartan suunnittelu- ja kehitystyö on ollut pääosin yhden henkilön työn tuotos. Myöskään Helsingin seudulta ei palveluntarjoajista ollut ennalta minkäänlaista kokoavaa rekisteriä vaan palveluntarjoajatiedot on kerätty Exceliin kiertämällä hallintokunnittain pyytämässä kys. tietoja. Työ on ollut hyvin aikaa vievää ja palveluntarjoajatietojen kerääminen ryhtyi tuottamaan kunnolla tuloksia vasta kun ymmärrys siitä, että tiedot tulevat julkiseen käyttöön ja näkyviin konkretisoituivat. Ohessa keskeisimpiä tietoja Helsingin palvelukartta- sivustoista: Helsinki, pian myös Espoo, Vantaa, Kauniainen Pääluokkina: Terveyspalvelut + Sosiaali- ja perhepalvelut > nämä top 5 hakuluokkia Avainsana-, kartta- ja palvelupuuhaku Sisältää pian n toimipistettä eri käyttäjää/kk Linkit ajanvaraus- ja asiointilomakkeisiin, palautteenantomahdollisuus Suunnitelmissa ottaa JHS145-luokitus käyttöön sen valmistuttua Palveluvaaka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti maaliskuussa 2011 Palveluvaaka- nimisen portaalin, missä keskeisimmät elementit ovat toimipaikkojen vertailu ja arviointi sekä tilastotiedon selailu. Palveluvaaka-sivustojen kehitys- ja toteutus on tapahtunut pitkälti THL:n omalla työpanoksella. Projektin toteutuneet kustannukset vuosina olivat noin Palveluvaaka- sivustoille on kerätty tietoa palveluntarjoajista erinäisistä tietolähteistä, mistä keskeisin on THL:n ylläpitämä TOPI-rekisteri. Lisäksi tietoa on saatu muun muassa RAItietokannasta ja muista lähteistä täydentämällä. Varsinaista palveluhakemistoa ei Palveluvaa assa ole, vaikkakin alun perin suunnitelmissa sellaisen toteuttaminen oli. Palveluvaa asta löytyy kuitenkin osittain toimipaikkojen osoitetietoja. Palveluhakemiston toteutus osana Palveluvaakaa kaatui rekistereiden puutteellisuuteen ja tiedonkeruun aikataulutukseen. TOPI-rekisteri tarjoaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista, veluista, mutta osa tiedoista ei sisällä lainkaan mm. käyntiosoitetta vaan pelkästään postilokero-osoitteen. osoitteen. TOPI- rekisterin varaan ei kansalaisille suunnattua palveluhakemistoa voi siksi rakentaa. TOPI-rekisterin kehityksen tuki tultaneen joidenkin kaavailujen mukaan myös jatkossa lopettamaan ja tiedot integroidaan osaksi SOTE-organisaatiorekisteriä tai näsitä muodostetaan kokonaan uusi rekisteri/tietokanta. Koska Palveluvaaka oli määrä saada käyttöön 2011 alussa, ei SOTE-rekisterin tiedonkeruu ehtinyt palvella Palveluvaa an tarpeita. Palveluvaaka-sivistoja tuleva mahdollinen kansallinen palveluhakemisto rikastuttaisi oleellisesti ja siksi palveluhakemiston (ainakin yhdeksi) kohteeksi ehdotetaan Palveluvaaka-sivustoja.

18 18 Palveluvaaka-verkkosivut palvelevat ensisijaisesti kansalaisia ja tarjoavat väylän tiedon katseluun ja vertailuun. Mikäli kansallisen palveluhakemiston yhteyteen haluttaisiin kansalaisnäkökulman lisäksi ammattailaisnäkymä muuttaisi tämä Palveluvaaka-sivoston luonnetta. Palveluvaakaja ylläpitotahot ovat pitäneet kansallisen palveluhakemiston liittämistä osaksi sivustoja tervetulleena - ja jopa välttämättömänä - uudistuksena. Tulevaisuudessa palveluhakemiston kehitystyö tulee sitoa kiinteästi Palveluvaa an kehitysnäkymiin. Palveluvaaka.fi sivustojen kehittäjä- Palveluvaaka.fi tarjoaa tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Voit vertailla eri toimipaikkoja, tarkastella sosiaali- ja terveysalan tilastotietoja sekä arvioida käyttämiäsi palveluja. Palveluvaaka-sivustojen toteutuksesta on löydettävissä lisätietoa THL:n verkkosivustoilta.

19 Kansainvälisiä SOTE-portaaleja, joissa palveluhakemisto Kansaivälisiä SOTE-portaaleja on tarjolla monissa maissa. Portaalien kehittäjä- ja omistajatahot vaihtelevat, mutta monissa maissa mm. Ruosissa ja Englannissa portaalien kehitys ja ylläpitotyö on julkisin varoin kustannettua. Esimerkiksi Englannin NHS Choices sivusto on Engannin suosituin terveysalan verkkosivu. Sivuilla on käyntejä noin 100 miljoonaa vuodessa. Neljännes kävijöistä käyttää palveluiden haku-toimintoa Ohessa lista ja linkit muutamiin kansainvälisiin SOTE-portaaleihin, joista kaikista löytyy myös palveluhakemisto. Kansainvälisistä SOTE-portaaleista on tehty SADE-ohjelmalle erillisselvitys Marketvision toimesta. Mikäli kansallinen SOTE-portaali, missä on palveluhakemisto päätetään toteuttaa, on kuitenkin hyvin tärkeää perehtyä syvällisemmin näihin kansainvälisiin esimerkkeihin. Muiden maiden toteutustavoista sekä sisällöstä voitaneen poimia ideoita ja saada ensiarvoisen tärkeää käyttökokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, miten hyvin kansainväliset palveluhakemistot palvelevat käyttötarkoitustaan, mitä voisi toteuttaa tosin ja mitkä ovat keskeisimmät haasteet. Useissa ulkomaisissa SOTE-portaaleissa palveluhakemisto on liitetty osaksi hoitoprosessia ja palveluntarjoajaa voi hakea monin kriteerein mm. läheisyyden, laatuarvioinnin, jonotilanteen tai vaikkapa kuolleisuustilaston mukaan. Karttasovellus sekä reittiopas, samoin kuin esteettömyystiedot on useissa kansainvälisissä portaaleissa huomioitu. Toisissa portaaleissa on hyvät kuvaukset palvelusta, mutta ta joissakin portaaleissa ja joidenkin palveluntarjoajien arjoajien kohdalla kuvaukset ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan. Ruotsi Omwård.se 1177.se Socialstyrelsen.se/aldreguiden Englanti NHS Choices HealthSpace Tanska Saksa USA Sundhedskvalitet.dk Weisse-liste.de My Health Manager

20 Suunnitteilla olevia hakemistohankkeita Esiselvitysvaiheessa a ollaan oltu yhteydessä joidenkin sidoshankkeiden kanssa, joilla on osin samansuuntaisia toteutussuunnitelmia palveluhakemiston toteuttamisen suhteen. Ohessa lyhyet katsannot muutamaan keskeiseen hankkeeseen. Kuva 3. Kuvassa esitetään hankkeet, joilla tiedetään olevan samansuuntaisia tai osin päällekkäisiä tavoitteita SADe-SOTE-palveluhakemistotyön kanssa sekä keskenään Monta toimijaa, joilla osin päällekkäisiä tavoitteita: palveluhakemistoja ja asiointialustoja Palveluntuottajalle: Palvelusetelijärjestelmään ilmoittautuminen Kansalaiselle: Palveluntuottajien vertailu Palautteen antaminen Kunnalle: Palveluntuottajien hyväksyntä Sitran kuntaohjelma/ Palveluseteli THL/ Palveluvaaka Kansalaiselle: Vertaa toimipaikkoja Arvioi toimipaikkoja Selaa tilastoja Palveluntuottajalle: Rekisteriin ilmoittautuminen ja tietojen muuttaminen Kansalaiselle: Palveluntuottajien vertailu Valviran julkinen verkkopalvelu Kansalaiselle: Julkisten palveluntuottajien vertailu Suomi.fi SADe-SOTE Palveluhakemisto Kansalaisille ja ammattilaisille Muut paikalliset hankkeet TEM/ HoivaSuomi Kela, hintavertailu Kansalaiselle: Hae & vertaa Anna arvio Löydä tietoa TEM/HoivaSuomi-hanke Työ- ja elinkeinomisiteriö (TEM) teetätti esiselvitystyön sähköisen asioinnin toimintamallista keskiössä vanhusten asumis- ja kotipalvelut. Hankkeen esiselvitystyön keväällä 2011 toteutti Salivirta&Partners konsultit yhteistyössä KPMG:kanssa. Konsultin haastattelivat myös THL:n edustajia (mm. SADe-SOTE, SOTE, Palveluvaaka), joskin allekirjoittanut oli valitettavasti estynyt osallistumaan haastatteluun. HoivaSuomi-hankkeessa esitettiin, että toteutettaisiin portaali, mistä löytyisi tietoa vanhusten asumis- ja kotipalveluista. Tietosisältöä olisi mm. palveluiden kuvaus, henkilökunnan mitoutus, fyysiset tilat, hinta ja muut oleelliset palveluhakemistotiedot kuten käyntiosoite, puhelinnumero jne. Selvitystyö painottui erityisesti portaaliratkaisumallintamiseen sekä kansainvälisten SOTE-portaaliratkaisujen tietosisältöön tutustumiseen. Hankkeen yksityiskohtaisemmasta sisällöstä on löydettävissä kalvomateriaalit sekä loppuraportti.