Projektin toteutussuunnitelma

Transkriptio

1 Projektin toteutussuunnitelma Paljonko on paljon Lastensuojelun vaikuttavuus ja talous Hilkka Kärkkäinen 1

2 1. Hankkeen tausta Kuntien palvelutuotantoon kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet samaan aikaan kun kuntatalous on kiristynyt ja edelleen kiristymässä. Ristiriita konkretisoituu myös kunnan sosiaalitoimessa, jossa kohdataan toisaalta kuntalaisten lisääntyvät tarpeet ja vaatimukset, toisaalta kunnan säästötavoitteet. Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta, tuottavuutta ja palvelujen taloudellista vaikuttavuutta on erittäin vaikeaa arvioida ja konkretisoida niitä kuvaavia ilmiöitä ja luoda mittareita. Suunnittelutyöhön on vaikeaa tuottaa tietoa sellaisessa muodossa, että sen tuottama informaatio olisi vertailtavissa muiden kuntien ja/tai kunnan hallintokuntien tuottaman informaation kanssa. Sosiaalialan asiantuntijat ja päätöksentekijät tarvitsevat työnsä tueksi sellaisia lähestymistapoja, keinoja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa tietoa sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta myös taloudellisessa mielessä. Palvelujen välisessä vertailussa tarkastelun kohteeksi nostetaan se, miten esimerkiksi kunnan päihde- ja mielenterveyspalveluihin suunnattu lisäresurssi tai erityispäivähoidon satsaus vaikuttavat lastensuojelun kustannuksiin. Kysymys on siis yksittäisen palvelun suhteesta muihin yhteistä pintaa omaaviin palveluihin sekä sosiaalitoimessa että suhteessa lähitoimijoihin (koulu-, terveys- ja nuorisotoimi). Tämän näkökulman laajentaminen seudullisiin ratkaisuihin on usein mahdotonta. Myös operatiivisella tasolla etsitään jatkuvasti uusia taloudellisen tarkastelun menetelmiä ja välineistöä (vrt. julkisten hankintojen kilpailutusmenettelyt). Sosiaalialan kehitystrendien tai palvelujen vaikuttavuuden ja hinnan osoittaminen nykyisin välinein on suorastaan mahdotonta. Sosiaalipalvelujen talouden ja tuloksellisuuden näkökulma on kuntien sosiaalipalvelujen järjestämisestä käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa myös eettisesti arvokas, sillä absoluuttisesti tai suhteellisesti vähenevät varat tulisi kohdentaa mahdollisimman oikein. Taloudellisuuden arviointi nähdään silloin systemaattisena yrityksenä tunnistaa, mitata ja vertailla vaihtoehtoisten interventioiden kustannuksia ja taloudellisia vaikutuksia (Sefton ym 2004, 9) sekä lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä. Sosiaalipalveluiden talouden ja vaikuttavuuden merkitys on ilmeinen tulevassa sosiaalialan kehittämistyössä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, erilaiset tehokkuusvaatimukset ja toisaalta kuntien tiukka taloudellinen tilanne pakottavat kunnat pohtimaan tuottamiensa palveluiden kustannuksia. Kunnilla on monia lakisääteisiä palvelutehtäviä ja toisaalta laajaa vapaaehtoisesti tehtävää palvelutuotantoa. Merkittävä osa, karkeasti noin puolet, kuntien tulo- ja menoarviosta kohdistuu sosiaali- ja terveystoimen osalle. 2. Hankkeen valmistelu Sosiaalitaito on ollut mukana sosiaalipalveluiden talouden ja vaikuttavuuden kehittämistyössä koko viisivuotisen toimintansa ajan. 1 Paljonko on paljon hanke mahdollistui Uudenmaan liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan avulla. Hanke liittyy maakuntaohjelmaan 2 ja on jatkoa vuonna 2003 tehdylle selvitystyölle. 1 Sosiaalipalvelujen talous tutkimus ja tietotarpeet. Uudenmaan liiton julkaisuja E 82 (2004) 2 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma , B33/2005 2

3 Hankkeen esiselvityksen toiminta-ajalla pyrittiin määrittelemään sosiaalipalvelujen talouteen ja vaikuttavuuteen liittyvät priorisoidut kehittämistarpeet. Esiselvitys tehtiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Sosiaalijohdolle tehdyn selvityksen mukaan sosiaalijohtajat kaipasivat lisäosaamista erityisesti atk-ohjelmien ja tilastojen hyödyntämiseen, kustannuslaskentaan ja tuotteistamiseen, kilpailuttamiseen sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Sosiaalijohtajat kaipasivat myös kokonaisvaltaisempaa näkemystä talousasioista ja osaamisen jakamista. Paljonko on paljon -esitutkimusraportissa (2006) sosiaalijohdon kehittämistarpeet ja talouden käyttövälineitä koskevat tiedontarpeet määriteltiin seuraavasti: 1. Taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnin tarpeen tiedostaminen, motivointi ja tietoperustan vahvistaminen 2. Tiedon tuottamisen ja tilastoinnin kehittäminen, yhdenmukaistaminen ja vertailtavuuden parantaminen 3. Taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnin käynnistäminen ja arviointitiedon hyödyntäminen ja asiantuntijuuden lisääminen 4. Organisaation tavoitteiden ja toimintatapojen selkiyttäminen, määrittely ja perustehtävän kirkastaminen Erään kunnan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten palveluiden kustannuksia arvioivassa katsauksessa törmättiin moniin sosiaalipalveluiden talouden ja vaikuttavuuden arvioinnin ongelmakohtiin käytännössä. Suurin osa ongelmista liittyi oikean ja pitkäaikaisen tiedon löytämiseen kunnan eri toimialoilta. Palveluiden kustannuksia on vaikea koota myös kansallisten tilastojen avulla (esim. Sotkanet), sillä ei tiedetä mistä eri tilastojen nettokustannukset käytännössä muodostuvat. Tämä hankaloittaa myös kuntien välistä vertailua. Tähän samaan kehittämisen kohteeseen on törmätty myös vuosia edenneessä nk. kuusikko-kunta työskentelyssä Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Hankkeen päämääränä on työstää lastensuojelupalvelujen talouteen ja vaikuttavuuteen liittyvän sosiaalijohdon työtä tukevan arviointikehikon luonnos. Valmistelutyö aloitetaan nk. pilottityöskentelynä muutamassa erityyppisessä kunnassa, joista tarkasteluun otetaan lastensuojelupalvelut. Aluksi selvitetään nykytilanne mm. seuraavilla kysymyksillä: Mitkä ovat ne lastensuojeluprosessit ja niihin sisältyvät toiminnot ja toimintoketjut, joita voidaan mitata ja joiden vaikuttavuutta voidaan seurata. Minne nämä toiminnot kirjataan? Kuka ne kirjaa? Onko kirjaustapa yhtenevä eri kunnissa? Millainen on kustannusrakenne ja kustannusten painopisteet? Mitä tapahtuisi vaikuttavuudelle jos painopistettä muutetaan (jos aikaisempi painopiste sijaishuollossa, mitä tapahtuu, jos painopiste siirretään avohuoltoon?). 3 Kuusikko-kunnat (Helsinki,Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) ovat tehneet vertailuja sosiaalitoimen eri osaalueista, mm. lastensuojelupalveluista, yli kymmenen vuoden ajan. 3

4 Hankkeen tavoitteena on tuottaa taustatietoa ja välineistöä kuntien sosiaalijohdon, asiantuntijoiden ja päättäjien käyttöön lastensuojelupalvelujen suunnittelu-, toteutusja kehittämistyöhön. Samalla hanke tuottaa tietoa niistä tarpeista, jotka nousevat kuntien peruspalvelu-uudistustyöstä ja palvelurakenteiden uudistamisesta. Hanke tuottaa tietoa myös hallinnon käyttöön hankintaprosessiin ja kilpailutukseen. Tavoitteena on tukea kuntien mahdollisuuksia ja valmiuksia johtaa, ohjata ja kehittää lastensuojelupalveluiden järjestämistä. Yksilöidyt tavoitteet: 1. Luodaan lastensuojelupalvelujen vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mittaavan ja arvioivan tarkastelukehikon runko 2. Lisätään sosiaalijohdon ja sosiaalialan työntekijöiden tietoa ja osaamista erityisesti lastensuojelupalvelujen taloudellisesta vaikuttavuudesta 3. Luodaan pohjaa seudulliselle lastensuojelupalvelujen vaikuttavuuden arviointirakenteelle, jolla palvelujen taloudellista vertailutietoa tuotetaan ja välitetään (yhteys PARAS hankkeeseen sekä seudullisiin hyvinvointipalvelujen tuottamissuunnitelmiin) 4. Kehitetään ja systematisoidaan tiedontuotantoa, seurantaa, dokumentointia, tilastoinnin yhteensopivuutta sekä vahvistetaan sosiaalipalvelujen tietoperustaa (ensisijaisesti lastensuojelupalvelut, mutta soveltuvin osin myös yleisesti) 5. Tutkitaan lastensuojelun taloudellista vaikuttavuutta ja tuottavuutta pilotoimalla kehitettävää mittaristoa valituissa kunnissa 6. Luodaan lastensuojelun / sosiaalipalvelujen talouden ja vaikuttavuuden asiantuntijaverkosto 4. Projektiorganisaatio Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä, johon kuuluu kuntien, Sosiaalitaidon ja Uudenmaan liiton edustajat sekä hankkeesta vastaava erikoissuunnittelija. Ohjausryhmän tehtävänä on linjata ja ohjata hanketta sekä arvioida hankkeen tavoitteiden toteutumista suhteessa projektisuunnitelmaan. Ohjausryhmän tehtävänä on myös hankkeen sisältöjen rajaus ja linjaaminen. Ohjausryhmä ohjaa kehikkotyöryhmän työskentelyä ja antaa sille tarvittaessa toimeksiantoja. Käytännön kehittämistyötä toteuttaa avoin asiantuntijatyöryhmä, kehikkotyöryhmä, joka käsittelee hankkeen keskeisiä sisällöllisiä teemoja, ongelmia ja kysymyksiä. Sen tehtävänä on tarkastelukehikon vaikuttavuuden mittarien kehittely ja työkalun pilotoinnin organisointi. Asiantuntijaryhmään on kutsuttu kuntien lastensuojelun ja talouden asiantuntijoita. Lisäksi hankkeelle kootaan makrotason asintuntijaryhmä, Think-Tank, jonka tehtävänä on laajemman, periaatteellisen näkökulman tuominen mukaan kehittämistyöhön. Think-tank iin kutsutaan asiantuntijoita mm. Stakesista, Kuntaliitosta, Kelasta, Uudenmaan liitosta, Kuopion ja/tai Helsingin yliopistosta ja Sitrasta. 4

5 Organisaatio Think-Tank Sosiaalitaito Erikoissuunnittelija + muut resurssit POPohjausryhmä Kehikkotyöryhmä Pilottiryhmä 1 Pilottiryhmä 2 Asiantuntijatyöskentely TAVOITTEET: 1. Lastensuojelupalvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta mittaava tarkastelukehikko 2. Työntekijöiden tiedon lisääminen lastensuojelupalvelujen taloudellisesta vaikuttavuudesta 3. Seudullinen lastensuojelupalvelujen vaikuttavuutta arvioiva asiantuntijaverkosto 5. Hankkeen organisointi ja odotettavat lopputulokset Hankkeen asiantuntijatyö rakentuu verkostoksi, jossa on palkattuna: erikoissuunnittelija (vastuut: kehittämis- ja tutkimustehtävät, kuntayhteistyö, sidosryhmäyhteistyö, hankkeen johtaminen ja toteutus, arviointi, loppuraportti) Muut resurssit ovat: suunnittelija 5 kk (vastuut: osallistuminen kunta- ja sidosryhmäyhteistyöhön sekä hankkeen käytännön toteutukseen) opiskelijat (3-4 opinnäytetyötä ja/tai jatkotutkimusta) harjoittelijat (oppilaitosten harjoitteluyhteistyö 1-2 harjoittelijaa / vuosi) Hankkeen toiminnasta vastaa erikoissuunnittelija, joka työskentelee kokoaikaisesti hankkeen toiminta-ajan. Toiminta niveltyy osaksi sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa hyödyntäen sen asiantuntijatyöpanosta. Asiantuntijatyöpanos koostuu useamman eri työntekijän työpanoksesta. Lisäksi hankkeeseen ostetaan tarpeen mukaan ulkopuolista asiantuntijapanosta, joka kohdentuu konsultaatio- ja koulutuspalveluihin. Hankkeen muu resursointi liittyy hanketyöntekijän välttämättömiin työvälineisiin ja tiloihin. 5

6 Odotettavat lopputulokset: 1. Sosiaalipalveluiden taloudelliseen mittaamiseen on kehitetty lastensuojelun palvelualueella pilotoitu tarkastelukehikko/-mittaristo 2. Lastensuojelupalvelua koskeva tilastointi, dokumentointi ja tiedon tuotanto tapahtuu systemaattisesti ja tiedot ovat kuntien kesken vertailtavissa olevia ja yhdenmukaisia 3. Seudulle on luotu pysyvä lastensuojelupalvelujen asiantuntijoille tarkoitettu sosiaalipalvelujen talouden tiedonvaihto-, analysointi- ja koulutusjärjestelmä 4. Uudenmaan kuntien lastensuojelupalvelujen kehittämistyö perustuu koeteltuun, tutkittuun ja analysoituun tietoon, jota tuotetaan säännöllisesti päätöksentekijöiden käyttöön 5. Sosiaalitoimen, hallinto- ja talousasiantuntijoiden asiantuntijaverkosto on luotu 6. Hankkeen toteutus ja aikataulu Asiantuntijatyössä hankkeen sisällöllinen kohdennus on määritelty kuntien lastensuojelupalvelujen vaikuttavuuden ja talouden tarkasteluun. Kehittämistyössä selvitetään lastensuojelun avohuollon ja kodin ulkopuolisten sijoituksien vaikuttavuutta ja suhdetta toisiina. Tavoitteena on selvittää, olisiko esimerkiksi tehostetulla lastensuojelun avohuollolla mahdollista vähentää sijoitusten määrää ja kustannuksia. Toisaalta tarkastelussa ovat mukana myös eri lastensuojelutoimien kustannusvaikutukset ja kustannusten erot. Käytännön kehittämistyö toteutetaan muutamien esimerkkitapausten avulla. Hankkeen kohderyhmä on ensisijaisesti Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveysjohto ja hankkeen toimijoina ovat kuntien lastensuojelun, talouden, hallinnon ja kehittämistyön asiantuntijat. Toteutus: 1. Tiedon tuottaminen ja kokoaminen sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mittaavista menetelmistä ja niiden modifioiminen sovellettaviksi lastensuojelupalvelujen piirissä => selvitykset ja kartoitukset: tuloksena taloudellisen vaikuttavuuden tarkastelun mahdollistava tarkastelukehikko. Hankkeessa hyödynnetään pilottina aloitettua prosessia tuottaa alle 16 vuotiaiden palvelut yhtenä kokonaisuutena (mm. sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimi). Tarkoituksena on hyödyntää jo kehitteillä olevaa elinkaarimalliin perustuvaa excellaskentatyökalua 4, jolla pyritään laskemaan lasten ja nuorten palveluiden kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta. Hanke luo myös yhteydet muihin meneillään oleviin seudullisiin ja/tai valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin, esim. Arkitieto biteiksi (Länsi ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan tiedonhallinnan kehittämishanke), Valtakunnallinen Sosiaalialan tietoteknologiahanke 4 HY/Palmenia/Hyvinkää 6

7 (Tikesos), Culminatumin kehittämistyö, ja kokoaa jo olemassa olevaa välineistöä ja mittaristoa. Tarkoituksena on myös tuottaa seudullista vertailuaineistoa lastensuojelupalveluihin liittyen sekä yhtenäistää tilastointia. 2. Sosiaalijohdon ja sosiaalialan asiantuntijoiden osaamisen vahvistaminen => koulutus, työkokoukset, asiantuntijaverkostot 3. Luodaan pohja seudulliselle sosiaalitoimen tiedonvaihto-, vaikuttavuuden arviointi- ja koulutusjärjestelmälle => asiantuntijaverkoston ja rakenteen luominen 4. Pilotoidaan ja testataan hankkeen tuotokset (tarkastelukehikko/-mittaristo) piloteiksi valittujen kuntien lastensuojelupalveluissa. Työnjako Sosiaalialan osaamiskeskus ja kunnat vastaavat hankkeen johdosta, käytännön kehittämisestä ja toteutuksesta. Oppilaitokset tuottavat hankkeeseen teoreettista tietoa, viitekehystä ja analysoituja tietosisältöjä. Verkoston toimijat osallistuvat kukin oman yhteisönsä asiantuntijuuden mukaisesti asiantuntijatyöskentelyyn. Hankkeen toimijat sopivat tarvittaessa yhteistyöstä yhteistoimintasopimuksessa hankkeen kuluessa. Aikataulu Hanke toteutetaan ajalla I Käytännön toteutus: on tehty / toteutettu Syksy 2006 Tammikuu Valmisteltiin ja viimeisteltiin hankesuunnitelma ja rahoitushakemus 2. Hankkeeseen palkattiin erikoissuunnittelija Projektin suunnittelu: määritteltiin tarkennetut tavoitteet, sisältö, toteutussuunnitelma ja työprosessit sekä vastuut ja velvollisuudet 4. Aloitettiin hankkeen toimijaverkoston kokoaminen (ohjausryhmä, kehikkotyöryhmä ja Think -Tank (makrotason asiantuntijaryhmä) 5. Ryhdyttiin kokoamaan tietoa sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mittaavista menetelmistä ja välineistä (mm. Hyvinkään Palmenian Riihimäen kaupungille kehittämä elinkaarimallinnuksen excel-työkalu) 6. Luotiin hankkeen pysyvä arviointijärjestelmä osana projektin toteutussuunnitelmaa (rakenne, kriteerit, mittarit) 7. Käynnistettiin hankkeen ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien työskentely 8. Ryhdyttiin luomaan yhteyksiä muihin meneillään oleviin seudullisiin ja/tai valtakunnallisiin vaikuttavuuden arvioinnin kehittämishankkeisiin 9. Tarkistettiin vuoden 2007 työsuunnitelma II Tarkistettu työsuunnitelma Tammikuu - lokakuu Lastensuojelupalvelujen vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mittaavista menetelmistä kerätyn tiedon kokoaminen, analysointi ja raportointi 7

8 2. Selvitys lastensuojelutapauksista (3 tapausta / kunta)tuusulassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä 3. Seminaarin Lastensuojelupalvelujen taloudellisen vaikuttavuuden arviointi syyskuussa 2007 ja työryhmien kokousten suunnittelu ja toteutus 4. Asiantuntijatyöskentelyn toteuttaminen alkaen 2/ Pilottityöskentelyn käynnistäminen valituissa kunnissa ja palvelualueilla 6. Vuoden 2008 suunnitelmien tarkistaminen ja rahoitushakemus 9-10/2007 Marraskuu 2007 maaliskuu Tutkimustulosten kokoaminen ja analysointi ja väliyhteenvedon tekeminen 2. Koulutus ja työkokoukset (kilpailuttaminen, tuotteistaminen, kustannuslaskenta) 3. Taloudellisten mittarien analysointi ja edelleen kehittäminen 4. Luodaan pohja seudulliselle sosiaalitoimen tiedonvaihto-, analysointi- ja koulutusjärjestelmälle => verkoston ja rakenteen luominen Huhti - kesäkuu Kehitettyjen mittareiden testaus ja edelleen kehittäminen Uudenmaan kunnissa 2. Jatkokehittämistarpeiden määrittely ja tavoitteiden tarkistus 3. Koulutus ja työkokoukset (ohjelmistojen ja tilastojen hyödyntäminen) Heinä lokakuu Loppuraportin julkaiseminen ja levittäminen 2. Lastensuojelun palveluiden taloutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittarien julkistaminen ja levitys 7. Hankkeen arviointi Hankkeessa toteutetaan arviointisuunnitelmaa, jossa hanketta arvioidaan tavoitteiden toteutumisen, kehittämistyön vaikuttavuuden ja palvelujen vaikuttavuuden näkökulmista. Arviointi rakentuu osaksi kehittämisprosessia sen alkuvaiheesta alkaen. Tällöin hankkeessa syntyviä uusia toimintamalleja ja välineitä voidaan ottaa käyttöön joustavasti eri vaiheissa. Kehittämistyön vaikuttavuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytetään osaamiskeskuksen kehittämää itsearvionti-menetelmää varmistamaan hankkeen sisäinen toiminta suhteessa kehittämistavoitteisiin. Menetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella hanketta prosessin aikana ja ennakoida tavoitteiden tarkistustarpeita ja kohdentamista oikea-aikasesti. Arviointi toteutetaan itsearvioinnilla, jota pyydetään hankkeessa mukana olevilta tahoilta: erikoissuunnittelijalta, Sosiaalitaidon henkilöstöltä ja ohjausryhmän sekä kehikkotyöryhmän jäseniltä. Hankkeesta vastaava erikoissuunnittelija tekee säännöllistä itsearviointia päiväkirja -muodossa.. Lisäksi palautetta ja arviointia kerätään hankkeen puitteissa järjestettyihin koulutuksiin tai muihin tapahtumiin osallistuvilta henkilöiltä. 8

9 Arviointikriteerit: Tavoite Keinot Kriteerit Luodaan lastensuojelupalvelujen vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mittaavan ja arvioivan tarkastelukehikon runko Lisätään sosiaalijohdon ja sosiaalialan työntekijöiden tietoa ja osaamista erityisesti lastensuojelupalvelujen taloudellisesta vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta Tuotetaan ja kootaan tietoa sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta mittaavista menetelmistä ja modifioidaan ne sovellettaviksi lastensuojelupalveluissa Työryhmätyöskentely, koulutustilaisuudet, seminaarit, kokoukset -kartoitus menetelmistä 3/2007 mennessä -tarkastelukehikon luonnos 4/2007 mennessä -koulutustilaisuuksien, seminaarien ja kokousten määrä -osanottajien määrä -asiantuntija-arvio toteutumisesta Luodaan pohjaa seudulliselle lastensuojelupalvelujen vaikuttavuuden arviointirakenteelle, jolla palvelujen taloudellista vertailutietoa tuotetaan ja välitetään Kehitetään ja systematisoidaan tiedontuotantoa, seurantaa, dokumentointia, tilastoinnin yhteensopivuutta ja vahvistetaan sosiaalipalvelujen tietoperustaa Avoin asiantuntijaryhmä, kehikkotyöryhmä ideoi ja suunnittelee arviointikehikkoa ja kerää tarvittavia tietoja kunnista. Kuntien keskinäinen sopiminen tietojen keruun, tilastoinnin ja seurannan yhtenäistämisestä => määritellään ydintiedot, joiden kautta vaikuttavuustiedot kootaan -Kehikkotyöryhmän kokousten määrä -työkokousten sisällöt ja teemat -kunnista kerätyt tiedot Muutokset kuntien tiedontuotannossa ja tilastoinnissa -mitkä kunnat tehneet muutoksia -millaisia muutoksia tehty -osallistuneet kunnat / henkilöt -vertailutiedot Tutkitaan lastensuojelun taloudellista vaikuttavuutta ja tuottavuutta pilotoimalla kehitettävää mittaristoa valituissa kunnissa Luodaan lastensuojelun / sosiaalipalvelujen talouden ja vaikuttavuuden asiantuntijaverkosto -kehitettävän mittariston testaaminen esimerkkitapausten avulla parissa, kolmessa kunnassa Kehikkotyöryhmän pohjalta kootaan lastensuojelun ja talouden asiantuntijoita verkostoon -vertailutulokset -talousarvio-analyysit -asiantuntijalausunnot -verkoston kattavuus ja kokoonpano 9

10 7. Tiedottaminen Hankkeen perustietoa on Sosiaalitaidon Internet-sivuilla, Sivuilla on hankekuvaus sekä julkaisu-osiossa POP-esiselvitys Hankkeesta tehdään ajantasainen PowerPoint esitys, joka laitetaan myös Sosiaalitaidon Internet-sivuille alkuvuonna Hanketta on esitelty marras- joulukuun 2006 aikana Uudenmaan sosiaali- ja terveysjohtajien kokouksissa. Hanke oli esillä Sosiaalitaidon 5- vuotisseminaarin posterinäyttelyssä. Alkuvuonna 2007 hankkeesta tiedotetaan alueen kunnille erilaisissa yksittäisissä suunnittelu- ja yhteistyötapaamisissa. Koko seudun kattavasti hanketta käsitellään syyskuussa 2007 järjestettävässä Lastensuojelupalvelujen taloudellisen vaikuttavuuden arviointi -seminaarissa. Tilaisuuteen kutsutaan osanottajia Uudenmaan kaikista kunnista, niiden sosiaalitoimen johdosta ja työntekijöistä. 9. Raportointi Erikoissuunnittelija raportoi suullisesti ja kirjallisesti hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle sen tapaamisissa. Hankkeen toiminnasta raportoidaan säännöllisesti maksatushakemusten yhteydessä Uudenmaan liitolle. Think-Tank ryhmälle ja kehikkotyöryhmälle raportoidaan työkokousten yhteydessä hankkeen etenemisestä. Hankkeesta tehdään kirjallinen raportti kehittämistyön loppuvaiheessa. Raportoinnin tarkoituksena on levittää pilottityöskentelyssä tuotettu tieto ja käytännöt sekä hankkeen muut tulokset koko Uudenmaan alueelle. Hankkeen lopuksi järjestetään seudullinen seminaari. Seminaarin ja raportin avulla pyritään siihen, että kehittäminen jatkuu hankkeen toiminnan jälkeen. 10. Riskianalyysi Hankkeen aikana määritellään jotkin ydintiedot vaikuttavuuden ja taloudellisuuden mittareiksi ja niiden yhtenäisestä keruusta ja dokumentoinnista sovitaan yhteisesti. Riski on siinä ettei näitä ydintietoja saada määriteltyä tai ydintiedoiksi on määritelty tietoja, joiden varassa ei voida vaikuttavuutta mitata. Hankkeen onnistumismahdollisuudet riippuvat paljon siitä, kuinka hyvin arviointikehikkoon löydetään lastensuojelupalvelujen taloudellista vaikuttavuutta mittaavia tunnuslukuja ja miten ne saadaan seudullisesti vertailtavaan muotoon. Kuntien sitoutuminen työryhmätyöskentelyyn ja tietojen keräämiseen on hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Hankkeessa saadaankin aikaan vain taloudellisuutta mittaava työkalu, jossa ei ole vaikuttavuuden elementtejä mukana. Hankkeelle on varmistettu rahoitus vain tämän vuoden loppuun saakka ja riskinä on, ettei jatkorahoitusta saataisikaan, jolloin kehittämistyö jäisi olennaiselta osin kesken. 10

11 11