(opiskelijan nimi ja opiskelijanumero!) Liisa-Maija Sainio Antero Tervonen
|
|
- Auvo Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kauppatieteellinen tiedekunta AA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun (kurssin vastuuopettajan nimi tähän!) HARJOITUSTYÖOHJE Ulkoasu ja lähdeviittaustekniikka (opiskelijan nimi ja opiskelijanumero!) Liisa-Maija Sainio Antero Tervonen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO LÄHDEVIITTEET Käytön tarkoitus Lähdeviitteiden teko käytännössä Lähdeluettelon tekeminen Sähköiset dokumentit tekstissä ja lähdeluettelossa HARJOITUSTYÖN ULKOASU Harjoitustyön rakenne Kaaviot ja taulukot JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Word-pikaohje
3 1 1. JOHDANTO Tämän harjoitustyöohjeen tarkoitus on opastaa yliopisto-opintoja aloittelevaa opiskelijaa akateemisen kirjoittamisen alkuun. Yliopisto-opintoihin sisältyy suuri määrä ryhmätöitä ja erilaisia raportteja, joten kirjoittamisen tyyliin ja ulkoasuun kannattaa paneutua heti opiskelun alussa. Tämä ohjeistus on kirjoitettu ulkoasultaan sellaiseen muotoon, mihin toivotaan että LUT:ssa tehdyt harjoitustyöt kirjoitetaan, ellei yksittäisen kurssin opettaja ole erikseen antanut täydentäviä tai toisenlaisia ohjeita, jotka tällöin pätevät kyseisellä kurssilla. Kandidaatintutkielmiin ja pro gradu -tutkielmiin annetaan myöskin tarkemmat ohjeet kirjoittamisen ja ulkoasun suhteen seminaareissa. 2. LÄHDEVIITTEET Lähdeviittaustekniikan omaksuminen on tärkeä osa akateemista kirjoittamista. Se on myös keskeinen osa minkä tahansa raportin arviointia. Arvostelussa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka monipuolisesti lähteitä on etsitty, sekä miten lähteitä on käytetty sekä sisällön että huolellisen viittaustekniikan osalta. Lisäksi tarkastaja arvioi käytettyjen lähteiden laatua (ns. lähdekritiikki). Lähdeviittaustekniikoita on useampia; tässä ohjeessa esitetään tarkemmin ns. Harvardin menetelmä lähteiden merkitsemiseksi tekstiin ja lähdeluettelon tekemiseksi. Tämän käyttöä suositellaan, ellei yksittäisen kurssin opettaja anna erillisiä ohjeita Käytön tarkoitus Lähdeviitteiden merkitsemisessä on kysymys siitä, että annetaan kunnia asian ensimmäiselle esittäjälle ja noudatetaan tekijänoikeuslakia. Lähtökohtaisesti aina kun tarvitset kirjoittaessasi tekstiä jotakin lähdemateriaalia tekstin tuottamiseksi, tulee tämä lähde mainita sekä tekstissä että lähdeluettelossa. Viittaamisessa on siis kysymys siitä, että lukija erottaa, mikä on kirjoittajan omaa tekstiä, ja mitkä ajatukset hän on lainannut muilta. Jos toisen tekijän ideoita, tutkimustuloksia tai sanamuotoja
4 2 esitetään omana, on kyseessä plagiointi (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 122). Jos harjoitustyöstä löytyy pienikin määrä plagiointia, voidaan työ hylätä ja käynnistää yliopiston kurinpitomenettely. Toisaalta lukijalta voidaan edellyttää oman tieteenalan tuntemusta, joten yleisesti tiedossa olevia peruskäsitteitä, kuten markkinointi, liikevaihto ja katetuotto, ei tarvitse esittää viittauksin. Terveen järjen käyttö on sallittua ja suotavaa, kun mietitään mikä on erityistietoa ja siten viittausta vaativaa, ja mikä yleistietoa tieteenalalla. Lähdeviittausta tehdessä tulisi löytää käsiinsä alkuperäinen lähde, jossa asia on ensimmäisen kerran mainittu, eikä viitata toiseen lähteeseen, missä on viitattu alkuperäiseen (ns. läpilainaus) Lähdeviitteiden teko käytännössä Tekstissä olevan lähdeviittausmerkinnän pitää antaa lähteestä niin tarkat tiedot, että kyseinen teos voidaan löytää ja alkuperäinen tieto paikantaa (Hirsjärvi et al. 2009, 349). Lähteestä otettava tieto kirjoitetaan omin sanoin uusiksi, mutta lähdemerkintä laitetaan siltikin paikalleen lauseen tai kappaleen loppuun. Jos lainataan alkuperäisteosta sanasta sanaan, on ehdottomasti käytettävä lainausmerkkejä ; muuten kyseessä on plagiointi. Mikäli viitemerkintä koskee vain viitettä edeltävää lausetta, tulee se lauseen loppuun ennen pistettä. Jos taas koko kappale perustuu samaan lähteeseen, tulee lähdemerkintä kappaleen loppuun pisteen jälkeen. Jos samassa yhteydessä viitataan useampaan eri lähteeseen, merkinnät on erotettava toisistaan puolipisteellä tai pilkulla sulkujen sisällä. Aloitteleva kirjoittaja kirjoittaa tyypillisesti yhden kappaleen yhteen lähteeseen perustuen. Jos sellaisia kappaleita on useampi peräkkäin, teksti tuntuu ns. yksilähteiseltä, mitä pitäisi välttää. Tavoitteena lähteiden käytössä on pyrkiä syntetisoivaan kirjoitusotteeseen. Tämä tarkoittaa, että käytetään useampia lähteitä, joista pyritään antamaan lukijalle jonkinlainen kokonaiskuva. Oleellista on kuitenkin, että kirjoittajan oma ajatus näkyy tekstissä selkeästi: kirjoittajalla on langat käsissään, työn tavoitteet selvillä ja teksti kulkee tavoitteen kannalta oikeaan suuntaan. Tekstiviittaukset voi esittää kahdella tavalla. Ensinnäkin tekstin sisällä voidaan kirjoittaa sulkeisiin sukunimi/-nimet, vuosiluku, sivu(t). Jos tekijöitä on enintään kaksi, molempien nimet mainitaan ja-sanalla tai &-merkillä erotettuna (jälkimmäinen vain
5 3 suluissa olevassa viitteessä). Jos tekijöitä on useampia kuin kaksi, niin ensimmäisen kerran viitatessa mainitaan kaikkien sukunimet, mutta seuraavissa viittauksissa ensimmäisen nimen perään tulee vain et al. (tai ym.). Myös sähköisiin lähteisiin viittaukset tehdään tekstissä samassa muodossa, eikä käytetä kotisivun wwwosoitetta tekstin yhteydessä. Toiseksi, jos halutaan korostaa kirjoittajaa, voidaan hänen nimensä mainita tekstissä. Esimerkkeinä: Williamsson et al. (1995, 23-25) toteavat dynaamiset kyvykkyydet nousevat keskeiseen rooliin (Teece 1986b, 6). Leppiniemi et al. (2001, 44) mainitsevat käsiteanalyyttinen tutkimusote. (Neilimo & Näsi 1980, 19-22, 24) Jos haluat perehtyä lisää viittausten tekoon ja tekstin muotoiluun, suosittelemme Hirsjärvi, Remes & Sajavaaran (2009) teoksen (tiedot lähdeluettelossa) kappaletta Viittauskäytänteet ( ) Lähdeluettelon tekeminen Lähdeluetteloon on ehdottomasti merkittävä jokainen teos, teksti, haastattelu tai saatu tieto, johon tekstissä viitataan. Toisaalta lähdeluettelossa ei saa olla sellaisia lähteitä, mihin ei viitata. Lähdeluettelon järjestämiseen on useitakin vaihtoehtoja. Peruskäytäntö on tehdä yksi lähdeluettelo. Poikkeuksena voidaan mainita esim. haastatteluaineisto tai joku muu erikoisempi materiaali, jonka voi yksilöidä erilliseen listaan. Käytettäessä ns. Harvardin järjestelmää lähdeluettelo järjestetään aakkosjärjestykseen ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan. Mikäli käytössä on useampia lähteitä samalta tekijältä, esitetään vanhimmat lähteet ensin. Jos samalta tekijältä on useampia julkaisuja samalta vuodelta, järjestetään lähteet otsikon mukaiseen aakkosjärjestykseen sekä lisätään vuosiluvun perään pieniä kirjaimia a:sta alkaen. (esim. Sandström 2009a, Sandström 2009b) Lähdeluettelossa esitettävät asiat vaihtelevat lähdetyypeittäin. Kirjoista esitetään seuraavat tiedot järjestyksessä: tekijä(t)/toimittaja(t), julkaisuvuosi, otsikko, painos
6 4 (jos useita), kustantajan kotipaikka ja kustantaja/julkaisija. On lisäksi huomattava, että viitteessä käytetään nimenomaan kustantajaa tai julkaisijaa, eikä pelkästään kirjan painamisen hoitanutta tahoa. Esimerkiksi: Patton, M. Q. (1990) Qualitative evaluation and research methods. 2. p. London, Sage. Leino, A. & Leino, J. (1988) Kasvatustieteen perusteet. Jyväskylä, Gummerus. Viitattaessa kirjamuotoisten kokoomateosten osiin kirjoitetaan isäntäjulkaisun nimen eteen "In: tai "Teoksessa:, esimerkiksi: Rajala. T. (2000) Henkilöstö kunnan voimavarana. In: Hoikka, P. (toim.) Kunnat 2000-luvun kynnyksellä. 2. uud. p. Tampere, Tampereen yliopisto. Lehtiartikkeleihin viitattaessa luetellaan: tekijä(t), julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi (voidaan haluttaessa kursivoida), volyymi (vuosikerta), numero ja sivunumerot. Esimerkiksi: Porter, L. W., Steers, R. M., Mowday, R. T. & Boulian, P. V. (1974) Organizational commitment, job satisfaction, and turnover among psychiatric technicians. Journal of Applied Psychology 59, 4, Erilaisista sarjajulkaisuista mainitaan: tekijä(t), julkaisuvuosi, julkaisun nimi, vastuuyhteisö, kustannuspaikka, kustantaja sekä sarjan nimi ja numero. Esimerkiksi: Laiho, L. (toim.) (1984) Arctic technology research projects in Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Espoo, VTT. Tiedotteita 331. Opinnäytetöistä esitetään: tekijä, kirjoituksen päiväysvuosi, otsikko, opinnäytteen tyyppi (diplomityö, pro gradu jne.), oppilaitos (nimi julkaisuhetkellä) ja osasto sekä mahdollinen sarja. Tilli, S. (2002) Kirjanpidon luotettavuus. Pro gradu -tutkielma. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, kauppatieteiden osasto. Tervonen, A. (2001) Laadun kehittäminen suomalaisissa yrityksissä. Väitöskirja. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, tuotantotalouden osasto. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 113.
7 5 Konferenssiesitelmistä ja vastaavista luetellaan soveltaen seuraavat tiedot: tekijä; julkaisuvuosi; esitelmän nimi; konferenssin nimi, paikka ja aika; julkaisupaikka, julkaisijan tai konferenssin järjestäjä; sivut. Esimerkkejä: Alhola, K. (2004) Tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuus. Tili- ja veropäivät, Helsinki , Kirjanpitotoimistojen liitto, Sandström, J. (2001) How to reduce the complexity when formulating cost information for design engineers? 16th International Conference on Production Research (ICPR), July 23 - August 3, Prague, Czech. Standardeista esitetään Harvardin järjestelmässä: standardin tunnus ja numero, julkaisuvuosi, standardin nimi ja julkaisija. Esimerkiksi: SFS-EN ISO 9001 (2001) Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. Suomen Standardoimisliitto. Viitattaessa IFRS-standardeja sisältävään suomenkieliseen teokseen merkitään lähdeluetteloon seuraavat tiedot: KHT-Media (2003) IFRS-standardit Helsinki, KHT-Media. Muita yleisesti kauppatieteellisen tiedekunnan harjoitustöissä käytettäviä lähteitä ovat yritysten vuosikertomukset, missä on huomioita, että julkaisuvuosi on yleensä otsikossa mainittua vuotta seuraava. Esimerkkejä: Nokia. (2009) Nokia vuonna Espoo, Nokia Oyj. Elcoteq. (2009) Vuosikertomus Espoo, Elcoteq Oyj. Lakeihin ja asetuksiin viittaamisessa kannattaa kysyä ohjeita pääainekohtaisesti Sähköiset dokumentit tekstissä ja lähdeluettelossa Viime vuosina yleistyneisiin sähköisiin julkaisuihin viitataan SFS standardin mukaisesti. Lisätietoja ja esimerkkejä löytyy LUT:n kirjaston kotisivuilta (suora linkki tässä: Sen esimerkkejä hyödyntäessä on kuitenkin huomattava, että ne on laadittu kaikkien LUT:n
8 6 tieteenalojen avuksi. Jos muoto esimerkiksi vuosiluvun paikan osalta poikkeaa työssä käytettävästä Harvardin järjestelmästä, tulee sähköiset lähteet muotoilla vastaamaan työssä käytettävää käytäntöä. Sähköisiin dokumentteihin viittaamista suositellaan vain silloin, jos muuta alkuperäislähdettä ei ole. On lisäksi huomattava, että viitattaessa esimerkiksi saman yrityksen useisiin eri kotisivuihin, tulee niistä jokaisesta laatia erillinen lähdeviite, missä kussakin on ko. sivun tarkka internetosoite. Ellei kotisivun ajankohdasta ole muuta tietoa, voidaan ne kirjata lukemishetken vuoden perusteella. Oleellista sähköisiin dokumentteihin viittaamisessa on, että pitkiä www-osoitteita ei koskaan käytetä viitemerkinnässä tekstin seassa. Yksinkertaistettuna voi sähköisiin dokumentteihin viittaamisessa edetä seuraavasti: 1. Löytyykö dokumentille kirjoittajaa? Jos löytyy, viitataan tekstissä nimeen. Esim. (Lehtonen, 2002) 2. Löytyykö dokumentille selkeä nimi? Jos löytyy, tätä voi käyttää lähdemerkinnässä, esim. (Storaenso Press Release Oct. 20, 2004). Koska kaikissa internet-lähteissä ei ole selvää tekijää, voi tekstiin tulevassa viitteessä tekijän nimen paikalla käyttää esimerkiksi julkaisuorganisaation virallista lyhennettä (SFS, KTM jne.) ja kirjoittaa lähdeluetteloon julkaisijan kohdalle nimen pidemmässä muodossa. Jos tekijä on tuntematon, voidaan sen paikalle merkitä myös Anon.. 3. Jos viittaa esim. yrityksen kotisivuilta löytyvään tietoon eikä dokumentille ole käyttökelpoista otsikkoa, niin tekstiviitteeseen voi laittaa yrityksen nimen ja vuosiluvun, esim. (Stora Enso 2009). Jos viitataan eri osioihin samalla sivustolla, kannattaa viitteet eritellä toisistaan aakkosilla, esim. (Stora Enso 2009a). Laita kunkin osion tarkka www-osoite lähdeluetteloon! Kaikissa näissä tapauksissa lähdeluetteloon merkitään sitten tarkat tiedot sähköisestä lähteestä, sisältäen tarkan www-osoitteen sekä päivämäärän, jolloin tieto on otettu. Esimerkki Internet-lähteestä: Denning, P. (1996) Business Designs of the New University [verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavilla
9 7 Esimerkki sähköpostilähteestä: Bergman, S. (2009) The Iceland Teacher Training School in the field of biology, science education and development work in environmental education [sähköpostiviesti] Englanninkielisissä lähteissä otsikoiden kirjoitusasu vaihtelee siten, että usein sanat prepositioita ja artikkeleita lukuun ottamatta kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Kun kootaan omaa lähdeluetteloa, on syytä pyrkiä yhdenmukaiseen esitystapaan. Suositeltavaa on yhtenäisyyden vuoksi muuttaa isot kirjaimet pieniksi otsikon ensimmäistä sanaa ja erisnimiä lukuun ottamatta. Edellä esitetystä poiketen aikakauslehtien nimet viitteessä esitetään alkuperäisessä muodossaan. 3. HARJOITUSTYÖN ULKOASU Miksi muotoseikoilla on väliä harjoitustyössä? Työsi lukijalla, olipa hän sitten tutkijakoulutettava tai professori, on tyypillisesti iso pino harjoitustöitä luettavana. Kun muotoseikat ovat kunnossa, lukijan on helppo ottaa työ haltuun rakenteen osalta, ja keskittyä sisällön arviointiin. Huoliteltu kieliasu on myös tärkeä osa muotoilua, ja luo osaltaan mielikuvaa analyyttisesta ja osaavasta tai hutiloiden töitä tekevästä opiskelijasta. Yhdyssanasäännöt, pilkutus ja lauserakenteiden tarkistaminen ovat asioita, joita ei enää tiedekunnassa opeteta. Sen sijaan niiden osaaminen on työkalu, joka erottaa jyvät akanoista. Hyvän harjoitustyön kieliasuun pätee pro gradu - tutkielman kielestä annettu ohje: Tutkielman kielen tulee olla virheetöntä, ilmaisun selkeää, täsmällistä ja tiivistä. Sen on välitettävä asia lukijalle yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi, ja asioiden on edettävä johdonmukaisesti ja eheästi. (LUT 2009, 141) Seuraavassa osiossa esitellään lyhyesti harjoitustyön muotoiluun vaikuttavia tekijöitä. Jos Wordin tai vastaavan tekstinkäsittelyohjelman käyttö ei ole vielä hallussa, suositellaan käytäväksi kurssia CS30A0100 Johdatus tietotekniikkaan ja toimisto-ohjelmiin. Perehdy tarvittaessa myös tämän dokumentin liitteeseen, jossa annetaan vinkkejä Wordin käyttöön harjoitustyön muotoilussa (Liite I). Harjoitustyön kirjasin eli fontti on tyypillisesti Times New Roman tai Arial, ja rivivälimäärityksenä on 1,5. (Format - Paragraph - Line spacing 1,5) Vältä
10 8 eksoottisempien fonttien käyttöä tekstissä. Jokainen uusi kappale alkaa vasemmasta reunasta, ja kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Teksti tasataan sekä vasempaan että oikeaan reunaan (Wordin pikakuvake justify ) kuten tässäkin ohjeessa on tehty. Muotoilujen täytyy olla yhtenäiset läpi työn. Harjoitustyön marginaaleiksi suositellaan 2,5 cm leveyttä joka reunaan. Tämä sama ohje pätee myös kandidaatintutkielmissa Harjoitustyön rakenne Harjoitustyöllä on oltava selkeä ja mietitty rakenne alusta loppuun saakka. Harjoitustyön ensimmäinen sivu on AINA kansilehti, johon voi ottaa mallia tämän ohjeen kansilehdestä. Kannesta pitää käydä ilmi yliopiston nimen ja kauppatieteellisen tiedekunnan lisäksi kurssin nimi, kurssin vastuuopettajan nimi, harjoitustyön nimi, palautuspäivämäärä sekä tekijöiden nimet ja opiskelijanumerot. Kansilehteä seuraavalla sivulla on sisällysluettelon paikka. Jos sisällysluettelon teko tuntuu Wordissa hankalalta, katso Word-pikaohjetta, joka on tämän harjoitustyöohjeen liitteenä. Tämän harjoitustyöohjeen sisällysluettelo toimii yleisenä mallina sisällysluetteloiden ulkoasulle. Työn sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta ja jatkuu lähdeluettelon viimeiselle sivulle asti. Huomaathan, että lähdeluettelon sivunumero mainitaan lähdeluettelossa, mutta liitteitä ei, vaan ne luetellaan nimeltä lähdeluettelon alla. Harjoitustyön juokseva sivunumerointi loppuu siis lähdeluettelon viimeiselle sivulle. Jokainen hyvä harjoitustyö alkaa johdannolla, ja päättyy johtopäätöksiin. Johdantoluvussa kuvataan lyhyesti, miksi työ on tehty ja mikä on sen keskeinen sisältö. Laajemmissa harjoitustöissä ja tutkielmissa johdantoluvussa myös perustellaan, miksi työ on tärkeä ja ajankohtainen; ts. työ myydään yleisölleen ja perustellaan, miksi se kannattaisi lukea. Johtopäätöksissä taas kerrataan lyhyesti työn keskeinen sisältö tai tulokset, ja laajemmissa töissä/tutkielmissa kuvataan mahdollisesti työn rajoitteita tai siitä kumpuavia uusia tutkimusaiheita. Itse tekstikappaleiden rakenne kannattaa miettiä ja jäsennellä tarkkaan. Suositus on, että alaotsikoinnissa vältetään enempää kuin kolmea otsikkotasoa (Esimerkki: 1.3.4
11 9 alakappale on vielä hyväksyttävissä, mutta alakappale on jo liian monipolvinen). Jos työssä on selkeä kirjallisuuteen perustuva osa ja ns. empiirinen osa (jossa käsitellään yrityshaastatteluja tai muita havaintoaineistoja), nämä on hyvä jakaa omiksi pääluvuikseen. Tekstissä olisi syytä välttää otsikoita, joiden alla ei ole tekstiä. Lyhyt johdatus kunkin pääluvun alussa kyseisen kappaleen sisältöön johdattaa lukijan hyvin aiheeseen. Päälukujen määrä riippuu aiheesta ja työn laajuudesta, mutta hyvät työt erottuvat huonommista myös loogisen rakenteen ja hyvän otsikoinnin ansiosta. Vältä kahden rivin tekstikappaleita ja luettelomaista raportointia (pitkiä listoja ranskalaisia viivoja). Älä myöskään sorru monisanaisuuteen ja mammuttimaisen pitkiin kappaleisiin! 3.2. Kaaviot ja taulukot Harjoitustyössä on hyvä käyttää kuvioita, kaavioita tai taulukoita tekstin seassa havainnollistamassa tekstin sisältöä. Näiden tulee liittyä keskeisesti aiheeseen ja tuoda lisäarvoa. Pelkkä harjoitustyön pituuden lisääminen kuvien avulla ei siis ole hyvä ajatus. Kuviot tai kaaviot otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti. Taulukon nimi tulee taulukon yläpuolelle, kun taas kuvion nimi sen alapuolelle. Taulukon tai kuvion keskeinen sisältö ja ajatus tulee myös kuvata tekstissä. Jos kuvio on otettu jostain lähteestä, pitää siihen myös viitata asianmukaisesti. Jos harjoitustyöhön sisältyy laajoja kaavioita, taulukoita tai muuta vastaavaa, joiden ei välttämättä tarvitse olla tekstin yhteydessä, voi ne laittaa työn liitteeksi, ja viitata niihin sitten tekstissä asianmukaisesti, esim. (Liite I). Pääsääntöisesti harjoitustöissä ei tarvitse tehdä erillistä kuvio- tai kaavioluetteloa, mutta kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmissa tämäkin pitää jo osata. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän ohjeen tavoitteena on antaa lukijalle eväät harjoitustöiden kirjoittamiseen ulkoasun ja viittaustekniikan osalta. Harjoitustyön sisältö ja sen laatu riippuu kirjoittajasta itsestään, mutta kun viittaustekniikka ja ulkoasu ovat kuosissa, lukee arvostelijakin työtäsi asiasisältöön keskittyen!
12 10 LÄHDELUETTELO Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009) Tutki ja kirjoita. 15.p. Helsinki, Tammi. LUT (2009a) Opinto-opas , Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LUT (2009b) Viittaaminen sähköiseen dokumenttiin. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjasto. [verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavilla
13 Liite 1. Word-pikaohje Antero Tervonen Seuraavat ohjeet perustuvat versioon Word Muiden versioiden käyttäjien täytyy soveltaa ohjeita. Tässä Word-ohjelman käskyt ja näppäimet ovat seuraavassa alleviivattuja. Ne on esitetty niin englannin- kuin suomenkielisen version mukaisesti. Tässä ohjeessa on erilaisten asioiden esittämistä varten muodostettu ja muotoiltu tyylejä (styles) (mm. otsikoihin 1, listoihin 2, sisällysluetteloon ja alaviitteisiin). Tyylejä käyttämällä saadaan aikaiseksi mm. otsikoiden automaattinen numerointi. Näin valitettavan usein toistuva otsikoiden välistä puuttuvat numerot tai kaksi samalla numerolla numeroitua otsikkoa saadaan vältettyä. Tyylejä kannattaa hyödyntää työn yhtenäisyyden vuoksi. Käytetyt tyylit selviävät kulloisenkin rivin / kohdan osalta esimerkiksi tässä kohdassa olevan Normal-tyylin esittävästä pudotusvalikosta sivun ylälaidassa. Jokainen pääluku alkaa sivun yläreunasta. Pakotetun sivun aloituksen saa aikaiseksi näppäinyhdistelmällä <Ctrl> + <Enter>. Tällöin ei tarvitse tyhjien rivien avulla säädellä pääluvun aloituspaikkaa, vaan se alkaa aina sivun yläreunasta. Myös alaluvun otsikko pitäisi siirtää seuraavan sivun alkuun, jos sen alapuolelle jää enintään 2 tekstiriviä. Tässä raportissa on myös alun perin pyritty siihen, mutta jos tulostuksessasi ei näin ole käynyt, johtuu muutos erilaisista kirjoitinmäärittelyistä. Tutkimusraportin Header- (Ylätunniste) ja Footer- (Alatunniste) kenttiin (sivun ylä- ja alaosaan) ei tule muuta kuin sivunumero. Ei siis esimerkiksi mitään kaikilla sivuilla toistuvia tekijän tai raporttiotsikon tietoja. Ne eivät kuulu tieteelliseen raporttiin. Sivunumerointi aloitetaan ensimmäiseltä tekstisivulta. Käytännössä dokumentti kannattaa jakaa Wordin avulla useampaan sectioniin (osaan), jolloin osan sivuista saa pois numeroinnin piiristä ja joiden muutkin määrittelyt voivat poiketa toisistaan. Käytännössä kansilehti kannattaa erottaa omakseen, sitten sisällysluettelo ym. mahdolliset sivut ennen teksti omakseen. Kolmannen osan muodostaa teksti Heading 1; 1.1 Heading 2; Heading 3 Lista, bullet (ranskalaisia viivoja varten) ja Lista-num-1,5cm (numeroituja listoja varten)
14 lähdeluetteloineen ja viimeiseen osaan tulevat liitteet. Section-katko saadaan aikaan seuraavalla valinnalla: Insert (Lisää) - Break (Vaihto) - Section break types (Osanvaihdot) -kohtaan Next page (Seuraava sivu) ja <OK>. Tällöin uusi osio alkaa sivun ylälaidasta. Seuraavaksi kannattaa ottaa sisällysluettelo- ja tekstiosuuden välinen kytkentä pois toiminnasta: Valitse ensin esitysmuodoksi View (Näytä) - Print Layout (Esikatselu). Aktivoi tämän jälkeen ylätunniste View (Näytä) - Header and footer (Ylä- ja alatunniste). Kytke pois päältä kolmanneksi oikean puoleinen painike: Same as Previous (Sama kuin edellinen). Tämä katkaisee ylätunnistemäärittelyt ko. ja edellisen osion väliltä. Määrittele näiden toimenpiteiden jälkeen sivunumerointi sivun yläreunaan oikealle (Insert (Lisää) - Page numbers (Sivunumerot): Position: Top of the page (Header) (Sijainti: Sivun yläreuna) ja Alignment: Right (Tasaus: Oikea)). Sähköiseen muotoon kuvioita (Figure) voi tuottaa usealla eri tavalla. Lähdekirjallisuudesta voi skannata kuvion tai sen voi piirtää uudelleen esim. Powerpointin avulla, kuten myös itse kehitetyt kuviot. Yleisesti omien ajatusten pukeminen itse kehitetyiksi kuvioiksi luetaan ansioksi. Eri lähteistä lainatuista kuvioista on aina syytä mainita viitetiedot kuvio-otsikon lopuksi suluissa. Mikäli tekijä jalostaa tai yksinkertaistaa lähteessä esitettyä kuviota, on tästä mainittava kuviootsikon lähdeviittauksen yhteydessä esimerkiksi ilmaisuilla mukaillen. Kuvioiden tuomisessa muista tiedostoista on joskus Wordissä sellaisia ongelmia, että kuvio saattaa lähteä vaeltelemaan pitkin tekstiä. Tämä ongelma ratkeaa yleensä tuotaessa kuvio Wordiin seuraavin valinnoin: Insert (Lisää) - Object (Objekti) - Create from File (Luo tiedostosta) - Browse (Selaa) (hae haluamasi tiedosto; ei rukseja Link to File (Linkitä tiedostoon) tai Display as icon (Näytä kuvakkeena) -kohtiin) - <OK>. Kuvion tyyliksi kannattaa valita listalta kuvio. Kuvioiden ja taulukoiden otsikoiden numeroinnissa kannattaa hyödyntää Wordin automaattista numerointia. Tämä tapahtuu valitsemalla Insert (Lisää) - Reference () - Caption (Otsikko) Mikäli Options (Asetukset) Label (Otsikko) -listalta ei löydy valmiiksi Kuvio ja Taulukko voi ne luoda New Label (Uusi otsikkolaji) -toiminnolla. Kun esimerkiksi Kuvio on valittu listalta, tulee Caption-kohtaan näkyviin Kuvio A,
15 missä A on kuvion automaattinen järjestysnumero ko. tekstikohdassa. Kuvioiden numeroinnissa on suositeltava käyttää alusta asti juoksevaa numeroa, eikä liittää luvun numeroa kuvion numeroon. Hyväksy valinta lopulta painamalla <OK>. Kun kuvioon sitten viitataan tekstin yhteydessä, ei tuota automaattista otsikkonumerointi voi hyödyntää. Käytännön neuvona on se, että kaikki kuvioiden tekstiviittaukset kannattaa kirjoitusvaiheessa numeroida XX :ksi ja kun raportti on muuten ihan valmis, niin käydä kohdat läpi Edit (Muokkaa) - Find (Etsi) -toimintoa hyväksikäyttäen ja muutetaan numerot lopullisiksi. Tässä ohjeessa on kuvio-otsikko esitetty siten, että kuvio ja numero ovat lihavoiduilla ja kuvion nimi lihavoimattomana tapuloituna seuraavaan tabulaattorin kohtaan. Kuvio-otsikossa numeron perään laitetaan piste, mutta tekstiviittauksessa kuvioon piste jätetään pois. Perusperiaate otsikoinnissa on se, että kuvion otsikko tulee kuvion alapuolelle ja taulukon otsikko taulukon yläpuolelle. Taulukko pitää pyrkiä saamaan sopimaan samalle sivulle. Jos tämä ei onnistu, niin kannattaa harkita taulukon siirtämistä liitteeksi. Tekstiltään poikittaiset taulukot on hyvä siirtää liitteeksi. Kuviot ja taulukot pitää saada mahtumaan normaaleihin marginaaleihin sivusuunnassa. Kuviot ja taulukot pitäisi esittää pystysuunnassa. Kuviot ja taulukot kannattaa keskittää marginaaleihin sivusuunnassa, mutta otsikot alkavat aina vasemmasta marginaalista. Kuvioiden koon muuttelussa voi käyttää kahdenlaisia työkaluja. Ensiksikin, kuviota näpäyttämällä se aktivoituu sekä sen reunoille ja nurkkiin tulee pienet laatikot, joista hiiren kanssa vetämällä voi kuvaa suurentaa tai pienentää. Tämä kannattaa tehdä nimenomaan nurkkien laatikoiden avulla, jolloin muutos on samansuuruinen pysty- ja vaakasuunnassa. Eli kuvion elementtien suhteet säilyvät hyvinä. Kuvio 1. Crop (Rajaa) -symboli.
16 Toinen käyttökelpoinen muuntotyökalu on Crop, joka löytyy hieman hankalasti etsimällä. Esimerkiksi seuraavasti: View (Näytä) - Toolbars (Työkalurivit) - Drawing (Piirto), jolloin näkyviin tulee uusi rivistö painonappeja (toolbar; työkalupalkki). Mikäli kuviossa 7 esitetyn symbolin mukaista nappulaa ei ole valmiiksi Drawingtyökalupalkilla, joudutaan se hakemaan. Tämä tapahtuu avaamalla viimeisen nappulan jälkeisen pienen alaspäin osoittavan kolmion kohdalta hiiren vasemmalla näppäimellä ikkuna Add or remove buttons (Lisää tai poista painikkeita). Sen perässä olevasta kolmiosta saa esiin valinnan, mistä valitaan Customize (Mukauta) - Commands (Komennot; välilehti). Vasemmanpuolisesta Categories (Luokat) -listasta valitaan Drawing (Piirto), minkä jälkeen oikeanpuolisesta Commands (Komennot) - listalta etsitään Crop (Rajaa). Seuraavaksi vedetään tuo Crop hiiren vasen näppäin alhaalla pitäen Drawing-työkalupalkkiin. Tätä työkalua käytetään siten, että kuvio aktivoidaan hiirellä, minkä jälkeen painetaan Crop-näppäintä. Tällöin hiiren nuoleen tulee mukaan ko. symboli. Viemällä ko. nuoli kuvan reunan mustan laatikon päälle ja painamalla hiiren vasenta näppäintä voidaan kuvion alaa suurentaa tai pienentää ilman että kuvion koko muuttuu. Tällä työkalulla voi rajata kuviosta pois esimerkiksi turhia valkoisia alueita tai sitten lisätä kuvioon reunoille tyhjää valkoista. Kuviot voi näin halutessa reunustaa viivalla. Jos tämän esitystavan valitsee, on sitä syytä noudattaa kaikissa kuvioissa. Reunaviivat aikaan saadaan seuraavasti: Format (Muotoile) - Borders and Shading (Reunat ja sävytys) - Borders (Reunat) -välilehti. Viivan leveydeksi kannattaa muuttaa Width (Leveys) -kohdasta esim. 1 pt ja valita Settings (Asetus) -kohdasta Box (Kehys) sekä <OK>. Ideaalitilanteessa kuvio esitetään samalla sivulla heti siihen tapahtuvan tekstiviittauksen jälkeen. Koska kuvioiden paikka elää kirjoituksen aikana, kannattaa lopullinen kuvioiden tarkka sijoittaminen katso läpi muun tekstin viimeistelyn jälkeen. Viimeistään lopullinen, tulostettava versio olisi hyvä oikolukea. Wordin oikoluku kelpaa pohjaksi, mutta ei haittaisi työn luetuttaminen jollain muullakin. Mikäli mahdollista, niin tiedosto kannattaisi tavuttaa automaattisesti. Tavutus kannattaa kytkeä toimintaan jo kirjoituksen alussa. Se tapahtuu kohdasta: Tools (Työkalut) -
17 Language (Kieli) - Hyphenation (Tavutus) lisäämällä ruksi kohtaan Automatically hyphenate document (Tavuta asiakirja automaattisesti). Poista ruksi kohdasta Hyphenate word in CAPS (Tavuta ISOLLA kirjoitetut sanat), jolloin ohjelma ei tavuta otsikoita automaattisesti. Kielivalinta tapahtuu kohdasta Tools (Työkalut) - Language (Kieli) - Set language (Määritä kieli). Mikäli esim. suomenkieltä ei ole asennettu erillisestä kielipaketista, pitää tämä tehdä tai tavutus ei onnistu. Ellei automaattinen tavutus onnistu, on syytä käyttää ehdollista tavutusta ainakin suurimpien sanojen välisten rakojen pienentämiseksi. Tämä ohje on alun perin tavutettu suomenkielisen lisäpaketin avulla, mutta jos se puuttuu koneestasi, niin tavutuskaan ei näy. Wordin käyttöä haittaavat joskus automaattiset toiminnot. Mm. tavuviivan muuttuminen tarpeettomissa kohdissa ajatusviivaksi on häiritsevää. Tavuviiva käytetään mm. yhdyssanojen välissä. Tässä pitäisi pyrkiä yhtenäiseen esitysasuun. Automaattisia toimintoja voi muuttaa kohdasta: Format (Muotoile) - AutoFormat (Automaattinen muotoilu) - Options (Asetukset). Ehdollisen tavutuksen saa aikaan näppäinyhdistelmällä <Ctrl> + <->. Eli word tavuttaa sanan, jos se on tavutusvyöhykkeellä oikeassa reunassa, mutta jättää tavuviivan piiloon jos sana siirtyy keskemmällä riviä. Oikean reunan tasaus ei ole pakollinen, mutta useimmiten sitä käytetään. Siihen kannattaa yleensä siirtyä vasta viimeistelyvaiheessa. Työn sisällysluettelon luonnissa voi käyttää automaattista toimintoa, kunhan tekstissä olevissa otsikoissa on käyttänyt otsikkotyylejä. Toiminto on: Insert (Lisää) - Reference (Hakemisto ja luettelot) - välilehti Table of Contents (Sisällysluettelo) + <OK>. Viereiseltä välilehdeltä voi tarvittaessa muodostaa automaattisia kuvio- ja taulukkoluetteloita. Työtä on syytä silmäillä läpi tulostuksen jälkeen, koska tekstinkäsittelyohjelmat aiheuttavat joskus yllätyksiä. Tulostus voi poiketa näytöllä näkyneestä versiosta. Wordin sivutus muuttuu esimerkiksi valitun kirjoittimen mukaan. Eli omallakin koneella sivutus ym. toimivat kirjoittamisen aikana oletuskirjoittimen mukaisesti, mutta jos lopullinen tulostus tapahtuu esimerkiksi verkkokirjoittimella, saattavat
18 sivutukseen yms. vaikuttavat asetukset muuttua. Siten raportti kannattaa aina esikatsella viimeisen tulostinmäärittelyn jälkeen juuri ennen tulostusta.
LUT School of Business and Management Kurssi nro. ja nimi, esim. A130A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun Kurssin vastuuopettajan nimi
LUT School of Business and Management Kurssi nro. ja nimi, esim. A130A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun Kurssin vastuuopettajan nimi RAPORTIN OTSIKKO HARJOITUSTYÖOHJE Ulkoasu ja lähdeviittaustekniikka
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI
Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotLUT School of Business and Management Kurssi nro. ja nimi, esim. A130A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun Kurssin vastuuopettajan nimi
LUT School of Business and Management Kurssi nro. ja nimi, esim. A130A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun Kurssin vastuuopettajan nimi RAPORTIN OTSIKKO HARJOITUSTYÖOHJE Ulkoasu ja lähdeviittaustekniikka
LisätiedotWord ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori
Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Word Sisällysluettelo
Word 2013 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet: sisällysluettelosivulla ja tekstissä erilainen ylätunniste... 1 Sisällysluettelon
LisätiedotHAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) Raportin tekeminen
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) RAPORTIN TMS. PITKÄN ASIAKIRJAN TEKEMINEN WORD:LLÄ Raportin reunukset ja sarkaimet Raportin kirjoittaminen Laita reunukset: Page Layout, Margins (Sivun asettelu,
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotHARJOITUSTYÖ ITKP101 Ronja Saarinen
HARJOITUSTYÖ ITKP101 Ronja Saarinen ITKP101-Harjoitustyö Ronja Saarinen ronjaemmiwilhelmiina@gmail.com Asiakirjamalli Asiakirjamalli (engl. Template) tarkoittaa valmista asiakirjapohjaa, josta löytyvät
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
LisätiedotAktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
LisätiedotYLÄ JA ALATUNNISTE...
Word 2013 Ylä- ja alatunniste YLÄ- JA ALATUNNISTE YLÄ JA ALATUNNISTE... 1 Ylätunnisteen tekeminen... 1 Oman ylätunnisteen tekeminen ja tallentaminen rakenneosaksi... 4 Alatunnisteen tekeminen... 4 Erilainen
LisätiedotWORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen
WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien
Lisätiedot6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)
6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE
OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2
LisätiedotTekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle
Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin
LisätiedotTärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...
Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat
LisätiedotTYYLIT. Word Tyylit
Word 2013 Tyylit TYYLIT TYYLIT... 1 Pikatyylien käyttäminen... 1 Tyylimuotoilun poistaminen... 2 Tyylin muokkaaminen... 2 Uuden tyylin luominen muotoillusta tekstistä... 2 Uuden tyylin luominen valintataulussa...
LisätiedotTAULUKOINTI. Word Taulukot
Word 2013 Taulukot TAULUKOINTI TAULUKOINTI... 1 Taulukon tekeminen... 1 Solusta toiseen siirtyminen... 1 Solun tyhjentäminen... 2 Taulukon Layout (Asettelu) välilehti... 2 Alueiden valitseminen taulukossa...
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotTekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi. Word 2007
Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi Word 2007 Perttu Suhonen 2008 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelon tekeminen...5 1.1 Monitasoinen numerointi...5 1.2 Otsikkotyylien
LisätiedotWORD TYYLILLÄ (4 h) Tietohallintokeskus Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen
WORD TYYLILLÄ (4 h) Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 4 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit Sisällysluettelo otsikkotyylien
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotAA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun
To 27.8.2009 ohjelma: AA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun Liisa-Maija Sainio, tutkijaopettaja, huone 7480, p. 621 7233 Mailis Heinonen, opintoneuvoja, huone 7352.1, p. 621 7227 Kaija Huotari,
LisätiedotSen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat
Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,
LisätiedotKuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101
Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotKAPPALEMUOTOILUT. Word Kappalemuotoilut
Word 2013 Kappalemuotoilut KAPPALEMUOTOILUT KAPPALEMUOTOILUT... 1 Tekstin tasaaminen... 1 Sisentäminen... 1 Koko kappaleen sisentäminen... 2 Sisennyksen poistaminen... 2 Riippuva sisennys (sivuotsikko)...
LisätiedotTEKSTINKÄSITTELYTEHTÄVIÄ, OSA 1
TEKSTINKÄSITTELYTEHTÄVIÄ, OSA 1 1 Perustekstejä Tehtävän tarkoituksena on varmistaa tietty perusosaaminen tekstinkäsittelystä sekä lisäksi tässä tulee mukaan myös hiukkasen suomen kielen oikeinkirjoitustakin.
LisätiedotVäitöskirja -mallipohja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?
LisätiedotActa-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.
Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi
LisätiedotTekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi
KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotTAULUKKO, KAAVIO, SMARTART-KUVIOT
PowerPoint 2013 Taulukko, kaaviot, SmartArt-kuviot Sisällysluettelo TAULUKKO, KAAVIO, SMARTART-KUVIOT TAULUKOT... 1 Taulukon muotoileminen... 1 Taulukon koon muuttaminen... 2 Rivien valitseminen... 2 Sarakkeiden
LisätiedotUpdateIT 2010: Editorin käyttöohje
UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...
Lisätiedot1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc
Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla
LisätiedotTyövälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1
KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana
LisätiedotVäitöskirja -mallipohja
Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse
LisätiedotKSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:
KSAO Liiketalous 1 Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: tekstin tasaus sisennys riviväli; kappaleen sisäiset rivivälit kappaleiden
LisätiedotTekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1
KSAO Liiketalous 1 Tyylien käyttö on keskeinen osa tehokasta tekstinkäsittelyä. Merkki- ja kappalemuotoilujen tallentaminen valmiiksi tyyleiksi nopeuttavat tekstinkäsittelyä; tekstin kirjoittamista ja
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotAnne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)
Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen
LisätiedotVERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE
VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.
LisätiedotKäsikirjoituksesta kirjaksi
Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotSini Jatta Suonio 7/1/2010
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FYSIIKAN LAITOS Microsoft Word 2007 Käyttöohje Sini Jatta Suonio 7/1/2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Wordin perusasetukset... 2 2.1 Tekstin ja kappaleiden asettelu...2 2.2
LisätiedotOpiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043)
Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) Asiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa Yleistä Harjoitusten tavoitteena on oppia käyttämään tekstinkäsittelyohjelmaa asiakirjan
LisätiedotMarginaali: Sivujen asetukset säädetään kohdasta 2007+: Sivun asettelu > Marginaalit > Mukautetut reunukset (Page Layout > Margins
WORD-OHJE HALLINTOTIETEELLISTEN TÖIDEN KIRJOITTAJILLE (päivitetty 9.12.2014) 1 Kaikki nämä asetukset on tehty hallintotieteiden Word-mallipohjaan http://www.uva.fi/fi/for/student/materials/writing_guidelines/administrative_sciences/,
LisätiedotLibreOffice Writer perusteita
LibreOffice Writer perusteita Käytetään Digabi-käyttöjärjestelmää (DigabiOS) ja harjoitellaan LibreOfficen käyttöä. 1. Ohjelman käynnistys Avaa Sovellusvalikko => Toimisto => LibreOffice Writer. Ohjelma
LisätiedotAsiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa
Asiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa Yleistä Demon tavoitteena on oppia käyttämään tekstinkäsittelyohjelmaa asiakirjan rakenteen luomiseen ja esittämiseen. Harjoitus on tehty
LisätiedotVesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010
METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotOppimistehtävän kirjoittaminen
Ohje Päivi Klimenko 20.5.2008 Oppimistehtävän kirjoittaminen (SFS 2487 uusi standardisuositus, Laurean uusi brändi) Ohje Päivi Klimenko 20.5.2008 Sisällys 1 Perusasetukset... 3 2 Nimiösivu... 5 2.1 Yhden
LisätiedotYlä- ja alatunniste. Tunnisteen kirjoittaminen. Tunnisteen muokkaaminen
1 Ylä- ja alatunniste Tunniste on tekstiä tai grafiikkaa, joka toistuu automaattisesti määritysten mukaan sivulta toiselle. View Print Layout näytössä ja esikatselussa tunnisteet näkyvät omilla paikoillaan.
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotOhje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus
Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen
Lisätiedot2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät
2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät Aloitus -välilehdelle on sijoitettu eniten käytetyt muotoiluihin liittyvät komennot. Välilehti sisältää viisi eri ryhmää, johon komennot on sijoitettu
Lisätiedot9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut
9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut Aloitus -välilehdellä Kappale -ryhmästä löytyvät kaikki kappalemuotoilut. Huomaa, että kappalemuotoilut ovat aina voimassa seuraavaan kappalemerkkiin asti. Kappalemerkki
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotWordin perusteet. Office Word 2010. Aarno Hyvönen 4.6.2014
Kotiope.com 1 Wordin perusteet Office Word 2010 Aarno Hyvönen 4.6.2014 Kotiope.com 2 Word-ohjelman käynnistäminen Klikkaa käynnistä-kaikki ohjelmat-microsoft Office- Microsoft Office Word tai Klikkaa käynnistä
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOpenOffice.org Impress 3.1.0
OpenOffice.org Impress 3.1.0 Sisällysluettelo 1 Esityksen luominen...1 2 Dian rakenne...2 3 Dian lisääminen, poistaminen, siirtäminen ja kopioiminen...3 4 Diojen koon muuttaminen...3 5 Pohjatyylisivut...4
LisätiedotTAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo
Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...
LisätiedotKUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA
KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT
LisätiedotMicrosoft Word-tekstinkäsittelyohjelman
Microsoft Word-tekstinkäsittelyohjelman opas Tähän oppaaseen on koottu opiskelussa tarvittavia Word-ohjelman perustoimintoja. Pidemmälle vietyjä ohjeita löytyy opaskirjoista ja muista lähteistä. Tämä opas
LisätiedotMoodle-oppimisympäristö
k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotFonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko
Fonttimuotoilut Kun haluat muotoilla jonkin sanan tai osan tekstistä, sinun pitää ensin "maalata" ko. alue. Maalaaminen tapahtuu vetämällä alueen yli hiiren ykköspainike alas painettuna. Maalattu alue
LisätiedotESIKATSELU, TULOSTAMINEN, TUNNISTEET
Excel 2013 Tulostaminen Sisällysluettelo ESIKATSELU, TULOSTAMINEN, TUNNISTEET TULOSTAMINEN JA TULOSTUSASETUKSET... 1 Esikatselu ja tulostaminen... 1 Reunuksien määrittäminen, keskittäminen... 2 Ylä- ja
LisätiedotWord 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä
1/6 Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä WORD 2003 TOIMINNOT TOIMINNOT WORD 2010:ssä Uusi tiedosto Avaa tiedosto Sivun asetukset valikosta painike ja avautuvasta valikosta valitse haluamasi
LisätiedotWordin perusteet. Office Word 2007. Aarno Hyvönen 21.8.2010
Kotiope.com 1 Wordin perusteet Office Word 2007 Aarno Hyvönen 21.8.2010 Kotiope.com 2 Wordin perusteet Word-ohjelman käynnistäminen 1.napsauta windows-käynnistä painiketta ja valitse kaikki ohjelmat 2.
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi
Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN MUUNTAMINEN PDF-MUOTOON. Päivi Toikkanen
OPINNÄYTETYÖN MUUNTAMINEN PDF-MUOTOON Päivi Toikkanen SISÄLTÖ Johdanto... 1 Erillisten tiedostojen yhdistäminen... 2 Tiedostojen yhdistäminen MS Word 2003 -ohjelmalla... 2 Tiedostojen yhdistäminen MS Word
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotFrontPage 2000 - Näkymät
FrontPage 2000 - Näkymät FrontPagessa on kuusi erilaista näkymää sivustoon. Sivunäkymä Tässä näkymässä luodaan sivut eli näkymä vastaa paljolti Wordin tekstinkäsittelyohjelman näkymää. Tässä on myös muokattava
LisätiedotOppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)
Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia
LisätiedotEnsimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm.
- 1 - Tämä dokumentti on muokattu oikeusministeriön julkaisusta OpenOffice.org versio 3. Asennuskäsikirja. Julkaisu on ilmestynyt 10.3.2009 sarjassa Oikeusministeriön toiminta ja hallinto numerolla 2009:5.
LisätiedotKÄYTTÖOHJE LATOMO VERSO
Kirjautuminen Kirjatuminen järjestelmään tapahtuu syöttämällä ylläpitäjältä (yleensä sähköpostilla) saatu käyttäjätunnus ja salasana niille varattuihin kenttiin. Jos olet unohtanut salasanasi voit syöttää
LisätiedotOKLV120 Demo 7. Marika Peltonen
OKLV120 Demo 7 Marika Peltonen 0504432380 marika.p.peltonen@jyu.fi Tekstin sanat allekkain Kirjoita teksti Wordiin tai kopioi teksti, laitetaan teksti joka sana eri riville Valitse Muokkaa > Etsi ja korvaa
LisätiedotT e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD
1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan
LisätiedotTEKSTINKÄSITTELY Aloitusharjoitus
TEKSTINKÄSITTELY Aloitusharjoitus Kirjoita teksti, jossa kerrot lyhyesti, max. ½ sivua, mitä kaikkea olet tietokoneiden kanssa tähän mennessä puuhastellut. Mitä jo osaat ja mitä tarvitsisi vielä oppia?
LisätiedotArviointi ja kustannuspäätös
Ohjeita kirjoittajille ja kokoomateosten toimittajille Arviointi ja kustannuspäätös TUP lähettää käsikirjoituksen arvioitavaksi vähintään kahdelle asiantuntijalle, mikäli käsikirjoitus katsotaan toimituskunnassa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Väitöskirja kuosiin. IT-palvelut Kirjasto
Väitöskirja kuosiin IT-palvelut soile.vaananen@jyu.fi Kirjasto liisa.halttunen@jyu.fi Koulutuksen kulku Word-väitöskirjamallipohja (Soile) miten saat mallipohjan käyttöön miten mallipohja toimii kirjoitusprosessin
LisätiedotSivunumerot ja osanvaihdot
Sivunumerot ja osanvaihdot WORD 2010 Sivu 1 / 11 Sivunumerot ja osanvaihdot HUOM ohje on tehty toimimaan WORD 2010 -tekstinkäsittelyohjelmalla. Ohje saattaa toimia tai olla toimimatta myös uudemmille tai
LisätiedotSelkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa Selkosanakirja
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotSeaMonkey pikaopas - 1
SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
Lisätiedot