FIMEAN STRATEGIA Toiminta-ajatus. Fimea valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi. Fimean tehtävät
|
|
- Tyyne Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FIMEAN STRATEGIA Toiminta-ajatus Fimea valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi. Fimean tehtävät Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea aloitti toimintansa marraskuussa 2009 samalla, kun sen edeltäjävirasto Lääkelaitos lakkautettiin. Fimean tehtävien ja tavoitteiden perustana ovat kansallinen ja EU-lainsäädäntö, hallitusohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön strategia, lääkepolitiikka ohjelma sekä tulos- ja resurssiohjaus. Fimea on sosiaali- ja terveysministeriön alainen keskusvirasto, joka toimii ihmisille tai eläimille tarkoitettujen lääkkeiden, veri- ja kudosvalmisteiden sekä lääkealan toimijoiden lupa- ja valvontaviranomaisena. Fimea on kansallisena viranomaisena osa Euroopan lääkevalvonnan viranomaisverkostoa. Fimean tehtäväksi on lisäksi määritelty lääkealan kansallisen kehittämisen koordinointi, tutkimustehtävät ja lääkehoitojen arviointi. Fimea kokoaa ja arvioi kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa sekä kehittää lääkehoitokäytäntöjä koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Fimean toiminta rahoitetaan maksullisen toiminnan tuloilla ja valtion määrärahoilla. Valtion budjetista rahoitetaan pääasiassa Fimean lääkehoitojen arviointitehtävät ja niitä tukevat toiminnot. Kehittyvä rahoituslähde on Euroopan lääkevalvontaverkostosta tulevat tulot. Arvot Vaikuttavuus Olemme aktiivinen lääkealan vaikuttaja kansallisesti ja kansainvälisesti. Hoidamme tehtävämme vastuullisesti ja tuloksellisesti väestön terveyden parhaaksi hyvään asiantuntijuuteen, kokemukseen ja laajaan verkostoitumiseen perustuen. Edelläkävijyys Kehitämme ammattitaitoamme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Hyödynnämme kertynyttä tietoa ja osaamista lääkealan kehittämiseksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Etsimme ennakkoluulottomasti uusia näkökulmia ja luomme innovatiivisia toimintatapoja. Luotettavuus Luotettavuus syntyy avoimuudesta, eettisyydestä, asiantuntijuudesta ja johdonmukaisuudesta. Tuottamamme tieto on tutkimustuloksiin perustuvaa ja riippumatonta, päätökset ennakoitavia ja perusteltuja. Pidämme sen, minkä lupaamme. Yhteistyön ja yksilön arvostaminen Teemme työtä yhdessä yhteisten päämäärien hyväksi, toisiamme arvostaen ja tukien. Kannustava ja oikeudenmukainen ilmapiiri vahvistavat yhteisöllisyyttä, työssä viihtymistä ja työn tuloksellisuutta.
2 Visio 2020 Fimea on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu lääkealan auktoriteetti. Fimean toiminta perustuu motivoituneen henkilöstön asiantuntemukseen ja verkottumiseen alan muiden toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa, jolloin lääkkeiden tutkimus ja saatavuus sekä lääkehoitojen turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus Suomessa ovat eurooppalaista huipputasoa. Fimea toimii aktiivisesti EU:n lääkevalvontaverkostossa ottaen huomioon Suomen terveydenhuollon tarpeet. Fimea on avaintoimija erityisesti valitsemillaan strategisilla keskittymisalueilla. MUUTTUVAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET Terveydenhuollon haasteet Väestön ikääntyminen lisää lääkkeiden kulutusta ja huonontaa huoltosuhdetta. Julkinen sektori ponnistelee lisääntyvien tehtävien hoitamiseksi vähenevin resurssein, mikä edellyttää keskittymistä ydintehtäviin ja prosessien tehostamista. Suomalainen työelämä muuttuu tarvitaan enemmän yhteistyötä, vuorovaikutusta ja verkostoja. Elinikää pidentävät hoidot lisäävät elinkaaren aikaisia terveydenhuollon kustannuksia. Kestävän terveydenhuollon turvaamiseksi on tarpeen, että parantunut kansanterveys heijastuu myös elinkaaren aikaisen tuottavuuden lisääntymiseen, esimerkiksi pidentyvän työuran kautta. Terveydenhuoltoa on tehostettava riittävien terveyspalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden turvaamiseksi. Palvelurakennetta, toiminnan sisältöä ja rahoitusmalleja on kehitettävä. Lääkehoidon asema sairaanhoidossa korostuu ja sen osuus terveydenhuollon menoista suurenee. Uudet menetelmät ja lääkkeet sekä lääkehoidon räätälöinti lisäävät lääkehoidon tehoa ja vaikuttavuutta, mutta myös kustannuksia. Uusi lääkehoito vaikuttaa paitsi lääkkeen kehittämiseen ja valvontaan myös terveydenhuollon porrastukseen ja lääkkeiden jakeluun. Lääkehuollon kehittämistarpeet Lääkealan valvonnassa lääkkeiden turvallisuuden valvonnan rinnalle ovat nousseet lääkkeiden saatavuus, lääkitysturvallisuus, lääkkeiden järkevä käyttö ja lääkkeiden hoidollinen arvo. Lääkkeiden saatavuuteen vaikuttavat monet tekijät lääkkeen kehittämisestä ja markkinoille tulosta niiden jakeluun ja korvattavuuteen. Lääkkeiden saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota pienillä markkina-alueilla ja tietyillä lääkehoidon osa-alueilla, kuten harvinaiset sairaudet, lasten lääkehoito ja eläinlääkintä. Myyntilupaprosessien ja jakelukanavien (lääketukut, apteekit) tehokkuutta on jatkuvasti arvioitava. Lääkkeiden jakelujärjestelmä on avainasemassa lääkkeiden alueellisen saatavuuden turvaamisessa. Koko maan kattavan laadukkaan, kustannustehokkaan ja lääketurvallisuuden vaatimukset täyttävän jakeluketjun ylläpito on entistä haastavampaa. Terveydenhuollon keskittyminen isompiin yksiköihin ja väestön alueellinen muuttoliike kasvukeskuksiin kaventaa maantieteellisesti kattavan apteekkiverkoston taloudellisia toimintaedellytyksiä. Lääkkeiden vähittäisjakelun rooli osana terveydenhuoltojärjestelmää edellyttää lääkelogistiikan rinnalle vastuunottoa potilaiden lääkehoidon onnistumisesta. Lääketeollisuuden toimintaedellytykset ovat keskeisiä lääkkeiden saatavuuden ja maamme huoltovarmuuden näkökulmasta.
3 Lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttaa tuoteturvallisuuden lisäksi lääkitysturvallisuus eli se, kuinka lääkkeitä hoitoon liittyvissä prosesseissa määrätään, käsitellään ja käytetään. Lääkkeisiin liittyvistä haitallisista tapahtumista suurin osa on luonteeltaan ehkäistävissä olevia poikkeamia näissä prosesseissa. Koska lääkehoitoa ohjaavat prosessit ulottuvat lääkkeen määrääjästä muun terveydenhuollon henkilöstön kautta aina potilaaseen ja hänen omaisiinsa, on prosessien parantamisen tapahduttava laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Lääkkeiden järkevään käyttöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Sekä terveydenhuollon ammattilaiset että lääkkeen käyttäjät tarvitsevat riippumatonta ja tasapainoista tietoa lääkkeistä ja lääkehoidoista. Näin varmistetaan näyttöön perustuva (käypä) sairauksien hoito ja sitoutetaan lääkkeen käyttäjä ottamaan vastuuta omasta hoidostaan. Lääkehoidon ja lääkkeettömien hoitojen oikea tasapaino on tärkeä, jotta lääkehoidolla ei korvata sitä vaikuttavampia tai eettisesti kestävämpiä hoitotoimenpiteitä. Tämä korostuu etenkin itsehoidossa ja vanhusten lääkehoidossa. Kansanterveyden kannalta on tärkeää, että lääkkeiden käyttö on mahdollisimman vaikuttavaa. Uusien lääkkeiden käyttöönotto edellyttää tietoa niiden hoidollisesta ja taloudellisesta arvosta oleviin hoitoihin verrattuna, mikä on otettava huomioon jo lääkkeen kehitysvaiheessa. Tämä vaatii viranomaisyhteistyötä lääkevalvonnan ja lääkehoitojen arvioinnin tarpeiden yhteensovittamiseksi niin, että päällekkäiseltä työltä ja viiveiltä uuden lääkkeen käyttöönotossa vältytään. Se myös edesauttaa lääkekehityksen kustannusten hallintaa ja suuntaa lääkekehitystä hoidollista lisäarvoa tuoviin tuotteisiin. Kun käytettävissä on luotettavaa tietoa lääkkeiden keskinäisestä hoidollisesta ja taloudellisesta arvosta, lääkekorvausjärjestelmällä voidaan ohjata vaikuttavien hoitojen käyttöä ja siten turvata niiden yhdenvertainen saatavuus eri väestöryhmissä. Lääkekustannusten nousua on myös rajoitettava, jolloin edullisempien lääkevaihtoehtojen, kuten rinnakkaislääkkeiden ja biosimilaarituotteiden, merkitys kasvaa. Kansalaiset ottavat yhä enemmän vastuuta oman terveytensä hoitamisessa ja terveydenhuollon on tuettava itsehoidon toteuttamista. Itsehoidossa lääkkeet kuitenkin vain tukevat muuta hoitoa. Kaupalliset lääkealan toimijat pyrkivät edistämään itsehoitolääkkeiden käyttöä, mutta itsehoitolääkkeiden käytön, valikoiman ja jakelukanavien lisääminen on kiistanalaista. Lisäämistä puoltaa toive terveydenhuollon kuormituksen ja lääkekorvausten vähentymisestä sekä lääkkeiden helpommasta saatavuudesta. Laajentamista vastaan on riski lääkkeiden haittojen lisääntymisestä, vakavien sairauksien diagnoosin ja hoidon viivästymisestä sekä lääkkeettömän hoidon vesittymisestä. Eläintenpitoyksiköiden koon kasvaminen lisää tuotantoeläinten sairastuvuutta ja tautipainetta. Ilmaston lämpeneminen sekä eläinten siirrot ja matkustelu edistävät vektorivälitteisten ja tarttuvien sairauksien leviämistä. Seuraeläinten hoidot kehittyvät ja hoitojen kysyntä lisääntyy. Nämä ilmiöt lisäävät eläinlääkkeiden tarvetta, mikä voi johtaa myös epätarkoituksenmukaiseen lääkkeiden käyttöön. Tällöin on mahdollista, että mikrobilääkeresistenssi lisääntyy ja lääkejäämien riski eläinperäisissä elintarvikkeissa kasvaa. Lääkekehitys Globalisaatio vaikuttaa sekä elinkeinorakenteeseen että viranomaistoimintaan Suomessa. Tämä mahdollistaa Suomen terveydenhuollon edistämisen, jos alan toimijoilla on siihen rohkeutta, ammattitaitoa ja innovatiivisuutta. Lääkeyritykset kasvavat ostamalla pienempiään. Tuotekehitystä ja tuotantoa ulkoistetaan, jolloin alalle syntyy sekä pieniä innovatiivisia lääkekehitysyrityksiä että hyvään valmistustapaan erikoistuneita sopimusvalmistajia. Suomessa on innovaatioihin tähtääviä yrityksiä, joille ei maastamme löydy valmistukseen erikoistuneita yhteistyökumppaneita.
4 Lääkkeiden kehittäminen alkaa usein julkisella rahoituksella innovatiivisissa yrityksissä. Sijoittajat ja suuret yritykset kiinnostuvat uusista lääkkeistä vasta kehityksen ohitettua kriittisimmän vaiheen. Alkavaa lääkekehitystä tulee siten tukea rahoituksen lisäksi viranomaisneuvonnalla panostusten tuloksellisuuden varmistamiseksi. Lääkeaineiden valmistuksen ja myös lääkekehityksen ja lopputuotteiden valmistuksen painopiste on siirtymässä pois Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta kohti kolmansia maita, varsinkin Intiaan ja Kiinaan. Myös EU:n ulkopuolelta tulevat toimijat tarvitsevat kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta viranomaisvaatimuksista. Sekä teollisuuden että terveydenhuoltoviranomaisten huolenaiheena on innovatiivisten lääkkeiden vähäinen määrä huolimatta merkittävistä tieteen ja teknologian edistysaskeleista sekä yhä kasvavista lääkekehityskustannuksista. Lääkekehityksen tehostamiseksi otettaneen käyttöön uusia tutkimusmenetelmiä (esimerkiksi bioinformatiikka, faasi 0 tutkimukset, biomarkkerien käyttö ja adaptiiviset tutkimusasetelmat). Lääkehoidon kirjo kasvaa: kemiallisten lääkkeiden rinnalle tulee yhä enemmän biologisia lääkkeitä. Pitkälle kehittyneiden terapioiden (solu- ja geeniterapia, kudosmuokkaus) lääkkeet avaavat mahdollisuuksia alueilla, joilla tehokasta lääkehoitoa ei ole ollut. Farmakogenetiikan avulla voidaan suunnata hoito potilasryhmiin, joilla lääkkeen hyötyjen ja haittojen suhde on entistä parempi. Kuvantaminen, molekyylibiologinen diagnostiikka ym. uudet menetelmät johtavat monen sairauden jakautumiseen alaryhmiin etiologian tai vaiheen perusteella, mikä nivoo yhteen sairauksien diagnostiikkaa ja lääkekehitystä. Lääkkeitä liitetään yhä enemmän erilaisiin laitteisiin ja uusien biomateriaalien käyttö lisääntyy, mikä lähentää lääke- ja laitevalvontaa. Lääkkeiden valmistusprosessien hallinta varmistetaan enenevästi kriittisten vaiheiden ja niiden välisten yhteyksien hyvällä tuntemuksella. Uusien teknologioiden ja tuotantomenetelmien käyttöönotto vaatii jatkuvaa vuoropuhelua tutkimusyhteisön, lääketeollisuuden ja viranomaisten välillä sekä toimintatapojen uudelleen arviointia. Lääkevalvonnan kansainvälisyys EU:ssa lääkevalvonta keskittyy. Euroopan lääkeviraston (EMA) asema vahvistuu suhteessa kansallisiin viranomaisiin. EU todennäköisesti laajenee entisestään, jolloin lääkkeiden käyttöä joudutaan sovittelemaan yhä runsaampaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kirjoon. EMA:n rooli kasvaa paitsi myyntilupatoiminnassa myös lääketurva- ja tarkastustoiminnan koordinoinnissa. Euroopan (EMA, EDQM 1, PIC/S 2 ) ja Yhdysvaltain (FDA) lääkevalvontaviranomaisen yhteistyö syvenee ja viranomaisohjeistojen globaali harmonisaatio etenee. Myyntilupatoiminnassa keskitetty ja hajautettu/tunnustamismenettely syrjäyttävät kansallisen menettelyn. Tämä kehitys pakottaa kansalliset lääkevirastot arvioimaan toimintaansa ja asemaansa EU:n lääkevalvontaverkostossa. Lääkevalvonnan tehokkuutta EU-tasolla voidaan lisätä edistämällä yhteisten myyntilupaprosessien sujuvaa kulkua ja välttämällä päällekkäistä työtä. Kansallisten virastojen yhteistyön rinnalle syntyy myös kilpailua vaikutusmahdollisuuksista ja kehittyvän lääkehoidon osaamisesta, mikä parantaa lääkevirastojen toiminnan tasoa ja tehokkuutta. 1 European Directorate for the Quality of Medicines, Council of Europe 2 Pharmaceutical Inspection Convention and Pharmaceutical Inspection Co-operation Scheme
5 STRATEGISET LINJAUKSET Lääkealan toiminnot osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää Lääkealaa valvoo ja kehittää moni taho ja Fimean vastuulla on koordinoida verkoston toimintaa. Vuoteen 2020 ulottuvat lääkepoliittiset linjaukset (Lääkepolitiikka 2020) on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä, joissa on ollut laaja sidosryhmäedustus. Fimea sitoutuu lääkepolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Kriittiset menestystekijät: o Lääkealan toimijat verkostoituvat ja tuottavat lisäarvoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon o Yhteiskunnan investoinnilla lääkkeisiin saavutetaan todellinen terveyshyöty, joka pystytään mittaamaan o Lääkitysturvallisuuden hallintajärjestelmiä kehitetään Vaikuttaminen EU:n lääkepolitiikkaan Suomen terveydenhuolto on Fimean tärkein asiakas. Suomeen vaikuttavia lääkepoliittisia päätöksiä tehdään kuitenkin yhä enemmän kansainvälisesti, koska varsinkin lääkevalvonnan tehtävät perustuvat EU:n säännöksiin. Fimea on aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n lääkepolitiikkaa ja lääkevalvontaa. Fimean EU-vaikuttavuus perustuu sen asiantuntijoiden korkeatasoiseen ammattitaitoon. Fimea lisää vaikutusvaltaansa EU:n lääkevalvonnassa erikoistumalla valitsemilleen EU-yhteistyön painopistealueille, jotka ovat biologiset ja rinnakkaislääkkeet. Vaikutusvalta edistää lääkkeiden ja lääkehoitojen turvallisuutta ja saatavuutta Suomessa. Lääkkeiden saatavuus Lääkekehitys on kansainvälistä yritystoimintaa ja EU:n innovaatiopolitiikka pyrkii siirtämään sen painopistettä takaisin Eurooppaan. Lääkevalvontaviranomaiset voivat vaikuttaa myönteisesti lääkkeiden kehitysympäristöön. Lääkkeen kehittäminen on yhä tiukemmin säädeltyä ja kalliimpaa. Tilanne on haasteellinen erityisesti pienten sekä EU:n ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelta tulevien yritysten kannalta. Fimea kehittää lääkekehitystä koskevaa hallinnollista ja tieteellistä neuvontaansa houkuttelevammaksi, keskustelevammaksi, ennakoivammaksi ja kattavammaksi. Fimea vaikuttaa lääkkeiden viranomaisvaatimuksiin niin, että lääkkeiden saatavuus- ja turvallisuusnäkökulmat ovat tasapainossa. Lääkkeiden kehityksen ja hyväksynnän nopeutuessa Fimea kehittää jälkivalvonnan menetelmiä. Lääkkeiden jakelujärjestelmään kohdistuu suuria muutospaineita ja lääkkeiden jakelukanavat monimuotoistuvat. Fimea valvoo, että lääketurvallisuuden taso säilyy korkeana ja että lääkkeen käyttäjät saavat luotettavaa lääketietoa oikea-aikaisesti jakelukanavasta riippumatta. Eläinten lääkinnässä lääkkeiden saatavuus on erityinen haaste, sillä Suomen pienet lääkemarkkinat eivät houkuttele myyntiluvan hakijoita. Fimean eläinlääkevalvonta panostaa erityisesti tuotantoeläinten lääkinnässä käytettäviin valmisteisiin ja niiden vaikutuksiin elintarviketurvallisuuteen. Mikrobilääkkeiden hallittuun käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota. Suomen tautivapaus monista Euroopassa yleisistä eläintaudeista halutaan säilyttää mm. varmistamalla eläinrokotteiden riittävä laatu ja saatavuus. Lääkkeiden järkevä käyttö
6 Lääkkeistä ja lääkehoidoista saatavilla olevan tiedon määrää, laatua ja ymmärrettävyyttä on parannettava, jotta lääkkeiden käyttö olisi järkevää ja turvallista. Tavoite on saavutettavissa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Fimea laatii kansallisen lääkeinformaatiostrategian ja koordinoi sen toteutumista. Fimea edistää lääkkeen käyttäjän vastuunottoa ja osallistumista lääkehoidon toteutukseen lisäämällä luotettavaa ja ymmärrettävää lääketietoa käyttäjäystävällisissä tiedonlähteissä ja kehittämällä lääkkeiden käyttäjien kykyä hyödyntää tietoa ja tiedonlähteitä. Tulevaisuuden lääkehoidot ovat myös entistä yksilöllisempiä, mikä osaltaan lisää tiedon tarvetta. Järkevän ja turvallisen itsehoitolääkkeiden käytön takaamiseksi Fimea edistää itsehoidon tutkimusta. Fimea laatii lääkkeellistä itsehoitoa ohjaavan kansallisen itsehoito-ohjelman. Tietoa lääkkeistä ja lääkehoidoista välitetään myös suoraan väestölle eri tiedonvälityskanavia tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen. Sosiaalinen media mahdollistaa vuorovaikutteisen lääkeviestinnän ja välittömän tiedonsaannin lääkkeiden käyttäjiltä. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli ymmärrettävän lääketiedon välittämisessä, erityisesti uusista innovatiivisista lääkkeistä. Fimea julkaisee lääkeinformaatiota kaikista markkinoille tulevista merkittävistä innovatiivisista lääkkeistä. Fimea tukee tiedoillaan lääkkeisiin ja lääkehoitoihin liittyvää koulutusta eri tasoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimijoiden lääketiedon tarpeisiin hyödynnetään käytössä olevia päätöksentukijärjestelmiä. Lääketurvallisuudesta lääkitysturvallisuuteen Lääketurvallisuuden kehittäminen perustuu lääkkeiden riskien varhaisempaan tunnistamiseen riskinhallintasuunnitelmien ja niistä riippumattomien epidemiologisten tutkimusten avulla. Suomen terveydenhuollon rekisterien käytettävyyttä tähän tarkoitukseen edistetään. Suurin turvallisuushaaste lääkkeiden käytössä on kuitenkin lääkitysturvallisuus eli lääkkeiden oikeaan määräämiseen, käsittelyyn ja lääkkeen ottamiseen liittyvien prosessien kokonaisuus. Fimea koordinoi näitä prosesseja ohjaavien tahojen yhteistyötä. Hyvä lääkityksen ohjaus lisää myös lääkehoidon vaikuttavuutta ja vähentää sen kustannuksia. Lääkekustannukset Toimivat lääkemarkkinat ovat edellytys terveelle kilpailulle ja lääkekustannusten kasvun hillitsemiselle. Hintakilpailusta saatavat kustannussäästöt turvaavat taloudelliset voimavarat myös uusien lääkkeiden käyttöön. Fimea edistää korkealaatuisten rinnakkaislääkkeiden saatavuutta ja lääkevaihdon sujuvuutta. Fimea toimii aktiivisesti biosimilaarilääkkeiden viranomaisohjeiston kehittämiseksi. Lääkkeen hoidollisen arvon on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia on tehtävä kattavasti ja osana hoitokokonaisuutta. Lääkehoitojen arviointi takaa parhaan mahdollisen terveyshyödyn käytettävissä olevin voimavaroin. Lääkehoitojen vertaileva arviointi myös edesauttaa täyttymättömien hoidollisten tarpeiden tunnistamista, mikä edistää uusien lääkehoitojen kehittämistä ja parantaa lisäarvoa tuovien hoitojen saatavuutta.
7 Palvelulupaukset asiakkaille Fimean lupavalvonnan välittömiä asiakkaita ovat lääkealan elinkeinoharjoittajat, jotka hakevat toimilupansa ja muita lakisääteisiä lupia Fimealta. Lääketurvallisuuden valvonta, lääkehoitojen arviointi, lääkeinformaation tuottaminen ja lääkealan kehittäminen koituvat koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja siinä toimivien terveydenhuollon ammattilaisten hyödyksi ja viime kädessä lääkkeiden käyttäjien hyväksi. Kriittiset menestystekijät: o Lääkevalvonta on riskiperusteista o Fimean valvontapäätökset ovat laadukkaita ja määräajoissa Lääkkeiden ja toimijoiden valvonta Fimean lupamenettelyjen määrä lisääntynee strategiakauden aikana. Fimean rajalliset voimavarat käytetään mahdollisimman vaikuttavasti suuntaamalla valvontaa alueille, joiden riskit arvioidaan suurimmiksi. Fimea kiinnittää erityistä huomiota uusiin lääkkeisiin ja sellaisiin lääkkeisiin, joihin katsotaan liittyvän erityisiä riskejä. EU:n lääkevalvonta perustuu kansallisten lääkevirastojen verkostoon. Verkostomalli takaa jäsenvaltioiden asiantuntemuksen optimaalisen käytön ja ottaa huomioon terveydenhuoltojärjestelmien ja sairauksien esiintyvyyden erot eri jäsenmaissa. Fimea tukee EU:n lääkevalvonnan verkostomallia toimimalla siinä itse aktiivisesti ja luottamalla muiden kansallisten viranomaisten toimintaan. Fimea kehittää toimintaansa niiden vaatimusten pohjalta, jotka lääkevalvontavirastojen keskinäisessä vertailussa (benchmarking) muodostuvat tavoiteltaviksi. Keskitetty ja hajautettu myyntilupamenettely ovat pääväylät Suomen markkinoille tuleville uusille lääkkeille. Fimea hoitaa hajautetun menettelyn viitemaatehtäviä ja keskitetyn menettelyn raportointitehtäviä sovituissa käsittelyajoissa. Arviointiraporttien laatu varmistetaan sekä omilla että EU:n yhteisillä menettelyillä. Viitemaa- ja raportointivastuut merkitsevät jatkuvaa tehtäväketjua, jonka hallintaan kehitetään sähköinen ohjausjärjestelmä sekä ennustamiseen ja voimavarojen suunnitteluun laskentamalleja. Fimea painottaa sekä tarkastus- että laboratoriotoimintaansa riskinarvioperusteisesti kriittisimpiin toimintoihin ja toimijoihin. Viranomaisvalvonnan määrää säädetään lääkealan toimijan omalla toiminnallaan ansaitseman luottamuspääoman ja valvontahistoriatiedon perusteella. Viranomaisen ennakko- ja jälkivalvonnan rinnalla hyödynnetään myös toimijoiden omavalvontaa. Lääkeaineiden ja lopputuotteiden valmistus on siirtynyt voimakkaasti kasvaviin talouksiin, kuten Intiaan ja Kiinaan. Fimean tarkastustoiminnasta kasvava osa tulee suuntautumaan näihin maihin. Kansainvälisen ja kansallisen viranomaisverkoston yhteistyö, selkeä työnjako ja harmonisaation edistäminen takaavat tehokkaamman valvontaresurssien käytön tilanteessa, jossa lääkeväärennöksiin liittyvät riskit ja alihankintaketjujen pitenemisestä johtuvat vastuu- ja turvallisuusriskit kasvavat. Lääkehoitojen arviointi Fimea kokoaa kansallisen osaamisverkoston, jossa tehdään lääke-epidemiologista, lääketaloustieteellistä ja lääkepoliittista tutkimusta ja jota Fimea koordinoi. Tutkimuksella vastataan ensisijaisesti kansallisesti määriteltyihin kysymyksiin, mutta Fimea osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisiin tutkimushankkeisiin.
8 Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin kivijalan muodostaa myyntilupakäsittelyn yhteydessä arvioitu ja myöhemmin edelleen kertyvä vertaileva teho- ja turvallisuustieto. Fimea kehittää arviointia varten kansallisen toimintatavan ja koordinoi kansallisten toimijoiden työtä tällä alueella. Lääkehoitojen tutkimusasetelmien monimuotoistuessa Fimea kiinnittää erityistä huomiota tutkimuksen laatuun ja käytettyjen mittareiden asianmukaisuuteen. Palvelulupaukset asiakasryhmittäin Lääkkeiden käyttäjät Hoidollista lisäarvoa tuovat lääkeinnovaatiot ja edulliset lääkevaihtoehdot ovat nopeasti saatavilla. Lääkkeet ovat turvallisia oikein käytettynä. Lääkkeiden jakelujärjestelmä on luotettava ja kattava. Luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa lääkkeistä, niiden vaikutuksista ja järkevästä käytöstä on monipuolisesti tarjolla. Tiedotamme riskeistä, joita liittyy lääkeväärennöksiin ja valvonnan ulkopuolella olevaan lääkejakeluun. Terveydenhuollon ammattilaiset Asianmukaisia ja käyttäjäystävällisiä luotettavan lääketiedon lähteitä on monipuolisesti saatavilla. Edistämme lääkehoitoihin ja -talouteen liittyvää koulutusta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Osallistumme lääke- ja lääkitysturvallisuuden valvonnan, seurannan ja ohjauksen kehittämiseen osana potilasturvallisuustyötä. Lisäämme lääkitysturvallisuustutkimusta riskilääkkeiden ja -prosessien tunnistamiseksi. Lääkealan elinkeinoharjoittajat Toimijoiden ja lääkkeiden valvonta on asiantuntevaa, riskiperusteista ja ohjaavaa. Toimintamme on vuorovaikutteista, tehokasta ja avointa. Käsittelemme laadukkaan ja vaatimukset täyttävän hakemuksen määräajassa. Tiedotamme lääkekehityksen viranomaisvaatimuksista. Edistämme uusimman tieteellisen ja teknologisen tiedon soveltamista lääkekehitykseen. Edistämme lääkkeiden käyttäjien tarpeiden huomioon ottamista lääkekehityksessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Olemme kehittämässä yhdessä sidosryhmien kanssa Suomen lääkealaa lääkepoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Edistämme lääkehuollon moniammatillista toimintamallia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - asiakkaan parhaaksi. Edistämme järkevää lääkkeiden käyttöä.
9 Toiminnallisen tehokkuuden jatkuva parantaminen Kriittiset menestystekijät: o Johtaminen ja päätökset perustuvat laajaan ja tosiasialliseen tietoon o Sähköinen asioinnin ja asianhallinnan toteuttaminen Fimea tavoittelee toiminnassaan todellista kokonaistuottavuuden parantamista kytkemällä riskinarvioinnin entistä selvemmin valvontatoimenpiteisiin, vähentämällä päällekkäistä viranomaistyötä ja kehittämällä kaikkia sisäisiä prosessejaan sekä niitä toteuttavia järjestelmiä. Kehittäminen keskittyy hankkeeseen, jossa rakennetaan ja otetaan käyttöön sähköisen asioinnin, asianhallinnan ja arkistoinnin ohjausjärjestelmä. Siihen kuuluu myös perusrekisterien ja dokumentinhallinnan uusiminen ja integrointi yhteen. Tavoitteena on luoda rajapinnat, joilla Fimean asiointi niin lääkealan toimijoiden kuin Euroopan lääkevalvontaverkoston kanssa muuttuu täysin sähköiseksi mahdollistaen saumattoman tiedonvaihdon ja prosessien yhteen kytkennän. Kehittämisvoimavarat keskitetään näihin substanssitoimintaa palveleviin hankkeisiin. Tukitoimintoja siirretään valtion palvelukeskuksiin tai toimintoja ulkoistetaan. Näiden muutosten vaikutus tulee lupavalvonnassa näkymään myös tehtävärakenteen muutoksina ja uudenlaisina työnkuvina. Fimea kehittää sisäistä laskentaansa ja edistää toimintansa ja rahoituksensa läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on käyttää tietoa mahdollisimman laaja-alaisesti toiminnan tehokkuuden parantamiseksi. Fimea kokoaa eri toiminta-alueilta kerätyistä resurssitiedoista, suoritemääristä ja palveluiden laatutiedoista tietokokonaisuuden, jota hyväksikäyttämällä se voi parantaa taloudellista ja toiminnallista liikkumavaraansa sekä ennakoida virastoon kohdistuvia muutoksia. Tiedon raportointi nähdään prosessina, jossa luodaan, hankitaan, varastoidaan, siirretään, jaetaan ja hyödynnetään tietoa. Hajanaisen ja yksittäisen tiedon lähteet yhdistetään havainnolliseksi tiedoksi tukemaan päätöksentekoa ja strategian toteutumista. Toimintaa tukeva tuloksellisuusraportointi mahdollistaa viraston resurssien kohdentamisen kustannustehokkaasti. Tavoitteena on, että tuottavuuden nousu pystytään todentamaan, mikä mahdollistaa nettobudjetoidun toiminnan resurssoinnin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
10 Osaaminen on Fimean toiminnan ja palvelukyvyn perusta Kriittiset menestystekijät: o Osaaminen on korkeatasoista o Henkilöresurssit vastaavat laajenevaa tehtäväkenttää o Viraston alueellistaminen hoidetaan hallitusti Fimea ja sen henkilöstö toimivat yhteisten arvojen mukaisesti ja edistävät niiden toteutumista Fimean ja työyhteisön toiminnassa. Fimean menestyminen edellyttää, että sillä on käytettävissään oikea määrä osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Fimea pyrkii siihen, että se pystyy nettobudjetoinnin piirissä olevissa toiminnoissaan huolehtimaan tehtävistään asiakkaiden tarpeita vastaavalla henkilöstömäärällä. Fimean menestyminen riippuu osaamisesta. Osaamisella ansaitaan sidosryhmien luottamus ja menestytään kansainvälisessä kilpailussa asiantuntijatehtävistä. Osaaminen saa aikaan uutta kysyntää erilaisiin ohjaus- ja neuvontatehtäviin. Strategiakaudella Fimean toimintakenttä lääkealalla laajenee ja vanhojen tehtävien sisältö muuttuu. Osaamisen on kehityttävä vastaavasti ja joitakin uusia alueita on rakennettava alusta pitäen. Fimean palvelut saadaan aikaan vuorovaikutuksessa, jossa jokaisen panos on tärkeä. Fimean menestys ei perustu pelkästään korkeatasoiseen tieteelliseen ja hallintomenettelyjen asiantuntemukseen vaan myös esimerkiksi tietotekniikan, muutoshallinnan ja viestintätaitojen osaamiseen. Fimea panostaa arviointitiimien hyvään yhteistyöhön sekä valvontaprosessien sujuvuuteen lääkkeen koko elinkaaren ajan. Osaamiseen kuuluvat myös esimiestaidot ja kaikkien osalta työelämätaidot. Esimiestyön ja johtamisen on oltava laadukasta ja Fimea panostaa esimiestyön kehittämiseen ja muutosjohtamiseen. Henkilöstön motivaatio ja hyvinvointi ovat edellytyksenä sille, että Fimea voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Yksilön voimavarat muodostuvat terveydestä, fyysisestä, psyykkisestä, henkisestä ja sosiaalisesta työkyvystä, tiedoista, taidoista ja osaamisesta sekä motivaatiosta ja sitoutumisesta. Fimea pyrkii henkilöstöstrategiallaan siihen, että sen henkilöstö voi hyvin ja kokee työnsä mielekkääksi ja antoisaksi. Fimea on paikkariippumattoman työn edelläkävijä valtionhallinnossa. Hyödynnämme määrätietoisesti tieto- ja viestintäteknologiaa kehittääksemme virtuaalisia työnteon tapoja. Toimimme monipaikkaisena virastona, jossa Kuopion lisäksi on työskentelypisteitä muissa yliopistokaupungeissa. Vuonna 2020 Fimean tavoitteena on olla Suomen julkishallinnon paras työpaikka. Mielenkiintoiset ja yhteiskunnallisesti tärkeät tehtävät, mahdollisuus kehittää jatkuvasti ammattitaitoa, järjestelmällinen urasuunnittelu, palkitseminen, hyvä johtaminen, monipuolinen verkostoituminen ja joustavat työtavat sitouttavat ja motivoivat työntekijöitä.
Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät
Esityksen sisältö Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät 2 Fimean strategian rakenne Visio 2020 Toimintaympäristön haasteet Lääkepolitiikka
LisätiedotKansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet
Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön
LisätiedotLääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012
Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon
LisätiedotLÄÄKKEET IHMISILLE JA ELÄIMILLE VERI- JA KUDOSVALMISTEET LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- TEHTÄVÄT SEKÄ LÄÄKETIEDON TUOTTAMINEN
Ylläpidämme ja parannamme väestön terveyttä VALVOMALLA JA KEHITTÄMÄLLÄ LÄÄKEALAA Valvomme ja kehitämme lääkealaa sekä edistämme lääkkeiden järkevää käyttöä väestön terveydeksi. Toimimme sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotLyhyt historia Fimea aloitti toimintansa Kuopiossa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. GLP-tilaisuus Eija Pelkonen
Lyhyt historia 10.9.2008 Projektin asettaminen (STM105:00/2008) 19.1.2009 Perustamispäätös: Kuopio (STM/298/2009) 24.7.2009 Laki (593/2009) vahvistettiin (VN+TP) 13.8.2009 Asetus hyväksyttiin valtioneuvostossa
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotValviran strategiset linjaukset 2011 2015
Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon
LisätiedotFimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset)
Fimea valvovana viranomaisena Eeva Leinonen Yksikön päällikkö (Luvat ja tarkastukset) Laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta 24.7.2009 / 593 1 Toimiala on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotLÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos
LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja
LisätiedotStrategian tarkoitus. Käsitelty Lääkelaitoksen johtoryhmässä
Strategian tarkoitus Lääkelaitoksen strategia muodostaa perustan Lääkelaitoksen sisäiselle johtamiselle. Lääkelaitoksen strategiassa 2002 2006 on määritelty tärkeimmät suuntaviivat ja päämäärät, joihin
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotMiksi alueellistamispäätöksen uudelleen tarkastelu on välttämätöntä Fimean toimintojen ja tulevaisuuden turvaamiseksi?
Miksi alueellistamispäätöksen uudelleen tarkastelu on välttämätöntä Fimean toimintojen ja tulevaisuuden turvaamiseksi? Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi 11.10.2011 Kuopio Fimea turvaa väestön terveyttä Fimea
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotFimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen
Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotLÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA
LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotLääkkeiden korvattavuus
Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,
LisätiedotUuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a
MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotPRH:n strategia vuosille
PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotFimean sähköistäminen. Säihke II kehitysohjelma Fimean palveluiden ja prosessien sähköistämiseksi 2010-2013
Fimean sähköistäminen Säihke II kehitysohjelma Fimean palveluiden ja prosessien sähköistämiseksi 2010-2013 Sähköistämisen taustaa Sähköisen asioinnin taustalla toiminnan tehostamisen tavoitteet ja kustannussäästöt
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotSairaaloiden lääkehuollon haasteet
Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan valossa Neuvotteleva virkamies STM Lääkepolitiikka 2020 julkaistiin helmikuussa 2011 mukana työssä viranomaisia sekä ammattijärjestöjen,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN
LisätiedotLINJAUKSET MISSIO. Ammattiapteekkistrategia ARVOT VISIO
MISSIO ARVOT Ammattiapteekkistrategia 2012 2020 LINJAUKSET VISIO Esipuhe Johdanto Suomalaista apteekkitoimintaa leimaavat lääkealan ammattitaito ja ammatillisuus. Kaikki apteekkimme ovat ammattiapteekkeja.
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotRisen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2018 toimenpiteet
Risen strategiakartta Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle -2021 Vuoden toimenpiteet Arvot Perustehtävä Keskeiset tavoitteet Visio Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulmakivet Valmennamme rikoksettomaan
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotLääkehuollon kehittämisen näköalat
Lääkehuollon kehittämisen näköalat Eeva Leinonen, yksikön päällikkö (Fimea) Tulevaisuuden lääkehuolto työseminaari 4.10.2016, Rovaniemi Fimean valvonta ja lääkealan kehittämiseen liittyvät tehtävät perustuvat
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotTerveys kasvun moottorina
Terveys kasvun moottorina Edistämme terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhditamme kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja terveydenhuollon uusilla ratkaisumalleilla Tuotamme arvoa potilaille näyttöön perustuvalla
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotTurvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia
Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotFimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011
Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorio on Suomen virallinen lääkkeiden valvontalaboratorio Laboratorion tehtävänä on
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY Suomen Potilasturvallisuusyhdistys on vuonna 2010 perustettu potilaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteinen foorumi Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
Lisätiedot