Kulttuurinen moninaisuus rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa

Transkriptio

1 Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Kulttuurinen moninaisuus rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa Maija Faehnle, HY & SYKE

2 Kulttuurinen moninaisuus ja interkulttuurisuus kulttuurinen moninaisuus kuvaileva, ei normatiivinen käsite interkulttuurisuus: eri kulttuurien välinen aktiivinen, positiivinen vuorovaikutus ja tiedonvaihto käsite korostaa kulttuurien moninaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia oppimiseen ja uuden luomiseen (Wood & Landry 2008) pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisia 75% väestönkasvusta ( ) 2025 mennessä Suurimmat ulkomaalaistaustaisten ryhmät Helsingissä: lähtömaat Viro, Venäjä, Ruotsi, Somalia, Kiina, Saksa, Iso- Britannia, USA, Turkki, Intia, Irak (Helsingin väestö ) miten rakennettujen ympäristöjen suunnittelu voi edistää myönteistä, interkulttuurista, eri ryhmien myönteistä yhteiseloa tukevaa kehitystä?

3 Kaupunkiluonto maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen yhteisöön integraatio: maahanmuuttajat osallistuvat uuden yhteisön elämään mutta säilyttävät oman kulttuurinsa (Berry 1997), samalla eri kulttuurisia identiteettejä arvostetaan (Brock 2009) rakenteellinen: pääsy nauttimaan yhteisistä luontoresursseista kognitiivinen: tiedonsaanti luonnon merkityksistä, käyttötavoista ja käyttöön liittyvistä säännöistä ja normeista sosiaalinen: vuorovaikutus luontoa käyttävien ryhmien välilä identifikaatio: tunne kuulumisesta paikalliseen ympäristöön (vrt. Esser 2000; Jay & Schraml 2009; Hynynen 2002)

4 Monikulttuurinen kaupunkiluonto -hanke HENVI , HY geotieteiden ja maantieteen laitos & SYKE Mitä tietoa politiikkaa ja suunnittelua varten on saatavilla etnisten vähemmistöjen kaupunkiympäristöjä ja erityisesti luontoalueita koskevista arvoista ja tarpeista? Miten tätä monikulttuurista tietoa hyödynnetään politiikassa ja suunnittelussa? Miten tämän tiedon hyödyntämistä politiikassa ja suunnittelussa voidaan edistää siten, että se tukee elinvoimaisten ja terveellisten kaupunkiympäristöjen kehittämistä ja etnisten vähemmistöjen ja muiden väestöryhmien myönteistä yhteiseloa?

5 Teemahaastattelut 19 maahanmuuttajaa (7 yksilö- ja 4 ryhmähaastattelua) 13 maahanmuuttajien kanssa toimivaa (4 yksilö- ja 3 ryhmähaastattelua): viheralue- ja kaupunkisuunnittelun ammattilaiset, sosiaaliviraston työntekijä, asukaspuiston henkilökunta, viljelypalstayhdyshenkilö lisäaineisto: keskustelut 1) somalimiesryhmässä, 2) somalinaisryhmässä, 3) maahanmuuttajien tietopalvelun edustajan kanssa maahanmuuttajahaastatellut tavoitimme tuntemiemme avainhenkilöiden kautta, lumipallomenetelmällä, tutkijakollegoilta saaduilla vinkeillä ja viestillä monikulttuurisuustutkijoiden sähköpostilistalle Haastatteluaineiston analyysi teemoittelulla ja sisällönanalyysillä

6 Haastatellut maahanmuuttajat 13 eri maasta: Venäjä, Valko-Venäjä, Latvia, Viro, Saksa, Turkki, Irak, Thaimaa, Uzbekistan, Italia, Zimbabwe, Nepal, Israel 14 naista, 5 miestä kaksi alle 30-vuotiasta, kaksi yli 60-vuotiasta asuinpaikat Helsinki, Vantaa, Espoo, Järvenpää asumisaika Suomessa: 4 alle vuoden, kaksi yli 15 vuotta Haastattelun kieli: suomi 7, suomi-venäjä-tulkkaus 3, englanti 9

7 Luonnon käytön tavat moninaisia tapoja: kävely sauvojen kanssa tai ilman, pyöräily, lenkkeily, oleilu ja nautiskelu, ajanvietto ystävien kanssa, grillaus, piknik-retkeily, kalastus, viljely, lintujen ruokinta, auringonotto, marjojen ja sienien poiminta, ohjatuilla retkillä käyminen, hiihtäminen monenlaisissa ympäristöissä: puistot, metsät, rannat, liikuntapaikat, leikkipaikat, hautausmaat, viljelypalsta-alueet, joenvarret ei kovin eroa suomalaiseen valtaväestön tavoista, mutta joitain eroja mainittiin, mm. että jotkut maahanmuuttajat viljelevät sellaisiakin palstoja joita suomalaiset eivät, jotkut käyttävät grillipaikkoja äänekkääseen hauskanpitoon suurella joukolla

8 Kaupunkiluonto integroitumisessa: Rakenteellisia näkökulmia pääkaupunkiseudulla paljon kaikille avoimia luontoalueita myönteisiä yllätyksiä: jokamiehenoikeudet, uudenlaiset eläimet ympäristöstä pidetään hyvää huolta talvi masentaa, toisille lumisade nautinnollinen kokemus korkeat pääsymaksut opastetuille retkille Kognitiivisia näkökulmia sosiaaliset verkostot (ystävät, sukulaiset, työkaverit) tärkeitä tiedon saamisessa virkistysmahdollisuuksista sauvakävelyn oppiminen auttoi selviämään liukkaista keleistä tiedon puute suomalaisista sienistä esti sienien poiminnan, vaikka poiminta oli ennestään tuttua kaikki eivät olleet tietoisia jokamiehenoikeuksista

9 Sosiaalisia näkökulmia suomalaiset eivät ole kovin sosiaalisia, mutta haastatellut olivat hyväksyneet sen osana suomalaista kulttuuria luonnon käyttö ei ollut tuonut uusia kontakteja lukuun ottamatta palstaviljelyä ja ulkoilua koiran tai lasten kanssa somalinaiset arvostivat ajanviettoa muiden kanssa ja joskus yhdessäolo tapahtui luonnossa, luonto ei ollut tärkeä itsessään Identifikaationäkökulmia aiempia asuinpaikkoja muistuttavat ympäristöt toivat tunnetta kotona olemisesta, tutut kasvit toivat hyvää mieltä toisaalta uusien mukavien asioiden löytäminen lisäsi viihtymistä maahanmuuttajaisillä epätervetullut olo leikkipaikoilla, jotka ovat naisvaltaisia ja tuntuvat naisille suunnitelluilta

10 Integroitumisen edistäminen suunnittelussa eri kulttuuristen ryhmien kokemusten ja näkemysten selvittäminen osaksi suunnittelun tiedonkeruuta suunnitteluun osallistumisen esteiden tunnistaminen, sopivien osallistumismahdollisuuksien järjestäminen ja osallistumiseen kannustaminen luonnon saavutettavuuden esteiden madaltaminen luonnon käytön ja eri kulttuurien arvostuksen edistäminen rakenteellinen: edullisemmat retket, toimivat joukkoliikenneyhteydet kognitiivinen: tiedonlevitys paikallisista virkistysmahdollisuuksista, eri kulttuurien luonnon käytön tapojen esittely sosiaalinen: yhteiset toimintamahdollisuudet: viljely, liikuntaryhmät identifikaatio: kulttuurisen moniaisuuden tekeminen näkyväksi julkisissa tiloissa, myös kulttuurisista merkeistä vapaiden paikkojen turvaaminen

11 Uusia mahdollisuuksia taide julkisessa tilassa eri kulttuurien juhlat urheilulajit, pelit suunnittelun käytännöt

12 Interkulttuurisuutta suunnittelun käytännöillä haastateltujen ehdotuksia wikisuunnittelupajat uudet eri ryhmien tavoittamisen paikat, kuten kirkot selkeä tiedotus muilla kielillä kuin suomeksi tiedonkulku virastojen välillä sosiaalisen median ja verkkosivujen hyödyntäminen esimerkkejä Kanadasta suunnittelija käy asukastaloissa kertomassa eri ryhmille tulevista osallistumismahdollisuuksista suunnitteluammattilaisten rekrytointi eri kulttuureista kansainvälisiä opiskelijoita suunnitteluapulaisiksi keskustelu illallistarjoilun yhteydessä > hyvä tunnelma

13 Kulttuuriherkkyys vuorovaikutuksessa käyttäytymisnormit tapaamisissa ja tilaisuuksissa erilaiset aikakäsitykset kuvien ottoa ei kaikissa kulttuureissa hyväksytä sukupuoliroolit ja ryhmähierarkiat osallisumiskulttuurin puute, viranomaisten pelko mene ihmisten luokse sen sijaan että kutsuisit heitä virastoon luottamuksen rakentaminen välttämätöntä, vaatii aikaa

14 Kohti interkulttuurisia asuinympäristöjä tärkeää seurata niin ympäristön, väestörakenteen kuin myös ihmisten ympäristösuhteen muuttumista rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa ei pidä hukata mahdollisuutta tukea integroitumista ja interkulttuurisuutta monikulttuurisissa yhteisöissä luonnon tekeminen saavutettavaksi kaikille vaatii ymmärrystä luonnon palveluista ja haitoista eri kulttuurien näkökulmista, sekä ymmärrystä ryhmien välisistä suhteista oikeudenmukaisten, interkultturisten elinympäristöjen suunnittelussa tarvitaan siis kokemuksellista tietoa eri kulttuurien edustajilta tutkimustarpeita: osallistumiskulttuurit ja vuorovaikutuksen keinot; yhteydet eri kulttuuritaustaisten asukkaiden arkiympäristöjen ja haluttujen lomaympäristöjen välillä

15 KIITOS!