Sitran Julkishallinnon johtamisohjelma. Yhdessä asiakkaan asialla Erkki Kukkonen, Järvenpään kaupunki

Transkriptio

1 Sitran Julkishallinnon johtamisohjelma Yhdessä asiakkaan asialla Erkki Kukkonen, Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki 1

2 Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Prosessit ja rakenteet näkökulma Talous näkökulma Henkilöstö näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toiminta-ympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET Järvenpään kaupunki 2 KV

3 Prosessit muuttavat resurssit strategian mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi toiminnaksi. Järvenpään kaupunki 3

4 Asiakkaan näkemä muutos Hannu Vierimaa, Processman Järvenpään kaupunki 4

5 Toiminnan muutostavoitteet Järvenpään kaupungin Asiakkaan asialla - muutoshankkeen tavoitteet ovat: 1. Johtamisjärjestelmän kehittäminen 2. Palvelukokonaisuuksien muodostaminen 3. Voimavarojen muodostaminen 4. Asiakaslähtöiset toimintaprosessit Järvenpään kaupunki 5

6 Miksi tähän ryhdyttiinkään? Jotta pääsisimme irti vuosikymmenien aikana kiinniluutuneista toimintatavoista ja luomaan aidosti nykyaikaista toimintatapaa Jotta pystyisimme myös jatkossa palvelemaan asukkaitamme hyvin, vaikka väestön ikääntyessä ja kaupungin kasvaessa palvelutarpeet tulevat lisääntymään ja työntekijät suhteessa tarpeisiin vähentymään Jotta työmme olisi asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa, tehokkaampaa ja viihtyisämpää Jotta saisimme hiljaisen tiedon näkyväksi ja yhteiseen käyttöön Järvenpään kaupunki 6

7 Etenemme muutoksen portailla Poliittinen päätöksentekorakenne 2012 Uusi organisaatio käyttöön 2012 Ydinprosesseista päätetty 6/2011 Hallinnon keskittämispäätös 2010, tukipalvelukeskus 3/2011 Soster.toimialan jako palvelualueisiin 4/2010 Uusi kaupunkistrategia ja muutosohjelma 2009 Johtamisjärjestelmän uudistamispäätös 2008 Laatutyö, strategiatyö ja prosesseihin tutustuminen Järvenpään kaupunki 7

8 Tarkempi aikataulu Johtamisjärjestelmän kehittäminen Asiakaslähtöiset toimintaprosessit Palvelukokonaisuudet Voimavarojen johtaminen Lautakuntarakenne Periaatepäätös valtuustossa 12/2011 Organisaatiorakenne Periaatepäätös valtuustossa 11/2011 Sääntömuutokset Päätös valtuustossa 11/2011 Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen Ydinprosessien nimeäminen palvelukokonaisuuksien pohjaksi Periaatepäätös valtuustossa 6/2011 Avainprosessit ohjeellisena Periaatepäätös valtuustossa6/2011 Tukiprosessien/ voimavarojen nimeäminen Periaatepäätös valtuustossa 6/2011 Keskushallinnon organisointi Periaatepäätös hallituksessa 11/2010 Hallinnon keskittäminen Päätös valtuustossa 12/2010 Lautakuntarakenne säilyy vuoden 2012 ennallaan, uutta valmistellaan Uudet palvelualueet ja kaupunkikehitys aloittavat 2012 alkaen Avain- ja palveluprosessit tarkentuvat Konsernipalvelut toimintaan 2012 alkaen Toimintaympäristöpalvelut siirtyy uuteen organisaatioon vuoden 2013 alusta Uusi päätöksenteko ja organisaatiorakenne täysimääräisesti toiminnassa Järvenpään kaupunki 8

9 Ylätason prosessit on kuvattu Asiakas Asukkaalla on edellytykset toimia itse aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseksi Asukkaat kokevat palvelut vaikuttavina ja hyvinvointia edistävinä Kolmannella sektorilla on edellytykset aktiiviselle toiminnalle Asukkaat kokevat Järvenpään viihtyisänä ja turvallisena asuinympäristönä Yrityksillä on kilpailukykyinen toimintaympäristö Kuntalainen pystyy vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin Ydinprosessi Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Tukiprosessi Tasapainoisen talouden hallinta Oikein mitoitetun ja osaavan henkilöstöresurssin varmistaminen Laadukkaan johtamisen tukeminen ja edistäminen Tehokkaat hallintopalvelut ja vuorovaikutteinen viestintä Laadukkaan toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen Järvenpään kaupunki 9

10 Ydinprosessit päätetty, avainprosessit ohjeellisena Ydinprosessit Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen Avainprosessit Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinojen edistäminen Laadukas asuminen Maankäyttö ja toimivanliikenne Sujuva ja asiantunteva rakennusvalvonta Vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen Varhaisen iän hoidon, kasvun ja oppimisen edistäminen Oppivelvollisuusikäisten kasvun ja oppimisen edistäminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Opintojen ja työelämään valmentautumisen mahdollistaminen Elinvoimaisuuden lisääminen osaamista ja harrastamista tukien Tapahtumien ja elämysten mahdollistaminen Terveyden ylläpitäminen ja sairauden hoito Ennaltaehkäisyyn painottuva suun terveyden hoito Elämänhallintaa edistävä sosiaalihuolto Kuntouttavan sairaalahoidon järjestäminen Joustavan erikoissairaanhoidon järjestäminen Kotona asumisen tukeminen Vammaispalveluiden järjestäminen Tarpeenmukaisen erityisasumisen järjestäminen Järvenpään kaupunki 10 10

11 Ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit Toiminnan ohjausprosessi Laadukkaan johtamisen tukeminen ja edistäminen Tukiprosessit Tasapainoisen talouden hallinta Oikein mitoitetun ja osaavan henkilöstöresurssin varmistaminen Tehokkaat hallintopalvelut ja vuorovaikutteinen viestintä Laadukkaan toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen Alaprosessit Toimivan johtamisjärjestelmän kehittäminen Johtamisosaamisen ja esimiestaitojen kehittäminen Toimivan verkostoyhteistyön varmistaminen Tiedolla johtaminen Talouden suunnittelu ja seuranta Talouteen liittyvä ohjaus ja neuvonta Toimintaympäristöä ja toimintaa koskevan tiedon tuotanto ja jalostaminen Toimivan ja tehokkaan taloushallinnon järjestäminen Osaamisen kehittämisen johtaminen Työhyvinvoinnin johtamisen tukeminen Rekrytoinnin ja työnantajamaineen edistäminen Palvelussuhteen hyvä hoito Toimivan kunnallisen päätöksenteon mahdollistaminen Osallistuvan kuntalaisvaikuttamisen mahdollistaminen Monipuolinen ja laadukas kaupunkitekniikka Vuorovaikutteisen viestinnän varmistaminen Toimivan ja tehokkaan tietohallinnon järjestäminen Tarkoituksenmukaiset tilat ja lisäpalvelut Toimiva ja turvallinen vesihuolto Järvenpään kaupunki 11 11

12 Prosesseista organisaatioon Prosessit kuvaavat tekemistä, organisaatio kuvaa vastuita (kuka tekee, mitä ja missä) Organisaatiorakenne on uudistettu ja se hyväksyttiin valtuustossa 11/2011 Organisaationimet eivät ole samoja kuin prosessien nimet, vaan lyhyempiä ja asiakkaankin kannalta käytännöllisempiä Uusi organisaatio astuu voimaan vuoden 2012 alussa. Järvenpään kaupunki 12

13 Kaupunginjohtaja Konsernipalvelut Johdon asiantuntijapalvelut Kehitysjohtaja Esikunta Kaupunkikehitys Elinkeinopalvelut ja työllisyys Asuntopalvelut Maapolitiikka ja mittaus Yleissuunnittelu Asemakaavoitus Rakennusvalvonta Lasten ja nuorten palvelualue Varhaiskasvatus Perusopetus Kasvun ja vanhemmuuden tuki Tukipalvelukeskus Palvelualuejohtaja Esikunta Sivistys- ja vapaa-ajan palvelualue Koulutus ja ohjaus Harrastaminen ja vapaa-aika Kulttuuri ja tapahtumat Perhesosiaalityö Tekninen johtaja Esikunta Toimintaympäristöpalvelut Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Palvelualuejohtaja Esikunta Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Kaupunkitekniikka Avosairaanhoito Järvenpään Vesi Kotihoito Suun terveydenhoito Tilakeskus Vammaispalvelut Psykososiaaliset palvelut Toimitilapalvelut Tuettu asuminen Terveyskeskussairaala 13 Järvenpään kaupunki Erikoissairaanhoito

14 Organisaatioesimerkki Palvelualuejohtaja ESIKUNTA Talouspäällikkö Erikoissuunnittelija LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Yhteiset palvelut Itäinen alue Läntinen alue Pohjoinen alue PERUS- OPETUS- PALVELUT Perusopetusjohtaja (asiakk.joht.) Yhteiset palvelut Iltapäivä- ja kerhotoiminta Peruskoulut KASVUN JA VANHEM- MUUDEN TUEN PALVELUT Kasvun tuen palvelujen johtaja (asiakk.joht.) Pienten lasten palvelut Kouluikäisten ja opiskelijoiden palvelut Nuorisotyö PERHESOSI- AALITYÖN PALVELUT Perhesosiaalityön johtaja (asiakk.joht.) Lastensuojelun palvelut Järvenpäätalo Perhetyönpalvelut Perhetukikeskus- ja jälkihuoltopalvelut Sosiaalipäivystyksen palvelut (Kuuma-kunnat ja Hyvinkää) KOULUTUS- JA OHJAUS- PALVELUT Koulutusjohtaja (asiakk.joht.) Osaamis- ja koulutuspalvelut kotouttamisen edistäminen Lukiokoulutus Nuorisokeskus ja pajat HARRASTUS- JA VAPAA- AIKAPALVE- LUT Vapaa- aikajohtaja (asiakk.joht.) Vapaa-aika- ja osaamiskeskus VARHAIS- KASVATUS- PALVELUT Varhaiskasvatus johtaja (asiakk.joht.) Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Järvenpään Opisto Musiikki-opisto KULTTUURI- JA TAPAHTUMA -PALVELUT Kulttuuri- johtaja (asiakk.joht.) Tapahtuma ja matkailupalvelut matkailupalvelut Museopalvelut Järvenpään kaupunki 14

15 Kokemuksia Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden pilotoinnista Asiakasnäkökulma Tietoisuus yhteisestä asiakkuudesta on vahvistunut ja selkeytynyt Alueellinen ja kaupunkitasoinen aktiivinen verkostoituminen Palvelujen suunnittelussa näkökulma samankin asiakasryhmän kohdalla useasta eri näkökulmasta, palveluista syntyy oikeasti kokonaisuuksia Talousnäkökulma Talouden ja muiden resurssien osaoptimointi on poistunut, resurssien siirtäminen helpompaa ja raskaammat palvelut vähentyneet Henkilöstönäkökulma Yhteisvastuullisuus on lisääntynyt ja osaamisresurssia käytetään joustavasti perhekohtaisessa asiakastyössä Sektorirajat madaltuneet ja yhteinen tietoisuus syntynyt ja lisääntynyt, eivät enää estä yhteistyötä asiakkaan hyödyksi Prosessin ja asiakastyön ongelmakohtiin puututaan helposti ja viipymättä, Prosessinäkökulma Kuvattujen prosessin ongelmakohdat tunnistetaan nopeasti ja niitä päästään tehokkaasti korjaamaan Pystytään nopeasti myös tekemään ratkaisuja, kun tunnetaan prosessit Prosessien tunnistaminen tuo myös vakautta ja ennakoitavuutta toimintaa Yhteinen johtoryhmä helpotta ja vahvistaa yhdessä tekemistä Järvenpään kaupunki 15

16 Kokemuksia Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelukokonaisuuden rakentamisesta Asiakasnäkökulma Tietoisuus yhteisestä asiakkuudesta, vaikkakin eri lailla painottuen, on vahvistunut ja selkeytynyt yhteisten rajapintojen hahmotuttua Rakennetaan palvelukokonaisuuksia eri näkökulmista verkostoituen, ei enää yksittäisiä palveluja Talousnäkökulma Talouden ja muiden resurssien osaoptimointi on vähentynyt. Kustannusten ja resurssien siirto joustavampaa. Henkilöstönäkökulma Yhteisvastuullisuus on lisääntynyt Henkilöstön monitaitoisuutta ja osaamista yhdistetään ja kohdennetaan uudella tavalla kaikkien yksiköiden hyödyksi Sektorirajat hävinneet, yhteinen tietoisuus syntynyt ja lisääntynyt, tiukka professio- näkökulma vähitellen muuttumassa osaamisen täydentämiseen, vahvistuu yhdessä tekemisen kautta Prosessinäkökulma Tietoisuus kuvatuista prosesseista ja niiden rajapinnoista lisääntynyt Rakennetaan yhteisiä organisaation avainalueiden ylittäviä toimintaprosesseja Yhteinen johtoryhmä helpottaa ja vahvistaa yhdessä tekemistä Järvenpään kaupunki 16

17 MIKÄ TEKEE PROSESSISTA ASIAKASLÄHTÖISEN? Järvenpään kaupunki 17

18 Asiakaslähtöinen prosessi Asiakaslähtöinen = Järvenpäässä asukaslähtöinen Asiakaslähtöisen vastakohta on tuotantolähtöinen Miten prosessi vastaa asiakkaan tarpeeseen ja odotukseen? Asiakaslähtöinen prosessi on Asiakkaan asialla, asiakkaasta asiakkaaseen Prosessin tavoitteena on saada aikaan muutos asiakkaan maailmassa Järvenpään kaupunki 18

19 Näkökulma muuttuu Perinteinen lakisääteisten palveluiden ja funktiopohjaisten tulosyksiköiden näkökulma Palveluille asiakkaat Prosessit Resurssit Lakisääteiset palvelut Rahat Järvenpään kaupunki 19

20 Näkökulma muuttuu Asiakkuuslähtöisen palvelun näkökulma Asiakkaat ja heidän tarpeensa Prosessit Resurssit Palvelut Laki Rahat Järvenpään kaupunki 20

21 Matkalla rytisee Asiakkaat ja heidän tarpeensa Prosessit Resurssit Lakisääteiset palvelut Rahat Järvenpään kaupunki 21

22 Prosessin asiakas Prosessilla on asiakkaita, jotka eivät aina toimikaan niin kuin on prosessia luotaessa kuviteltu Hankaloittavat prosessia? Onko prosessi asiakasta vai organisaatiota varten? Onko tyhmiä asiakkaita vai tyhmiä prosesseja? Kenen syy on se, että asiakas toimii prosessissa väärin? Juuri yllättävissä tilanteissa toimimalla luovasti ja nokkelasti saavutetaan asiakkaan luottamus organisaation toimintaan Asiakkaan saama lisäarvo muodostuu prosesseissa, jotka ovat organisaation läpi kulkevia toimintoketjuja Järvenpään kaupunki 22

23 Johtamisen tasot YLEISET KELPOISUUS VAATIMUKSET Osa-alue / Kriteeri Lähiesimies, tiimivastaava luotsi Palvelupäällikkö Asiakkuusjohtaja Palvelualuejohtaja Edellytetään kaikilta esimiestyössä toimivilta SUBSTANSSIJOHTAMISEN OSAAMINEN Esim. Prosessijohtamisen osaaminen HENKILÖSTÖJOHTAMISEN OSAAMINEN TAKTINEN JOHTAMISOSAAMINEN STRATEGINEN JOHTAMISOSAAMINEN Järvenpään kaupunki 23

24 Nimikeasiaa PALVELUTUOTANNON YKSIKÖT JA NIMIKKEET: Ent. toimiala = (ydinprosessi), organisaationimi on palvelualue johtaa palvelualuejohtaja Lasten ja nuorten palvelut sekä Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelut sekä Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten palvelut Ent. vastuualue = (avainprosessi), organisaationimi on avainalue johtaa asiakkuusjohtaja nimikkeissä käytetään johtaja päätettä. Nimike saa olla sisällön mukainen: esim. perusopetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja jne. Ent. tulosyksikkö = (palveluprosessi), organisaationimi on toimintayksikkö johtaa palvelupäällikkö nimikkeissä voidaan käyttää päällikkö päätettä. Nimikkeissä ei käytetä johtaja päätettä,. Nimike saa olla sisällön mukainen: esim. palvelupäällikkö, nuorisopäällikkö jne Toimintayksikön sisällä voi olla erillisiä työyksiköitä (nimike jää henkilöstöraportteihin ) tai tiimejä johtaa lähiesimies tai tiimivastaava nimikkeissä ei käytetä johtaja eikä päällikkö päätettä. Nimike on sisällön mukainen tai lähiesimies tai palveluesimies Järvenpään kaupunki 24

25 Nimikeasiaa KAUPUNKIKEHITYS = (ydinprosessi), mutta ei palvelualue Strateginen vetovoimatekijä, poikkeaa toimintaympäristöpalveluista siten, että ei merkittävää omaa palvelutuotantoa johtaa kehitysjohtaja, kaupunginjohtajan sijainen asiantuntijaorganisaatio, ei asiakkuusjohtajia johtaja päätettä voidaan käyttää kaupunkikehityksen johtoryhmäntasoisissa tehtävissä nimikkeet voivat olla sisällön mukaisia, esim. arkkitehti, kaupungingeodeetti jne KONSERNIPALVELUT = (tukiprosessi) johtaa kaupunginjohtaja asiantuntijaorganisaatio, ei asiakkuusjohtajia voimavarajohtajat ja asiantuntijat TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT= (tukiprosessi, tässä valmistelun vaiheessa) johtaa tekninen johtaja ratkaistava onko asiantuntijoita vai asiakkuusjohtajia ja palvelupäälliköitä nimikkeet voivat olla sisällön mukaisia, linjataan kuitenkin kaupungin yhteisten periaatteiden mukaisesti valmistelu jatkuu vuoden 2012 aikana Järvenpään kaupunki 25

26 ESIMIESTYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN ASKELEET ME, fantastiset esimiehet Johtamisen ja esimiestyön mittaaminen ja valmennukset (2013) Johtamisen tasojen määrittely(2010) Hyvän johtamisen ja esimiestyön osa-alueet (kh2010) Prosessikarttatyön kautta johtaminen tunnistetaan tukiprosessiksi, myöhemmin ohjausprosessiksi (2010) Uusi kaupunkistrategia ja henkilöstöohjelma (2009) Esimiesrakenteiden vahvistaminen, aamukahvit ja seminaarit (2008-) Työnantajapolitiikan määrittely, johtamisen arvot ja visio (kh2008) Johtamisfilosofian määrittely sekä Jämerä- johtamisen kehittämishanke ( ) Järvenpään kaupunki 26

27 Vuoden 2012 aikana testataan ja parannetaan Asiakaspalvelut hoidetaan ensiluokkaisesti Uudet palvelualueet ja kaupunkikehitys aloittavat toimintansa tarvittaessa tarkistetaan toimintatapoja Toimintaprosesseja ja rakenteita kehitetään edelleen yhdessä henkilöstön kanssa Toimintaympäristöpalvelut jatkavat edelleen kehittämistä kohti uutta organisaatiota Poliittista päätöksentekorakennetta valmistellaan prosessien suuntaiseksi Talous- ja henkilöstöseurantajärjestelmiä (ml. tuotteistaminen) kehitetään uuden organisaation mukaiseksi Tavoitteena on, että muutos on valmis ja tilanne tasoittuu arkiselle aherrukselle 2013 Järvenpään kaupunki 27

28 Muutoshankkeen työnantajan ja henkilöstön lupaukset luottamusta rakentamassa Työnantaja lupasi: kaupunki tarvitsee lähtökohtaisesti jokaisen täyttä työpanosta ja tavoitteena eivät ole tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomiset tehtäväkuvat kuitenkin muuttuvat ja työtehtävien sisältö saattaa muuttua, muutoksiin tulee olla valmis Henkilöstöjärjestöt lupasivat: muutoksessa kuljetaan yhtä matkaa työnantajan kanssa Muutoksia on valmisteltu hyvässä yhteistoiminnassa yhteistoiminnan merkitys ja ymmärrys kasvanut Järvenpään kaupunki 28

29 Työhyvinvointikysely Järvenpään kaupungin työhyvinvointikysely toteutettiin vuonna Vastausprosentti oli tasan 50 ja sitä voi tämän kokoisessa organisaatiossa pitää hyvänä. Kouluarvosanoin mitattuna kaupunki sai henkilöltään yleisarvosanan 7,85. Järvenpään kaupunki 29

30 Järvenpään kaupunki 30

31 Päätöksenteon valmistelun sanastoa lautakuntamalli: perustuu vahvaan viranhaltijavalmisteluun, lautakunnilla sekä päätöksenteko- että valmistelurooli kaupunginhallitusta varten ja valtuustoa varten. Valtuusto nimeää lautakuntien jäsenet, jotka voivat olla myös valtuuston ulkopuolisia luottamushenkilöitä. Viranhaltijoilla ja erityisesti kaupunginjohtajalla vahva rooli. Järvenpäässä lisäksi hallitus on nostettu erityisen keskeiseen asemaan. valiokuntamalli: valtuuston vahvempi rooli, jossa valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja, toimeenpanovalta on yleensä jaettu poliittisen johtajan ja valiokuntien välillä, valiokunnat osallistuvat päätösten valmisteluun ministerimalli: lautakuntien/valiokuntien puheenjohtajat, eli "ministerit" muodostavat hallituksen, mikä vahvistaa yksittäisen jäsenen valtaa, lautakunnat/valiokunnat osallistuvat päätösten valmisteluun, hallitus-oppositio -asetelma, epäluottamuslauseen mahdollisuus, vahva poliittisen johtajan rooli pormestarimalli: vahvan pormestarin järjestelmässä valtuusto valvoo pormestarin toimintaa ja vastaa kaikista toimenpanotehtävistä, kaupunginjohtaja on pormestarin alainen, hallitus-oppositio -asetelma, epäluottamuslauseen mahdollisuus, vahva poliittisen johtajan rooli strateginen johtaminen: suuntaviivojen tunnistaminen, tulevaisuuden visiointi ja kokonaisuuksien hahmottaminen, edellytysten luomista suorituskykyiselle toiminnalle taktinen johtaminen: strategian jalkauttaminen omalla vastuualueellaan, sidosryhmäyhteistyö, asiakasohjaus prosessien johtaminen: voi olla strategista, taktista tai operatiivista, asioiden johtaminen käytännön tasolla, toiminnan johtaminen, lankojen käsissä pitäminen, ominaista on asiakasohjaus operatiivinen johtaminen: palvelun tuottaminen, eri toimijoiden yhteistyön suunnittelu, ei välttämättä päätä tavoitteista ja päämääristä, vaan siitä miten palvelu tuotetaan ammatillinen johtaminen: viranhaltijaorganisaation käyttämä toimeenpanovalta poliittinen johtaminen: luottamushenkilöorganisaation käyttämä toimeenpanovalta leadership: ihmisten johtaminen (hengen luominen, alaisten tukeminen, työyhteisön toimivuuden huolehtiminen, kannustaminen, osaamisen kehittäminen). Leadershipin avulla strategiat viestitään ihmisille asiakasohjaus: toimenpiteet, joilla asukas ohjataan oikeisiin palveluihin, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaan kuntalais- ja asiakaslähtöisyys: lähestymistapa, jossa palvelu tai tuote pyritään tekemään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi vastuullisesti, nopeasti, taloudellisesti, oikeudenmukaisesti ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä yhdessä sovitun strategian mukaisesti viranhaltijaorganisaatio: kaupungin työntekijöistä muodostuva organisaatio luottamushenkilöorganisaatio: vaaleilla valituista tai luottamustoimeen nimetyistä henkilöistä koostuva ryhmä, jotka toimivat valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa tai muissa luottamuselimissä prosessikartta: kuvaa organisaation ydin- ja tukiprosessit, toimii välineenä prosessien navigointiin, ydin- ja tukiprosessien alta löytyy tarkemmat kuvaukset kyseisistä prosessitasoista, eli avain- ja palveluprosesseista, sisältää tyypillisesti kuvaukset kuten mitä tehdään, kenelle tehdään, miten tehdään, kenen kanssa tehdään ydinprosessi: kaupungin kannalta merkittävä strateginen kokonaisuus, joka muodostaa palvelualueen. Ydinprosessi jakaantuu tarvittavaan määrään avainprosesseja. avainprosessi: perustuu kuntalais/asiakaslähtöisiin toimintakokonaisuuksiin. palveluprosessi: kuvaa toimintaa, muodostaa loogisia kokonaisuuksia useammista konkreettisista työketjuista, eli toimintaprosesseista toimintaprosessi: yksittäinen työketju, työohjeen omainen kuvaus työn konkreettisesta tekemisestä, josta selviää tekemisen vastuut Järvenpään kaupunki 31

32 Hankkeen seuranta ja arviointi Tampereen yliopiston arviointitutkimus aikana Corporate Image Oy:n toteuttama laadullinen lähtötila-analyysi kesäkuun 2010 alussa Sitra Työhyvinvointikyselyt Johtoryhmän arviointi Palvelualueiden arviointi Järvenpään kaupunki 32

33 Poliittinen johtaminen Ammatillinen johtaminen Strategia Strateginen Ydinprosessi Valtuuston rooli? Valtuutettujen rooli? Hallituksen rooli? Hallituksen puheenjohtajan rooli? Lautakunnat/ Valiokunnat? Operatiivinen Taktinen Avainprosessi Avainprosessi Avainprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Palveluprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi Toimintaprosessi MK Järvenpään kaupunki 33

34 Kaikkien luottamuselinten jäsenten tulisi olla valtuutettuja 46,2 % 8,2 % 18,0 % 26,9 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä 23,0 % 32,1 % Jokseenkin eri mieltä 3,8 % 50,8 % Luottamushenkilöt Viranhaltijat Järvenpään kaupunki 34

35 Luottamushenkilöiden tulisi osallistua aikaisemmin valmistelun ohjaamiseen 24,1 % 7,4 % 55,2 % 40,7 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 15,5 % 5,2 % 33,3 % 18,5 % Luottamushenkilöt Viranhaltijat Järvenpään kaupunki 35

36 Järvenpään kaupunki 36