ÄÄNESTÄMINEN NETISSÄ JA UURNALLA
|
|
- Merja Noora Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 ÄÄNESTÄMINEN NETISSÄ JA UURNALLA Kysely äänestämisestä Allianssin vuoden 2011 Nuorisovaaleihin osallistuneiden yläasteiden ja lukioiden oppilaille TIIVISTELMÄ Kyselyn taustaa Suomen nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssi ry toteutti jo kahdeksatta kertaa vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä erityiset nuorisovaalit, joissa yläasteen ja lukioiden sekä keskiasteen laitosten oppilaat saattoivat äänestää oikeita eduskuntavaaliehdokkaita. Nuorisovaalien päätavoitteena on demokratiakasvatuksen keinoin tuoda tutuksi yhtä kansalaisten vaikuttamisen perustoimintoa eli äänestämistä. Vuoden 2011 nuorisovaalien yhteydessä tarjottiin kouluille ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuutta äänestää perinteisen uurnavaalin ohella myös netissä. Nuorisovaaleihin ilmoittautui 265 koulua eri puolilta Suomea, ja näistä 25 koulua halusi kokeilla myös nettietä-äänestämisen mahdollisuutta. Äänioikeutettuja koululaisia näissä 25 oppilaitoksessa oli yhteensä Näistä netin kautta äänesti yhteensä 874 oppilasta eli 20,8 prosenttia kaikista kokeiluun ilmoittautuneista äänioikeutetuista. Tätä lukemaa, 20,8 prosenttia, on pidettävä aika korkeana verrattuna esimerkiksi Viron nettiäänestyskokeiluihin. Suomen ensimmäinen kansanedustuslaitosta koskeva nettietä-äänestys toteutettiin Nuorisovaalien 2011 ennakkoäänestämisenä Ennakkovaalien jälkeen varsinainen uurnavaali toteutettiin näissä 265 koulussa kahden viikon kuluessa eli Uurnavaalien tulokset syötettiin samaan tuloslaskentajärjestelmään nettiäänestämisen kanssa. Tulokset julkaistiin Suomen verkkodemokratiaseura toteutti toukokuussa 2011 ( ) nuorisovaaleihin osallistuneille nuorille kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään yhtäältä nuorten motivaatiota ja kiinnostusta ylipäätään äänestämiseen, toisaalta netissä äänestäneiden nuorten kokemuksia sekä nettietä-äänestämisen hyviä ja huonoja puolia. Äänestys toteutettiin verkossa webropol-työkalulla osoitteessa
2 2 Äänestyksessä ei turvallisuus- ja tietosuojasyistä voitu käyttää äänestäjien suoria sähköpostiosoitteita, vaan kysely postitettiin kouluille ja jaettiin yhdyshenkilöopettajien välityksellä kiinnostuneille oppilaille. Alun perin viikon mittaiseksi tarkoitettu kysely jouduttiin vastausten vähyyden vuoksi jatkamaan ensin kahden viikon mittaiseksi, ja senkin jälkeen vastausaikaa lisättiin vielä viikolla. Opettajille lähetettiin kolme erillistä muistutuskirjettä. Kaiken kaikkiaan opettajat olivat aika kyllääntyneitä koulun ulkopuolelta tulevaan toimintaan ja lisätyöhön, vaikkakin kyse oli demokratiakasvatuksen edistämisestä ja äänestystyökalun tuottamisesta myös koulujen omaan käyttöön. Nuoret vastasivat kyselyssä sekä pakollisiin (1 16) että vapaaehtoisiin (17 22) kysymyksiin. Äänestämistä koskevat PAKOLLISET KYSYMYKSET: 1. Sukupuoli? 2. Minkä ikäinen olet? 3. Minkä vaalipiirin alueella asut? 4. Minkä nimistä koulua käyt? 5. Miten äänestit nuorisovaaleissa? 6. Miltä tuntui äänestää netissä? 7. Jos vastasit ei hyvältä, miksi? 8. Oliko netissä äänestäminen helppoa? 9. Miten kuulit nettiäänestämisen mahdollisuudesta? 10. Olisitko äänestänyt uurnalla, jos netissä äänestäminen ei olisi ollut mahdollista? 11. Minkä vuoksi et äänestänyt sähköisesti ennakkoon tai et äänestänyt ollenkaan? 12. Pitäisikö mielestäsi nettiäänestämistä käyttää myös oikeissa vaaleissa? 13. Miten nettiäänestämisen käyttäminen oikeissa vaaleissa mielestäsi vaikuttaisi omaan äänestyskäyttäytymiseesi? 14. Miten tutustuit ehdokkaisiin etukäteen? 15. Aiotko tulevaisuudessa äänestää oikeissa vaaleissa? 16. Miten haluaisit itse mieluiten äänestää oikeissa vaaleissa? VAPAAEHTOISET KYSYMYKSET: 17. Miksi valitsit nettiäänestyksen etkä perinteistä uurnaäänestämistä? 18. Mitä haluaisit sanoa netissä äänestämisestä? 19. Miten äänestyspalvelua/-järjestelmää voisi kehittää, että se olisi vieläkin parempi? 20. Missä muussa yhteydessä sinä haluaisit äänestää tällä tavalla? 21. Mitä merkitystä äänestämisen harjoittelulla on sinulle? 22. Mitä merkitystä äänestämisellä on mielestäsi yhteiskunnalle?
3 3 Kaiken kaikkiaan 146 kyselyyn vastanneesta miehiä oli 71 ja naisia 75. Jakauma edustaa tasaisen kattavasti molempia sukupuolia. Vastaajien ikäjakauma vaihteli 13 ja 17 vuoden välillä. Äänestämiskyselyyn osallistuivat lähinnä yläasteen sekä lukion ensimmäisten luokkien oppilaat. Eniten vastaajien joukossa oli 16-vuotiaita (41/145) ja toiseksi eniten 15-vuotiaita (36/145). Nämä ikäluokat muodostivat 52,4 prosenttia kaikista vastanneista. Kaikkein aktiivisimmin äänestyskyselyyn osallistuttiin Etelä-Savosta (45/145) ja Vaasasta (45/145). Kymen ja Lapin vaalipiireistä ei saatu yhtään vastausta. Erot selittyvät mahdollisesti nuorisovaalien yhdyshenkilöiden henkilökohtaisella aktiivisuudella ja toisaalta sen puutteella. Osa opettajista hoiti tehtävän rasittavana ylimääräisenä työmääräyksenä ja osa kiinnostavana demokratiakasvatuksen muotona. Kouluvastauksista ilmenee, että kaikki osallistujien koulut olivat joko yläasteita tai lukioita, ammattikouluja ei vastaajista edustanut kukaan. Kouluista lukioiden määrä oli noin kolmasosa. Kaksi vastaajista jätti koulun mainitsematta. Kyselyyn osallistui 12 koulua (48 %) nuorisovaaleihin osallistuneista 25 nettietä-äänestämisen mahdollistaneesta koulusta. Ensimmäinen varsinainen äänestämiseen liittyvä kysymys koski äänestystapaa. Kyselyyn vastanneista 52 % (76/146) äänesti ennakkoon ja nimenomaan netissä. Vastaajista 30,1 % (44/146) käytti perinteistä uurnaäänestämistä, ja kyselyyn osallistuneista 17,8 % (26/146) ei ollut käynyt lainkaan äänestämässä nuorisovaaleissa omaa kansanedustajaehdokastaan. Kyselyn tulosten kannalta tämä jakauma on erittäin hyvä ja antaa kiintoisan tuloksen nuorten suhtautumisesta äänestämiseen joko uurnalla tai netissä tai ylipäätään äänestämisen merkityksestä, koska netissä äänestäneitä oli hieman yli puolet vastaajista ja perinteisesti uurnalla äänestäneitä joka kolmas. Joka viides kyselyyn vastanneista nuorista jätti kokonaan äänestämättä. Kaikkien näiden kolmen ryhmän edustus kyselyssä on suhteellisen vahva ja kertoo osaltaan siitä, miten nuoret tulevaisuuden vaaleissa todennäköisesti käyttäytyvät. Liki kaikki, 75/76, netissä äänestäneet vastasivat myös kysymykseen, miltä tuntui äänestää nimenomaan netissä. Vastanneista 57,3 % (43/75) oli sitä mieltä, että netissä äänestäminen tuntui erittäin hyvältä (19/75) tai hyvältä (24/75). Huomattavaa on kuitenkin se seikka, että netissä äänestäneistä 40 % (30/75) piti tapahtumaa kovin arkisena, eli netissä äänestäminen ei sinänsä tuntunut miltään erityiseltä. Tätä neutraalia asennetta voitaneen tulkita joko siltä kannalta, että äänestäminen joko uurnalla tai netissä on nuorista suuren osan mielestä suhteellisen sama asia, tai sitten niin, että netin käyttö on jo nuorista aivan arkipäivästä toimintaa ja nettietä-äänestäminen ei eroa tästä netin arjen hyötykäytöstä millään tavoin. Jos katsotaan, kuinka moni nuorista piti nettietääänestämistä hyvänä tai neutraalina eli arkipäiväisenä, luku on hyvin korkea: 73 nuorta
4 4 75:stä eli 97,3 prosenttia. Silmiinpistävää on se, että nettiäänestäminen ei herättänyt nuorten keskuudessa juuri lainkaan negatiivisia tuntemuksia: vain 2 nuorta 75:stä (2,65 %) suhtautui siihen negatiivisesti. Nettiäänestämisen helppoutta tai vaativuutta arvioitiin kahdeksannella kysymyksellä, ja vastausten perusteella voidaan todeta, että 93,3 % nuorista (70/75) piti nettiäänestämistä erittäin helppona tai helppona tapana äänestää. Yksikään vastanneista eli 0 % ei pitänyt nettiäänestämistä vaikeana tai erittäin vaikeana. Nämäkin luvut kertovat siitä, miten luontevaa nuorten netinkäyttö on, sekä osittain siitä, että nettietä-äänestämisen käyttöliittymä koettiin helpoksi ja äänestäminen onnistui tässä käyttöliittymässä vaivattomasti. Ilman nettiä moni suurin osa nuorista olisi mahdollisesti jättänyt äänestämättä Nuorten suhtautumista perinteiseen uurnavaaliin ja toisaalta nettietä-äänestämiseen kysyttiin myös. Netissä äänestäneistä 38,6 % (29/75) olisi joka tapauksessa äänestänyt uurnalla, vaikka netissä ei olisikaan voinut etukäteen käydä äänestysvelvollisuuttaan suorittamassa. Nuorista 25,3 % (19/75) olisi ehkä käynyt äänestämässä uurnalla, ellei nettiäänestäminen olisi ollut käytössä. Suhteellisen korkea on kuitenkin niiden lukumäärä, 36 % (27/75), jotka mahdollisesti olisivat jättäneet äänestämisen väliin ilman nettiä. Näistä 6,6 % (5/75) ei missään tapauksessa olisi äänestänyt uurnalla, jos äänestys netissä ei olisi ollut mahdollista. Luvuista voidaan vielä päätellä, että ilman nettiäänestämisen mahdollisuutta jopa kolme neljästä nuoresta eli 74,6 % (56/75) olisi voinut jättää uurnavaalin väliin. Erityisesti tätä lukua tukee myös se seikka, että koulujen uurnavaali on osa paitsi demokratiakasvatusta niin nuorelle myös osa aikuistumiseen liittyvää käyttäytymismallia, jota lienee kiintoisaa kokeilla ainakin ensimmäisiä kertoja. Toisella ja kolmannella kerralla tämä uutuudenviehätys vähenee ja mitä se vaikuttaa nuoren äänestäjän haluun lähteä äänestyspäivänä toteuttamaan kansalaisvelvollisuuttaan, ellei äänestäminen onnistu nuoren arkipäiväisessä ympäristössä eli netissä? Muutama nuori, 4 nuorta 71:stä (5 %), jätti nettiäänestämisen väliin sen vuoksi, että ei saanut tunnuksia kännykkäänsä tai että tunnukset eivät toimineet vastaajan omalla koneella. Äänestykseen ilmoittautuneiden koulujen oppilastiedot kirjattiin äänestysjärjestelmään koulujen omien oppilastietojen perusteella. Tunnukset lähetettiin ensi sijassa nuoren kännykkään, sen jälkeen sähköpostiosoitteeseen ja ellei kumpaakaan näistä koululla ollut tiedossa, tunnukset lähettiin nuorelle postissa. Järjestelmän toimivuus testeissä oli 100 prosenttia, ja sellaista palautetta, että äänestys ei teknisesti onnistunut, tuli ainoastaan neljältä kaikista 146 kyselyyn vastanneesta. Kännykkänumeron vaihto, väärän tunnuksen syöttö tai väärä sähköpostiosoite koulujen omissa oppilasluetteloissa saattoivat aiheuttaa nämä epäonnistumiset. Nettietä-äänestämisessä oleellisinta on juuri äänestäjän turvallinen tunnistaminen. Viron vaaleissa se tapahtuu kansalaisten sähköisen vahvan henkilötunnisteen avulla. Suomessa on laajalti käytössä pankkitunnisteet, jotka on myös mahdollista ottaa käyttöön teknisesti. Suomessa kansalaisen vahva
5 5 sähköinen tunnistaminen on vasta hitaasti kehittymässä tavaksi tunnistaa asiakas sähköisissä julkisen sektorin avainpalveluissa. Virossa vuoden 2011 parlamenttivaaleissa käyttöön otettu henkilön vahva sirukännykkätunnistautuminen on teknisesti mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös Suomessa. Nuorten netin käyttö on erittäin laajaa, ja uusimpien tutkimusten mukaan nuoret käyttävät päivittäin nettiä keskimäärin 2 4 t vuorokaudessa. Tilastokeskuksen mukaan (2010) 76 prosenttia nuorista (16 24 v.) käyttää internetiä useita kertoja päivässä. Suurin osa tästä ajasta menee omien pelien lataamiseen ja pelaamiseen, oman profiilin päivittämiseen, musiikin kuunteluun, elokuvien katsomiseen tai kavereiden kanssa keskusteluun ja chattailuun. Nuorille netin hyötykäyttö ja asiointi ovat hivenen vieraampia kuin aikuisille. Neljä viidestä suhtautui nettiäänestämiseen neutraalisti tai positiivisesti Nettiäänestämisen käyttö oikeissa vaaleissa sai kyselyyn vastanneilta nuorilta 54,5 prosentin (78/146) kannatuksen. Nuorista peräti hieman yli joka viides eli 34/146 (23,2 %) suhtautui nettiäänestämisen käyttöön oikeissa vaaleissa joko melko kielteisesti (27/146) tai ehdottoman kielteisesti (7/146). Neutraalisti asiaan suhtautui myös suhteellisen suuri joukko nuorista eli 34 nuorta 146:sta (23,8 %). Toisaalta voidaan sanoa, että neljä viidestä nuoresta suhtautui nettiäänestämiseen oikeissa vaaleissa vähintäänkin neutraalisti tai avoimen positiivisesti. Netissä äänestäminen lisää nuorten äänestyshalukkuutta Nettiäänestämiskyselyyn vastanneiden nuorten mielestä nettiäänestämisen toteuttaminen oikeissa vaaleissa lisäisi peräti 64,3 prosentin (94/146) mielestä nuorten äänestysinnokkuutta. Tosin kolmekymmentä prosenttia nuorista (44/146) oli sitä mieltä, että vaalien toteuttaminen myös netissä ei vaikuttaisi heidän intoonsa äänestää. Ainoastaan 0,5 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että netissä toteutetut julkiset vaalit saattaisivat vähentää heidän äänestysinnokkuuttaan. Tuloksista voidaan päätellä, että aikaan ja paikkaan sidottu perinteinen äänestämisen muoto kaipaa nuorten mielestä rinnalleen arkista ja tavallista toimintatapaa. Nuoret toivovat äänestämiseen osallistumisen mahdollisuutta ilman, että toiminta sidotaan paikkaan tai tiukasti aikaan. Ennakkoon toteutettu nettietä-äänestäminen on yksi tapa vastata tähän toiveeseen. Vaalikoneet nuorten suosiossa
6 6 Nuorten tutustuminen vaalien ehdokkaisiin näyttää kyselyn perusteella tapahtuvan kaikkein parhaiten vaalikoneiden avulla. Kyselyyn vastanneista 44,8 % (65/145) perehtyi ehdokkaisiin internetin vaalikoneissa, joita vuoden 2011 edustakuntavaaleissa julkaistiin lukuisia. Vaalikoneiden jälkeen nuoret tutustuivat kansanedustajaehdokkaisiin yhtä lailla sekä lehdissä (29/145) että netissä (29/145). Netissä kohteena olivat ilmeisesti ehdokkaiden ja puolueiden omat sivustot. Kavereiden suosituksiin turvautui ainoastaan 0,3 % (5/145) nuorista. Nuorista 11,7 prosenttia (17/145) jätti kokonaan tutustumatta ehdokkaisiin etukäteen. Mitä kertoo äänestämisen motiiveista se, että joka kymmenes nuori ei vaivaudu tutustumaan etukäteen ehdokkaisiin lainkaan? Yli 93 prosenttia nuorista suhtautui ylipäätään äänestämiseen myönteisesti Nuorten positiivinen suhtautuminen ylipäätään äänestämiseen näkyy kyselyn perusteella siinä, että 58,6 prosenttia (85/145) ilmoitti ehdottomasti äänestävänsä tulevaisuudessa oikeissa vaaleissa. Jos mahdollisesti tulevaisuudessa äänestävät otetaan mukaan, niin positiivisesti äänestämiseen tulevaisuudessa suhtautui peräti 93,1 prosenttia nuorista. Tämä luku on erittäin korkea, koska kyselyyn vastanneista liki kolmannes ei ollut osallistunut lainkaan koulujen järjestämiin eduskuntavaalien varjovaaleihin. Tämä tulos osoittaa, että yläasteen ja lukion nuorilla ei ainakaan tässä vaiheessa ole juurikaan kielteistä ennakkoasennetta äänestämällä tapahtuvaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tilanne on pikemminkin päinvastoin. Mikäli tulevaisuudessa voidaan nettietä-äänestämistä tarjota oikeiden vaalien yhteydessä, niin nämä positiiviset ennakkoasenteet kysymysten 13 ja 15 vastauksissa viittaisivat siihen, että nuorten äänestysprosentti oikeasti saattaisi tulevaisuudessa kasvaa. Asiaa pitää joka tapauksessa huolella pohtia osana uuden nuorisolain (2006) linjauksia edistää nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä kunta- että valtakunnan tasolla. Tämä saattaisi luoda edellytyksiä nuorten toiveiden huomioimiseen myös uudessa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan toimenpideohjelmassa. Erityisesti nuorten positiivista suhtautumista äänestämisellä vaikuttamiseen voitaisiin nykyistä paremmin tukea toteuttamalla koulujen oppilaskuntavaalit tai kunnan nuorisovaltuustovaalit myös netissä. Netissä saa äänestää rauhassa Kyselyyn vastanneista peräti 43,2 % (29/67) perusteli netin valintaa sillä, että se oli niin paljon helpompaa kuin perinteinen uurnaäänestämiseen osallistuminen. Netin valintaa perusteltiin myös asia-argumentein:
7 7 - Valitsin nettiäänestyksen siksi, että silloin sain keskittyä rauhassa ja tutkia ehdokkaita samalla vaalikoneella. - Koska nettiäänestys oli käynnissä ja olin juuri testannut eri vaalikoneita. Halusin asian pois alta ja netissä äänestäminen oli helppoa. Lisäksi monikaan ei muistanut varsinaista uurnaäänestyspäivää.. enkä olisi minäkään muistanut ja ehdokkaan sopivuus olisi jäänyt testaamatta. - Netissä äänestäminen on minusta ainakin paljon helpompaa, koska sen voi tehdä kotoa käsin muiden töiden oheella, eikä siinä tarvitse mitenkään hätäillä, eikä kukaan myöskään näe, ketä äänestää. Netissä äänestäminen koettiin rauhalliseksi tapahtumaksi, joka mahdollisti ehdokkaisiin perehtymisen huomattavasti paremmin ja monipuolisemmin kuin uurnan pelkän ehdokasluettelon käyttäminen. Erityisesti nuorten arkinen netinkäyttö oli yksi perusteista nettiäänestämisen puolesta. Myös ääntenlaskun helpottaminen suhteessa uurnaäänien laskemiseen ja äänestämiskynnyksen madaltaminen mainittiin perusteluissa. Yhtenä perusteena mainittiin yksinkertaisesti, että nettiäänestäminen on nykyaikaa. Myös kriittisiä ääniä esiintyi. Nuoria kyselyyn vastanneita askarrutti nettietä-äänestämisen turvallisuus. Hakkeroinnin pelko esiintyi muutamassa vastauksessa. Jos netissä äänestäminen sallitaan, niin sen pitää erään vastaajan mielestä olla turvallista. Yhtä vastaajaa huolestutti myös äänestyssalaisuuden säilyminen netissä. Nuoret haluaisivat äänestää myös omista arkisista asioistaan netissä Nuorten käsitykset nettiäänestämisen käytöstä hajaantuivat. Osa piti nettiäänestämisen hyödyntämistä tärkeänä kaikissa vaaleissa (21,9 %, 9/41). Joidenkin mielestä nettiäänestämistä pitäisi käyttää nimenomaan eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja muutaman mielestä myös kunnallisvaaleissa. Myös kansanäänestys tuli mainituksi. Erityisesti vastauksissa kävi ilmi nettiäänestämisen mahdollisuus nuoria koskevissa asioissa sekä nettiäänestämisen hyötykäyttö koulujen viihtyvyysasioissa. Jatkotyössä nettiäänestäminen kannattaisi ilman muuta tuoda osaksi kuntien omaa arkista toimintaa nuorten parissa. Erityisesti koulujen oppilaskuntien hallitusten vaalit, kuntien nuorisovaltuustovaalit sekä lasten parlamentin edustajien vaalit kannattaisi toteuttaa osittain myös netissä. Nuorisovaalien valtakunnallinen nettietä-äänestyskonsepti sekä tekninen alusta soveltunevat suhteellisen pienten muutosten avulla myös kuntatasolla käytettäväksi. Äänestämistä kannattaa harjoitella Viidesosa nuorista oli sitä mieltä, että äänestämisen harjoittelulla ei ole käytännössä juuri
8 8 mitään merkitystä (20 %, 13/65). Sen sijaan yli 70 prosenttia (70,7 %, 46/65) piti äänestämisen harjoittelua mielekkäänä ja hyödyllisenä. Perusteluissa nousi esille erityisesti se, että osaa sitten käyttäytyä ja toimia oikein, kun joutuu oikeissa vaaleissa äänestämään. Peräti 31/65 eli 47 % nuorista piti tätä perustelua itselleen tärkeänä. Nuorista 13 prosenttia piti kokeilussa käytettyä äänestyspalvelua jo sellaisenaan hyvänä ja toimivana. Joka kolmas vastaajista ei osannut sanoa, miten järjestelmää olisi voinut kehittää, eli he suhtautuivat äänestyspalvelun toimivuuteen vähintäänkin neutraalisti. Yhteenlaskettuna nuorista 43 prosenttia (20/46) suhtautui järjestelmän toimivuuteen positiivisesti tai vähintäänkin neutraalisti. Tätä tulkintaa osaltaan tukee se seikka, että 146 nuoresta ainoastaan 46 (31,5 %) piti tähän kysymykseen vastaamista ylipäätään tarpeellisena. Äänestämällä voi vaikuttaa Nuorista selkeä enemmistö, 47 nuorta 66:sta eli 71,2 prosenttia, piti äänestämistä arvokkaana ja demokratian kannalta tärkeänä asiana. Perusteluina olivat mm. kyky vaikuttaa asioihin, se, että kansalaiset saavat äänensä kuuluviin, kansalaisvelvollisuus ja ylipäätään demokratian toteutuminen. - Kyky vaikuttaa asioihin - Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa yhteiskuntaan/tulevaisuuteen ja kokiessaan vääryyttä on oikeus ilmaista oma mielipiteensä toisin kuin äänestämättä jättäneillä ei pitäisi olla mitään valittamista. - Se antaa mahdollisuuden vaikuttaa, mikä on ehdottomasti hyvä juttu. - Äänestyksellä saa käyttää omaa ääntä ja saa vaikuttaa asioihin. Jokainen ääni on ratkaiseva. - Demokratian säilymisen kannalta todella tärkeää äänestää. - saadaan demokraattisesti päätettyä eduskunnan jäsenet Nuorista kuitenkin 12,1 prosenttia (8/66) oli sitä mieltä, että äänestämisellä ei ole juurikaan mitään merkitystä yhteiskunnalle. Koulujen demokratiakasvatus pitäisi sitoa nykyistä tiiviimmin koulun perustehtävään? Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 Suomessa toimi 395 lukiota ja peruskouluja saman vuoden lopulla noin Kun peruskoulujen ja lukioiden määrä on liki 3 400, niin noin 250 koulun osallistumista (7,3 %) nuorisovaaleihin täytyy pitää varsin vähäisenä. Se kertoo joko koulujen kiireistä tai haluttomuudesta osallistua demokratiakasvatukseen ja äänestämisen harjoitteluun kouluyhteisössä. Hieman ennen nuorisovaalien alkua kolme ministeriä lähetti kouluille yhteisen kirjeen demokratiakasvatuksen tärkeydestä. Kirjeellä ei juuri näyttänyt olevan vaikutusta koulujen haluun osallistua demokratiakasvatukseen.
9 9 Ilman pakotteita tai selkeästi koulujen opetuksen tuntijakoon liittyviä kansalais- tai vaikuttamistaitoja ei demokratiakasvatuksen tulevaisuutta voida pitää kovinkaan valoisana. Äänestäminen osaksi nuorten arkea? Nuorisovaalien ohella pitäisikin jatkossa kehittää koulujen omaa sisäistä oppilasdemokratiaa. Esimerkiksi oppilaskuntavaalit voitaisiin koulussa toimittaa sekä uurna- että nettiäänestämisenä. Sama pätee paikkakunnille valittaviin nuorisovaltuustoihin tai lasten parlamentteihin, joissa voitaisiin hyvin käyttää apuna nyt kehitettyä nettietääänestyskonetta. Osa nuorista toivoi myös koulua tai oppilaita koskevien tärkeiden asioiden päättämistä nettiäänestämisen avulla. Tämä puolestaan voisi paitsi asettaa haasteita koulujen omalle oppilaskuntatoiminnalle, niin tarjota sille myös mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Äänestystyökalun tulisi kuitenkin olla vapaasti kaikkien koulujen käytettävissä. Kaiken kaikkiaan verrattuna vuoden 2009 kunnallisvaalien sähköisen äänestämisen kokeiluun voidaan todeta, että kevään 2011 nuorisovaalien nettietä-äänestäminen sekä sähköinen vaaliuurna ja tuloslaskelmat toimivat teknisesti virheittä, mikä näyttäisi kannustavan sähköisen äänestämisen kehittämiseen myös oikeissa vaaleissa, kuten kunnallisvaaleissa, parlamenttivaaleissa tai presidentin vaaleissa. Vähintäänkin asiassa kannattaisi edetä koulujen omia sekä kunnan tason nuoria koskevia äänestysjärjestelmiä edelleen kehittämällä. Nettiäänestämisen avainkysymys liittyy kansalaisen tunnistamiseen verkossa Mikäli oikeat vaalit toteutetaan verkossa, niin kansalaisten henkilöllisyys pitäisi voida varmistaa kytkemällä äänioikeutettujen luettelot väestörekisterikeskuksen luetteloihin, niin että tunnistamisen apuna voitaisiin käyttää myös kansalaisen henkilötunnusta. Juuri tämä nettietä-äänestysjärjestelmän tunnistautuminen vaatii Suomessa jatkossa eniten teknologista ja tietoturvaan liittyvää kehittämistyötä. Viron tilannetta helpottavat liki kaikkien kansalaisten käyttämä vahvaan tunnistautumiseen perustuva sähköinen henkilökortti (HST) ja tietokoneisiin levinneet kortinlukijat. Myös kännykän siruun perustuva mobiilitunnistaminen (toteutui 2011) edistää Virossa nettietä-äänestämisen leviämistä. Nettiäänestämisen kokeilun rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Kyselyn nettiäänestämisestä rahoitti oikeusministeriön demokratiayksikkö. Nettiäänestämisen kokeilun sekä kyselyn toteutti Suomen verkkodemokratiaseura TL, FM Ari Tammi Kehitysjohtaja Suomen verkkodemokratiaseura
ÄÄNESTÄMINEN NETISSÄ JA UURNALLA. Kysely äänestämisestä Allianssin vuoden 2011 Nuorisovaaleihin osallistuneiden yläasteiden ja lukioiden oppilaille
ÄÄNESTÄMINEN NETISSÄ JA UURNALLA Kysely äänestämisestä Allianssin vuoden 2011 Nuorisovaaleihin osallistuneiden yläasteiden ja lukioiden oppilaille SISÄLLYS: KYSELYN TAUSTAA 6 KYSELY NUORILLE ÄÄNESTÄMISESTÄ
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotNUORISOVAALIEN JÄRJESTÄJÄN OPAS
NUORISOVAALIEN JÄRJESTÄJÄN OPAS Nuorisovaalit on demokratiakasvatuksen työkalu ja suurin demokratiatapahtuma peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomen. Nuorisovaalit järjestetään aina
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotSelkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI
Selkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI 2018 Presidentinvaali Suomen kansalaiset valitsevat presidentin vaalissa kuuden vuoden välein. Ensimmäinen vaali: Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018 Ennakkoäänestys
Lisätiedotpiraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011
PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotEduskuntavaalit 18.3.2007
Eduskuntavaalit 18.3.2007 Ennakkoäänestys 7. 13.3.2007 Eduskuntavaalit Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 100 vuotta sitten. Ne olivat myös ensimmäiset vaalit, joissa kaikilla Suomen kansalaisilla
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotSeurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja
Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja Virta Helsinki Peter.ohman@virtamedia.com virtamedia.com virtamediacommunity.blogspot.com twitter.com/virtamediacom Tutkimuksen perustiedot Tutkimuksen
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotEnnakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017
Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 17 Liite mediatiedotteeseen 29.3.17 Vastanneita 4 086. Tiedonkeruu jatkuu huhtikuuhun asti. Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
LisätiedotKansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä
Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotSähköinen äänestämisen testaus
Sähköinen äänestämisen testaus Oikeusministeriö, 12.3.-28.3.2008 Pohja- ja paikkatiedot 1 evote:n testaus kokonaisuudessaan Toimittajien komponenttitestaukset TE:n integraatiotestaus TE:n järjestelmätestaus
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )
Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotSähköinen äänestäminen HYYn edarivaaleissa. Petrus Repo 23.3.2015
Sähköinen äänestäminen HYYn edarivaaleissa Petrus Repo 23.3.2015 Taustaa Selvitys sähköisestä äänestämisestä (liite). Painopisteenä riskianalyysi sähköisestä vaalista. Ensin raamit, sen jälkeen toteutusyksityiskohdat.
LisätiedotNuorten heikko äänestysaktiivisuus puhuttaa vuodesta
ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDEN JÄLJILLÄ Nuorisovaalit demokratiakasvatuksen työkaluna Allianssi on järjestänyt Nuorisovaaleja eduskuntavaalien ja presidentinvaalien yhteydessä jo 1990-luvulta lähtien. Nuorisovaalit
LisätiedotVaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet, lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista. Lausuntopyyntö (kysymykset tummennettuna):
Kunnanhallitus 193 18.08.2014 Vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet, lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista 418/00.00.00/2014 Kunnanhallitus 193 Oikeusministeriö on asettanut
Lisätiedot2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä
LisätiedotDemokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 137. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 22.04.2013 Sivu 1 / 1 1882/00.00.00/2013 137 Nuorisovaltuustovaalien järjestäminen vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Nina Grönmark, puh. (09) 816 52280 Niina Ekstam, puh. (09) 816
LisätiedotEduskuntavaalit 2011
2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina
LisätiedotKansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa
KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia
LisätiedotSOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA
0 SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN 5.-9. LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE 24.10-10.11.2017 TIIVISTELMÄ RAPORTISTA SOFIA AHONEN, KULTTUURITOIMEN HARJOITTELIJA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI 1 1
LisätiedotDaniel Valtakari. TEK vaalit 2014
TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä
LisätiedotSosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotTytti Pietilä, SEURAKUNTAVAALIEN TEEMANA ON
Seurakuntavaalit SEURAKUNTAVAALIEN TEEMANA ON http://info.seurakuntavaalit.fi/vaaliviestinta/viestintamateriaalit/sosiaalinen-media #MINUN KIRKKONI Millainen on Sinun kirkkosi? Millaisena kirkko näyttäytyy
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotNettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5.
Nettiäänestäminen Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Jussi Westinen, tutkija (VTT) 12.9.2017 Nettiäänestämistä on
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotViestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotAsiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014
Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotVaalijärjestelmä Vakka
Vaalijärjestelmä Vakka 18.4.2017 Trevea lyhyesti Ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen keskittynyt vuonna 2013 perustettu yritys Takana useita erilaisia konsultointi- ja ohjelmistoprojekteja eri
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
Lisätiedot7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon
Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotLasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)
Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotAsukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit
Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Kuntamarkkinat 12.9.2018 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom Näkökulmia:
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotKiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö
Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja
LisätiedotKYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE
KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2019 -NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Sivu 1 / 7 Kyselyn avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttelyn kävijärakennetta, kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä.
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotNuorisovaltuustovaalit 2012
Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotE-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)
E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus
LisätiedotEDUSKUNTAVAALIT. Äänestäminen on helppoa! Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntaina Selkoesite
EDUSKUNTAVAALIT 2019 Ennakkoäänestys 3. 9.4.2019 Vaalipäivä sunnuntaina 14.4.2019 Äänestäminen on helppoa! Selkoesite Eduskuntavaalit 2019 Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa Suomen kansalaiset
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotSeurakuntavaalit 2018
Seurakuntavaalit 2018 Esittäjän nimi Paikka & päiväys Seurakuntavaalit 2018 Valitaan kirkon luottamushenkilöt Paikalliset vaalit Itsenäinen seurakunta: Kirkkovaltuusto Seurakuntayhtymä Seurakuntaneuvosto
LisätiedotOhjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin
Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta
LisätiedotAsiakaskysely 2013 Kanavagolf Vääksy Oy
Asiakaskysely 2013 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 20.9.- 20.10.2013 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 119
LisätiedotVaalissa valitaan Satakunnan Osuuskaupan edustajistoon 50 jäsentä. Valitsematta jääneet ovat oman jäsenalueensa varaedustajia.
1 Satakunnan Osuuskaupan edustajiston vaali 2017 EHDOKASASETTELUN OHJE Satakunnan Osuuskaupan edustajisto on perinteisesti ollut hyvin asiakasomistajiensa näköinen. Siihen kuuluu niin sairaanhoitajia,
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b
QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotItsenä isten elä mä ntäitojen pässi
Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka
LisätiedotAkaan nuorisovaltuustovaalit 2006
Akaan nuorisovaltuustovaalit 2006 Prosessikuvaus vaaleista ja tulostenjulkistamistilaisuudesta NUORISOLAKI Nuorisolain 8 :n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotTietopaketti: presidentinvaalit. Ajatuspaja Toivo
Tietopaketti: presidentinvaalit Ajatuspaja Toivo 25.1.2018 Presidentinvaali 2012 ensimmäinen kierros Vaalipiiri Äänestysprosentti Äänestäneet Ennakkoäänestäneet Ennakoiden osuus Helsingin vaalipiiri 76,6
Lisätiedot2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.
Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
LisätiedotNuorisotutkimus 2007
Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotParkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.
PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.
LisätiedotValtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma
LisätiedotNuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan
Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset
LisätiedotPerusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6
Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin
LisätiedotMetsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos
Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2263 Eduskuntavaalit 2007: pienet vaalipiirit Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen
LisätiedotEduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0
10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003
LisätiedotAamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012
Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui
LisätiedotVAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto
Direction générale de la Communication Direction C - Relations avec les citoyens Bryssel 24. heinäkuuta 2009 VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009
LisätiedotKokemuksia ohjauksen simuloinnista
Kokemuksia ohjauksen simuloinnista Palautetilaisuus 25.5.2018 1 Teemu Eriksson Simuloinnin tilanne nyt Ohjaussimulointien kokemuksia kerätään ja kootaan ja yhteinen raportti tulee kesäkuun lopussa Käytetään
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
Lisätiedot